Millä Suomi elää tulevaisuudessa?

[Jouko]

Jos joku ottaa puheeksi bruttokansantuotteen ja sen suhteen julkisen talouden velkaan, niin kerron mielelläni näiden termien merkityksen.

Ihmettelen itsekkin usein tuota vertailua BKT vs.valtion velka. Nehän ovat oikeastaan yhtä olennaisia vertailukohteita kuin Nissaneiden esiintyvyys lahden motarilla ja aamupaskan tuoksu.

Valtion vuotuinen bruttokansantuote on kaiken vuoden aikana myydyn tavaran, hyödykkyiden ja palveluiden yhteenlaskettu summa, eikä mikään tulos. Joten sillä ei makseta mitään velkoja.

Eikös se näin ole?

Valtion tulot miinus menot muodostavat tuloksen, jolla sitten voidaan jotain maksaa, jos tulos on plussalla, kuten varmaan ihan lähiaikoina ei ole.

Tätä ilmeisesti tarkoittanet?

BKT ei ole mitään riihikuivaa valuuttaa. Se on pelkkää oletusarvo, jota ihan selvästi käytetään vain kansalaisten jymäyttämiseen. Se on kosminen luku jota käytetään vertailukohteena kun ei uskalleta puhua valtion budjetista ja verorahoista. Ennen yritysten liikevaihto oli se mielenkiintoinen asia vastaavasti. Mutta sijoittajia ei kiinnosta liikevaihto, vaan tulos. Veronmaksajaa ei kiinnosta BKT, vaan se mitä veroilla saadaan aikaiseksi veronmaksajan itsensä hyväksi.

[Roope2]

Jos olisi kaksi perakkaista vuotta, jolloin kaikki muu olisi samanlaista paitsi jalkimmaisena vuotena esim autokorjaamoiden kolarikorjauslaskutus olisi  kaksinkertaistunut, joka nostaisi BKT:ta, niin olisiko kansa onnellisempi jalkimmaisena vuonna ?

[Jouko]

Jos olisi kaksi perakkaista vuotta, jolloin kaikki muu olisi samanlaista paitsi jalkimmaisena vuotena esim autokorjaamoiden kolarikorjauslaskutus olisi  kaksinkertaistunut, joka nostaisi BKT:ta, niin olisiko kansa onnellisempi jalkimmaisena vuonna ?

Samaan BKT:n voidaan lisätä hautajaiskulut ja loukkaantuneiden sairaanhoito, kuntoutus sekä lopullisesti vammautuneiden ylläpito vuosittain elämän loppuun asti. Varsin tuottoisaa kun tapahtuu onnettomuuksia ja katastrofeja.

[vainukoira]

Ennen yritysten liikevaihto oli se mielenkiintoinen asia vastaavasti.

Juu tuota liikevaihtoa käytettiin, ja käytetään edelleen. Puhutaan hirmuisesta liikevaihdosta, kun halutaan johtaa keskustelu pois surkeasta tuloksesta. Lisäksi sanaa "liikevaihto" käyttämällä saadaan monet hiljaiseksi, kun eivät ymmärrä mitä se tarkoittaa, eivätkä sitten rupea turhaan kyselemään ettei tyhmäksi luulla.

Voidaan hyvin käyttää sen sijaan sanaa "myynti", mutta kun ei, sillä kuten totesit, kaikki heti sanovat, että hyvä myynti joo, mutta mikäs olikaan se tulos.

Jos olisi kaksi perakkaista vuotta, jolloin kaikki muu olisi samanlaista paitsi jalkimmaisena vuotena esim autokorjaamoiden kolarikorjauslaskutus olisi  kaksinkertaistunut, joka nostaisi BKT:ta, niin olisiko kansa onnellisempi jalkimmaisena vuonna ?

Juuri tällä tavoin se käytännössä menee, hinnat nousevat, ja sitä myöten BKT. Jengi myy ja ostaa joka vuosi samoja paskoja asuntoja, hirveitä neuvostokuutiota suunnilleen saman määrän, mutta korkeampaan hintaan, joten BKT kasvaa ja kaikilla on sitten tosi mukavaa olla joo.

Valtiovarainministeri Jyrki Käteinen on myös tyytyväinen.

Kyllä me vaan ollaan tosi rikkaita.

[Volmari]

Poliitikot ainakin Suomessa ovat onnistuneet lisäämään bruttokansantuotetta ovelalta haiskahtavalla tavalla. Kun virkamies ilmailulaitoksessa, merenkulkulaitoksessa, TVL:ssä yms laitoksissa teki töitään rapistelemalla vaikka papereita ennenkuin siirsi ne seuraavalle pöydälle rapisteltaviksi, ei tästä syntynyt bruttokansantuotetta, koska virkamies ei ollut töissä tuotantolaitoksessa. Valtio uhkasi näyttää persaukiselta, koska bkt oli liian pieni.
Niinpä poliitikot päättivät yhtiöittää valtion putiikit, eli tekivät niistä liikelaitoksia. Nyt samat papereitten rapistelijat tekivätkin tuotantoa lisäävää työtä ja bkt nousi kohisten.
Mutta tämäkään ei vielä riittänyt. Julkisen talouden velka (kuntien ja valtion velat yhteensä) oli kuitenkin liian suuri, kun sitä verrattiin bkt:hen. Niinpä päätettiin laskea julkisen talouden velkaan plus-merkkisenä eläkevakuutusyhtiöiden valtiolle ja kunnille lainaamat rahat, ikäänkuin ne olisivat tallessa jonkinlaisessa "säästöpossussa", vaikka niistä ei ole jäljellä mitään.
Ja ihme oli tapahtunut!!! Suomesta oli tullut mallivaltio kansainvälisessä vertailussa verrattaessa bkt:tä julkisen talouden velkaan.
Muistin virkistämiseksi faktaa:
- Suomen valtion varat riittävät hädin tuskin velkojen puoliväliin
- valtion tämän vuoden tulot riittävät noin 75 %:iin menoista

[vainukoira]

Tässä on katsottavaa. Sosiaalivaltion sisäsyntyinen kulku kohti tuhoa.
En nyt muista löysinkö linkin täältä vai kauppalehden palstalta, mutta tässä nyt on.

http://vimeo.com/11105440

Tuossa alla muutama ei ihan sanatarkka mutta olennainen lainaus.

Jotkut saavat yritykselleen vuosittain kymmenien miljoonien tulot valtion kautta, jolloin heidän kannattaa laittaa muutamia miljoonia lobbaukseen, jotta se rahavirta jatkuu.

Ihmiset maksavat tyypillisesti vuosittain 5000-20000€ veroja, joten sen vuoksi ei oikein kannata lähteä lobbaamaan miljoonilla, jotta verotusta saataisiin pienemmäksi ja satojen miljoonien eurojen rahavirta valtiolta kuppaavilta yrityksiltä pois.

Meillä jotka siitä kärsii, eli tavallisilla ihmisillä, ei ole mahdollisuutta siihen vaikuttaa. Ellei sitten tule järki päähän ja ei äänestetäkkään niitä tyyppejä.

Kaikki haluavat elää valtion kustannuksella, mutta unohtavat, että valtio elää kaikkien kustannuksella.

[Volmari]

Kannatti todella katsoa edellisen jutun linkistä Pasi J. Matilaisen hieno talouskatsaus.
Ainoa epäloogisuus ja virheellisyys löytyi siitä, kun Pasi M. kertoi lastemme ja lastenlastemme olevan Suomen valtionvelan maksumiehiä.

Valtiolla on jo nyt niin paljon velkaa, että sitä ei pysty kukaan maksamaan takaisin koskaan, emme me eivätkä meidän lapsemme jälkeläisineen.

[vainukoira]

Tässä lisää katsottavaa, Crish Martensonin Crash Course. Aihe käsitellään 20:ssä keskimäärin hieman alle kymmenen minuutin pituisessa videon pätkässä. Jokainen videon teksti on myös erikseen luettavissa, jos jotain tahtoo jäädä epäselväksi.

http://www.chrismartenson.com

Crash Courcessa käsitellää erityisesti rahan luomista ja rahamäärän sekä talouden ja luonnonvarojen hyödyntämisen exponentiaalista kasvua, sekä niiden mahdottomuutta rajallisessa maailmassa. Inflaatiohan siitä seuraa. Ilmastonmuutosta käsitellään yhdessä kohdassa, mutta kun on fiksu mies, Martenson ei julistaudu sen ehdottomaksi kannattajaksi.

Yksi olennaisimmista Crash Coursen sanomista on rahan painamisen exponentiaalinen luonne.

Valtio lainaa markkinoilta eli pankeilta ja peruskansalaisilta tänään 100 taalaa käyttää sen mihin lystää, ja maksaa vuoden kuluttua sopimuksen mukaan lainan takaisin 5 prosentin korolla eli 105 talaa.

Jos valtiolla on 100 talaa taskussaan, se laittaa painokoneet käyntiin ja painaa "vain tuon" 5 taalaa uutta rahaa, tai jos fyrkat on kokonaan käytetty, se painaa 105 taalaa rahaa tuosta vain maksaakseen velan pois. Ja sitten taas sama heti perään joka vuosi ja kierre on valmis.

Rahaa on joka vuosi painettava vähintään koron verran.

Ja koska korkoa korolle ilmiöllä on tuo exponentiaalinen luonne, kierrossa oleva rahamäärä kasvaa exponentiaalisesti. Ja sitten pitäisi kasvaa exponentiaalisesti myös hyödykkeiden määrän markkinoilla, mutta kun rajallinen maailma, vaikka kuinka muuta tahtoisi, niin inflaatio, ja homma kusee.

Tuon läpikäyminen vaatii muutaman tunnin, mutta kyllä kannattaa.

[Arvoton]

Stan Saanila lohkaisi joskus uutisvuodossa, että vaikka Suomi on muilla tieteenaloilla kaukana maailman huipusta, niin sitten kun puhe tulee monikulttuuri- ja naistutkimuksesta, Suomi näyttää muille närhen munat.

Tulevaisuuden Suomi elää keskustelulla! Ja me kaikki ryhdymme hum. ja yht. maistereiksi. Koko Afrikan siirto Suomeen takaa selviytymisemme.