Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita

[Vera]

Wikipedia kertoo että Yhdysvalloissa ja Kanadassa perheenyhdistäjä maksaa kaikki kustannukset itse - ainakin näin ymmärsin sanan sponsor käytön tässä yhteydessä - mutta jokin EU-maa olisi siinä mielessä parempi että niitä sitovat samat direktiivit ja yleensä kai samat sopimuksetkin kuin Suomea.

USA:ssa tämä ei välttämättä koske pakolaista, jos perhekin on tulossa jostain pakolaismaasta. Tämä on voinut muuttua viime aikoina - muutama vuosi sitten ne huomasi että suurin osa itä-afrikasta tulevista sukulaisista eivät ole oikeita sukulaisia. Mutta ainakin ennen sitä asiat olivat niin että pakolaiset saivat tuoda perheenjäseniä ilman että joutuisivat sitoutumaan elättämään niitä. Liput yms. muuttokustanukset piti muistaakseni silti maksaa itse.

Tämä myös toki tarkoittaa että pakolaisten perheenjäsenet saavat pakolaisstatuksen eikä perheenjäsenstatuksen, ja kuuluvat pakolaiskiintiöön.

"Sponsor" voi tarkoittaa monia juttuja. Varsinaisen perheenyhdistämisen kohdalla se tarkoittaa tosiaankin että perheenkokoaja sitoutuu elättämään, mutta aika monessa pakolaiskontekstissa se tarkoittaa vain että ihminen suostuu ilmaiseksi kotouttamistyövoimaksi (poimii ne sponsoroitavat pakolaiset lentokentältä, vie ne kotiinsa, auttaa niitä rekiströitymään kaikissa virastoissa, toimii tulkkina tarvittaessa, auttaa asunnon vuokraamisessa ja työpaikan etsinnässä, jne.).

[ike60]

Tämä tavanomaisen maahanmuuton (syynä työ tai perhesuhteet) yhdistäminen humanitaariseen maahanmuuttoon johtuu siitä, että mokuttajat tekevät sitä. Kalvojen 9-12 tarkoitus on näyttää, että maahanmuuttajista puhuminen yhtenä ryhmänä ei ole järkevää: maahanmuuttajaryhmissä on suuria eroja, ja nimenomaan niin että humanitaariset maahanmuuttajat ovat keskimäärin ongelmallisempia.

Jako pitäisi tehdä erittäin selväksi, koska siitä tässä koko hommassa on käsittääkseni kysymys...ihan sama mitä mokuttajat tekevät.  Itseasiassa pakolaiset eivät edes ole mitään maahanmuuttajia, he ovat pakolaisia.

Sori, en näemmä ole vastannut tähän.

Tämän kalvosarjan tarkoitus on oikaista mokuttajien levittämiä väärinkäsityksiä, puolitotuuksia ja yksinkertaisesti paikkansapitämättömiä väitteitä. Ei ole ihan sama mitä mokuttajat tekevät, koska heillä on kuitenkin oma vaikutuksensa siihen valtaosaan kansasta, joilla ei ole paljoa tietoja eikä selkeää näkemystäkään näistä asioista. Vaikutus vielä korostuu koska suuri osa valtamediaa yksipuolisesti ja asenteellisesti myötäilee mokuttajia.

Jos kanssanuivat löytävät tästä kalvosarjasta uusia tietoja tai tuoreita näkemyksiä, se on tietenkin erinomainen asia. Mutta vielä tärkeämpää on välittää tietoa sille valtaenemmistölle: jos tämä kalvosarja herättää ihmisiä, saa heidät ajattelemaan, keskustelemaan ja ottamaan asioista selvää, se on täyttänyt tarkoituksensa.

Puheenvuorosi lopusta saan vaikutelman että pitäisit pakolaisia jotenkin erityisen ongelmallisina. Pakolaisia Suomi on sopimuksin sitoutunut vastaanottamaan, eivätkä he muodosta enemmistöä humanitaarisesta maahanmuutosta. Enemmän saa oleskeluluvan erilaisten toissijaisten syiden perusteella sekä perheenyhdistämisissä. Ongelman ydin on Suomen nykyinen maahanmuutto- ja ulkomaalaispolitiikka, joka sallii ja suorastaan houkuttelee niiden toissijaisilla syillä tulevien ja jäävien maahanmuuttoa.

[ike60]

Pohjois-Somalia lasketaan turvalliseksi ja siksi myös maan sisäisen paon mahdollisuus periaatteessa myönnetään, mutta sillä ei ole merkitystä, koska Suomi ei tee palautuksia. Eli myös kielteisen päätöksen saaneet jäävät Suomeen tai ainakin EU:n alueelle.

Maahanmuuttoviraston tilaston mukaan uonna 2008 somaleihin kohdistuneista kielteisistä päätöksistä 156 oli Dublin-tapauksia ja vain 12 muita; irakilaisista 184 dublinereitä ja 2 muita; ja afgaaneista 14 dublinereita ja 5 muita. Dublinerithan palautetaan käsittääkseni siihen EU-maahan josta ovat tulleetkin.

Ainakaan kielteisen päätöksen saaneita somaleja ei tuon mukaan jäisi montaa tänne. Toivottavasti muilla EU-mailla on jämäkämpi palauttamispolitiikka, sillä se viestisi Somalian asukkaille että Euroopasta ei ilman pätevää syytä ihan helpolla saa turvapaikkaa.

Toisaalta nuo kolme maata eivät anna täyttä kokonaiskuvaa: kaikkiaan kielteisistä päätöksistä vuonna 2008 oli dublinereita 500 ja muita 511. Tosin luvussa on mukana Venäjän 90 ei-Dublin-tapausta, ja venäläisethän kai palautetaan.

Suomen Maahanmuuttoviraston mukaan Etelä- ja Keski-Somaliassa vallitsee aseellinen konflikti, eikä palauttaminen sinne ole mahdollista, ja siksi kaikille näiltä alueilta tuleville hakijoille annetaan kansainvälistä suojelua. Somalian pohjoisosassa sijaitsevista Puntmaasta ja Somalimaasta tuleville hakijoille ei anneta suojelua pelkän turvallisuustilanteen perusteella, sillä mainitut alueet ovat suhteellisen turvallisia.

Haavoittuvassa asemassa oleville, kuten ilman huoltajaa oleville alaikäisille, ilman tukiverkostoa oleville naisille ja vähemmistöklaaneihin kuuluville henkilöille myönnetään todennäköisemmin suojelua kuin muille. Maan sisäisen paon mahdollisuutta sovelletaan siten, että Etelä- ja Keski-Somaliasta tulevia hakijoita voidaan tapauskohtaisen harkinnan perusteella palauttaa Puntmaahan ja Somalimaahan. Suomesta palasi vapaaehtoisesti Somaliaan (mukaan lukien Puntmaa ja Somalimaa) yksi henkilö vuonna 2006. Samana vuonna palautettiin alueelle yksi henkilö. Vapaaehtoisia paluita ei ole toteutunut vuosina 2007 ja 2008. Alkuvuodesta 2009 palautettiin Somalimaahan yksi henkilö.

Vapaaehtoisia paluita näyttää olevan turha odottaa ainakaan nykymenolla. Tuo alkuvuoden 2009 tapaus muuten taitaa olla se aiemmassa viestissä mainitsemani rikollinen; ihan helposta nakista palauttamisessa ei ole kyse, kun tuossa ainokaisessakin tämän vuoden pakkopalautuksessa tarvittiin KHO:n päätös.

Vapaaehtoista paluuta ja palauttamista suositellaan edistettäväksi Irakin ja Afganistanin kanssa solmittavin yhteistyöpöytäkirjoin ja käytännön yhteistyösuhteiden luomisella Somalimaahan.

Näkökulmia turvapaikkapolitiikkaan - kehitysehdotuksia ja pohjoismaista vertailua 5/2009

[/quote]

Toivottavasti asia etenee. Ainakaan googlaamalla

Koodia: [Valitse]

yhteistyöpöytäkirja Irak,

Koodia: [Valitse]

"memorandum of understanding" Finland Iraq tai

Koodia: [Valitse]

"memorandum of cooperation" Finland Iraq ei näy löytyvän mitään viitettä siitä, että tuollaisia yhteistyöpöytäkirjoja olisi jo tehty; tosin selasin tulokset aika pikaisesti läpi.

[ike60]

Wikipedia kertoo että Yhdysvalloissa ja Kanadassa perheenyhdistäjä maksaa kaikki kustannukset itse - ainakin näin ymmärsin sanan sponsor käytön tässä yhteydessä - mutta jokin EU-maa olisi siinä mielessä parempi että niitä sitovat samat direktiivit ja yleensä kai samat sopimuksetkin kuin Suomea.

USA:ssa tämä ei välttämättä koske pakolaista, jos perhekin on tulossa jostain pakolaismaasta. Tämä on voinut muuttua viime aikoina - muutama vuosi sitten ne huomasi että suurin osa itä-afrikasta tulevista sukulaisista eivät ole oikeita sukulaisia. Mutta ainakin ennen sitä asiat olivat niin että pakolaiset saivat tuoda perheenjäseniä ilman että joutuisivat sitoutumaan elättämään niitä. Liput yms. muuttokustanukset piti muistaakseni silti maksaa itse.

Tämä myös toki tarkoittaa että pakolaisten perheenjäsenet saavat pakolaisstatuksen eikä perheenjäsenstatuksen, ja kuuluvat pakolaiskiintiöön.

Tässäkin olisi jo hieman aineksia diasarjaan. Ensinnäkin että muuttokustannukset pitää maksaa itse, ja toiseksi että perheenyhdistäminen koskisi vain oikeita pakolaisia (oletan että USA:ssakin saattaa oleskeluluvan saada toissijaisen suojelun tai esim. lähtömaassa vallitsevan sotatilan takia).

"Sponsor" voi tarkoittaa monia juttuja. Varsinaisen perheenyhdistämisen kohdalla se tarkoittaa tosiaankin että perheenkokoaja sitoutuu elättämään, mutta aika monessa pakolaiskontekstissa se tarkoittaa vain että ihminen suostuu ilmaiseksi kotouttamistyövoimaksi (poimii ne sponsoroitavat pakolaiset lentokentältä, vie ne kotiinsa, auttaa niitä rekiströitymään kaikissa virastoissa, toimii tulkkina tarvittaessa, auttaa asunnon vuokraamisessa ja työpaikan etsinnässä, jne.).

Tämän sanojen epämääräisyyden takia olenkin viime aikoina jossain määrin tykästynyt lukemaan lakitekstejä: niissä sentään sanoilla on yksiselitteinen merkitys, ja usein se merkitys kerrotaan alussa. 

[Vera]

USA:ssa tämä ei välttämättä koske pakolaista, jos perhekin on tulossa jostain pakolaismaasta. Tämä on voinut muuttua viime aikoina - muutama vuosi sitten ne huomasi että suurin osa itä-afrikasta tulevista sukulaisista eivät ole oikeita sukulaisia. Mutta ainakin ennen sitä asiat olivat niin että pakolaiset saivat tuoda perheenjäseniä ilman että joutuisivat sitoutumaan elättämään niitä. Liput yms. muuttokustanukset piti muistaakseni silti maksaa itse.

Tämä myös toki tarkoittaa että pakolaisten perheenjäsenet saavat pakolaisstatuksen eikä perheenjäsenstatuksen, ja kuuluvat pakolaiskiintiöön.

Tässäkin olisi jo hieman aineksia diasarjaan. Ensinnäkin että muuttokustannukset pitää maksaa itse, ja toiseksi että perheenyhdistäminen koskisi vain oikeita pakolaisia (oletan että USA:ssakin saattaa oleskeluluvan saada toissijaisen suojelun tai esim. lähtömaassa vallitsevan sotatilan takia).

En ole 100% varma mikä on muuttokustanusten tilanne nyt, mutta 80-90 luvulla se systeemi oli sen verran tiukka että pakolaistenkin piti maksaa muuttokustannukset itse. Käytännössä se tarkoitti että IOM (http://www.iom.int/) lainasi niille rahaa lippuun ja se piti maksaa takaisin.

Statuksista: ensinnäkin on olemassa "refugee" ja "asylum". Niiden ainoa ero on se että refugee on status joka saadaan ennen maahantuloa, ja asylum on status jota voi hakea ja saada olleessaan jo USA:ssa. Nämä ovat siis pakolaisstatuksia, ja niitä jaetaan niille joille State Department päättää. Nämä eivät suinkaan ole kaikki YK-pakolaisia, mutta sekä YK:n että State Departmentin referoimat yksilöllisen vainon uhrit ovat korkeimpana listalla. Muutenkin eka prioriteetti on yksilöllisen vainon uhrit, toka prioriteetti on vainotut vähemmistöt (State Department päättää kerran vuodessa ketkä ne on) ja kolmas luokka on aiemmin tulleiden perheenjäsenet.

Sitten on olemassa myös sellainen status kuin parolee. Se on sellainen "et ole oikea pakolainen mutta olkoon tän kerran". Se on oletusarvoisesti tilapäinen mutta jotkut ryhmät saavat sen pysyväksikin ja ne saa myös tuoda perheenjäseniä.

Sitten on myös temporary protected status. Se on aina tilapäinen, enkä tiedä saavatko ne tuoda perheenjäseniä.

Perheenyhdistäminen on tosi monimutkaista, koska siinä on ainakin 3 eri systeemiä, eli erillinen perheen yhdistämisohjelmä puolisoa ja lapsia varten, se yleinen systeemi jossa monenlaiset pakolaisten sukulaiset saa hakea, ja pakolainen voi myös hyödyntää tavallisille maahanmuuttajille tarkoitettua perheenyhdistämisjärjestelmää (sitä joutuu käyttämään jos perhe asuu turvallisessa maassa).

[ike60]

USA:ssa tämä ei välttämättä koske pakolaista, jos perhekin on tulossa jostain pakolaismaasta. Tämä on voinut muuttua viime aikoina - muutama vuosi sitten ne huomasi että suurin osa itä-afrikasta tulevista sukulaisista eivät ole oikeita sukulaisia. Mutta ainakin ennen sitä asiat olivat niin että pakolaiset saivat tuoda perheenjäseniä ilman että joutuisivat sitoutumaan elättämään niitä. Liput yms. muuttokustanukset piti muistaakseni silti maksaa itse.

Tämä myös toki tarkoittaa että pakolaisten perheenjäsenet saavat pakolaisstatuksen eikä perheenjäsenstatuksen, ja kuuluvat pakolaiskiintiöön.

Tässäkin olisi jo hieman aineksia diasarjaan. Ensinnäkin että muuttokustannukset pitää maksaa itse, ja toiseksi että perheenyhdistäminen koskisi vain oikeita pakolaisia (oletan että USA:ssakin saattaa oleskeluluvan saada toissijaisen suojelun tai esim. lähtömaassa vallitsevan sotatilan takia).

En ole 100% varma mikä on muuttokustanusten tilanne nyt, mutta 80-90 luvulla se systeemi oli sen verran tiukka että pakolaistenkin piti maksaa muuttokustannukset itse. Käytännössä se tarkoitti että IOM (http://www.iom.int/) lainasi niille rahaa lippuun ja se piti maksaa takaisin.

Statuksista: ensinnäkin on olemassa "refugee" ja "asylum". Niiden ainoa ero on se että refugee on status joka saadaan ennen maahantuloa, ja asylum on status jota voi hakea ja saada olleessaan jo USA:ssa. Nämä ovat siis pakolaisstatuksia, ja niitä jaetaan niille joille State Department päättää. Nämä eivät suinkaan ole kaikki YK-pakolaisia, mutta sekä YK:n että State Departmentin referoimat yksilöllisen vainon uhrit ovat korkeimpana listalla. Muutenkin eka prioriteetti on yksilöllisen vainon uhrit, toka prioriteetti on vainotut vähemmistöt (State Department päättää kerran vuodessa ketkä ne on) ja kolmas luokka on aiemmin tulleiden perheenjäsenet.

Yhdysvaltain järjestelmähän näyttäisi yhä enemmän yhteismitalliselta Suomen järjestelmän kanssa. Se on hyvä, koska se mahdollistaa mielekkäät vertailut. Refugee on tietenkin pakolainen ja asylum turvapaikka. Nämä kuuluvat humanitaarisen maahanmuuton hyväksyttävämmälle alueelle, joten ei niistä sen enempää diasarjan yhteydessä.

Sitten on olemassa myös sellainen status kuin parolee. Se on sellainen "et ole oikea pakolainen mutta olkoon tän kerran". Se on oletusarvoisesti tilapäinen mutta jotkut ryhmät saavat sen pysyväksikin ja ne saa myös tuoda perheenjäseniä.

Kuulostaisi oleskeluluvalta toissijaisen tai humanitaarisen suojelun perusteella.

Sitten on myös temporary protected status. Se on aina tilapäinen, enkä tiedä saavatko ne tuoda perheenjäseniä.

Tilapäinen oleskelulupa.

Perheenyhdistäminen on tosi monimutkaista, koska siinä on ainakin 3 eri systeemiä, eli erillinen perheen yhdistämisohjelmä puolisoa ja lapsia varten, se yleinen systeemi jossa monenlaiset pakolaisten sukulaiset saa hakea, ja pakolainen voi myös hyödyntää tavallisille maahanmuuttajille tarkoitettua perheenyhdistämisjärjestelmää (sitä joutuu käyttämään jos perhe asuu turvallisessa maassa).

Tuossa yhdysvaltalaisessa systeemissä näyttää olevan moniakin piirteitä joista täälläkin voitaisiin ottaa oppia. Ensinnäkin tuo maksullisuus: pakolaiselle annetaan lainaa jotta hän voi yhdistää perheensä, mikä on humaania, mutta edellytetään että hän maksaa sen aikanaan takaisin. Toiseksi se että perheenjäsenet lasketaan mukaan pakolaiskiintiöön - tämähän on järkeenkäypää: sopimuksessa sitoudutaan tiettyyn määrään ihmisiä, ja he voivat olla vainottuja tai näiden perhettä (tai muuta lähisukua). Suomalainen systeemi jossa yhden humanitaarisen perässä tulee epälukuinen määrä "ottolapsia" joita ei lasketa mihinkään kiintiöihin on oikeastaan hieman kummallinen tuohon verrattuna.

Kolmas hyvä piirre on että Yhdysvalloissa oletetaan että ihminen rupeaa itse elättämään itsensä. Suomessa tämä on tosin monimutkaisempi asia koska täkäläiset joustamattomat työmarkkinoiden pelisäännöt aiheuttavat sen, että täällä ei ole sellaista määrää matalapalkkkaista lähinnä palvelualan työpaikkoja joilla pakolaiset yleensä ammattitaidottomina kai lähinnä työllistyvät USAssa.

Tuon perheenyhdistämislainan taidan ottaa diasarjaan. Ehkä se herättää ajatuksia.

[KJ]

Pakko kunnioittaa ike60:n paneutumista asiaan. Kun tuo projekti valmistuu, niin aika monelle se on sellainen tietopaketti, että eipä paljon muuta tarvita vähään aikaan.

[Vera]

Sitten on olemassa myös sellainen status kuin parolee. Se on sellainen "et ole oikea pakolainen mutta olkoon tän kerran". Se on oletusarvoisesti tilapäinen mutta jotkut ryhmät saavat sen pysyväksikin ja ne saa myös tuoda perheenjäseniä.

Kuulostaisi oleskeluluvalta toissijaisen tai humanitaarisen suojelun perusteella.

Nimenomaan humanitaarisen, luulisin. Käsittääkseni toissijainen suojelu on ne jotka ovat pakeneet sotia, ainakin Suomessa. Jenkeissä parolee on yleensä henkilö jossain omituisessa tilanteessa, ja niitä ei ole paljon mutta tilastoja on vaikea etsiä (olen nähnyt vain tilastoa niistä joiden annettiin jäädä maahan pysyvästi, niitä on pari tuhatta vuodessa). Ainoat paroleet joita olen nähnyt omin silmin olivat ihmisiä jotka olivat jo valmiiksi jossain jenkkien ylläpitämässä pakolaisleirissä kun niille tarkoitettu pakolaisohjelma suljettiin. Kuulemma samaan ryhmään kuuluvat myös jotkut vakavasti sairaat.

Sitten on myös temporary protected status. Se on aina tilapäinen, enkä tiedä saavatko ne tuoda perheenjäseniä.

Tilapäinen oleskelulupa.

Juuri niin. Se on tarkoitettu ihmisille joiden kotimaassa tapahtui sota tai luontokatastrofi tai jotain muuta tilapäistä.

Tuossa yhdysvaltalaisessa systeemissä näyttää olevan moniakin piirteitä joista täälläkin voitaisiin ottaa oppia. Ensinnäkin tuo maksullisuus: pakolaiselle annetaan lainaa jotta hän voi yhdistää perheensä, mikä on humaania, mutta edellytetään että hän maksaa sen aikanaan takaisin. Toiseksi se että perheenjäsenet lasketaan mukaan pakolaiskiintiöön - tämähän on järkeenkäypää: sopimuksessa sitoudutaan tiettyyn määrään ihmisiä, ja he voivat olla vainottuja tai näiden perhettä (tai muuta lähisukua). Suomalainen systeemi jossa yhden humanitaarisen perässä tulee epälukuinen määrä "ottolapsia" joita ei lasketa mihinkään kiintiöihin on oikeastaan hieman kummallinen tuohon verrattuna.

Kolmas hyvä piirre on että Yhdysvalloissa oletetaan että ihminen rupeaa itse elättämään itsensä. Suomessa tämä on tosin monimutkaisempi asia koska täkäläiset joustamattomat työmarkkinoiden pelisäännöt aiheuttavat sen, että täällä ei ole sellaista määrää matalapalkkkaista lähinnä palvelualan työpaikkoja joilla pakolaiset yleensä ammattitaidottomina kai lähinnä työllistyvät USAssa.

Tuon perheenyhdistämislainan taidan ottaa diasarjaan. Ehkä se herättää ajatuksia.

En muuten usko että se lippulaina on perheenyhdistämislaina: sen sai yleensä se henkilö joka oli tulossa maahan, ja riippumatta siitä oliko sillä perhettä USA:ssa.

Diasarjaan voit ottaa myös tiedon siitä kuinka paljon (tai vähän) rahaa jenkit käyttävät pakolaista kohti. Tässä on Office of Refugee Resettlementin kongressiraportit: http://www.acf.hhs.gov/programs/orr/data/arc.htm. Siinä on hyvin paljon kaikenlaista tilastotietoa.

[ike60]

Tuossa yhdysvaltalaisessa systeemissä näyttää olevan moniakin piirteitä joista täälläkin voitaisiin ottaa oppia. Ensinnäkin tuo maksullisuus: pakolaiselle annetaan lainaa jotta hän voi yhdistää perheensä, mikä on humaania, mutta edellytetään että hän maksaa sen aikanaan takaisin. [..]

Tuon perheenyhdistämislainan taidan ottaa diasarjaan. Ehkä se herättää ajatuksia.

En muuten usko että se lippulaina on perheenyhdistämislaina: sen sai yleensä se henkilö joka oli tulossa maahan, ja riippumatta siitä oliko sillä perhettä USA:ssa.

OK. Tosin tietenkin siinä tapauksessa että perheenjäsen pystyy ottamaan lainan ja USA:ssa oleskeleva perheenyhdistäjä ei pysty matkaa rahoittamaan, laina kai sitten heltiää. Tämä tosin herättää kysymyksen, millä (jos millään) rahalla maahan tulevat alaikäiset perheenjäsenet jos maassa olevilla perheenyhdistäjillä ei ole rahaa maksaa heidän matkaansa. Ehkä sellaisessa tilanteessa setä Samuli sitten heltyy.

Laitoin tuon laina-asian sitten kyseisen dian muistiinpanosivuille. Tällöin diasarjan esittäjä voi valita mainitseeko asian vai ei. Yhdysvaltain esilleottaminen tällaisissa herkissä asioissa tuntuu nimittäin usein siirtävän keskustelua pari astetta tunnekylläisempään suuntaan, ja keskustelu helposti ajautuu ja jumittuu esimerkiksi tasankointiaanien kohteluun 1800-luvulla, presidentin sukupuolikäyttäytymiseen tai hampurilaisketjujen raaka-ainehankintaan.

Diasarjaan voit ottaa myös tiedon siitä kuinka paljon (tai vähän) rahaa jenkit käyttävät pakolaista kohti. Tässä on Office of Refugee Resettlementin kongressiraportit: http://www.acf.hhs.gov/programs/orr/data/arc.htm. Siinä on hyvin paljon kaikenlaista tilastotietoa.

Kiitos vinkistä, tämä onkin mielenkiintoinen saitti (kiitos myös siitä iom-linkistä, en ennen tiennyt kyseisen järjestön olemassaolostakaan). Pakolaiskiintiö näyttää pienentyneen parikin kertaa, ensin Clintonin aikana 1995 ja sitten Bushin kauden alkupuolella. Kiintiötäkään ei tosin ole saatu koskaan täyteen. Pitääpä lueskella uusin raportti paremmalla ajalla.

[ike60]

Olen nyt lähdössä joululomalle. Yritän senkin aikana lukea tätä ketjua sikäli kuin pääsen Internetissä kiinni olevalle koneelle. Diasarja olisi tavoitteena laittaa Hommaan kaikkien saataville tammikuun ensimmäisellä puoliskolla.

Tällä hetkellä tehtävälista käsittää seuraavia asioita:

• sopiva sitaatti jossa väitetään jotain sen kaltaista että humanitaarinen maahanmuutto on tehokas tapa lievittää maailman hätää, että rajat pitäisi avata jotta tulijat saisivat paremman elämän tms.
• sopiva sitaatti jossa sanotaan että maahanmuuttopolitiikalle, maahanmuutolle jne. ei voi tavallinen ihminen tehdä mitään tms.
• teen vielä yhden kaavion jossa on Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Irlannin vuosittaiset turvapaikan hakijamäärät 2000-2008. Tämä siitä syystä että se mitä todennäköisimmin osoittaisi että lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa hakijamääriin (Irlanti ja Tanska kiristivät linjaansa muistaakseni 2002, Ruotsi vähän myöhemmin). Suomen, Tanskan ja Irlannin luvut löytyvät tässä ketjussa jo mainituilta saiteilta mutta Ruotsin lukuja vielä kaipaisin. Löytynevätkö paikallisen siirtolaisviraston sivuilta?

Jos noihin löytäisitte jotain niin oikein hyvä olisi.

Olen jättämässä maahanmuuttokriitikoiden ajattelua käsittelevät diat pois tästä diasarjasta. Toisaalta siksi että diasarja on muutenkin jo 47 kalvon mittainen, mutta ennen kaikkea siksi että kriitikoiden mielipiteet ja näkemykset ansaitsevat kaikessa moninaisuudessaan ihan oman kartoituksensa ja yhteenvetonsa. Ehkä se hoituu FAQ:n yhteydessä, ehkä siitä kannattaa tehdä oma diasettinsä.

[Roope]

teen vielä yhden kaavion jossa on Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Irlannin vuosittaiset turvapaikan hakijamäärät 2000-2008. Tämä siitä syystä että se mitä todennäköisimmin osoittaisi että lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa hakijamääriin (Irlanti ja Tanska kiristivät linjaansa muistaakseni 2002, Ruotsi vähän myöhemmin). Suomen, Tanskan ja Irlannin luvut löytyvät tässä ketjussa jo mainituilta saiteilta mutta Ruotsin lukuja vielä kaipaisin. Löytynevätkö paikallisen siirtolaisviraston sivuilta?

Löytyy, mutta ovat näköjään sekoittaneet sivunsa uuteen järjestykseen.

http://www.migrationsverket.se/info/862.html
http://www.migrationsverket.se/download/18.56e4f4801246221d25680001080/Asyls%C3%B6kande+till+Sverige+1984-2008.pdf

[ike60]

teen vielä yhden kaavion jossa on Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Irlannin vuosittaiset turvapaikan hakijamäärät 2000-2008. Tämä siitä syystä että se mitä todennäköisimmin osoittaisi että lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa hakijamääriin (Irlanti ja Tanska kiristivät linjaansa muistaakseni 2002, Ruotsi vähän myöhemmin). Suomen, Tanskan ja Irlannin luvut löytyvät tässä ketjussa jo mainituilta saiteilta mutta Ruotsin lukuja vielä kaipaisin. Löytynevätkö paikallisen siirtolaisviraston sivuilta?

Löytyy, mutta ovat näköjään sekoittaneet sivunsa uuteen järjestykseen.

http://www.migrationsverket.se/info/862.html
http://www.migrationsverket.se/download/18.56e4f4801246221d25680001080/Asyls%C3%B6kande+till+Sverige+1984-2008.pdf

Kiitos näistä. Nyt on sitten sekin kalvo valmis. Laitoin siihen vain Suomen, Tanskan ja Irlannin koska Ruotsi huitelee joka tapauksessa omassa sarjassaan mitä turvapaikan hakijoiden määriin tulee, ja koska siellä se tuntuu heilahtelevan vuodesta toiseen aika isosti. Sen sijaan Tanska ja Irlanti osoittavat selkeästi että lainmuutoksilla saadaan turvapaikanhakijoiden määrät tippumaan radikaalisti.

[ike60]

Alkaa olla aika esittää muuttuneet diat kommentointianne varten ennen kalvosarjan lataamista Hommaan.

Seuraavassa lihavoidut ovat niitä tekstejä jotka näkyvät dioilla, ja kursivoidut tekstit ovat omia kysymyksiäni ja kommenttipyyntöjäni.

[ike60]

--- Dia 1-----------------------------------------------------------------------
Humanitaarinen maahanmuutto

Myyttejä ja tosiasioita

”Nyt julkisuudessa menee kaikki läpi, jopa väärinkäsitykset ja virheet. Sellainen keskustelu ei tuota mitään hyvää.”
Sosiologi Salla Tuori maahanmuuttokeskustelusta, Turkulainen-lehti 25.11.2009

Mitä mieltä olette Tuori-sitaatin laittamisesta otsikkodiaan?

--- Muistiinpanot: ---

Viimeksi päivitetty 2.1.2010
Tuorin sitaatti: http://www.turkulainen.fi/Paikallisuutiset/Paivan-puheenaihe/Mamu-keskustelu-rajahtaa-kasiin
(luettu 18.12.2009)

Ilmoita asiavirheistä, esitä parannusehdotuksia jne. Internetissä osoitteessa http://hommaforum.org/index.php/topic,18528.0.html (vaatii rekisteröitymisen ja kirjautumisen)

Kiitokset Homma^^^ Forumin jäsenille: RP, Roope, Vera, OlliH, Jepulister, Jari Leino, Karri, Äänestäjä, RP, Lemmy, Kalle, sattuma

-Ike
--- Dia 2 ennallaan -------------------------------------------------------------
--- Dia 3 ennallaan -------------------------------------------------------------
--- Dia 4 -----------------------------------------------------------------------

Myytti: Humanitaaristen maahanmuuttajien vastaanotto on tehokas tapa lievittää maailman hätää

TODO: tähän kaivattaisiin edelleen sopivaa lainausta humanitaarisesta maahanmuutosta ihmisten hädän lieventäjänä, tapana auttaa hädänalaisia tms.

--- Dia 5 ennallaan -------------------------------------------------------------
--- Dia 6 ennallaan -------------------------------------------------------------
--- Dia 7 ennallaan -------------------------------------------------------------
--- Dia 8 -----------------------------------------------------------------------
Myytti: maahanmuuttajat ovat kaikki samanlaisia

Esimerkki: "Maahanmuuttajanuoret haluavat pois Suomesta"
- Iltalehden otsikko 13.10.2009

• Haastateltiin 55 15-21-vuotiasta virolais-, venäläis- ja somalitaustaista nuorta
• vain somalit kokevat uramahdollisuutensa huonoiksi, ja heilläkin poismuuttohalut liittyvät usein haaveeseen saada asua muslimimaassa
• Ovatko siis vain somalit maahanmuuttajia?

--- Muistiinpanot: ---
Iltalehden jutun IP-osoite http://www.iltalehti.fi/uutiset/2009101310415454_uu.shtml

Olisiko seuraava vaihtoehtoinen sitaatti parempi: ”Kaikki maahanmuuton tyypit johtavat taitojen, ideoiden ja tiedon vaihtoon, luovat linkkejä ja ihmistenvälisiä verkostoja, myötävaikuttavat sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen sekä alkuperämaissa että vastaanottavissa maissa sekä tukevat työntekijöitä itseään.” Eurooppa on muuttoliikkeen maanosa -dokumentti Euroopan Vihreiden saitilla http://www.europeangreens.org/cms/default/dokbin/259/259195.europe_is_a_continent_of_migration@en.pdf
(luettu 15.12.2009)

--- Dia 9 ennallaan -------------------------------------------------------------
--- Dia 10 ennallaan ------------------------------------------------------------
--- Dia 11 ennallaan ------------------------------------------------------------
--- Dia 12 ennallaan ------------------------------------------------------------

[Pliers]

Tämä saattaa ollakin jo täällä, mutta tuleehan nyt uudelleen. Tässä selvitetään paljonko säästettäisiin, jos maahanmuuttajat kävisivät ihan töissä. Työllisyysastekin löytyy. On tietysti vanhaa tietoa.

http://www.hel2.fi/ajankohtaista/maahanmuuttajien_tyollisyys.pdf

[ike60]

Tämä saattaa ollakin jo täällä, mutta tuleehan nyt uudelleen. Tässä selvitetään paljonko säästettäisiin, jos maahanmuuttajat kävisivät ihan töissä. Työllisyysastekin löytyy. On tietysti vanhaa tietoa.

http://www.hel2.fi/ajankohtaista/maahanmuuttajien_tyollisyys.pdf

En ole tuota aiemmin huomannut. Kieltämättä mielenkiintoinen tutkimus, ja sen johtopäätöksissä olisi ainesta yhdeksi diaksi.

Raportissa esitetty arvio Helsingissä maahanmuuttajiin uppoavasta rahasta voisi olla kumoamassa myyttiä, että humanitaariseen maahanmuuttoon käytetyt rahat eivät ole mistään pois. Summan voisi kontrastoida vaikka Helsingin kaupungin säästökuurin tuottamiin arvioituihin säästöihin.

[Samuli Salminen]

Todella ansiokasta duunia nimimerkiltä ike60 ja tähän ketjuun tietoja kaivaneilta muilta hommalaisilta.

Pistän tähän vielä linkin viime maaliskuussa julkaisemaani Humanitaarinen maahanmuutto heikentää Suomen taloudellista huoltosuhdetta -tekstiin. Siitä voi vielä löytyä jokunen hyödyllinen tieto, viite tai lähde tätä kalvosarjaa varten, kun kuitenkin samasta asiasta on aika lailla kyse. Tietenkin tämä valmisteilla oleva työ on vielä kattavampi aiheen suhteen.

http://hommaforum.org/index.php/topic,3791.0.html

[Roope]

Myytti: Humanitaaristen maahanmuuttajien vastaanotto on tehokas tapa lievittää maailman hätää

TODO: tähän kaivattaisiin edelleen sopivaa lainausta humanitaarisesta maahanmuutosta ihmisten hädän lieventäjänä, tapana auttaa hädänalaisia tms.

Liekö tuollaista sitaattia missään, koska tehokkuus on tässä yhteydessä aina ollut iso paha muutenkin. Ei ole tarkoitus käyttää resursseja erityisen tehokkaasti, vaan käyttää niitä niin paljon että sattuu.

Samasta suunnasta on kuitenkin esimerkiksi Thomas Wallgrenin pääkirjoitus Pakolainen-lehdessä. Hänen mukaansa Suomi hyötyy myös taloudellisesti pakolais- ja kehitysapumenoista, koska jne.

Uutta talousajattelua, win-win:

Viennistä riippuvaisena maana Suomi ei voi menestyä globaalin etelän kasvavilla markkinoilla, ellei meitä tunneta avoimena, reiluna, myönteisen pakolais- ja maahanmuuttopolitiikan maana. Vastaavasti pienen maan poliittinen etu, viime kädessä myös maan itsenäisyys, perustuu aina suurelta osin maan nauttimaan arvostukseen. Suomen kansainvälisen arvovallan peruskivi on osaamisen ja tekojen ansiosta hankittu maineemme yhteistyökykyisenä, maailmanlaajuista yhteisvastuuta kantavana maana. Suomen kulttuurinkin menestys on myönteisen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikan varassa, sillä erilaisten kulttuurien kohtaaminen on oppimisen, luovuuden ja elämän ilon voimakkaimpia lähteitä. Pakolaisten auttaminen on siis oikein mutta samalla myös hyödyllistä, talouden, politiikan ja kulttuurin kannalta.

Lukija arvaa tietenkin jo taka-ajatukseni. Jos eettiset, oikeudelliset, taloudelliset, poliittiset ja kulttuurin liittyvät syyt kaikki puhuvat reilun, anteliaan pakolais- ja maahanmuuttopolitiikan puolesta miksi Suomi ottaa vuodessa vain 750 kiintiöpakolaista ja miksi Suomen tuki YK:n pakolaisjärjestöille (UNHCR ja UNRWA) on noin 20 miljoonaa euroa vuodessa eikä esimerkiksi 100 miljoonaa euroa?

Thomas Wallgren: Pakolaisten tukemisen hyödyllisyydestä

[ike60]

Todella ansiokasta duunia nimimerkiltä ike60 ja tähän ketjuun tietoja kaivaneilta muilta hommalaisilta.

Täysin samaa mieltä muiden hommalaisten panoksesta; omaan panokseen en ota kantaa vaikka kehut tietenkin mieltä lämmittävätkin. Diasarja alkaa muistuttamaan enemmän yhteisten ponnistusten tulosta kuin yhden iken sooloa, ja todella hyvä niin. Tosin aikaa tuppaa kulumaan hommalaisten vinkkaamiin mielenkiintoisiin materiaaleihin perehtyessä: nytkin olen lukenut kolmisen tuntia tuota tekstiäsi, sen linkkejä ja linkinlinkkejä - enkä ole vielä päässyt siinä kuin puoliväliin. Mutta se on positiivinen "ongelma".

Laitoin äsken linkin tuohon tekstiisi diasarjan muistiinpanosivuille, mutta voi olla että vielä laitan sieltä jotain varsinaisille dioillekin: toinen huoltosuhdekysymyksiä käsittelevä dia hyötyisi täydennyksistä.

Pistän tähän vielä linkin viime maaliskuussa julkaisemaani Humanitaarinen maahanmuutto heikentää Suomen taloudellista huoltosuhdetta -tekstiin.
http://hommaforum.org/index.php/topic,3791.0.html

[ike60]

Myytti: Humanitaaristen maahanmuuttajien vastaanotto on tehokas tapa lievittää maailman hätää

TODO: tähän kaivattaisiin edelleen sopivaa lainausta humanitaarisesta maahanmuutosta ihmisten hädän lieventäjänä, tapana auttaa hädänalaisia tms.

Liekö tuollaista sitaattia missään, koska tehokkuus on tässä yhteydessä aina ollut iso paha muutenkin. Ei ole tarkoitus käyttää resursseja erityisen tehokkaasti, vaan käyttää niitä niin paljon että sattuu.

Totta sekä metaforisessa, sarkastisessa että liiankin konkreettisessa mielessä: ainakin väitteiden mukaan briteissä Blairin hallitus löyhensi maahanmuuttopolitiikkaa nimenomaan näyttääkseen poliittisille vastustajille.

Samasta suunnasta on kuitenkin esimerkiksi Thomas Wallgrenin pääkirjoitus Pakolainen-lehdessä. Hänen mukaansa Suomi hyötyy myös taloudellisesti pakolais- ja kehitysapumenoista, koska jne.

Uutta talousajattelua, win-win:

Viennistä riippuvaisena maana Suomi ei voi menestyä globaalin etelän kasvavilla markkinoilla, ellei meitä tunneta avoimena, reiluna, myönteisen pakolais- ja maahanmuuttopolitiikan maana. [..] Jos eettiset, oikeudelliset, taloudelliset, poliittiset ja kulttuurin liittyvät syyt kaikki puhuvat reilun, anteliaan pakolais- ja maahanmuuttopolitiikan puolesta miksi Suomi ottaa vuodessa vain 750 kiintiöpakolaista ja miksi Suomen tuki YK:n pakolaisjärjestöille (UNHCR ja UNRWA) on noin 20 miljoonaa euroa vuodessa eikä esimerkiksi 100 miljoonaa euroa?

Thomas Wallgren: Pakolaisten tukemisen hyödyllisyydestä

Tuo Wallgrenin kirjoitus on kyllä pakollinen lisäys diasarjassa esitettyihin lainauksiin. Paitsi että se on diametrisesti vastakkain joidenkin diasarjassa esitettyjen faktojen kanssa, se on niin täynnä perustelemattomia väitteitä, non sequitureja ja muuta puolivillaista argumentinkorviketta että siitä riittää helppoa kumottavaa. Nyt otan vain lyhyen pätkän siihen mainittuun diaan mutta tuosta runsaudensarvesta saattaa vielä palasia päätyä muillekin dioille.

[ike60]

Diasarja alkaa olla lähes julkaisuvalmis. Yritän tämän viikonlopun aikana saada muuttuneet diat vielä tänne tarkasteltaviksenne. Toivon mahdolliset kommentit ennen keskiviikkoa, koska yritän toimittaa esitysvalmiin diasarjan Homma Forumin ylläpidolle loppuviikosta. Keskiviikon jälkeenkin kommentit ovat tervetulleita, mutta niiden aiheuttamat muutokset näkyvät Forumilla olevassa kalvosarjassa vasta muutaman kuukauden viiveellä (toki mahdolliset asiavirheet korjataan nopeammin).

------------ Dia 4 ---------------------------------------------------------------------------------------------

Myytti: Humanitaaristen maahanmuuttajien vastaanotto on tehokas tapa lievittää maailman hätää

”Jos eettiset, oikeudelliset, taloudelliset, poliittiset ja kulttuurin liittyvät syyt kaikki puhuvat reilun, anteliaan pakolais- ja maahanmuuttopolitiikan puolesta miksi Suomi ottaa vuodessa vain 750 kiintiöpakolaista”
Filosofi Thomas Wallgren, Pakolainen-lehti 4/2008

--- dian muistiinpanot ---

Wallgrenin kirjoitus on lehden kyseisen numeron pääkirjoitus sivulla 4: http://www.pakolaisapu.fi/files/228/pakolainenlehti408.pdf
(luettu 6.1.2010)
Lainattu lause on osa virkettä, joka  kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti: ”Jos eettiset, oikeudelliset, taloudelliset, poliittiset ja kulttuurin liittyvät syyt kaikki puhuvat reilun, anteliaan pakolais- ja maahanmuuttopolitiikan puolesta miksi Suomi ottaa vuodessa vain 750 kiintiöpakolaista ja miksi Suomen tuki YK:n pakolaisjärjestöille (UNHCR ja UNRWA) on noin 20 miljoonaa euroa vuodessa eikä esimerkiksi 100 miljoonaa euroa?”
Kirjoituksessaan Wallgren esittää perustelematta myös väitteen, että kaikkia ei voida omassa maassaan tai lähialueilla auttaa.
Wallgren oli kirjoittamisen aikaan Suomen Pakolaisavun hallituksen puheenjohtaja.

[ike60]

------------ Dia 8 ---------------------------------------------------------------------------------------------

Myytti: maahanmuuttajat ovat kaikki samanlaisia

Esimerkki: ”Maahanmuuttajanuoret haluavat pois Suomesta”
Iltalehden otsikko 13.10.2009
Haastateltiin 55 15-21-vuotiasta virolais-, venäläis- ja somalitaustaista nuorta
vain somalit kokevat uramahdollisuutensa huonoiksi, ja heilläkin poismuuttohalut liittyvät usein haaveeseen saada asua muslimimaassa
Ovatko siis vain somalit maahanmuuttajia?

--- dian muistiinpanot ---

Iltalehden jutun IP-osoite http://www.iltalehti.fi/uutiset/2009101310415454_uu.shtml
Muistiinpanoihin lisäys:
Vaihtoehtoinen sitaatti: ”Kaikki maahanmuuton tyypit johtavat taitojen, ideoiden ja tiedon vaihtoon, luovat linkkejä ja ihmistenvälisiä verkostoja, myötävaikuttavat sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen sekä alkuperämaissa että vastaanottavissa maissa sekä tukevat työntekijöitä itseään.” Eurooppa on muuttoliikkeen maanosa -dokumentti Euroopan Vihreiden saitilla http://www.europeangreens.org/cms/default/dokbin/259/259195.europe_is_a_continent_of_migration@en.pdf
(luettu 15.12.2009)

Mikäli arvioit vaihtoehtoisen sitaatin paremmaksi kuin dialla nyt oleva Iltalehden artikkelin sitaatti, kerro mielipiteesi (mieluiten perustellen)

------------ Dia 10 ---------------------------------------------------------------------------------------------

Fakta: eivät ole taustaltaan ja vaikutuksiltaan

Työperäiset maahanmuuttajat

• Enimmäkseen Euroopasta, muista länsimaista ja kaukoidästä
• Ovat keskimäärin hyvin koulutettuja
• Yleensä työllistyvät hyvin
• Tekevät määräänsä nähden suunnilleen saman verran rikoksia kuin suomalaiset

Humanitaariset maahanmuuttajat

• Enimmäkseen islamilaisista maista tai Afrikasta
• Ovat usein luku- ja kirjoitustaidottomia
• Työllistyvät huonosti
• Tekevät määräänsä nähden paljon rikoksia

------------ Dia 11 ---------------------------------------------------------------------------------------------



--- dian muistiinpanot ---

Lähde: http://www.tat.fi/opetat/taloustieto/vaestorakenteen_muutos_maahanmuutto.shtml (luettu 30.11.2009)
Tämäkin on hieman harhaanjohtavaa, sillä suuri osa esim. somalien naisista on jatkuvalla äitiyslomalla. Iso osa työllistyneistäkin työllistyy ns. maahanmuuttajien tukitehtäviin, joita ei olisi olemassa, jos ko. ryhmien massamuuttoa Suomeen ei olisi olemassa.
Taulukossa ulkom ka tarkoittaa kaikkien ulkomaalaisten työllistymisen keskiarvoa, Koko väestö sisältää eri ulkomaalaisryhmien lisäksi myös Suomen kansalaiset.

------------ Dia 12 ---------------------------------------------------------------------------------------------



--- dian muistiinpanot ---

Datan lähde: Tilastokeskus
Ks. http://www.izrailit.net/maahanmuutto_rikostilastot.html

Sosiologi Magdalena Jaakkola tutki vuonna 2003 suomalaisten suhtautumista maahanmuuttoon. Mieluiten suomalainen ottaa maahansa englantilaiset, pohjoismaalaiset ja inkeriläiset. Virolaiset ovat jo vähemmän suosittuja, sitten tulevat kiinalaiset ja vietnamilaiset, entiset jugoslaavit, mustat afrikkalaiset ja venäläiset.

Vähiten kaivataan kurdeja, arabeja ja somaleja.

Jaakkolan löytämä järjestys noudattelee karkeasti ottaen maahanmuuttajaryhmien rikollisuuslukuja.

------------ Dia 12a (lisätty) -----------------------------------------------------------------------------------



--- dian muistiinpanot ---

Lähde: http://www.optula.om.fi/uploads/bqo7i2ws2l3.pdftaulukko 44 sivulla 254 (luettu 1.12.2009)
Suomessa asuvat ulkomaalaiset
ovat vuodesta toiseen suhteellisesti useimmin epäiltyinä raiskauksista
(16 % vuonna 2008) ja ryöstöistä (12 % vuonna 2008).

------------ Dia 13 ---------------------------------------------------------------------------------------------

Todistamaton väite: useimmat humanitääriset maahanmuuttajat pakenevat kotimaassaan kohtaamaansa vainoa

”Mitä käsite turvapaikanhakija siis meille kertoo? Se luo kuvan ihmisestä, joka on syystä tai toisesta hädänalainen, pelokas ja vaarassa. Se tarkoittaa, että ihminen pyrkii hakeutumaan paikkaan, jossa asiat olisivat toisin, jossa voisi olla turvassa.”
Toimittaja Jussi Förbom Oikeutta ihmisille!-blogissaan 22.10.2009

--- dian muistiinpanot ---

Förbomin blogi: http://blogit.yleradio1.yle.fi/oikeuttaihmisille

------------ Dia 13a ---------------------------------------------------------------------------------------------

Fakta: monet turvapaikanhakijat saattavat tulla muista syistä

Suomessa 4035 turvapaikanhakijaa vuonna 2008

• turvapaikka vainon perusteella myönnettiin 89 ihmiselle
• Muista syistä oleskeluluvan sai 696 ihmistä, perheenyhdistämisten kautta lisäksi 467

Virossa turvapaikanhakijoita 14 vuonna 2008

• Viro parempien liikenneyhteyksien ulottuvilla kuin Suomi
• Viime vuosina 7-15/vuosi hakenut turvapaikkaa

--- dian muistiinpanot ---

Vuoden 2008 luvut Suomen osalta: Tilastokeskus http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#turvapaikanhakijat
Viron tiedot: Postmees-lehti
http://www.postimees.ee/?id=146037
Viro on viimeisen 12 vuoden aikana myöntänyt turvapaikan 11 ihmiselle. Lisäksi 12 ihmistä on saanut oleskeluluvan muista humanitaarisista syistä.
Se, mihin maahan turvavpaikanhakija hakeutuu, on tietenkin eri päätös kuin päätös lähteä pakoon vainoa; ihminen on siis voinut kokea vainoa ja päättää hakeutua sitä pakoon mieluummin Suomeen kuin Eestiin esim. Suomen paremman sosiaaliturvan takia. Joka tapauksessa taloudellisilla seikoilla on merkitystä heidän muuttopäätöksessään; kuinka suuri se on ja vaikuttaako se suoraan lähtöpäätöstä motivoivasti, on avoin kysymys.
Myös kannattaa huomata, että turvapaikanhakijat ovat  selvillä eroista eri maiden sosiaaliturvissa; on kyseenalaista ehtisikö akuuttia vainoa henkensä edestä pakeneva ottamaan tällaisista asioista selkoa. Tiedot lienevät useimmiten peräisin ihmissalakuljettajilta ja sukulaisilta,; jos ne ovat sukulaisilta tai ystäviltä, ne on todennäköisesti tiedetty jo ennen muuttopäätöstä ja näin ne ovat hyvinkin saattaneet vaikuttaa päätökseen.

------------ Dia 14 ---------------------------------------------------------------------------------------------

Fakta: muita syitä oleskelulupaan

Toissijainen ja humanitaarinen suojelu
Henkilökohtainen vaara kotimaassa
Lähtömaassa ympäristökatastrofi, huono turvallisuustilanne (aseellinen selkkaus, vaikea ihmisoikeustilanne)
Oleskelulupa muulla perusteella
Tilapäinen
maasta poistaminen ei käytännössä mahdollista
Jatkuva
Terveydentila, Suomeen syntyneet siteet, muut yksilölliset

--- dian muistiinpanot ---

Muita perusteita lisäksi
Oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella
hakija ei voi palata kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa joutumatta vakavaan henkilökohtaiseen vaaraan siellä vallitsevan aseellisen selkkauksen vuoksi

Tilapäinen oleskelulupa muilla perusteilla myös kun: tilapäisestä terveydellisestä syystä ei voida palauttaa kotimaahansa
Hyväksymisperusteista ks. maahanmuuttoviraston nettisivut
http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?path=8,2476,2537

------------ Dia 14a (uusi) --------------------------------------------------------------------------------------



--- dian muistiinpanot ---

Tilaston lähde: http://www.migri.fi/download.asp?id=tp%2Dp%C3%A4%C3%A4t%C3%B6kset+2008;1336;{2C8E2956-D508-49FE-80FF-C994726584B2}

[ike60]

------------ Dia 19 ---------------------------------------------------------------------------------------------

Myytti: sopimukset velvoittavat löysempään tai edes nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan

”Niin katoavaisia ovat kansainvälinen solidaarisuus, Suomea velvoittavat ihmisoikeussopimukset ja hyvinvointivaltion periaatteet. Virallinen Suomi tuntuu tekevän kaikkensa, että maahanpääsystä tulisi mahdollisimman vaikeaa ja nöyryyttävää ja maasta ulos heittämisestä mahdollisimman helppoa ja nopeaa.”
Ninni Sandelius, Apu-lehti 51/2009

--- dian muistiinpanot ---

Sandeliuksen lainaus on peräisin hänen kolumnistaan, joka on otsikoltaan ”Kolkko vuosi”

------------ Dia 20 ---------------------------------------------------------------------------------------------

Fakta: eivät velvoita

Esimerkki: perheenyhdistäminen
”[EU:n perheenyhdistämis-]direktiivi sallii suotuisammat kansalliset säännökset, mistä syystä ulkomaalaislakia ei katsottu aikanaan tarpeelliseksi muuttaa niiltä osin kuin kansallisesti säädettiin direktiiviä suotuisammin. Suomessa oikeus perheenyhdistämiseen syntyy lähtökohtaisesti heti oleskeluluvan saamisen jälkeen huolimatta siitä, minkä tyyppinen oleskelulupa perheenkokoajalle on myönnetty.”
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta HE 240/2009 vp


--- dian muistiinpanot ---

Hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamiseksi http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2009/20090240.pdf
Mainittu direktiivi on Neuvoston direktiivi oikeudesta perheenyhdistämiseen (2003/86/EY)

------------ Dia 20a (uusi) --------------------------------------------------------------------------------------

Myytti: Suomen turvapaikkapolitiikka on tiukkaa

”turvapaikkapolitiikka on ollut tiukkaa koko ajan”
Dosentti Suvi Keskinen (Turun Yliopisto) muuttoliikkeessa.fi-sivuston haastattelussa 18.8.2009

--- dian muistiinpanot ---

Lähde: http://www.muuttoliikkeessa.fi/index_html?cid=19&lang=suo (luettu 12.12.2009)

------------ Dia 20b (uusi) -------------------------------------------------------------------------------------

Fakta: Suomesta saa turvapaikan helpommin kuin monesta muusta EU-maasta

Suomessa tehtiin vuonna 2008 1675 turvapaikkapäätöstä	Kreikassa hyväksyttiin alle 1 %
Näistä myönteisiä 655	Sloveniassa 3 %
Hyväksymisprosentti 39 %	Espanjassa 5 %
	Tsekissä, Ranskassa ja Romaniassa 16 %
	Ruotsissa 27 %
	Norjassa 34 %

--- dian muistiinpanot ---

Lisäksi vuonna 2008 Suomessa ratkaistiin 95 valitusta, joista 80 valittajan kannalta myönteisesti. Yhteensä siis ratkaistiin 1675+95=1770 tapausta, joista 655+80=735 myönteisesti.
Lähde: Eurostatin tilasto http://epp.eurostat.ec.europa.eu/cache/ITY_PUBLIC/3-08122009-AP/EN/3-08122009-AP-EN.PDF
Hylätyistä 500 oli Dublin-tapauksia (tulleet Suomeen jonkin muun EU-maan kautta ja siten automaattisesti palautetaan ko. Maahan), ja 84 tuli turvalliseksi katsotusta lähtömaasta (lähinnä  Bulgariasta, mutta myös Italiasta, Latviasta, Puolasta, Romaniasta ja Unkarista). Täten varsinaisia kielteisiä päätöksiä henkilöille, joilla ylipäätään voisi olla mahdollisuuksia turvapaikkaan Suomessa, tehtiin 436; niitä tehtiin siis vähemmän kuin myönteisiä päätöksiä.

------------ Dia 20c (uusi) -------------------------------------------------------------------------------------

Fakta: Suomen turvapaikkapolitiikka on  löyhempi kuin monissa muissa Euroopan maissa

Suomessa ei perusteettomien turvapaikanhakijoiden pikakäännytystä. Ei pikakäännytyksiä edes turvapaikkaa hakeville EU-kansalaisille.	Norjassa on 48 tunnin pikakäännytys ilmeisen perusteettomille turvapaikan-hakijoille; Ruotsissa päätös ja käännytys voidaan tietyissä tapauksissa toimeen-panna tunneissa. Monissa maissa pikakäännytys rajalla turvapaikkaa hakeville EU-kansalaisille
Suomessa humanitaarisen mamun oikeus perheenyhdistämiseen syntyy lähtökohtaisesti heti oleskeluluvan saamisen jälkeen riippumatta siitä, minkä tyyppinen oleskelulupa perheenkokoajalle on myönnetty.	Tanskassa edellytetään (paitsi pakol. tai toissij. suoj. perusteella saadulla oleskeluluvalla) 24 vuoden ikää molemmilta puolisoilta, riittävänkokoista asuntoa, elatuskykyä (ei sosiaalitukea viim. vuoden aikana), 60011 DKK panttia. Irlannissa oleskelulupalaisten  perheenyhdistämiset harkitaan tapauskohtaisesti, ja lupa myönnetään harvoin.

Lähteet: sisäministeriö, finlex, Tanskan maahanmuuttoministeriö, nyidanmark, Citizens Info

--- dian muistiinpanot ---

Perheenyhdistämisestä säädetään ulkomaalaislaissa.
Tiedot: sisäministeriön selvitys
http://www.intermin.fi/intermin/images.nsf/files/2fcbeaf321fa9534c22575c90025d031/$file/nakokulmia_turvapaikkapolitiikkaan_020609.pdf
(luettu 3.12.2009)
Hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamiseksi http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2009/20090240.pdf
EU:n turvapaikkamenettelydirektiivi 2005/85/EY ei koske toissijaista suojelua saavia eikä tilapäisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneita!
Ks. myös Report by the Committee of Experts
on asylum rules of other countries (Tanskan pakolais-, maahanmuutto- ja integraatioministeriön julkaisu)
http://www.nyidanmark.dk/NR/rdonlyres/E0C453EA-5E7E-4FA9-AFB9-72A483FA0404/0/report_asylum_june_2009.pdf
Tanskan virallinen maahanmuuttoportaali nyidanmark http://www.nyidanmark.dk/en-us/coming_to_dk/familyreunification/family_reunification.htmhttp://www.citizensinformation.ie/categories/moving-country/asylum-seekers-and-refugees/refugee-status-and-leave-to-remain/leave-to-remainhttp://www.emigrantadvice.ie/images/Family%20reunification.pdf
Irlannin perheenyhdistämispolitiikka ks. http://www.citizensinformation.ie/categories/moving-country/asylum-seekers-and-refugees/refugee-status-and-leave-to-remain/leave-to-remain

------------ Dia 20d (uusi) -------------------------------------------------------------------------------------

Fakta: Suomen rahallinen tuki humanitaarisille mamuille suuri

Viisihenkinen turvapaikan hakijaperhe saa Suomessa ilmaisen majoituksen lisäksi toimeentulotukea 1 277 euroa kuussa	Ruotsissa viisihenkinen perhe saa  531 euroa/kuukausi. Saksassa, Italiassa ja Iso-Britanniassa heille ei anneta käteistä rahaa lainkaan, mutta he saavat valtiolta majoituksen lisäksi ilmaista ruokaa
Suomessa valtio maksaa mm. toissijaisen tai humanitaarisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneen perheenjäsenten matkat tänne perheenyhdistämisessä (vuonna 2008 mm. kaikki somaleille ja afganistanilaisille myönnetyt oleskeluluvat annettiin näillä perusteilla)	Tanskassa humanitaarisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneet joutuvat maksamaan perheenyhdistämisen kustannuk-set itse. Joissakin EU-maissa ei subjektiivista oikeutta perheen-yhdistämiseen edes ole humani-taarisen suojelun perusteella oleskeluluvan omaavilla

--- dian muistiinpanot ---

Lähde: Aamulehti 21.11.2009. http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/suomi-maksaa-eun-isoimmat-tuet-turvapaikanhakijoille/162296
Viisihenkinen perhe tässä laskelmassa isä, äiti ja kolme 10-17-vuotiasta lasta
Vertailun vuoksi: Virossa minimipalkka kokopäivätyöstä on 278 euroa/kk
Jos oleskeluluvan saanut haluaa tuoda tänne Suomeen tulonsa jälkeen hankkimansa puolison, hänen täytyy periaatteessa kustantaa matkat itse; tosin tässä voidaan mahdollisesti soveltaa poikkeusratkaisuja, joiden yleisyydestä ei ole tietoa.
Perheenyhdistämisen maksamisesta: Raportti SPR:n perheenyhdistämisseminaarista 28.1.2006 http://www.redcross.fi/apuajatukea/maahanmuuttajientuki/tietoakannanotto/fi_FI/perheenyhdistaminen/_files/76919486890508809/default/perheenyhdistamisseminaari2006.pdf
Tanskan tilanne: nyidanmark-sivusto http://www.nyidanmark.dk/en-us/coming_to_dk/familyreunification/spouses/collateral_requirement.htm
Yhdysvalloissa pakolaisen tulee itse maksaa matkansa maahan; tosin monet saavat siihen lainaa.

------------ Dia 22 ---------------------------------------------------------------------------------------------

Myytti: elintasopakolaisia ei pääse viranomaisseulan läpi

”Kun pakolainen tulee rajalle, poliisi ja maahanmuuttoviranomaiset ottavat selvää, onko hänen tarinansa tosi. Uskon, että elintasopakolaiset käännytetään tässä vaiheessa maasta pois.”
Maahanmuuttajaopettaja Riitta Virmala, Keskisuomalainen 26.11.2009

--- dian muistiinpanot ---

Artikkeli verkossa: http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/virheellist%C3%A4-tietoa-ja-ennakkoluuloja/507238
(luettu 10.1.2010)

------------ Dia 23 ---------------------------------------------------------------------------------------------

Fakta: huijarinkin on mahdollista saada turvapaikka

Kiintiöpakolaiset tavallisesti valitsee esim. UNHCR (YK:n pakolaisapujärjestö) pakolaisleireiltä
Turvapaikanhakijoiden kohdalla yleensä luotettava hakijan omaan kertomukseen
Muita todisteita ei yleensä ole saatavilla
Kertomuksesta on ilmettävä miten hakija on joutunut kotimaassaan vainon kohteeksi
Kertomuksesta tarkistetaan ristiriidattomuus eri yksityiskohtien välillä ja että hakija kertoo samanlaisen kertomuksen eri kuulusteluissa

--- dian muistiinpanot ---

Ks. Helsingin Sanomat 4.10.2009, uutisanalyysi ”Turvapaikanhakijan sana on usein uskonasia”, kirj. Lasse Kerkelä
Lainaus artikkelista: 'Ratkaisevaa on, kuinka uskottavasti turvapaikanhakija kertoo menneisyydestään. "Kiinnitämme huomiota, esiintyykö kertomuksessa ristiriitaisuuksia ja onko se johdonmukainen", [Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Jukka] Tukia sanoo. Viranomaiset vertaavat hakijan puheita omiin tietoihinsa hänen kotiseutunsa tilanteesta. "Yritämme näin selvittää, onko hakijan kertomus ylipäätään mahdollinen." Viranomaiset saattavat tentata hakijan tietoja kotiseudustaan tai järjestää hänelle kielianalyysin. Näin on tarkoitus varmistaa, onko hakija todella kotoisin siltä alueelta, josta hän itse sanoo olevansa. "Jos kertomus on johdonmukainen ja hakijan todetaan tarvitsevan suojelua, hän saa oleskeluluvan", Tukia toteaa.'

------------ Dia 23a (uusi) -------------------------------------------------------------------------------------

Fakta: monet turvapaikanhakijat eivät puhu totta taustoistaan

Vuonna 2008-09 tehtiin oikeuslääketieteellinen ikätesti 98 alaikäiseksi ilmoittautuneelle turvapaikanhakijalle
Heistä osoittautui täysi-ikäisiksi 58

”Jokainen heistä on puhunut jotain sellaista, mikä ei pidä paikkaansa. Kukaan ei kerro totuutta siitä, miten ovat tänne Suomeen saapuneet.”
Vanhempi konstaapeli Kari Pollari Pohjanmaan poliisilaitokselta asiakkaanaan olleista turvapaikanhakijoista

Lähteet: vähemmistövaltuutettu, Pohjalainen-lehti 1.6.2009

--- dian muistiinpanot ---

Täysi-ikäisten määrä testattujen joukossa on melko varmasti suurempi kuin 56, koska testien virhemarginaali on 1-2 vuotta ja ”epäselvissä tapauksissa tulos tulkitaan asiakkaan eduksi” (ylitarkastaja Ritva Laakso-Liukkonen maahanmuuttovirastosta)
On muitakin viitteitä että täysi-ikäisten määrä alaikäisiksi ilmoittautuneiden turvapaikanhakijoiden joukossa on suuri: Parikkalan vastaanottokeskuksen asukkaista yli puolet  osoittautui täysi-ikäisiksi pelkän poliisitutkinnan keinoin ennen ikätestejä. http://www.esaimaa.fi/Uutiset---Uutiset-maakunnasta/2009/05/06/Parikkalan+vastaanottokeskuksen+nuorista+yli+puolet+t%C3%A4ysi-ik%C3%A4isi%C3%A4/200917034558/5
(luettu 15.1.2010)
Poliisi keskeytti alaikäisten turvapaikanhakijoiden ikätestauksen toukokuun lopulla 2009 puuttuvan säädöspohjan vuoksi. Siihen astikin iänmääritystestaus oli ollut testattavalle vapaaehtoista, eikä kieltäytyminen vaikuttanut turvapaikkapäätökseen. Voi olettaa että ainakin jotkut ovat kieltäytyneet testauksesta koska ovat pelänneet paljastuvansa täysi-ikäisiksi.
Ikätestiedot vähemmistövaltuutetun tiedotteesta ”Lapsia vai turvapaikanhakijoita? - Turvapaikanhakijalasten etu ja oikeudet eivät toteudu riittävästi (14.01.2010)”
http://www.vahemmistovaltuutettu.fi/intermin/vvt/home.nsf/headlines/A955B09D16F5D2F2C22576AA0044AB18?OpenDocument
(luettu 15.1.2010)
Artikkeli Pohjalainen-lehdessä, josta Pollarin lausunto on otettu: http://autologin.pohjalainen.fi/teemat/kulttuuriteematarticle.jsp?p=264&article=423888&Title=L%E4hes+80+prosenttia+alaik%E4isist%E4+pakolaisista+huijasi+ik%E4ns%E4
(luettu 4.1.2009)

[ike60]

------------ Dia 26 ---------------------------------------------------------------------------------------------

Fakta: työvoimapulaa ei ole tullut eikä nähtävissä

2010-15 eläkkeelle lähtee vuosittain 10000 ihmistä enemmän kuin nuoria tulee tilalle
Suurista ikäluokista (1945-49) paljon jo eläkkeellä
Maassa on yli 600000 työtöntä tai vajaatyöllistettyä
Monilla aloilla työvoiman ei tarvitse tulevaisuudessa olla pysyvästi maassa
EU:n sisällä esim. rakennusalan työvoima voi siirtyä maihin joissa kulloinkin tarvetta
Tietotekninen ja muu verkottuminen vähentävät joillain aloilla riippuvuutta fyysisestä sijainnista

--- dian muistiinpanot ---

Työttömiä oli marraskuussa 2009 224 000 http://www.stat.fi/til/tyti/2009/11/tyti_2009_11_2009-12-22_tie_001_fi.html
Tähän on laskettava lisäksi lyhennettyä työviikkoa tekevät, työllisyyskursseilla olevat, vapaaehtoisesti työvoiman ulkopuolelle jättäytyneet mutta työkykyiset jne.
Eläkkeelle lähtevien arvio artikkelista
Kivinen, Osmo; Hedman, Juha ja Mäkelä, Kai 2003: Tavoitteena täystyöllisyys – suomalainen työvoima riittää Suomen tarpeisiin. Yhteiskuntapolitiikka 68:4. http://www.stakes.fi/yp/2003/4/034kivinen.pdf (luettu 7.1.2010)
Tuossa artikkelissa arvioidaan perustellusti, että suomalainen työvoima riittääkin tulevaisuudessa, jos vain koulutuspolitiikka muutetaan vastaamaan enemmän työmarkkinoiden tarpeita; lisää työvoimaa ulkomailta ei siis ainakaan työvoimapulan takia tarvita.

------------ Dia 26a (uusi) ---------------------------------------------------------------------------------------------

Fakta: työvoimapulaa ei ole tulossa aloille joille humanitaariset mamut pääasiassa työllistyisivät

Korkean työttömyyden on arvioitu jatkuvan pitkälle tulevaisuuteen
Kotimaista työvoimareserviä käytettävissä vähän koulutusta vaativilla aloilla
Humanitaarisista maahanmuuttajista harva soveltuu pitkällistä koulutusta, erityistaitoja tai -valmiuksia vaativiin tehtäviin
Heidän koulutustasonsa on yleensä alhainen
Ammatti- ja kielitaito usein tullessa olematon

--- dian muistiinpanot ---

Vähän koulutusta vaativissa työtehtävissä markkinamekanismit hoitavat työvoimapulan ilman maahanmuuttajiakin: jos vähän koulutusta tai erityisosaamista vaativiin työtehtäviin tulee työvoimapula, sen palkat nousevat ja alalle hakeutuu enemmän ihmisiä.
Työvoimapula voi tulla pitkää koulutusta, erityisosaamista tai erityisiä ominaisuuksia vaativille aloille. Ei kuitenkaan ole nähtävissä, että humanitaariset maahanmuuttajat voisivat merkittävästi helpottaa työvoimapulaa tällaisissa tehtävissä: aikuiset heistä ovat valtaosaltaan huonosti tai olemattomasti koulutettuja. Tyypillisistä humanitaarisen maahanmuuton maista tulleiden lapset menestyvät keskimääräistä huonommin koulussa, vaikka heidän koulutukseensa panostetaan enemmän kuin kantaväestön lasten (maahanmuuttajalapsen koulutukseen 10500 €/vuosi, tavallisen suomea puhuvan oppilaan koulutukseen 7000 €/v)..
ks. http://hommaforum.org/index.php/topic,3791.0.html

------------ Dia xx ---------------------------------------------------------------------------------------------

Myytti: humanitaariset maahanmuuttajat parantavat huoltosuhdetta

”Fakta on se, että Suomea uhkaa tulevaisuudessa työvoimapula ja huoltosuhteen huononeminen. Näitä asioita on täysin mahdotonta hoitaa maan sisäisien järjestelyjen avulla, niin katastrofaalisia ovat olleet ne seuraukset, joita historia väestöään tietoisesti lisänneistä valtioista on kertonut. [..] Maahanmuutto kohdemaan ehdoilla ei kuitenkaan voi olla periaate, sillä se sisältää jo itsessään hyvin häikäilemättömän ajatuksen rikkaiden länsimaiden etujen ensiarvoisuudesta suhteessa kehitysmaihin.”
Elmo Raution blogi 2.11.2009, http://elmo-rautio.blogspot.com/

--- dian muistiinpanot ---

Linkki luettu 10.1.2010

------------ Dia xx ---------------------------------------------------------------------------------------------

Fakta: humanitaaristen maahanmuuttajien huoltosuhde on paljon huonompi kuin kantaväestön

Vuonna 2003 ulkomaalaisten huoltosuhde Suomessa oli 2,0 – koko väestöllä 1,2
Ulkomaalaisryhmien välillä on suuria eroja
 Suomessa asuvien virolaisten, saksalaisten ja brittien huoltosuhde on parempi kuin kantaväestön

--- dian muistiinpanot ---

Perusteellisempi katsaus huoltosuhdekysymyksiin löytyy osoitteesta http://hommaforum.org/index.php/topic,3791.0.html


------------ Dia 29 ---------------------------------------------------------------------------------------------



--- dian muistiinpanot ---

Lähde: http://www.tat.fi/opetat/taloustieto/vaestorakenteen_muutos_maahanmuutto.shtml (luettu 30.11.2009)
Maahanmuuttajien huoltosuhteesta puhuttaessa on otettava huomioon monien maahanmuuttajaryhmien korkeampi syntyvyys. Niinpä esimerkiksi somalien heikko huoltosuhde johtuu osin siitä että monet heistä ovat alaikäisiä; tosin vanhusten määrä heidän joukossaan on myös pieni. Kuitenkin työikäisten somalien korkea työttömyysaste kertoo että suuri lapsiluku ei ole ainoa heikkoa huoltosuhdetta selittävä tekijä, eikä välttämättä edes tärkein.

------------ Dia 32 ---------------------------------------------------------------------------------------------

Myytti: humanitaariseen maahanmuuttoon käytetyt rahat eivät ole mistään pois

"Tämä ei ole meiltä pois vaan kaiken maksaa valtio"
Kemin kaupunginjohtaja Ajankohtaisessa kakkosessa 3.2.2009
”On täysin absurdi argumentti väittää, että kun järjestetään tai annetaan pakolaisille asia x se on pois meiltä suomalaisilta.”
Nimimerkki Juha Helsingin Sanomien verkkokeskustelussa 11.12.2009

--- dian muistiinpanot ---

Helsingin Sanomien verkkokeskustelun linkki: http://www.hs.fi/keskustelu/Tulkkeja+tarvitaan+yh%E4+enemm%E4n+my%F6s+synnytyksiss%E4/thread.jspa?threadID=219760&tstart=0&sourceStart=0&start=20 (luettu 12.12.2009)

------------ Dia 33 ---------------------------------------------------------------------------------------------

Fakta: kaikki resurssit ovat jostain muualta pois

Suomen valtion budjetissa on vuodelle 2009 varattu maahanmuuton suoriin kustannuksiin
Sisäministeriö 92 890 000, josta suurin osa pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin
Poliisitoimi: maastapoisto- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot 2 500 000
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala: maahanmuuttajan erityistuki 24 700 000

--- dian muistiinpanot ---

Taloustieteen perustotuuksia on, että johonkin käytetyt resurssit ovat pois jostain muualta. Taloustiedettä onkin joskus kutsuttu niukkojen resurssien allokoinnin (kohdentamisen) tieteeksi.
Maahanmuuttajan erityistukea tarvitsevat ja käyttävät lähinnä humanitaariset maahanmuuttajat: työperäiset maahanmuuttajat eivät erityistukia tarvitse.

------------ Dia 34 ---------------------------------------------------------------------------------------------

Myytti: maahanmuuton negatiiviset vaikutukset menevät nopeasti ohi

”Kestää parikymmentä vuotta ennen kuin suomalainen lapsi alkaa kuluttamisen sijasta tuottaa yhteiskunnalle jotain. Pakolaisen kohdalla kyse on luultavasti parista vuodesta. Siksi pidän puheita pakolaisten aiheuttamista kansantaloudellisista rasitteista melko kohtuuttomina.”
Nykyinen vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää 1991

--- dian muistiinpanot ---

Suurpään lausunto on Helsingin Sanomien haastattelusta 21.4.1991

------------ Dia 35 ---------------------------------------------------------------------------------------------

Fakta: saatavilla oleva näyttö ei viittaisi siihen

Somalit

• Ensimmäiset saapuivat 1990
• Edelleen korkea työttömyys- ja rikollisuusaste

Romanit

• Suomeen 1500-luvun jälkipuoliskolla
• Työttömysaste kantaväestöä huomattavasti korkeampi
• vuonna 2005 18 prosentissa ryöstörikoksista epäilty oli romani

--- dian muistiinpanot ---

Romanien työllisyystilanteesta ei ole olemassa luotettavia tilastoja, mutta esim. vuonna 1995 Romaniväestön koulutusyksikön kyselyyn vastanneista 200 romanista yli 50 % oli työttömiä
Ks. Hannele Syrjä, Mikko Valtakari. Romanien pitkä matka työn markkinoille – Tutkimus romanien työmarkkinoille sijoittumisen edistämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 22/2008, sivu 39.
http://www.tem.fi/files/20018/TEMJul_22_2008_tyo_ja_yrittajyys.pdf
(luettu 8.1.2010)
Ryöstörikokset lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_romanit (luettu 22.11.2009)

--- Dia 36 poistettu ----------------------------------------
--- Dia 37 poistettu ----------------------------------------
--- Dia 38 poistettu ----------------------------------------
--- Dia 39 poistettu ----------------------------------------
--- Dia 40 poistettu ----------------------------------------

[ike60]

--- Dia 44a (uusi) ------------------------------------------------------------------



--- dian muistiinpanot ---

Datan lähteet
Suomi: http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=2003
Ruotsi: http://www.migrationsverket.se/info/862.html http://www.migrationsverket.se/download/18.56e4f4801246221d25680001080/Asyls%C3%B6kande+till+Sverige+1984-2008.pdf
Tanska:
http://www.nyidanmark.dk/resources.ashx/Resources/Statistik/tal_og_fakta/2002/Statistical%20overview%202002.pdfhttp://www.nyidanmark.dk/NR/rdonlyres/B219C8ED-CF9C-4C11-8ECF-81E6C2898B90/0/StatisticalOverview2008.pdf
Irlanti: http://www.orac.ie/pdf/PDFCustService/AnnualReports/2008%20Annual%20Report%20English.pdf
Eri maiden vertailu: http://www.migrationsverket.se/info/862.html

[KJ]

Pitäisiköhän diaan nro 13a lisätä maininta suojelun tarpeessa olevien lomailusta kotimaissaan?

[Cls]

FAQ:n lähteet [51], [52] ja [54] (turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttö -otsikon alla) sisältävät kotimaassa vierailua tai pysyvää takaisinmuuttoa (tukien nostoa jatkaen) Somaliaan ja Irakiin ja lapsien lähetystä kotimaan kouluun.

[ike60]

Pitäisiköhän diaan nro 13a lisätä maininta suojelun tarpeessa olevien lomailusta kotimaissaan?

Hyvä huomio (kiitos myös Cls:lle vinkeistä tähän liittyen). Oikeastaan pitäisi korostaa sitä, että osa esim. täkäläisistä somaleista lomailee kotimaassaan ja lähettää lapsiaan sinne kouluun, mutta samaan aikaan luultavasti samoilta alueilta tulevien turvapaikkahakemuksia hyväksytään maassa vallitsevan sotatilan takia (esim. 2:lle somalille myönnettiin turvapaikka vuonna 2009, mutta suojelun tarpeen perusteella myönnettiin 120 oleskelulupaa, humanitaarisen suojelun perusteella 83 ja toissijaisen suojelun perusteella 336).

Tästä pitäisi tehdä oikeastaan oma kalvonsa, koska kalvolle 13a ei enää lisäkohtia mahdu. Saattaa olla että en ennätä tekemään tuota kalvoa tähän versioon (joka tulee luultavasti jakeluun ensi viikon puolimaissa), mutta kylläkin seuraavaan.

[Homma Admin]

Kalvosarja on siis valmis ja vapaasti käytettävissä.

Kalvosarja on tällä hetkellä olemassa openoffice.org Impress-ohjelman ymmärtämässä odf-formaatissa sekä Microsoft Officen PowerPoint ppt-formaatissa. Linkit alla:

http://hommaforum.org/tiedostot/maahanmuuton_myytit_ja_todellisuus.odp

http://hommaforum.org/tiedostot/maahanmuuton_myytit_ja_todellisuus.ppt

Kiitokset kaikille projektiin osallistuneille.

[MokuMan]

Kalvot ovat hyvät, hienoa työtä. Parannettavaa:

• Joku äidinkielivelho (Mikko Ellilä?) voisi seuloa kalvoista kirjoitusvihreet (esim. humanitaarinen ja humanitäärinen käytetty sekaisin, välimerkkejä puuttuu jostain).
• Jotkut otsikot ovat vähän sekavia, esim. "Fakta: eivät ole muuttonsa syiltä" tai "Fakta: saatavilla oleva näyttö ei viittaisi siihen" (mikä on siihen? - ihmisen työmuisti on lyhyt, otsikossa pitää kerrata, mihin viitataan)
• Kalvoon 11 voisi lisätä han-suomalaisten työllisyysasteen (nyt siellä on "koko väestö", hyvä sekin)
• Kalvo 39 voisi lisätä rahayksikön