seuraava »

[Kokoomusnuori]

Tässä pohja kanteluun. Miten tekstiä pitäisi muokata?

Vähemmistövaltuutetulle voi tehdä kantelun muussakin kuin omassa asiassa, mutta tehokkaampaa lienisi, jos hommasta löytyisi esim suomenruotsalainen tai ulkomaista alkuperää oleva nainen, ja mikäli mahdolista, hän vielä yrittäisi sisäänpääsyä Jakomäen uimahalliin lauantaina.

Syrjintälautakunnalle voisi tehdä samanlaisen kantelun mukailtuna. Sitä tosin ei mies voi tehdä, sillä pitää itse tulla syrjinnän kohteeksi.

Meidän eduksi toimii käännetty todistustaakka. Eli Liikuntaviraston tulee osoittaa ettei kyse ole syrjinnästä. Käännetty todistustaakka toimii ainakin syrjintälautakunnassa.


Arvoisa vähemmistövaltuutettu

Pyydän teitä tutkimaan, syyllistyykö Helsingin kaupungin liikuntavirasto etniseen syrjintään evätessään mm romaninaisilta, suomenruotsalaisilta sekä ulkomaalaisilta länsimaisilta naisilta pääsyn Jakomäen uimahalliin lauantaisin, jolloin se on sallittua ainakin etniseltä taustaltaan somalialaisille musliminaisille, mahdollisesti myös länsimaalaisille musliminaisille sekä mahdollisesti somalialaisille ei-musliminaisille? Pyydän vähemmistövaltuutettua tutkimaan, millä perusteella Helsingin kaupungin liikuntavirasto erottelee sisäänpääsijät. Tapahtuuko se etnisen taustan, uskonnon, ihonvärin vai jonkun muun syyn perusteella, sekä onko tämä peruste yhdenvertaisuuslain tai perustuslain vastainen. Pyydän vähemmistövaltuutettua ryhtymään toimenpiteisiin syrjinnän lopettamiseksi, sekä siitä vastuullisten asettamiseksi rangaistukseen.

Haluan huomauttaa, että on Teidän virkavelvollisuus tutkia asia nyt, kun se on saatettu Teidän tietoon kantelun muodossa. Eduskunnan oikeusasiamies valvoo tomintaanne, ja mikäli ette ryhdy asiassa toimenpiteisiin, tulen tekemään Teistä valituksen hänelle. Pahoittelen kanteluni tiukahkoa sävyä, mutta minulla on perusteltu syy olettaa, että jätätte kantelun tutkimatta, sillä ettehän ole puuttunut räikeän epäkohtaan oma-aloitteisesti, vaikka se on ollut näkyvästi mm mediassa esillä.

[ämpee]

Ainakaan mitään rangaistusta ei tule vaatia, se taitaa olla automaattisesti viranomaisen heiniä.
Eli rangaistusvaatimuslause pois tekstistä, muutenkin se vaikuttaa kostonhimolta, ja tasa-arvo asioissa sen tasa-arvon luulisi olevan se tärkein mitä vaaditaan.

Niin, ja viranomaista ei kannata uhkailla, eli sekin kohta joutaa pois.
Ainoa uhkailumuoto, jota voi käyttää julkisviranomaiseen, on julkisuus, mutta senkin kanssa pitää olla tarkkana, monesti riittää, että antaa heidän itse kuvitella mitä voisi olla seurauksena.

[Nissemand]

Voisi pistää jotai jokapäiväistä diibadaabaa
"Olen paljon töissä ja haluaisin mennä kyseiseen aikaan 2-vuotiaan poikani kanssa harrastamaan uintia, joka on nyt mahdotonta koska bla bla bla"

[hxv]

Perusideahan on loistava. Tosiaan kun hioo tuon kaikinpuolin asialliseen muotoon, niin olisi suorastaan erittäin mielenkiintoista nähdä vähemmistövaltuutetun vastine tuohon.

[JP]

Hyvä, mutta ota tuo loppukappale kokonaan pois. Se on itsestään selvää ja sen sanominen antaa junttivaikutelman. Samoin se asettamiseksi rangaistukseen -kohta.

Muista julkaista kaikki vastaukset, niin tiedetään kuka on toista tasa-arvoisempi.

[JP]

Itseasiassa kun asiaa ajarttelen, niin eikös joku jo tuollaista väsnnyt syssymmällä? miten kävi?

[Nissemand]

Itseasiassa kun asiaa ajarttelen, niin eikös joku jo tuollaista väsnnyt syssymmällä? miten kävi?

http://taustavaikuttaja.b...2/eras-kirjeenvaihto.html
Eli valitus ei varmasti tuota minkäänlaista tulosta, mutta ompahan hyvä syy taas kiusata itseään "viisaampia" ihmisiä

[NuivaMikko]

Entäpä jos hakisi uimavuoroja ev.lut miehille? Siinä tulisi tämä uskonto että sukupuoli mukaan! Mikä mahtaisi olla vastaus liikuntavirastosta!

[mikkoellila]

Ateistina vaadin, että vakaumustani suojellaan järjestämällä uimahalleihin erilliset ateistivuorot.

Näille vuoroille siis on pääsy kielletty muslimeilta ja kristityiltä.

Jos tämä ei ole yhtä hyväksyttävää kuin uimahallin varaaminen musliminaisille, MIKSI EI?

Selittäkää tämä, oi dhimmit.

[Taustavaikuttaja]

Itse tein eduskunnan oikeusasiamiehelle jo 15.9. kantelun kyseisestä käytännöstä, mutta en ole kuullut siitä vieläkään mitään.

Kantelun vastaanottaminen kirjattiin tuolloin.

Tämänkaltainen kirjeenvaihto käytiin asiasta liikuntatoimen kanssa: http://taustavaikuttaja.b...2/eras-kirjeenvaihto.html

edit: tuon linkin olikin kerinnyt jo Nissemand laittaakin tänne.

[risto]

Haluan huomauttaa, että on Teidän virkavelvollisuus tutkia asia nyt, kun se on saatettu Teidän tietoon kantelun muodossa. Eduskunnan oikeusasiamies valvoo tomintaanne, ja mikäli ette ryhdy asiassa toimenpiteisiin, tulen tekemään Teistä valituksen hänelle. Pahoittelen kanteluni tiukahkoa sävyä, mutta minulla on perusteltu syy olettaa, että jätätte kantelun tutkimatta, sillä ettehän ole puuttunut räikeän epäkohtaan oma-aloitteisesti, vaikka se on ollut näkyvästi mm mediassa esillä.

Punakynä viuhuu. Jättäisin koko kappaleen ehdottomasti pois, mutta jos se välttämättä tuohon halutaan, nuo virheet tulisi korjata. "Teidän virkavelvollisuus" -> "(teidän) virkavelvollisuutenne", "Teidän tietoon" -> "(teidän) tietoonne", "Teistä" -> "teistä", "mm" -> "mm.".

Kuten jo kirjoitin, mieluummin koko kappale pois.

[Johannes Nieminen]

Itseasiassa kun asiaa ajarttelen, niin eikös joku jo tuollaista väsnnyt syssymmällä? miten kävi?

Mulla on kanssa sellainen muistikuva, että tämä juttu olisi jo tehty. Voin toki muistaa väärin. Ei kai tuosta nyt kuitenkaan mitään haittaa olisi. Turha virka kuluttaa yhteiskunnan rahoja jo muutenkin.

[Kokoomusnuori]

Itseasiassa kun asiaa ajarttelen, niin eikös joku jo tuollaista väsnnyt syssymmällä? miten kävi?

Mulla on kanssa sellainen muistikuva, että tämä juttu olisi jo tehty. Voin toki muistaa väärin. Ei kai tuosta nyt kuitenkaan mitään haittaa olisi. Turha virka kuluttaa yhteiskunnan rahoja jo muutenkin.

Liittyykö noi teidän muistikuvat Taustavaikuttajan kirjeenvaihtoon Liikuntaviraston kanssa sekä kanteluun oikeusasiamiehelle, vai johonkin muuhun?

Tässä hommassa on avaimena juuri tuo käännetty todistustaakka, joka ei toimi silloin kun syytetään syrjinnästä tuomioistuimessa, vaan silloin, kun syrjintälautakunta antaa huomautuksia, uhkasakkoja ja vaatimuksia käytännön lopettamiseksi. Oikeusasiamiehen on helppo todeta ettei ole näyttöä, joten ei puututa, kun taas syrjintälautakunta/vähemmistövaltuutettu joutuu puuttumaan asiaan kun näyttöä ei ole syrjimättömyydestä.

[Taustavaikuttaja]

Asia ei sitäpaitsi mielestäni kuulu millään lailla vähemmistövaltuutetulle, jonka tarkoituksena on nimenomaan edistää vähemmistöjen suosimista enemmistön editse jotta saavutettaisiin väkisin tilanne, jossa vähemmistöt näyttäisivät pärjäävän (mm. uivan) yhtä paljon kuin muu väestö.

Oikea osoite kantelulle on eduskunnan oikeusasiamies, jonka tehtäviin hallinnon laillisuusvalvonta kuuluu.

Helsingin kaupunki rikkoo suoraan lakia harjoittaessaan julkisessa laitoksessa etnistä syrjintää. Ajattelin tässä vapaapäivänä soitella sinne ja kysellä, miten kantelun käsittely etenee. Sen tekemisestä on kulunut kuitenkin jo puolisen vuotta.

Suosittelen jokaista joka asiasta haluaa kirjelmöidä lähestymään eduskunan oikeusasiamiestä. Mitään spämmiä ei kannata lähettää, mutta pyynnön tutkia asia voi tehdä, jos ei muuten niin osoittaakseen ainakin että kaupungin oikeustajun ja yhdenmukaisuuden vastaiset käytännöt herättävät ihmisissä närää.

Minä en ainakaan hyväksy kirjeenvaihdossa saamiani vastauksia siitä, miten joissakin tapauksissa on ihan justjees ja taputapujeejee syrjiä kantaväestöä jotta ahdasmieliset ja syrjivät muslimit saavat uida omalla porukallaan.

[Johannes Nieminen]

Itseasiassa kun asiaa ajarttelen, niin eikös joku jo tuollaista väsnnyt syssymmällä? miten kävi?

Mulla on kanssa sellainen muistikuva, että tämä juttu olisi jo tehty. Voin toki muistaa väärin. Ei kai tuosta nyt kuitenkaan mitään haittaa olisi. Turha virka kuluttaa yhteiskunnan rahoja jo muutenkin.

Liittyykö noi teidän muistikuvat Taustavaikuttajan kirjeenvaihtoon Liikuntaviraston kanssa sekä kanteluun oikeusasiamiehelle, vai johonkin muuhun?

Tässä hommassa on avaimena juuri tuo käännetty todistustaakka, joka ei toimi silloin kun syytetään syrjinnästä tuomioistuimessa, vaan silloin, kun syrjintälautakunta antaa huomautuksia, uhkasakkoja ja vaatimuksia käytännön lopettamiseksi. Oikeusasiamiehen on helppo todeta ettei ole näyttöä, joten ei puututa, kun taas syrjintälautakunta/vähemmistövaltuutettu joutuu puuttumaan asiaan kun näyttöä ei ole syrjimättömyydestä.

Saattaa olla, että liittyy. Tosin saattaa olla, että kyse on viime syksyistä aiemmissa tapahtumissa. Vaikka tuo asia nousi viime syksynä pinnalle, niin tietyissä piireissä siitä puhuttiin puoli vuotta aiemmin. Silloin saatettiin tehdä jotakin, mutta ei pysty mitenkään muistamaan.

[Timo Hellman]

Minä tein kantelun samasta aiheesta jo tammikuussa 2008 eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Sen kaava on valitettavasti ns. bittihelvetissä sähköpostiosoitteen vaihdoksen takia.

Haluan huomauttaa, että on Teidän virkavelvollisuus tutkia asia nyt, kun se on saatettu Teidän tietoon kantelun muodossa.

Missä possessiivisuffiksi?  Tuo näyttää koulunsa kesken jättäneen tekstiltä, anteeksi vain.

[Marshal_Mannerheim[Fin]]

Kielipoliisi iskee! elikkäs otsikkoon syrjintälaut->syrjintälait.

[Kokoomusnuori]

Otsikossa pitäisi lukea 'syrjintälautakunnalle', mutta otsikko on liian pitkä.

Mä olen siinä käsityksessä, että oikeusasiamies pyrkii viimeiseen saakka olla ottamatta ylipäätään mihinkään asiaan kantaa, milloin milläkin verukkeella, kun taas syrjintälautakunta ottaa kantaa joka kanteluun.

Syrjintälautakunta on katsonut etniseksi ryhmäksi esim venäläiset naiset tilanteessa, jossa ravintola ei ottanut venäläistä naista humalatilan vuoksi sisään, muttei pystynyt todistamaan perustetta syrjintälautakunnalle. Tätä tarkoittaa käännetty todistustaakka, kun syrjintäolettama on muodostunut. Kyllä esim suomenruotsalaiset naiset, tai ei-muslimit somalinaiset ovat etnisiä ryhmiä. Olisikin kiinnostavaa nähdä, millä perusteella syrjintälautakunta voisi olla ottamatta asiaan kantaa. Sama koskee vähemmistövaltuutettua.

Mitä tulee huolimattomaan kieliasuun, ne on näissä asioissa vain eduksi. En vain tiedä kirjoittaisiko tuon ruotsalaisittain vai venäläisittäin;)

[EL SID]

Et saa välttämättä vastausta edes vähemmistövaltuutetulta. Itse valitin aikoinani siitä, kuinka VLP siirsi asumallani alueella vähemmistönä elävien suomenkielisten Tv-ohjelmat, siis YLEn kanavat, digitaalijakelun piiriin ja jätti ruotsinkieliset, siis Ruotsin TVn kanavat vapaaseen jakeluuun. Vastauksena oli jotain liirum laarumia, kuinka kieliasiat eivät kuulu vähemmistövaltuutetulle ja allekirjoittajana jokin sihteeri/alempi virkamies.
Ajattelin viedä asian vielä pitemmälle, koska tosiasissa kuulun maakunnassani kielivähemmistöön, ja tunsin että minua sorrettiin, kun enemmistön äidinkielellä sai jatkaa TV katselua normaaliin tapaan, mutta me vähemmistö jouduimme ostamaan digiboksin.

Aika pian tämän jälkeen kuluttua VLP sitten siirsi myös ruotsinkieliset kanavat digitaalisiksi, ja jatko-valitukseltani tippui pohja.

Muta toisinkuin jotkut väittää, niin valita vaan. Ihan vaan periaatteesta. Se ei ole veronmaksajien rahojen tuhlausta. Tuollaisen viran perustaminen on.
Jos tunnet että kyseessä on syrjintä, niin tee se!!!!!!

[Jouko]

Et saa välttämättä vastausta edes vähemmistövaltuutetulta. Itse valitin aikoinani siitä, kuinka VLP siirsi asumallani alueella vähemmistönä elävien suomenkielisten Tv-ohjelmat, siis YLEn kanavat, digitaalijakelun piiriin ja jätti ruotsinkieliset, siis Ruotsin TVn kanavat vapaaseen jakeluuun. Vastauksena oli jotain liirum laarumia, kuinka kieliasiat eivät kuulu vähemmistövaltuutetulle ja allekirjoittajana jokin sihteeri/alempi virkamies.
Ajattelin viedä asian vielä pitemmälle, koska tosiasissa kuulun maakunnassani kielivähemmistöön, ja tunsin että minua sorrettiin, kun enemmistön äidinkielellä sai jatkaa TV katselua normaaliin tapaan, mutta me vähemmistö jouduimme ostamaan digiboksin.

Aika pian tämän jälkeen kuluttua VLP sitten siirsi myös ruotsinkieliset kanavat digitaalisiksi, ja jatko-valitukseltani tippui pohja.

Muta toisinkuin jotkut väittää, niin valita vaan. Ihan vaan periaatteesta. Se ei ole veronmaksajien rahojen tuhlausta. Tuollaisen viran perustaminen on.
Jos tunnet että kyseessä on syrjintä, niin tee se!!!!!!

Ei muuten mutta sinänsä leppoisa ja hauska työpaikka vähemmistövaltuutetulla kun saa itse valita työntehtävänsä ja tehdä ne tai jättää tekemättä eikä pomo niskaan hengitä tai koira perään hauku. Lisäetuna tulee aina oikeassa olemisen tunne. Ja palkka on ihan kohtalainen. Muistelen että tuommoiset 2500-3000€/kk.

[Kokoomusnuori]

Nyt tuli vähemmistövaltuutetun  vastaus. Kantelu, vastaus ja sen liite alla. Onkohan tuo Rainer manne? Ja onko hänen työhönotossaan sovellettu ns positiivista erityiskohtelua?

Arvoisa vähemmistövaltuutettu

Pyydän teitä tutkimaan, syyllistyykö Helsingin kaupungin liikuntavirasto etniseen syrjintään evätessään mm romaninaisilta, suomenruotsalaisilta sekä ulkomaalaisilta länsimaisilta naisilta pääsyn Jakomäen uimahalliin lauantaisin, jolloin se on sallittua ainakin etniseltä taustaltaan somalialaisille musliminaisille, mahdollisesti myös länsimaalaisille musliminaisille sekä mahdollisesti somalialaisille ei-musliminaisille? Pyydän vähemmistövaltuutettua tutkimaan, millä perusteella Helsingin kaupungin liikuntavirasto erottelee sisäänpääsijät. Tapahtuuko se etnisen taustan, uskonnon, ihonvärin vai jonkun muun syyn perusteella, sekä onko tämä peruste yhdenvertaisuuslain tai perustuslain vastainen. Pyydän vähemmistövaltuutettua ryhtymään toimenpiteisiin syrjinnän lopettamiseksi, sekä siitä vastuullisten asettamiseksi rangaistukseen.
Yritin päästä Jakomäen uimahalliin sisään lauantaina 21.3.2009 ja minun sisäänpääsyni evättiin. Olen suomenruotsalainen nainen.
Yhteystiedot: Omani

Arvoisa vastaanottaja,
 
Olette pyytänyt vähemmistövaltuutetun kannanottoa / selvitystä maahanmuuttajanaisille suunnatuista uintivuoroista.
 
Vähemmistövaltuutetun toimialana on etnisen syrjinnän ehkäisy, hyvien etnisten suhteiden edistäminen, etnisten vähemmistöjen sekä ulkomaalaisen aseman ja oikeuksien turvaamisen samoin kuin etnisen syrjimättömyyden periaatteen valvonta (laki vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta 1 §, 660/2001). Valtuutetun käytössä olevat keinot ovat ohjeita, neuvoja ja lausuntoja.
 
Esille nostamanne asia on ollut vireillä samanaikaisesti myös eduskunnan oikeusasiamiehen toimistossa. Valtuutettujen vakiintuneen käytännön mukaan valtuutetut eivät ota selvitettäväkseen asiaa, joka on jo toisella lainvalvontaviranomaisella selvitettävänä.
 
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt on 16.6.2009 antamassaan ratkaisussaan käsitellyt uimahallivuorojen varaamista eri käyttäjäryhmille. Liitän apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun tämän viestin liitteeksi.
 
Vähemmistövaltuutetulla ei ole apulaisoikeusasiamiehen vastaukseen erityistä täydennettävää. Vastaus lähtee siitä periaatteesta, että erityisryhmien tarpeisiin vastaavaa, suunnattua toimintaa, joka täyttää positiivisen erityiskohtelun kriteerit ei pidetä syrjintänä.
 
Kunnioittavasti,
 
Rainer Hiltunen
vähemmistövaltuutetun sijainen

[Kokoomusnuori]

16.6. 2009
Dnro 208/4/08
Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt
Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Jari Pirjola
MAAHANMUUTTAJANAISILLE VOIDAAN VARATA OMA UIMAHALLIVUORO
1
KANTELU
Kantelija arvosteli kirjeessään sitä, että Helsingin Jakomäen, Vantaan Korson ja Turun Lausteen
uimahalleissa tietyt uintipäivät on varattu maahanmuuttajanaisille. Hän ihmetteli sitä,
että suomalaisilta uimahallien käyttäjiltä voidaan evätä pääsy uimahalleihin maahanmuuttajille
varattuina aikoina. Hän kirjoitti lisäksi, että myös maahanmuuttajamiehille on omia uimahallivuoroja.
2
SELVITYS
Kirjoituksen johdosta hankittiin Helsingin kaupunginhallituksen lausunto, johon oli oheistettu
Helsingin kaupungin liikuntaviraston sekä hallintokeskuksen oikeuspalveluiden selvitykset.
Vantaan kaupungin liikuntapalvelut antoi lisäksi oman selvityksensä. Samaan asiaan liittyvän
toisen kantelun johdosta hankittiin Turun kaupungin lausunto.
2.1
Saadun selvityksen sisältö
Helsingin kaupunginhallituksen lausunto 11.8.2008
Helsingin kaupunginhallituksen sivistys- ja henkilötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja toteaa
lausunnossaan, että "liikuntalautakunnassa ja -virastossa on menetelty sekä perustuslain
että yhdenvertaisuuslain säännösten edellyttämällä tavalla. Vertailun vuoksi, kun esimerkiksi
urheiluseuralle myönnetään käyttövuoro kaupungin omistamassa urheilu- tai koulutilassa, ei
seuraan kuulumattomilla ole asiaa tällaiselle käyttövuorolle. Jakomäen uimahallin talviaikainen
käyttöoikeus maahanmuuttajanaisille ja -tytöille on tyypillinen esimerkki tietylle ryhmälle
myönnetystä käyttöoikeudesta. Tämä oikeus ei loukkaa toisten helsinkiläisten tasa-arvoa
eikä ole kansalaisten yhdenvertaisuudesta poikkeamista. Näin ollen maahanmuuttajanaisille
ja -tytöille tulisi jatkossakin voida myöntää oma uintivuoro liikuntaviraston lausunnossa mainituin
perustein. "
Helsingin kaupungin liikuntaviraston selvitys 2.7.2008
2
"Maahanmuuttajien tuki ry. lähetti Helsingin kaupungille vuonna 2000 selvityspyynnön muslimitaustaisten
kuntalaisten liikuntamahdollisuuksien kehittämisestä. Liikuntalautakunta antoi asiasta
lausuntonsa kaupunginhallitukselle 12.12.2000. Lausunnossa todettiin, että liikuntavirasto
on aloitteen perusteella neuvotellut erillisen uintivuoron käynnistämisestä muslimitytöille ja -
naisille. Liikuntalautakunnan mielestä tämä oli perusteltua integraation ja positiivisen diskriminaation
näkökulmasta. Lisäksi todettiin, että muilta osin muslimitaustaisten kuntalaisten liikuntamahdollisuuksia
pyritään edistämään liikuntatoimen vakiintuneiden toimintatapojen puitteissa.
Liikuntaviraston Käpylinnan toimipisteessä oli järjestetty somalityttöjen ja -äitien uimakoulu
syksyllä 1999 ja 2000. Sen uima-allas oli kuitenkin tähän toimintaan liian pieni. Jakomäki valikoitui
muslimitaustaisten tyttöjen ja naisten uudeksi uintikohteeksi, koska uimahalli oli tiloiltaan
toimintaan sopiva ja sen yleisökäyttö oli erittäin pientä, ja oli jo tehty erillinen päätös
lopettaa Jakomäen uimahallin viikonlopun yleisöuinnit ja keskittää sinne erilaista varattua toimintaa
(mm. uinti- ja sukellusseurojen vuoroja) allaskapasiteetin vapauttamiseksi muista halleista
yleisökäyttöön.
Liikuntalautakunnan myönteisen kannanoton jälkeen liikuntaviraston normaalin varaustoiminnan
puitteissa muslimitaustaisten tyttöjen ja naisten uintivuoroa varten myönnettiin vuoro lauantaisin
kello 9–11. Toiminta käynnistyi alkuvuodesta 2002. Myöhemmin tätä vuoroa on pidennetty
vuorojen suuren kävijämäärän paremmaksi hallitsemiseksi. Nykyisin vuoro on lauantaisin
kello 9–15 syyskuusta toukokuuhun (kesällä hallissa ei ole toimintaa). Kyseinen vuoro
on ollut viime vuosina uimahallin tehokkaimmin käytössä olevaa aikaa. Näiden uintivuorojen
yhteydessä järjestetyistä uimakouluista on vastannut liikuntaviraston liikunnanohjausosasto ja
muusta toiminnasta liikuntalaitososasto.
Helsingissä on 14 uimahallia. Pelkästään liikuntaviraston viidessä uimahallissa (Itäkeskus,
Jakomäki, Pirkkola, Ruoholahti ja Yrjönkatu) on talvikaudella vapaata yleisöuintiaikaa yli 300
tuntia viikossa. Esimerkiksi Yrjönkadun uimahalli on vuosittaisten aukioloaikojen puitteissa
neljänä päivänä viikossa vain naisten käytössä. Uskomme, että näistä uima-halleista löytyy
halukkaille sopiva uintivaihtoehto eikä musliminaisille ja -tytöille järjestettyä omaa uimavuoroa
voida pitää perustuslain 6 §:n tarkoittamana syrjintänä. Lisäksi liikuntatoimi tukee taloudellisesti
kaikkien muiden uimahallien toimintaa uintiliikunnan palveluiden tuottamiseksi helsinkiläisille.
Päätös on perusteltu uskonnollisten syiden yleisen yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden, liikunnan
kautta tulevan hyvinvoinnin lisäämisen ja maahan muuttaneiden kotouttamisen näkökulmista.
Musliminaisten ja -tyttöjen erillisellä uintivuorolla Jakomäessä on lisäksi toteutettu
koulujen opetussuunnitelmaan kuuluvaa uinnin opetusta niille tytöille, jotka eivät ole voineet
osallistua koulujen normaaliin uinninopetukseen."
Helsingin kaupungin hallintokeskuksen oikeuspalveluiden selvitys 14.7.2008
" Kysymyksessä on asia, voidaanko Helsingissä asuville maahanmuuttajanaisille ja -tytöille
antaa uskonnollisten syiden perusteella oma uintipäivä liikuntalautakunnan ja -viraston alaisessa
nimetyssä uimahallissa ja loukkaako tällainen menettely toisten helsinkiläisten yhdenvertaisuutta
ja tasa-arvoa.
3
Suomen perustuslain 6 § määrittelee yhdenvertaisuuden siten, että ihmiset ovat yhdenvertaisia
lain edessä ja että ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan
sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon ym. henkilöön liittyvän syyn perusteella. Saman
säännöksen 4 momentin mukaan sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa
sen mukaan kuin lailla säädetään. Yhdenvertaisuuslain 4 §:n mukaan viranomaisten
tulee kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti
sekä vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan yhdenvertaisuuden
edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa.
Oikeuspalvelut toteaa, että liikuntalautakunnassa ja -virastossa on menetelty sekä perustuslain
että yhdenvertaisuuslain säännösten edellyttämällä tavalla. Päätöksenteossa on aikanaan
otettu huomioon Jakomäen uimahallin vähäinen käyttö, joka on suhteutettu käyttäjien
mukaan. Se, että maahanmuuttajanaisille ja -tytöille on varattu lauantaivuoro klo 9.00–15.00,
ei ole vähentänyt helsinkiläisten oikeutta mennä uimaan kaupungin muihin uimahalleihin. Kysymykseen
ei voi tulla sekä miesten että naisten samanaikainen uintivuoro Jakomäen uimahallissa,
koska kulttuurisista ja uskonnollisista syistä on perusteltua rajoittaa kyseisen vuoron
käyttöoikeus maahanmuuttajanaisille ja -tytöille.
Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella Maahanmuuttajien tuki ry -niminen yhdistys on
ensin selvityttänyt liikuntamahdollisuuksia sekä hakenut ja saanut luvan lauantaivuorouintiin.
Kun esim. tietylle urheiluseuralle myönnetään kaupungin omistamassa urheilu- tai koulutilassa
tiettynä aikana käyttöoikeus, seuraan kuulumattomilla ei ole asiaa tällaiselle käyttövuorolle.
Oikeuspalveluiden näkemyksen mukaan Jakomäen uimahallin talviaikainen käyttöoikeus
maahanmuuttajanaisille ja -tytöille on tyypillinen esimerkki tietylle ryhmälle myönnetystä käyttöoikeudesta.
Tämä oikeus ei loukkaa toisten helsinkiläisten tasa-arvoa eikä ole kansalaisten
yhdenvertaisuudesta poikkeamista.
Oikeuspalvelut katsoo, ettei liikuntalautakunnan ja -viraston toiminnassa rikota kansalaisten
yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Maahanmuuttajanaisille ja -tytöille oman uintivuoron myöntämiskäytäntöä
tulisi voida jatkaa liikuntaviraston lausunnossa mainituin perustein. Sen sijaan
Kriston kantelukirjoituksen ei tulisi aiheuttaa enempiä toimenpiteitä."
Vantaan kaupungin liikuntapalveluiden selvitys
"Vantaan Korson koulun yhteydessä oleva uimahalli on rakennettu lähinnä koulun tarpeisiin v.
1972. Halli on kapasiteetiltaan pieni ja sen käyttö on rajoitettua. Halli on yleisölle avoinna
vuosittain aikavälillä 15.8.–31.5. arkisin ma–to klo 16.00–20.00 ja pe 17.00–20.00. Viikonloppuisin
halli on suljettu. Koulun lukuvuoden aikana halli on päivisin liikunnan opetussuunnitelman
mukaisessa oppilaskäytössä ja koulujen uimaopetuskäytössä.
Vantaan kaupungin liikuntapalvelut on järjestänyt muutaman vuoden ajan maahanmuuttajanaisille
Korson uimahallissa sen aukiolokaudella yhden uintikerran viikossa, torstaisin klo 14.30–
16.00, jolloin koulukäyttö on jo päivältä loppunut ja yleisövuoro ei vielä ole alkanut.
Liikuntapalvelut toteaa, ettei selvityspyynnön liitteessä olevan sähköpostiviestin laajuisesta
toiminnasta ole kysymys, vuoro pukeutumisineen ja poistumisineen kestää yhteensä 1 1/2 h.
Myöskään ei ole kysymys muun väestön oikeuksien epäämisestä, koska toiminta ajoittuu
4
virallisen aukioloajan ulkopuolelle.
Edellä lyhyesti selvitettyyn viitaten liikuntapalvelut toteaa luovansa maahanmuuttajanaisille
mahdollisuuden turvallisen uimataidon hankkimiselle ja myöhemmälle integroitumiselle myös
uintiliikunnan muodossa."
Turun kaupungin selvitys
"Turun kaupungin liikuntatoimessa on ollut vireillä Liike 2000-projekti, jonka tehtävänä oli aktivoida
liian vähän terveytensä kannalta liikkuvia turkulaisia liikuntaan ja terveellisiin elämäntapoihin.
Muun muassa maahanmuuttajien liikuntatoiminta aloitettiin vuonna 1996 osana kyseistä
projektia.
Liikuntapalvelukeskus tarjoaa liikuntapalveluja eri ryhmille, joita ovat ruotsinkieliset, maahanmuuttajat,
lapset, nuoret, työikäiset naiset ja miehet sekä eläkeläiset. Maahanmuuttajien liikuntapalvelujen
taustalla on ensinnäkin liikuntalaki, jonka 1 luvun 1 §:n 1 momentissa säädetään,
että lain tarkoituksena on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää
kansalaistoimintaa, edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten
kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Lain 1 §:n 2 momentin mukaan lain tarkoituksena on lisäksi
liikunnan avulla edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukea kulttuurien moninaisuutta
ja ympäristön kestävää kehitystä.
Asiassa on otettu huomioon liikuntalain ohella laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden
vastaanotosta. Lain tavoitteena on 1 §:n mukaan muun muassa edistää
maahanmuuttajien kotoutumista, tasa-arvoa ja valinnanvapautta toimenpiteillä, jotka tukevat
yhteiskunnassa tarvittavien keskeisten tietojen ja taitojen saavuttamista. Kotoutumisella tarkoitetaan
lain 2 §:n mukaan maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä tavoitteena osallistua työelämään
ja yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen. Saman
pykälän 2 kohdan mukaan kotouttamisella puolestaan tarkoitetaan viranomaisten järjestämiä
kotoutumista edistäviä ja tukevia toimenpiteitä, voimavaroja ja palveluja sekä maahanmuuttajien
tarpeiden huomioon ottamista muita yhteiskunnan palveluja ja toimenpiteitä suunniteltaessa
ja järjestettäessä.
Maahanmuuttajien uintiryhmän perustamisen taustalla edellä mainittujen yleisluontoisten tavoitteiden
lisäksi oli heidän uimataitonsa kohentaminen.
Maahanmuuttajien aukioloaikojen ulkopuolella sijoitetut uimavuorot olivat käytössä 12.1.–
4.5.2008. Lausteen uimahalli oli avoinna yleisölle maanantaisin klo 13–19, keskiviikkoisin klo
14–20 ja perjantaisin klo 13–19. Maahanmuuttajanaisille ja -tytöille uintivuoro oli lauantaisin
klo 10–11.30. Maahanmuuttajamiehille ja -pojille uintivuoro oli sunnuntaisin klo 10–11.30.
Maahanmuuttajien yleinen vesijumppavuoro oli sunnuntaisin klo 17–18.
Uintivuorot olivat lauantaisin ja sunnuntaisin, koska maahanmuuttajien vuoroja ei ollut mahdollista
järjestää arkipäivinä aukioloajan puitteissa uima-aikojen vähyyden vuoksi. Lausteen uimahalli,
jossa kyseessä oleva maahanmuuttajille suunnattu uintivuoro on toteutettu, on myös
yksityisten tahojen, kuten uimaseurojen, käytössä. Uimahallissa on käytössä ainoastaan yksi
5
uima-allas. Hellman viittaa kantelussaan rikoslain 11 luvun 11 §:ään, jossa säädetään syrjinnästä.
Hallituksen esityksessä 93/1994 kuitenkin todetaan, että epäyhdenvertainen kohtelu ei
ole syrjintänä rangaistavaa, mikäli siihen on hyväksyttävä syy. Eriarvoisen kohtelun taustalla
voivat olla esimerkiksi oikeussäännökset tai viranomaisten määräykset. Koska maahanmuuttajien
uintivuorot perustuvat liikuntalakiin ja ns. kotouttamislakiin, valituksen perusteena oleva
lainkohta ei näin ollen sovellu kyseiseen tapaukseen.
Hallituksen esityksessä 93/1984 11 luvun 9 §:n (nykyinen 11 §) yksityiskohtaisissa perusteluissa
todetaan lisäksi, että hyväksyttävänä syynä erilaiselle kohtelulle saattaa olla pyrkimys
edistää syrjittyjen tai muusta syystä erityisen tuen tarpeessa olevien väestöryhmien asemaa.
Turun kaupunki katsoo, että maahanmuuttajat kuuluvat viimeksi mainittuun ryhmään. Myöskään
tämän perusteella kysymyksessä ei ole rikoslain 11 luvun 11 §:n mukainen syrjintä.
Maahanmuuttajien uintivuorot eivät myöskään loukkaa yhdenvertaisuuslakia, koska lakia ei
sen 3 §:n 2 kohdan mukaan sovelleta silloin, kun sovelletaan ulkomaalaisten maahantuloa ja
maassa oleskelua koskevia säännöksiä, eikä ulkomaalaisten asettamiseen erilaiseen asemaan
heidän lakiin perustuvasta oikeusasemastaan aiheutuvasta syystä.
Ensi syksystä lähtien Lausteen uimahallin aukioloajat muuttuvat niin, että uimahalli on avoinna
8.9. lähtien maanantaisin klo 14–18, tiistaisin klo 14–19 (vain miehet), keskiviikkoisin klo 14–
19, torstaisin klo 14–19 (vain naiset) ja perjantaisin klo 14–18.
Vaikka Turun kaupungin maahanmuuttajille tarjotut uintivuorot ovat olleet lain mukaisesti toteutettuja
eikä niiden voida katsoa syrjineen kantaväestöä, vuorot lopetettiin toukokuussa
2008 organisatorisista syistä. Jatkossa maahanmuuttajille tarjotaan mahdollisuus osallistua
yleisölle suunnatuille uintivuoroille tai muiden erityisryhmien (työikäiset, eläkeläiset) vuoroille,
mikäli heidän voidaan katsoa niihin kuuluvan."
3
RATKAISU
Olen tutkinut asian, mutta en ole havainnut siinä oikeusasiamiehen toimenpiteitä edellyttävää
lainvastaista menettelyä tai velvollisuuden laiminlyöntiä.
Perustelen kannanottoani seuraavasti.
Totean aluksi keskeisten oikeussäännösten osalta, että perustuslain 6 §:n mukaan ketään ei
saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen,
uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän
syyn perusteella.
Vastaavanlainen syrjintäkielto sisältyy useaan Suomea sitovaan kansainväliseen ihmisoikeussopimukseen.
Esimerkiksi YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen
26 artiklan nojalla kaikki ihmiset ovat oikeudellisesti yhdenvertaisia ja oikeutettuja ilman
minkäänlaista syrjintää yhtäläiseen lain suojaan. Tässä suhteessa lain tulee kieltää kaikki
syrjintä ja taata kaikille henkilöille yhtäläinen ja tehokas suojelu rotuun, ihonväriin, sukupuoleen,
kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnal6
liseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää vastaan.
Myös yhdenvertaisuuslaki edellyttää viranomaisten edistävän yhdenvertaista kohtelua. Yhdenvertaisuuslain
6 §:n mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän,
kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden,
sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Yhdenvertaisuuslain 7 §:n 2 momentin mukaan syrjintäkielto ei kuitenkaan estä sellaisia erityistoimenpiteitä,
joiden tavoitteena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen 6 §:n
1 momentissa tarkoitetusta syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai lievittämiseksi
(positiivinen erityiskohtelu). Positiivisen erityiskohtelun on oltava pyrityn tavoitteen kannalta
oikeasuhteista.
Momenttia koskevan hallituksen esityksen (44/2003 vp) mukaan esimerkiksi maahanmuuttajille
suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumisen helpottamiseksi järjestettävää kieli- ja muuta
koulutusta voidaan pitää momentissa tarkoitettuna positiivisena erityiskohteluna. Jotta positiivinen
erityiskohtelu olisi sallittua, poikkeamisen perustuslaissa säädetystä yhdenvertaisuusperiaatteesta
tulisi olla tilapäistä eikä se saisi olla asetettuun tavoitteeseen nähden suhteetonta
(suhteellisuusperiaate).
Tässä asiassa on kysymys lähinnä siitä, onko maahanmuuttajanaisille varattu oma uimahallivuoro
ihmisoikeussopimuksissa ja Suomen lainsäädännössä turvatun yhdenvertaisen kohtelun
vastaista. Kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja Suomen lainsäädännössä lähdetään
siitä, että syrjintäkielto ei estä ns. positiivisia erityistoimia, joilla pyritään edistämään
muodollisen yhdenvertaisuuden sijasta myös tosiasiallista ja käytännössä toteutuvaa yhdenvertaisuutta.
Tiettyjen ihmisryhmien erilainen kohtelu ei täten kaikissa tilanteissa ole kiellettyä
syrjintää. On muistettava, että perusoikeussäännösten tavoitteena on edistää tosiasiallista
eikä ainoastaan muodollista tasa-arvoa. Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen voi
joissain tilanteissa edellyttää esimerkiksi sosiaalisesti, taloudellisesti tai muutoin heikommassa
asemassa olevan ryhmän muita parempaa erityiskohtelua. Esimerkiksi maahanmuuttajille
voidaan tarjota tiettyjä erityispalveluja, joilla pyritään edistämään tosiasiallisen tasa-arvon
toteutumista.
Ollakseen hyväksyttävää tällaisella edellä kuvatulla erityiskohtelulla tulee aina olla hyväksyttävä
tarkoitusperä ja muita suopeamman kohtelun on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun
päämäärään nähden. Muodollista yhdenvertaisuutta rikkova positiivinen erityiskohtelu on
lisäksi oikeutettua ainoastaan niin kauan kuin sitä tarvitaan tosiasiallisen syrjinnän poistamiseksi.
Saadun selvityksen perusteella voidaan mielestäni todeta, että maahanmuuttajanaisten omalle
uintivuorolle on olemassa esimerkiksi uinnin opetuksen turvaamiseen ja kotoutumisen
edistämiseen liittyviä erityistarpeita. Maahanmuuttajanaisille varattu uintiaika ei mielestäni
myöskään ole epäsuhteessa Helsingissä, Vantaalla ja Turussa käytettävissä oleviin yleisiin
uintivuoroihin nähden. Vastaavalla tavalla voidaan arvioida maahanmuuttajamiehille Turussa
varattua uintivuoroa. Esimerkiksi Jakomäen uimahallissa maahanmuuttajanaisille on varattu
uintiaikaa lauantaisin klo 9–15. Pelkästään Helsingin liikuntaviraston uimahalleissa on viikossa
7
yleistä uintiaikaa noin 300 tuntia. Saadun selvityksen perusteella asiassa ei ole tullut esiin
sellaista lainvastaista menettelyä, johon minun tulisi laillisuusvalvojana puuttua.
Kiinnitän lopuksi yleisesti huomiota siihen, että maahanmuuttajanaisten tai -miesten positiivinen
erityiskohtelu on sallittua vain niin kauan kuin erityiskohtelu on tarpeellista todennettujen
haittojen korjaamiseksi.

[maitotyttö]

Hmm. Oikeuskansleri puhuu vain maahanmuuttajanaisista. Todellisuudessa on kuitenkin kyse muslimeista. Olisikohan harkitsemisen arvoista tehdä asiasta uusi kantelu, ja puhua tällä kertaa ihan suoraan uskonnon perusteella tapahtuvasta syrjinnästä. Saataisiin samalla selville, onko uskontokin peruste positiiviselle erityiskohtelulle.

Uskontoihin ei ainakaan voi korrketisti soveltaa positiivisen erityiskohtelun sitä pykälää, jonka mukaa erityiskohtelu on sallittua vain "niin kauan kuin se on tarpeellista todennettujen haittojen korjaamiseksi". Silloinhan myönnettäisiin, että uskonnosta on haittaa, ja toisaalta, että jonkin uskonnon harjoittaminen asettaa harjoittajansa epätasa-arvoiseksi koettuun asemaan.

[mikkoellila]

Tässä asiassa on kysymys lähinnä siitä, onko maahanmuuttajanaisille varattu oma uimahallivuoro ihmisoikeussopimuksissa ja Suomen lainsäädännössä turvatun yhdenvertaisen kohtelun vastaista. Kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja Suomen lainsäädännössä lähdetään siitä, että syrjintäkielto ei estä ns. positiivisia erityistoimia, joilla pyritään edistämään muodollisen yhdenvertaisuuden sijasta myös tosiasiallista ja käytännössä toteutuvaa yhdenvertaisuutta. Tiettyjen ihmisryhmien erilainen kohtelu ei täten kaikissa tilanteissa ole kiellettyä syrjintää. On muistettava, että perusoikeussäännösten tavoitteena on edistää tosiasiallista eikä ainoastaan muodollista tasa-arvoa. Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen voi joissain tilanteissa edellyttää esimerkiksi sosiaalisesti, taloudellisesti tai muutoin heikommassa asemassa olevan ryhmän muita parempaa erityiskohtelua. Esimerkiksi maahanmuuttajille voidaan tarjota tiettyjä erityispalveluja, joilla pyritään edistämään tosiasiallisen tasa-arvon
toteutumista.

Millä tavalla suomalaisten veronmaksajien kustantamien uimahallien varaaminen yksinomaan muslimien käyttöön muka edistää "tosiasiallisen tasa-arvon toteutumista"?

Ollakseen hyväksyttävää tällaisella edellä kuvatulla erityiskohtelulla tulee aina olla hyväksyttävä tarkoitusperä ja muita suopeamman kohtelun on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Muodollista yhdenvertaisuutta rikkova positiivinen erityiskohtelu on lisäksi oikeutettua ainoastaan niin kauan kuin sitä tarvitaan tosiasiallisen syrjinnän poistamiseksi.

Millä tavalla suomalaisten veronmaksajien kustantamien uimahallien varaaminen yksinomaan muslimien käyttöön muka perustuu johonkin "hyväksyttävään tarkoitusperään" ja millä tavalla sitä muka tarvitaan "tosiasiallisen syrjinnän poistamiseksi"? Minkä syrjinnän? Miten uimahallien varaaminen yksinomaan muslimien käyttöön muka poistaa jotain syrjintää? Häh?

Saadun selvityksen perusteella voidaan mielestäni todeta, että maahanmuuttajanaisten omalle uintivuorolle on olemassa esimerkiksi uinnin opetuksen turvaamiseen ja kotoutumisen edistämiseen liittyviä erityistarpeita.

Miten niin? Eivätkö maahanmuuttajanaiset muka osaa uida? Jos eivät, miksi "uinnin opetuksen turvaamiseksi" olisi muka tarpeen varata uimahallit yksinomaan muslimien käyttöön? Eivätkö muslimit muka opi uimaan, jos uima-altaassa on muitakin kuin muslimeja? Jos muslimit eivät halua uida ei-muslimien läsnäollessa, MIKSI SUOMALAISTEN PITÄISI KUSTANTAA MUSLIMEILLE ERILLISET UIMAHALLIT VAIN TÄMÄN MUSLIMIEN OMAN VIHAMIELISEN ASENTEEN VUOKSI? Miten uimahallien varaaminen yksinomaan muslimien käyttöön muka "edistää kotoutumista"? Häh?

Kiinnitän lopuksi yleisesti huomiota siihen, että maahanmuuttajanaisten tai -miesten positiivinen erityiskohtelu on sallittua vain niin kauan kuin erityiskohtelu on tarpeellista todennettujen haittojen korjaamiseksi.

Mitä ovat ne "todennetut haitat", joiden korjaamiseksi uimahallien varaaminen yksinomaan muslimien käyttöön on muka tarpeen? Häh?

[Turkulaine]

Mitä ovat ne "todennetut haitat", joiden korjaamiseksi uimahallien varaaminen yksinomaan muslimien käyttöön on muka tarpeen? Häh?

Jos sillä tarkoitetaan sitä että muslimi päästettynä ihmisten ilmoille on itsessään haitta, ja tällä ratkaisulla yritetään ehkäistä haittaa uimahalleissa. Tosin silloin pitäisi estää muslimeja käymästä muiden vuorolla eikä toisin päin.

Joka tapauksessa sellaisesta ryhmästä, joka haluaa välttämättä Suomeen uimaan muttei suostu uimaan suomalaisten kanssa, on oletettavasti haittaa.

[mikkoellila]

Uimahallien apartheid jatkuu:

Muslimityttöjen uimakoulut keväällä 2010

Yrjönkadun uimahalli

Uimakoulut järjestetään seuraavasti:

Jakso I 11.1. - 1.3. (ei uimakouluja 22.2.)
Hinta 34 e
ma 17.30 - 18.15 alkeet 8 - 11 -vuotiaat,  ryhmäkoko 12
ma 18.15 - 19.00 alkeet 12 - 15 -vuotiaat,  ryhmäkoko 12

Jakso II 8.3. - 26.4. (ei uimakouluja 5.4.)
Hinta 34 e
ma 17.30 - 18.15 alkeet 8 - 11 -vuotiaat, ryhmäkoko 12
ma 18.15 - 19.00 alkeet 12 - 15 -vuotiaat, ryhmäkoko 12

Jakso III 3.5. - 26.5.
Hinta 34 e
ma ja ke 17.30 - 18.15 alkeet 8 - 11 -vuotiaat ryhmäkoko 12
ma ja ke 18.15 - 19.00 alkeet 12 - 15-vuotiaat ryhmäkoko 12

Ilmoittautuminen:
Perjantaina 4.12.2009 klo 9.00 - 11.30 puhelimitse numeroon 09 310 87512 tai sähköpostitse tomi.lempiainen@hel.fi
Kerro ilmoittautuessa osallistujan nimi ja uimakoulujakso, sosiaaliturvatunnus, osoite sekä huoltajan puhelinnumero. Lasku lähetetään kotiin.

Huom! Vain 2 tyttöä / perhe / uimakouluryhmä.

Muuta
Uimakoulupäivinä ovet avataan 15 minuuttia ennen uimakoulun alkua.

Lisätietoja uimakouluista ja jälki-ilmoittautumiset
Liikuntapalvelupäällikkö, puh 09 310 87816 (arkisin klo 8.15 - 16.00)

[Kurvari]

Olisi kiva tietää, miten uimahallissa suhtauduttaisiin henkilöön joka yrittäisi mennä sinne tuolla musliminaisten vuorolla. Miten mahdollinen muslimius sitten käytännössä todettaisiin? Millä sanamuodoille mahdollinen "epäselvä" tapaus käännytettäisiin. Entä jos henkilö ei suostuisi lähtemään, kutsuisiko uimahallin kassa poliisit paikalle?

[Harri Eerikäinen]

Millä tavalla suomalaisten veronmaksajien kustantamien uimahallien varaaminen yksinomaan muslimien käyttöön muka edistää "tosiasiallisen tasa-arvon toteutumista"?

Mikko sanoi tässä ja samassa viestissään olevissa muissa kohdissa kaiken oleellisen, jonka perusteella viranomaisen tekemän ratkaisun perusteet eivät voi mitenkään olla pitäviä. Sitä, kenelle seuraava oikaisupyyntö pitäisi lähettää, en osaa sanoa. Löytyykö sellaista mediaa, joka suostuisi kummastelemaan päätöksen perusteluita julkisesti?

[Julmuri]

Kai nyt sitten on okei järjestää valkoisten nuorten miesten uimavuoroja, koska heillä on vakava työttömyysongelma. Se helpottaisi kotoutumista työmarkkinoille uuden harrastuksen myötä. Voi muumi noita juttuja, että syrjintä ehkäisee syrjintää. Mikä tätä maata oikein vaivaa?

[MokuMan]

Huom! Vain 2 tyttöä / perhe / uimakouluryhmä.

Mistä moinen rajoitus?