http://www.vaestoliitto.fi/?x11011=26480FEMAGE-hankkeen loppuraportti:
Naisia kotoutumassa Eurooppaan (pdf)Kannattaa selailla itse tutkimusta. On nimittäin taas aika jännästi valittu Ylen uutiseen painotukset.
Koska Suomeen on ollut ja on edelleen vaikeaa saada oleskelulupaa, avioituminen suomalaisen kanssa on muotoutunut tavaksi päästä maahan. Tilanne, jossa intiimien suhteiden solmimista käytetään ainakin osittain - tiedostaen tai tiedostamatta - maahanmuuttostrategiana, on epätyydyttävä niin viranomaisten, henkilöiden itsensä kuin heidän puolisoidensa näkökulmasta. Avioliiton instrumentaalinen käyttö maahantuloon voi vähentyä ja menettää houkuttelevuuttaan vain, jos muutto työnhakuun Suomeen helpottuu ja on myös muita laillisia väyliä asettua maahan. Monet venäläisistä vaimoista olivat kohdanneet vaikeuksia sopeutumisessa Suomeen, mikä voi osaltaan johtua avioliiton käyttämisestä muuttostrategiana.
Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden ripotteleminen ympäri maata pieniin vastaanottokeskuksiin ja pienille paikkakunnille vaikuttaa kosovonalbaanien haastattelujen perusteella epäonnistuneelta politiikalta. Monet heistä ovat kokeneet tilanteen hankalana, kun paikkakunnalla ja seudulla ei ole ollut juuri minkäänlaisia työllistymisen mahdollisuuksia ja suhtautuminen on ollut vihamielistä. Useimmat lähtevät valumaan kohti suurempia keskittymiä, omien maanmiestensä ja –naistensa kulmille.
Hallinnollisesti kunnat ovat vapaita valitsemaan, haluavatko vastaanottaa pakolaisia, ja suurimmat kunnat ovat olleet tähän vastahakoisia koituvien kustannusten vuoksi. Pienemmät kunnat voivat nähdä korvamerkitsemättömät pakolaisten vastaanoton perusteella maksetut avustukset toivottuna lisänä kunnan tiukkaan budjettiin.
Maahanmuuttosäädökset, jotka huomioisivat sukupolvien väliset velvoitteet ja avunannon paremmin, lisäisivät huomattavasti sekä maahanmuuttajien omaa hyvinvointia ja siten integroitumista Suomeen että lisäisivät maan houkuttelevuutta maahanmuuttomaana monista sukukeskeisistä maista tuleville.
Lisäksi raportin lopussa on mielenkiintoinen fokusryhmähaastattelu (s.33)
Maahanmuuttaja-asenteista ja terminologiasta käydyn keskustelun pinnan alla todisteltiin omaa asiantuntijuutta sekä erottauduttiin ”tavallisen kansan” kielenkäytöstä sekä asenteista. Käytetyt termit ovat poliittisia valintoja sen vuoksi, että ilmiölle on yleisesti annettu niin kielteinen kuva. Osallistujat myös halusivat profiloitua kriittisinä asiantuntijoina keskustelun alkupuolella. Yksi osallistuja toi esiin vastenmielisyytensä sanaparia ”työperäinen maahanmuutto” kohtaan. Hän yhdisti terminologisen kysymyksen suoraan yleiseen mielipiteeseen ja ennakkoluuloihin. Hänen mielestään työperäinen maahanmuutto on ongelmallinen käsite, koska se sisältää oletuksen että muut maahanmuuttajat ovat sosiaaliturvan väärinkäyttäjiä vailla työhaluja.
Pyrkimyksenä oli kääntää keskustelu pois puhtaan välineellisestä maahanmuuttajan käsittelystä. Aiempi työmarkkinaosapuolen edustaja lisäsikin, ikään kuin hälventääkseen kuvaa välineellistävästä työnantajasta:
Tarvitseeko niitä niin kovasti erotella, että mikä on se työvoimamäärä, joka tulee yleensä sen maahanmuuton myötä. Oli ne sitten humanitäärisin perustein tai perhesiteiden tai työperusteisesti [tulevia], niin heistä voidaan ikään kuin hyötyä työmarkkinoiden näkökulmasta, riippumatta maahantulon perusteista. Näkisin et pitäisi tosiaan löytää se vahvuus niistä kaikenlaisista maahanmuuttajista.
HOMMAN UUTISHUONE
