Kirjoittaja Aihe: Eduskunnan työskentelyä  (Luettu 27466 kertaa)

SK

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 218
  • Liked: 1
  • Nuivasmurffi
    • Profiili
Eduskunnan työskentelyä
« : 08.09.2010, 15:02:43 »
Alustavat ohjeet:

EI KOMMENTOINTIA tähän ketjuun. Pidetään tämä ihan faktaketjuna.

Keskustelun voi avata ketjun aiheiden pohjalta Tupaan (maahanmuutto/monikulttuuriaiheet) tai Kylänraitille. Mamuaiheesta saattaa olla myös Uutisalueella jo valmiiksi ketju auki.



Eduskunta aloitti eilen syysistuntokauden.

Koska Homma on Suomen suurin poliittinen keskustelufoorumi, niin ehdotin toukokuussa, että tänne perustettaisiin eduskuntaa ja sen toimintaa käsittelevä osio. Kokeillaan nyt miten homma lähtee pelittämään. Ylläpito saa määritellä mihin osioon tämä ketju laitetaan ja määritellä sille säännöt, tai poistaa tämä tarpeettomana.

Aloitan itse eduskunnan eilisestä päivästä...




Eduskunta:
Eduskunnan sivut
Ajankohtaista ja (RSS) &Tiedotteet
Kansalaisinfon tapahtumat
Eduskunnan kirjasto

Kansanedustajat:
Aakkosjärjestyksessä
Vaalipiireittäin
Eduskuntaryhmät
Suorat linkit kansanedustajien eduskuntasivuille (Kuvan alla linkki omille sivuille)

Toimielinten puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat

Täysistunnot:
Täysistunnon pöytäkirjat
Täysistunnon päätökset

Linkki täysistunnon verkkolähetykseen
Ylen arkistomateriaali edellisistä lähetyksistä (kyselytunnit)

Seuraava päiväjärjestys
Viikon täysistunnot
Istuntosuunnitelma

Valiokunnat:
Valiokuntien kokoukset tänään (ja linkit eri valiokunnille erikseen)
Valiokuntien viikon kokoukset

Valtioneuvosto:
Valtioneuvoston sivut
Valtioneuvoston kanslia

Ministerit

Ministeriöt:
Ulkoasiainministeriö
Oikeusministeriö
Sisäasiainministeriö
Puolustusministeriö
Valtiovarainministeriö
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Maa- ja metsätalousministeriö
Liikenne- ja viestintäministeriö
Työ- ja elinkeinoministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö
Ympäristöministeriö



« Viimeksi muokattu: 11.09.2010, 19:23:30 kirjoittanut Miniluv »
"Jag känner mig isolerad där jag bor. Jag är inte rädd för andra asylsökande, men det känns otryggt att i mörker och kyla ta sig till en affär för att handla. Vi kan inte leva så här." - Iziogbe Adodo, från Nigeria

SK

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 218
  • Liked: 1
  • Nuivasmurffi
    • Profiili
Vs: Eduskunnan työskentelyä
« Vastaus #1 : 08.09.2010, 15:03:41 »
Tiistai 7.9.2010

Syyskauden avaus

Eduskunta aloitti jälleen istuntokautensa kesätauon jälkeen. Täysistunnon pöytäkirja PTK 78/2010 vp löytyy tästä. Puhetta johtanut Seppo Kääriäinen (kesk) piti pienen muistopuheen kesällä menehtyneen kansanedustaja Tommy Tabermanin (sdp) muistolle. Eduskunta kunnioitti Tabermanin muistoa pitämällä hiljaisen hetken.

Tabermanin tilalle eduskuntaan nousi Risto Kuisma (sdp), jonka kotisivut löytyvät tästä ja henkilötiedot Wikipedian mukaan tästä. Toinen varasijalta eduskunntaan noussut oli Mauri Salo (kesk) (ja Wikipedia) . Hän tuli eduskuntaan entisen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän siirryttyä Kelan johtajaksi (ja uudeksi ministeriksi valittiin jo aiemmin Juha Rehula).

Eduskunta myös hyväksyi Matti Vanhasen pyynnön vapautuksesta kansanedustajan tehtävästä. Näin ollen Vanhanen siirtyy pois eduskunnasta 20.9 ja tilalle nousee Seppo Särkiniemi (ja Wikipedia).

Tabermanin poismenon vuoksi demarit joutuvat tekemään muutoksia valiokuntapaikkoihin. Täydennysvaalit ovat 8.9 pidettävässä täysistunnossa.

Kesätauon aikana hallituksen esityksiä oli annettu eduskunnan käsiteltäväksi 17 kappaletta. Niistä HE 104/2010 koskettaa ulkomaalaislain muutoksia:

Lainaus
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi ulkomaalaislakia, ulkomaalaisrekisteristä annettua lakia ja löytötavaralakia. Mainittuihin lakeihin tehtäisiin ne muutokset, joita biometristen tunnisteiden käyttöönotto oleskeluluvissa edellyttää.
Euroopan unionin lainsäädännössä edellytetään, että jäsenvaltiot ryhtyvät myöntämään oleskelulupia korttimuodossa. Oleskelulupakortin teknisessä osassa on oltava biometrisinä tunnisteina kasvokuva ja kaksi sormenjälkikuvaa.
Myös unionin kansalaisten perheenjäsenille myönnettävät oleskelukortit ehdotetaan muutettaviksi unionin lainsäädännön mukaisiksi sirullisiksi korteiksi.
Ulkomaalaislakiin lisättäisiin säännökset sormenjälkien ottamisesta ja tallentamisesta oleskelulupakortin sirulle sekä sormenjälkien käyttötarkoituksesta ja käyttöoikeuksista. Kortin tekniseen osaan tallennettuja tietoja saisivat ehdotuksen mukaan lukea vain niitä tietoja tarvitsevat viranomaiset. Viranomaisilla olisi oikeus lukea tietoja unionin lainsäädännön mukaisesti ainoastaan tilanteissa, joissa tämä on tarpeen oleskeluluvan aitouden toteamiseksi ja oleskeluluvan haltijan henkilöllisyyden todentamiseksi.
Ulkomaalaislaissa säädettäisiin myös biometristen tunnisteiden tietoturvasta. Biometristen tunnisteiden liittämisellä oleskelulupaan pyritään estämään oleskelulupien väärinkäytöksiä luomalla entistä luotettavampi yhteys oleskeluluvan ja sen haltijan välille. Lisäksi ulkomaalaislaissa säädettäisiin oleskelulupakortin voimassaolon päättymisestä ja uuden kortin hankkimisesta.
Ulkomaalaisrekisteristä annettuun lakiin lisättäisiin säännökset sormenjälkien tallettamisesta tietokantaan sekä tietojen käyttötarkoituksesta ja käyttöoikeuksista. Oleskeluluvan hakijan sormenjäljet talletettaisiin ulkomaalaisrekisteriin. Tietokantaan talletettuja sormenjälkitietoja voisi ehdotuksen mukaan käyttää oleskeluluvan aitouden toteamiseksi ja oleskeluluvan haltijan henkilöllisyyden todentamiseksi.
Löytötavaralakiin lisättäisiin säännökset löytötavaratoimistoon toimitetun oleskelulupakortin toimittamisesta poliisille ja kortin hävittämisestä.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan viimeistään toukokuussa 2011.

Asiasta piti käydä lähetekeskustelu täysistunnossa, mutta se poistettiin päiväjärjestyksestä.

Myös HE 117/2010 oli saapunut eduskuntaan, joka käsittelee sota-aluksen lähettämistä Somalian rannikolle. Esityksen pääasiallinen sisältö:

Lainaus
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Euroopan unionin sotilaallisen kriisinhallintaoperaation EUNAVFOR Atalantan yhteydessä merirosvoudesta tai aseellisesta ryöstöstä epäiltyä koskevan rikosasian käsittelystä.
Euroopan unioni käynnisti vuonna 2008 sotilaallisen kriisinhallintaoperaatio Atalantan, jonka päätehtävänä on suojata Maailman elintarvikeohjelman kuljetuksia Somaliaan ja muuta laivaliikennettä sekä torjua merirosvoutta Somalian rannikkovesillä. Operaation mandaatin mukaisesti operaation komentajan päätöksellä kriisinhallintajoukot voivat ottaa kiinni, ottaa säilöön ja siirtää merirosvoudesta tai aseellisesta ryöstöstä epäiltyjä. Kiinniotetut voidaan siirtää esitutkintaa ja syytetoimenpiteitä varten epäillyt kiinniottaneen operaatioon osallistuvan aluksen lippuvaltioon tai johonkin toiseen Atalanta-operaatioon osallistuvaan valtioon taikka sellaiseen kolmanteen maahan, jonka kanssa Euroopan Unioni on tehnyt sopimuksen merirosvoudesta tai aseellisesta ryöstöstä epäiltyjen siirtämisestä. Euroopan Unionilla on tällä hetkellä sopimus siirtämisen ehdoista Seychellien ja Kenian kanssa.
Suomi on tehnyt päätöksen osallistumisesta Atalanta-operaatioon enintään kymmenellä henkilöllä. Jos Suomi aikoo osallistua operaatioon omalla sota-aluksella, tämä edellyttää vielä erillistä päätöstä sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa säädetyn menettelyn mukaisesti. Päätöksestä riippuen myös suomalainen alus voisi olla ottamassa kiinni merirosvoudesta tai aseellisesta ryöstöstä epäiltyjä. Nyt ehdotettavalla lailla on tarkoitus säätää Suomen lain mukaisen esitutkinnan aloittamisen edellytyksistä sekä siihen liittyvästä päätöksentekomenettelystä silloin, kun harkitaan, haluaako Suomi käyttää rikosoikeudellista toimivaltaansa. Lisäksi ehdotettavalla lailla on tarkoitus säätää edellytyksistä suomalaisella aluksella kiinniotetun henkilön siirtämiselle Atalanta-operaatiosta Euroopan Unionin ulkopuoliseen valtioon.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana mahdollisimman pian sen jälkeen, kun päätös suomalaisen sota-aluksen lähettämisestä alueelle on tehty.

Tästäkin piti käydä lähetekeskustelu, mutta yllättäen sekin poistettiin päiväjärjestyksestä.

Kirjallisiin kysymyksiin annettiin 43 kappaletta vastauksia, ja ne löytyvät tästä. Kimmo Kiljusen (sdp) ja monen muun allekirjoittamaan kirjalliseen kysymykseen KK 484/2010 vp kannattaa tutustua. Asia koskee ns. "mummojupakkaa", jossa Kiljunen kysyy:

Lainaus
Aikooko hallitus pikaisella aikataululla uudistaa ulkomaalaislain 50 §:n 2 momentin sisältöä niin, että tehtyjen yksittäisten, epäinhimillisten maastakäännyttämispäätösten täytäntöönpano saadaan estettyä?

Ja ministeri Thorsin vastauksessa mainitaan mm. seuraavaa:

Lainaus
Sisäasiainministeriö on kevään 2010 aikana rinnakkain lainmuutoksen kanssa selvittänyt muita, nopeampia vaihtoehtoja vakiintuneen soveltamiskäytännön muuttamiseksi. Koska tällaista vaihtoehtoa ei ollut mahdollista löytää, sisäasiainministeriö asetti 26. toukokuuta 2010 lainsäädäntöhankkeen. Hankkeen tarkoituksena on muuttaa ulkomaalaislakia siten, että se sallisi suuremman harkintavallan oleskeluluvan myöntämisessä täysi-ikäisen Suomen kansalaisen vanhemmalle. Lainmuutos on tarkoitus valmistella tavanomaiseen lainvalmisteluaikatauluun verrattuna erittäin nopeasti. Hallituksen esitys pyritään antamaan eduskunnalle jo syysistuntokaudella 2010.

Seuraava täysistunto on parhaillaan käynnissä, päiväjärjestykseen voi tutustua täällä. Katsotaan käydäänkö niitä lähetekeskusteluja tänään. Istuntoahan voi seurata livenä täällä.
« Viimeksi muokattu: 09.09.2010, 14:32:56 kirjoittanut SK »
"Jag känner mig isolerad där jag bor. Jag är inte rädd för andra asylsökande, men det känns otryggt att i mörker och kyla ta sig till en affär för att handla. Vi kan inte leva så här." - Iziogbe Adodo, från Nigeria

Mika.H

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 367
  • Liked: 199
    • Profiili
Vs: Eduskunnan työskentelyä
« Vastaus #2 : 08.09.2010, 15:18:08 »
hemmetin hieno idea.

minä joskus, ennen mamukeskustelua, suunnittelin sellaista ohjelmaa, jossa olisi aina käsitelty mitä tuolla talossa taas tehtiin. no yllätys yllätys jäi suunnittelun asteelle.

riittävän yksinkertaisesti kun tuon saisi tehtyä niin voisiko olla ihan omalle nettisaitille kysyntää?

melko työläs toteuttaa, mutta olishan se kiva tietää mitä oma ehdokas saa aikaiseksi. niin ja tiedän, että saman tiedon saa eduskunnan omilta sivuilta, mutta se on melkoista kapulakieltä... vaatii siis selväkielisen version...

mutta ideana hyvä, jopa erinomainen.

""- Tiedän, että kaikilla on oikeus mielipiteeseen ja minua ärsyttää jeesustelu ja yleinen lynkkausmieliala kaikkia perusmuotista poikkeavia kohtaan. Enkä halua heittää kiviä tai lyödä lyötyä. Mutta silti. Dude!""

Poro

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 99
  • Liked: 7
    • Profiili
Vs: Eduskunnan työskentelyä
« Vastaus #3 : 08.09.2010, 15:29:57 »
Kiitos linkistä eduskunnan "täysistuntoon". Aika tyhjältä sali näyttää, vaikka loma vasta äsken loppui.

Sulo Aittoniemi aikoinaan taisi olla ainoa, joka uskollisesti istui työpaikallaan jos ei ollut ihan oikeasti sairas ja siksi poissa.
Parachute for sale. Only used once, never opened. Small stain.

kuhlmey

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 983
  • Liked: 284
    • Profiili
Vs: Eduskunnan työskentelyä
« Vastaus #4 : 08.09.2010, 15:38:34 »

SK

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 218
  • Liked: 1
  • Nuivasmurffi
    • Profiili
Vs: Eduskunnan työskentelyä
« Vastaus #5 : 09.09.2010, 13:08:33 »

Keskiviikko 8.9.2010

Merirosvoja sekä muita kriminaaleja

Täysistunnossa nimenhuudon jälkeen ilmoitettiin, että valtioneuvoston oikeuskansleri (Jaakko Jonkka) on antanut eduskunnalle kertomuksen toimistaan ja havainnoistaan lain noudattamisesta viime vuodelta. Kyseiseen 288 sivuiseen raporttiin voi tutustua täällä (pdf).

Myös Kelan valtuutettujen kertomuksen (pdf. 24 sivua) pohjalta laaditusta sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintönnöstä käytiin keskustelua lähinä opposition toimesta ja lopuksi valiokunnan mietintö hyväksyttiin.

Sosiaalidemokraattien valiokuntapaikoista päätettiin siten, että Risto Kuisma korvaa pääpiirteittäin Tabermanin tehtävät valiokunnissa.

Hallituksen esityksestä HE 54/2010 käsittelyssä käytiin keskustelua Suomen kriminaalipolitiikasta.

Lainaus
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:  Arvoisa puhemies! Ed. Oiva Kaltiokumpu piti erinomaisen kannatettavan puheenvuoron hallituksen harjoittamasta kriminaalipolitiikasta. Ed. Kaltiokummulle kuuluu myös erityiskiitos siitä, kuinka hän lakivaliokunnassa aktiivisesti yrittää rajoittaa hallituksen harjoittamaa punavihreää ja lepsuilevaa kriminaalipolitiikkaa, joka liian usein vähättelee uhrin ja uhrin omaisten kärsimyksiä ja korostaa rikollisen oikeuksia.
Ed. Järviselle haluan korostaa sitä, että johonkin nämä rikollisten ikärajat tulee asettaa, myös murhamiesten.

Lähes kaikki puhujat, mm. edustajat Kaltiokumpu (kesk.), Ruohonen-Lerner (ps) ja Zyskowicz (kok) arvostelivat vihreiden lepsua rangaistuspolitiikkaa, johon edustaja Heli Järvinen (vihr) yritti puolustautua.

Eilen päiväjärjestyksestä poistetut lähetekeskustelut siirtyivät tähän käsittelyyn. HE 104/2010 ei syntynyt kunnollista keskustelua. Puhemiesneuvoston ehdotus hyväksyttiin ja asia lähetettiin hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.

Hallituksen esityksen HE 117/2010 pohjalta käytiin myös lähetekeskustelu. Edustaja Pentti Oinonen (ps) oli huolissaan siitä, jos merirosvot tuodaan Suomeen kalliiseen oikeudenkäyntiin, mikä jää veronmaksajien maksettavaksi sekä vertasi hallituksen rahankäyttöä - jälleen kerran - Heinolan reumasairaalan ja merirosvojahdin välillä.

Lainaus
Pentti Oinonen /ps:  Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys somalialaisten merirosvojen oikeudenkäynteihin ja luovuttamiseen liittyvistä toimista on monilta osin ongelmallinen. Kansainvälisen oikeuden sekä oikeusministeriön asiantuntijat totesivat muutama päivä sitten tiedotusvälineissä, että lainsäädännön sekavuus ja menettelytapojen ongelmat saattavat johtaa siihen, että yksikään valtio ei halua ottaa merirosvoja tuomittavakseen. Tällöin kiinniottajille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin tuomita heidät omassa maassaan eli Suomen tapauksessa Suomessa taikka päästää merirosvot vapaaksi. Jälkimmäinen vaihtoehto on tähänkin asti ollut melko yleinen toimintatapa, eikä sillä ole ollut sitä pelotevaikutusta, mitä tällä sotilaallisen kriisinhallinnan operaatiolla on lähdetty hakemaan. Asiantuntijoiden mukaan nämä vapautetut merirosvot ovat olleet toisinaan uusissa rosvouspuuhissa vain muutaman päivän kuluttua vapautumisestaan. Touhu on kuin naapurissa omenavarkaissa käyvien lasten touhua.
Arvoisa puhemies! Jos merirosvoja päätettäisiin tuoda Suomeen tuomittavaksi, törmätään nopeasti kustannuskysymyksiin. Mieleeni tulee ruandalaisen, kansanmurhasta epäillyn henkilön oikeudenkäynti, joka on tullut maksamaan suomalaisille veronmaksajille miljoona euroa. Kuinkahan paljon mahtaa tusinan merirosvon oikeudenkäynnille tulla hintaa, varsinkin jos he keksivät valittaa tuomiostaan ja asiaa puitaisiin kenties jopa korkeimmassa oikeusasteessa? Suomalaisilla olisi tärkeämpiäkin käyttökohteita näihin rosvo- ja poliisileikkiin varatuille varoille. Toivottavasti vihreiden ministeri Tuija Brax ei keksi, että somalialaiset merirosvotkin voitaisiin jollain ihmeen keksityllä syyllä tuoda oikeudenkäyntiin Suomeen suomalaisten veronmaksajien kustannuksella.

Meidän on siis toivottava, että tällä hetkellä oikeudenkäyntejä länsimaiden tukirahoituksella järjestävät Kenia ja Seychellit jatkavat yhteistyötään länsimaiden kanssa. On ilman muuta selvää, että jos oikeudenkäyntejä tahdotaan järjestää, on niiden järjestäminen huomattavasti edullisempaa paikan päällä tai Somalian naapurimaissa kuin Euroopassa. Kenia on tosin äskettäin ilmoittanut irtisanoutuvansa oikeudenkäyntien järjestämisestä ja harkitsevansa jatkossa tapauskohtaisesti oikeudenkäynnin järjestämistä. Liekö Kenialla sama ongelma kuin Suomen oikeuslaitoksella näiden ulkomaisten oikeudenkäyntien kanssa, eli ne rasittavat liikaa omaa oikeuslaitosta?

Lainaus
Pentti Oinonen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Haluaisin huomauttaa, että samaan aikaan kun Heinolan reumasairaalan annettiin mennä konkurssiin, puuhaili hallitus merirosvojahtia juuri alla mainitulle Somalian rannikolle. Näillä miljoonilla euroilla, jotka hallitus aikoo nyt sijoittaa yhden suomalaisen miinalaivan lähettämiseen ja ylläpitoon Afrikan rannikolle, olisi annettu jatkoaikaa tuleviksi vuosikymmeniksi tälle lopetetulle reumasairaalalle.

Lue lisää: Somalian merirosvoja koskevat oikeudenkäyntimenettelyt lähetekeskustelussa

« Viimeksi muokattu: 09.09.2010, 14:32:14 kirjoittanut SK »
"Jag känner mig isolerad där jag bor. Jag är inte rädd för andra asylsökande, men det känns otryggt att i mörker och kyla ta sig till en affär för att handla. Vi kan inte leva så här." - Iziogbe Adodo, från Nigeria

SK

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 218
  • Liked: 1
  • Nuivasmurffi
    • Profiili
Vs: Eduskunnan työskentelyä
« Vastaus #6 : 09.09.2010, 15:56:59 »
minä joskus, ennen mamukeskustelua, suunnittelin sellaista ohjelmaa, jossa olisi aina käsitelty mitä tuolla talossa taas tehtiin. no yllätys yllätys jäi suunnittelun asteelle.
Tarkoitus olisi, että kuka ehtii ensimmäisenä tehdä vastaanvanlaisen rapon eduskunnan toiminnasta, niin laittaa hommalaisittain kiinnostavilta osilta tänne. Siinä ei mene kovin kauaa, kun katsoo pöytäkirjan läpi, kun se yleensä ilmestyy seuraavana päivänä. Eli kaikki vaan mukaan tekemään tiivistelmiä (vaikka nyt alkavasta kyselytunnista).

Ja vastaavanlaisia juttuja voi raapustella tiistain, keskiviikon ja torstain (kyselytunti + muut käsittelyt), koska maanantaisin on erittäin harvoin istuntoja ja perjantaina istunto kestää vain noin puoli tuntia, koska suuren valiokunnan kokous alkaa kello 13.30.

riittävän yksinkertaisesti kun tuon saisi tehtyä niin voisiko olla ihan omalle nettisaitille kysyntää?
En tiedä, mutta voihan joku sellaisen perustaa, jos haluaa. Kyllä kaikki asiasta kiinnostuneet voivat lukea sen täältä Hommasta. Mutta löytyykö netistä jo sellaista sivua, missä tämä olisi jo toteutettu?

melko työläs toteuttaa, mutta olishan se kiva tietää mitä oma ehdokas saa aikaiseksi. niin ja tiedän, että saman tiedon saa eduskunnan omilta sivuilta, mutta se on melkoista kapulakieltä... vaatii siis selväkielisen version...
Riippuu siitä, kuinka pitkä pöytäkirja on ja kuinka paljon kääydään keskustelua.



Syysistuntokauden ensimmäinen kyselytunti alkaa kohta. Sitä voi seurata Yle TV1:llä ja netissä täällä.
Ennokkotiedot löytyvät tästä.


Joku voisi seurata kyselytuntia, ja laittaa tänne mitä kysymyksiä käsiteltiin ja kenen toimesta. Itse joudun lähtemään muualle...
"Jag känner mig isolerad där jag bor. Jag är inte rädd för andra asylsökande, men det känns otryggt att i mörker och kyla ta sig till en affär för att handla. Vi kan inte leva så här." - Iziogbe Adodo, från Nigeria

SK

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 218
  • Liked: 1
  • Nuivasmurffi
    • Profiili
Vs: Eduskunnan työskentelyä
« Vastaus #7 : 10.09.2010, 13:59:42 »
Torstai 9.9.2010

Syyskauden ensimmäinen kyselytunti

Syysistuntokauden ensimmäinen kyselytunti pidettiin tuttuun tapaan torstaina (Pöytäkirja). Kysymyksiä ehdittiin käsitellä kahdeksan kappaletta, tai oikeastaan seitsemän, koska Kari Kärkkäisen (kd) ja Pentti Oinosen (ps) kysymykset menivät päällekkäin, koskien haja-asutusalueiden jätevesiasetusta.

Värikkäin keskustelu käytiin kuitenkin ensimmäisestä kysymyksestä , jonka esitti Jutta Urpilainen (sd) koskien energiaverotusta:
Lainaus
Jutta Urpilainen/sd:  Arvoisa puhemies! "Oma koti kullan kallis" on vanha suomalainen sananlasku. Hyvin monen suomalaisen unelmana onkin oma koti. Valtiovarainministeri Katainen: Te poistitte työnantajilta kelamaksun. Tämä maksoi noin 1 000 miljoonaa euroa yhteiskunnalle. Tälle syntyneelle laskulle te nyt haette maksajaa energiaveroilla. Lähettämänne energiaverolasku sähkölämmitteisessä omakotitalossa tarkoittaa pienituloiselle lapsiperheelle noin 250-300 euron laskua, ja tämä lasku on sama niin köyhille perheille kuin rikkaillekin.

Miksi te, ministeri Katainen, esitätte haittaveroa suomalaiskotien lämmittämiselle? Miksi te siirrätte verotaakkaa työnantajilta kotiaan lämmittäville lapsiperheille, palkansaajille, eläkeläisille? Miksi te, ministeri Katainen, ajatte näitä tasaveroja, joista köyhät maksavat yhtä paljon kuin rikkaat? Eikö olisi oikeudenmukaisempaa maksaa veroja tulojen mukaan?
Lisäkysymyksiä esitti myös muut edustajat, joihin valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) vastaili.

Lue lisää: Energiaverotus hallitsi syyskauden ensimmäistä suullista kyselytuntia

Toisessa kysymyksessä Katainen sai selitellä viimeaikaisia toimiaan Yle-jupakkaan liittyen. Paavo Arhinmäki (vas) esitti omia tulkintojaan joihin Katainen vastaili kolmeen kysymykseen.

Kolmas kysymys koski haja-asutusalueiden jätevesiasetusta, josta entinen ympäristöministeri Jan-Erik Enestam kertoi, että häntä johdettiin harhaan kun asetus annettiin. Kari Kärkkäinen (kd) kysyi ympäristöministeri Lehtomäeltä, että aikooko hän korjata edeltäjänsä virheet. Neljäs kysymys liittyi oikeastaan samaan asiaan, mutta Pentti Oinonen (ps) peräänkuulutti koko asetuksen toimeenpanon keskeyttämistä ja koko asian arviointia uudelleen.

Viides kysymys koski Turun seudun työllisyyttä, erityisesti telakkateollisuuden osalta. Kysymyksen esittänyt Petteri Orpo (kok) sai työministeri Sinnenmäeltä vastauksen, johon puhemies Niinistö totesi: "Se oli tähänastisten kyselytuntien pisin vastaus."

Kuudes kysymys, edustaja Outi Alanko-Kahiluodon (vihr) esittämänä, koski päihdeäitien ensikotipaikkojen turvaamista niihin erikoistuneiden ensikotien avulla. Peruspalveluministeri Risikko kertoi oman näkemyksensä siitä, miten palvelut turvataan ensikotien lisäksi myös kunnallisella sektorilla. Sosiaali- terveysministeri Rehula täydensi kollegansa vastausta siihen, miten Raha-automaattiyhdistys antaa rahoitusta ensikodeille.

Seitsemäs kysymys koski EU:n rauhaninstituutin perustamista:
Lainaus
Elisabeth Nauclér/r: [käännös] Arvoisa puhemies! Viime viikolla saimme lukea lehdistä, että ulkoministeri Stubb on tehnyt yhdessä Ruotsin ulkoministeri Carl Bildtin kanssa aloitteen, joka pyrkii tukemaan EU:n rauhanvälitystä koskevia aloitteita. Riippumaton rauhaninstituutti tulisi perustaa. Ehdotus oli osoitettu EU:n ulkoministeri Catherine Ashtonille ja samalla asiasta lähetettiin kirje kaikille EU:n (maiden) ulkoministereille.

Jo nyt on olemassa lukuisia ideariihinä toimivia laitoksia ja instansseja jotka keskittyvät siviilikriisinhallintaan tai nojautuvat hiljaisen diplomatian keinoihin. Nyt ehdotettavaksi perustettava instituutti osallistuisi kansainvälisten kriisien välitystyöhön erityisesti YK:n toiminnan puitteissa. Lisäksi se kouluttaisi asiantuntijoita sellaisten tilanteiden varalle, jolloin perinteisen diplomatian keinot eivät ole käytettävissä. Kun sanotaan että ei-valtiollisilla toimijoilla on nykyään yhä enemmän osaamista rauhanvälitysasioissa, ajattelemme kaikki Ahtisaaren tekemää työtä.

Arvoisa puhemies! Kysyn ulkoministeri Stubbilta: Mitä palautetta olette saaneet Ashtonin toimistolta ja miten muiden maiden ulkoministerit ovat suhtautuneet tähän aloitteeseen?

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb: [käännös] Arvoisa puheenjohtaja! Palaute EU-kollegoilta ja Catherine Ashtonilta on ollut myönteistä. Aiomme keskustella tästä rauhaninstituutista viikonloppuna pidettävässä ulkoministerien epävirallisessa kokouksessa Brysselissä. Tämähän on aloite jota Suomi ja koko hallitus, ja toivottavsti myös eduskunta ja presidentti tukevat.

[vastaus suomeksi] Eli toistaiseksi, arvoisa puhemies, palaute tästä rauhaninstituuttialoitteesta on ollut kollegojen puolelta myönteinen. Catherine Ashton on myös suhtautunut siihen myönteisesti. Meille suodaan mahdollisuus keskustella tästä aloitteesta epävirallisessa ulkoministerikokouksessa huomenna ja ylihuomenna Brysselissä. Kyseessä on rauhanvälitystoiminta laajemmin käsitettynä, jota tukee koko hallitus ja myös tasavallan presidentti ja toivon mukaan eduskunta.
Alkuperäinen keskustelu

Viimeinen, kahdeksas kysymys koski huumekasvien kasvattamista Helsingin puistoissa. Kysymys oli sangen ironinen:
Lainaus
Markku Pakkanen/kesk:  Arvoisa puhemies! Uutisissa olemme kuulleet, että Helsingissä on alettu kasvattaa huumekasveja puistoissa, viheralueilla ja Mannerheimintien varrella, muun muassa. Kysyn ministeri Vapaavuorelta:

Onko tämä helsinkiläistä uutta asuntopolitiikkaa, vai kuuluuko tämä Pääkaupunkiseudun vihreyteen, kun asumisviihtyvyyttä näin pyritään nostamaan kasvattamalla huumekasveja lasten ja nuorten saataville? Vai onko tämä kenties näitä ministeri Sinnemäen äsken ehdottamia uusia ympäristöperusteisia innovaatiotoimenpiteitä?

Asuntoministeri Vapaavuori vastasi, ettei tämä tuskin kuulu hänen toimialaansa ja jos kuuluisi, niin näin ei tapahtuisi. Peruspalveluministeri Risikko totesi tällaisten viljelmien olevan laittomia ja ettei näin saisi tapahtua. Ja kyselytunti päättyi siihen.



Laitan istunnon lakialoitteita koskevan osan illalla/yöllä, jos ehdin...

« Viimeksi muokattu: 10.09.2010, 16:56:29 kirjoittanut SK »
"Jag känner mig isolerad där jag bor. Jag är inte rädd för andra asylsökande, men det känns otryggt att i mörker och kyla ta sig till en affär för att handla. Vi kan inte leva så här." - Iziogbe Adodo, från Nigeria

SK

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 218
  • Liked: 1
  • Nuivasmurffi
    • Profiili
Vs: Eduskunnan työskentelyä
« Vastaus #8 : 10.09.2010, 14:03:09 »
(Jatkoa edelliseen)

9.9.2010

Alkoholimainontaa ja rangaistuksia

Kyselytunnin jälkeen täysistunnossa jatkettiin päiväjärjestyksen mukaisesti. Kun edustaja Tapani Tölli siirtyi hallinto- ja kuntaministeriksi, niin hänet vapautettiin valiokuntien jäsenen ja varajäsenen tehtävistä. Vapautuvien paikkojen korvaamista käsittelevät täydennysvaalit piti pitää tänään, mutta puhemiesneuvosto siirsi ne 15.9 pidettävään täysistuntoon.

Hallituksen esitys laiksi verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta (HE 72/2010) käytiin keskustelua, joka oli siirretty tällä päivälle. Kyseisen esityksen pohjalta laadittu valtiovarainvaliokunnan mietintö (VaVM 24/2010 vp) hyväksyttiin. Tuulikki Ukkola (kok) oli ehdottanut Pirkko Ruohonen-Lernerin (ps) kannattamana, että asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan. Asiasta äänestettiin ja äänestyksen pohjalta päätettiin, että asian käsittelyä jatketaan kyseisen mietinnön mukaisena.

Inkeri Kerolan (kesk) alkoholin mielikuvamainonnan kieltävää lakialoitetta (51/2010 vp) käsiteltiin pitkään. Keskustelun aikana Pirkko Ruohonen-Lerner (ps) nosti esille sen, että kyseistä asiaa on käsitelty aikaisemminkin:

Lainaus
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:  Arvoisa puhemies! Olen kovasti ihmetellyt alkoholilain muuttamista koskettavan hallituksen esityksen 84/2008 käsittelyä eduskunnan täysistunnossa ja lakivaliokunnassa. Käsittelyhän alkoi vuonna 2008 ja päättyi kesäkuussa 2009 täysistunnossa suoritettavaan äänestykseen. Tuolloin äänestyksessä 33 kansanedustajaa oli sitä mieltä, että alkoholin mielikuvamainonta tulisi kieltää, mutta silloin kansanedustajien selkeä enemmistö eli 119 kansanedustajaa oli sitä mieltä, että alkoholin mielikuvamainonta pitää edelleen sallia, niin emme saaneet tätä hyvää lakimuutosta silloin 2009 kesällä aikaiseksi.
Jostakin syystä alkoholin mielikuvamainonnan sallimisen puolesta kesällä 2009 äänestäneet useat kansanedustajat ovat vuoden 2010 aikana tulleet toisiin ajatuksiin ja ryhtyneetkin aktiivisesti kirjoittelemaan aiheesta kirjallisia kysymyksiä ja lakialoitteita. Nyt he ovat sitä mieltä, että alkoholin mielikuvamainonta tulisikin kieltää, kuten käy selkeästi ilmi käsittelyssä olevasta ed. Inkeri Kerolan lakialoitteesta, jossa todellakin näyttää olevan 106 kansanedustajan allekirjoitukset. On sinänsä hienoa, että valtaosa kansanedustajista on tämän vuoden aikana tullut toisiin ajatuksiin alkoholimainonnan aiheuttamista haitoista lapsille ja nuorille. Näin on, vaikka asiaa selvittäneen, ainakin osittain poliittisesti kokoonpannun työryhmän enemmistö olikin alkoholiteollisuuden edustajien kanssa samoilla vanhoilla linjoilla.

[...]

Suurin osa äänessä olleista edustajista kannatti lakiesitystä. Keskustelun kulku vaihteli populismista ja liberalismista syyttelyn (Erkki Pulliainen, vihr) kautta miesten sperman laatuun (Paula Sihto & Juha Mieto, kesk). Asia päätettiin lähettää sosiaali- ja terveyslautakuntaan.

Lue lisää: Lakialoite kieltäisi alkoholin mielikuvamainonnan

Käsittelyssä oli myös kolme hieman samaa aihetta koskevaa lakialoitetta, koskien lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä. Keskustelua käytiin Tarja Tallqvistin (kd) lakialoitteesta (LA 43/2010 vp), jossa vaadittiin sitä, että syyteoikeus ei vanhenisi koskaan, jos kysymyksessä on lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö tai törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Aloitteen mukaan sama koskisi myös kahdeksaatoista vuotta nuorempaan henkilöön kohdistunutta raiskausta, törkeää raiskausta ja pakottamista sukupuoliyhteyteen. Keskustelijat olivat yksimielisiä siitä, että tällainen laki on hyvä ja asia päätettiin lähettää lakivaliokuntaan käsiteltäväksi.

Edustaja Pertti Hemmilä (kok) käytti puheenvuoron omista lakialoitteistaan. Ensimmäinen (LA 48/2010 vp ja puheenvuoro) koski sitä, että lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä voidaan tuomita seksuaaliset halut poistavaan pakkohoitoon terveysviranomaisten ja oikeuslaitoksen yhteisen harkinnan mukaisesti. Pakkohoitoa voitaisiin aloitteen mukaan jatkaa niin kauan kuin viranomaiset ja asiantuntijat toteavat rangaistun henkilön parantuneeksi.

Hemmilän toinen lakialoite (LA 49/2010 vp ja puheenvuoro) koski raiskauksen, törkeän raiskauksen, seksuaalisen hyväksikäytön, lapsen seksuaalisen hyväksikäytön, lapsen törkeän seksuaalisen hyväksikäytön, tapon ja surman rangaistusten koventamista. Kummatkin aloitteet päätettiin lähettää lakivaliokuntaan.

Näiden lisäksi käsiteltiin myös Hemmilän lakialoitetta Selkämeren kansallispuistosta ja Pentti Tiusasen (vas) aloitetta ympäristönsuojelulain muuttamisesta. Kummatkin päätettiin lähettää ympäristövaliokuntaan.

Päivi Räsäsen (kd) kaksi aloitetta koskivat laki raskauden keskeyttämisestä annetun lain 5 a §:n kumoamista ja sairausvakuutuslain muuttamista. Kummatkin päätettiin lähettää sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.

« Viimeksi muokattu: 10.09.2010, 17:55:03 kirjoittanut SK »
"Jag känner mig isolerad där jag bor. Jag är inte rädd för andra asylsökande, men det känns otryggt att i mörker och kyla ta sig till en affär för att handla. Vi kan inte leva så här." - Iziogbe Adodo, från Nigeria

SK

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 218
  • Liked: 1
  • Nuivasmurffi
    • Profiili
Vs: Eduskunnan työskentelyä
« Vastaus #9 : 10.09.2010, 17:56:38 »
10.9.2010

Perjantain lyhyt istunto

Eduskunnalle annettiin 21 kappaletta hallituksen esityksiä, jotka käsittelevät mm. Euroopan atomienergiayhteisön asioita, arvonlisäverolain muuttamista, lakia luottotoiminnasta, Luotsilaitoksen yksityistämistä, sotilasvammalain muuttamista, UKK-säätiön valtionavusta, sosiaalietuuksien muuttamisesta indeksisidonnaisiksi, arpajaisveron korotusta ja lastensuojelulain muuttamisesta.

Tärkein hallituksen esitys oli kuitenkin HE 126/2010 eli Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2011(ladattavissa tästä linkistä, pdf), josta keskustellaan varmasti jatkossa, monessa paikkaa. Talousarvion johdosta tehtävät talousarvioaloitteet on jätettävä keskuskansliaan viimeistään maanantaina 20.9.2010 kello 12.

Muutamia valiokuntapaikkoja koskevia muutoksia laitettiin vireille.

Hallituksen esityksestä HE68/2010 koskien Kelan kuntoustusetuuksia ja sairausvakuutuslain muuttamista. Edustaja Taiveahon (sd) vastalause (StVM:n lausunnon lopussa) koski sitä, paljonko psykoterapiaa korvataan ja tarkistetaanko osuuksia myöhemmin. Asiasta äänestettiin, ja tulos oli "jaa" 96 ja "Ei" 59 hallituksen esityksen puolesta.

Myös oikeuskanslerin vuosikertomuksen (ladattavissa pdf) käsittelyä jatkettiin. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka piti esittelypuheen. Erkki Pulliainan (vihr) kiinnitti huomiota kalakannan hoitoon Oulujoen vesistössä, eli niin sanottuun Montan sopimus -asiaan.

Jouko Skinnari (sd) taas halusi kiinnittää huomiota siihen, että:

Lainaus
[...] miten hyvin lait tehdään valtioneuvoston piirissä ja millä tavoin esimerkiksi Euroopan unionin asiat tuodaan eduskunnan käsiteltäväksi niin, että Suomi voi ottaa kantaa hyvissä ajoin ennen kuin ollaan siinä tilanteessa, että asialle ei enää voida käytännössä tehdä mitään. [...]

[ja]

[...] On ollut selvästi nähtävissä, että erityisesti tämän hallituksen aikana on jatkuvasti tullut lisätalousarvioita asioista, joista on aivan hyvin tiedetty syksyllä, että niihin pitäisi olla enemmän rahaa. Kuitenkin perustuslain 84 §:ssä todetaan selvästi se, että valtion seuraavan vuoden budjettiin tulee ottaa määrärahat sellaisina, että ne riittävät siihen tarkoitukseen, mihin laki edellyttää niiden riittävän. Mutta esimerkiksi tänä vuonna työllisyysmäärärahoja on lisätty, vaikka nähtiin jo viime syksynä, että työ- ja elinkeinoministeriön esittämät vähennetyt määrärahat eivät tule riittämään. No miksi näin on tehty? Minun käsittääkseni siksi, että näillä lisätalousarvioilla hallitus tulee sitten tänne julistamaan, kuinka me hoidamme täällä työllisyyttä, ja saa tässä tällaisen niin kuin mainoskatkotilaisuuden esitellä, kuinka hyvää politiikkaa tehdään. Mutta tämä ei ole perustuslain mukaista. Minusta tämäkin on sellainen asia, että nyt kun talousarvio tänne tulee, me tiedämme muun muassa juuri työllisyysmäärärahojen osalta, että ne eivät tule riittämään, ja on täysin selvää, että sitten juuri mukavasti ennen vaaleja hallitus tulee taas esittämään lisää rahaa työllisyyteen ja koettaa todistaa sen, kuinka hyvin näitä asioita hoidetaan. [...]

Oikeuskanslerin kertomuksen käsittelyä jatketaan jossain vaiheessa.
« Viimeksi muokattu: 17.09.2010, 16:12:58 kirjoittanut SK »
"Jag känner mig isolerad där jag bor. Jag är inte rädd för andra asylsökande, men det känns otryggt att i mörker och kyla ta sig till en affär för att handla. Vi kan inte leva så här." - Iziogbe Adodo, från Nigeria

Miniluv

  • Administrator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 22 399
  • Liked: 4969
  • Dig My Astral Habitus, Baby
    • Profiili
Vs: Eduskunnan työskentelyä
« Vastaus #10 : 11.09.2010, 19:57:33 »
Alustavat ohjeet:

EI KOMMENTOINTIA tähän ketjuun. Pidetään tämä ihan faktaketjuna.

Keskustelun voi avata ketjun aiheiden pohjalta Tupaan (maahanmuutto/monikulttuuriaiheet) tai Kylänraitille. Mamuaiheesta saattaa olla myös Uutisalueella jo valmiiksi ketju auki.
Kansalaisaloite: Terveydenhuollon henkilökunnalle lakisääteinen oikeus kieltäytyä elämän lopettamisesta vakaumuksellisista syistä

"Luulisi että tähän ikään mennessä olisi edes jotain tajunnut elämästä ja yhteiskunnasta."

-- Rosa Meriläinen Helsingin Sanomissa

FadeAway

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 927
  • Liked: 180
    • Profiili
Vs: Eduskunnan työskentelyä
« Vastaus #11 : 14.09.2010, 00:16:59 »
Huomenna

Valtion budjetti eduskunnassa

TV1 Klo: 12.00 Pvm: 14.09.2010

Valtion vuoden 2011 tulo- ja menoarvion lähetekeskustelu eduskunnassa. Suora lähetys eduskunnasta.

----
Presidenttifoorumi

TV1 Klo: 15.50 Pvm: 14.09.2010

Kooste presidentti Tarja Halosen järjestämästä keskustelutilaisuudesta Presidentinlinnassa. Aiheena rauhanturvaaminen ja kriisinhallinta.



Voisihan vaikka Hommassa(tai muualla netissä) olla sivusto, jossa seurataan vaikuttajien puheita, lakikirjaan tehtyjä muutoksia ja seurauksia&vaikutuksia tutkitaan esim. tilastojen kautta ja uutisten avulla.
Niin että  olisi helppoa löytyy linkit maahanmuuttopolitiikassa tehtyihin asioihin ja niiden vaikutuksiin.
Hyvä olisi olla linkit ja lähteet hallussa.
On paljon vaikeampi purkaa syntynyttä ongelmaa, kuin ennaltaehkäistä se.

FadeAway

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 927
  • Liked: 180
    • Profiili
Vs: Eduskunnan työskentelyä
« Vastaus #12 : 16.09.2010, 15:20:20 »
http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/pubman/templates/1.htx?id=3540


Viikon budjettipuheita rytmitetään siten, että ministereille on varattu mahdollisuus esitellä oman hallinnonalansa budjetin pääkohdat lyhyesti määrättyyn kellonaikaan. Loppuviikon ministeripuheiden alustava aikataulu on seuraava:

Torstai 16.9.2010
kello 19.30 maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r.)
On paljon vaikeampi purkaa syntynyttä ongelmaa, kuin ennaltaehkäistä se.

SK

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 218
  • Liked: 1
  • Nuivasmurffi
    • Profiili
Vs: Eduskunnan työskentelyä
« Vastaus #13 : 17.09.2010, 18:18:59 »

Sisäasiainministeriö

Talousarvioehdotus 2010: Lisärahoitusta poliisille sekä Maahanmuuttovirastolle

10.09.2010


Hallituksen vuoden 2011 talousarvioehdotuksessa tavoitteeksi on asetettu, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteeseen pyritään panostamalla rikoksia ja onnettomuuksia ennalta ehkäisevään toimintaan. Maahanmuutossa toteutetaan aktiivista ja vastuullista politiikkaa.  

Hallitus esittää, että poliisille myönnettäisiin lisärahoitusta talousrikostorjuntaa kaksi miljoonaa euroa sekä Suojelupoliisille 850 000 euroa. Näillä toimenpiteillä pyritään tehostamaan talousrikostutkintaa ja toimeenpanemaan kansallinen terrorismin torjunnan strategia. Yleisen taloustilanteen takia harmaan talouden ja talousrikollisuuden määrä on lisääntynyt. Poliisin toiminnassa korostuu rikollisuuden ennaltaehkäisy.  

Rajavartiolaitos keskittyy rikostorjunnassa laittoman maahantulon ja ihmiskaupan torjuntaan. Rajavartiolaitos myös kehittää automaattista rajatarkastustoimintaa. Rajavartiolaitoksen kalustoa uudistetaan suunnitelmallisesti.  

Pelastustoimen kehittämisessä painotetaan pelastuslaitosten toiminnallista uudistamista sekä niiden valmiutta suoriutua tehtävistään toimintaympäristön muuttuessa. Pelastustoimen keskeisenä tavoitteena on vähentää onnettomuuksia, erityisesti tulipaloja ja palokuolemia.  Hätäkeskusuudistus toteutetaan vahvistettujen linjausten mukaisesti.

Hallitus esittää, että Maahanmuuttoviraston toimintamenoihin lisätään 2,8 miljoonaa euroa turvapaikkaprosessin aiheuttamiin kuluihin. Tällä lisäyksellä Maahanmuuttovirasto voi jatkaa 40 henkilön työsuhdetta määräaikaisesti. Tavoitteena on turvapaikkahakemusten käsittelyn tehostaminen ja näin säästöt vastaanoton kuluissa. Samalla tehostetaan prosessia viranomaisyhteistyöllä. Kotouttamislain uudistaminen viedään loppuun ja maahanmuuttajien kotouttamista tehostetaan.  

Lisätietoja: erityisavustaja Kristiina Kokko, 071 878 8206, erityisavustaja Thomas Bergman, 071 878 8212, talousjohtaja Jukka Aalto, 071 878 8510
« Viimeksi muokattu: 17.09.2010, 18:32:26 kirjoittanut SK »
"Jag känner mig isolerad där jag bor. Jag är inte rädd för andra asylsökande, men det känns otryggt att i mörker och kyla ta sig till en affär för att handla. Vi kan inte leva så här." - Iziogbe Adodo, från Nigeria

SK

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 218
  • Liked: 1
  • Nuivasmurffi
    • Profiili
Vs: Eduskunnan työskentelyä
« Vastaus #14 : 17.09.2010, 18:23:09 »

Sisäasianministeriö

Tulevaisuuskatsaus: Tavoitteena turvallinen ja moniarvoinen Suomi

14.09.2010

Sisäasiainministeriön tulevaisuuskatsaus on valmistunut. Se sisältää arvion sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton toimintaympäristön kehityksestä vuoteen 2020 ja ehdotuksia asioista, joiden uudistamiseen tulisi ryhtyä. Kansliapäällikkö Ritva Viljanen kirjoittaa blogissaan katsauksen päälinjoista ja valmistelusta.

Tulevaisuuskatsauksessa esitetään virkamiesten näkemys siitä, mitä asioita tulevalla hallituskaudella tulisi ottaa käsiteltäväksi. Sisäasiainministeriö ehdottaa konkreettisia toimenpiteitä erityisesti sisäisen turvallisuuden parantamiseksi, maahanmuuttopolitiikan ja kotouttamisen kehittämiseksi, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi, järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin ja vakavimman uusimuotoisen rikollisuuden torjumiseksi sekä väkivaltaisen radikalisoitumisen torjumiseksi.

Lisäksi ehdotamme toimenpiteitä siviilikriisinhallinnan ja pelastuspalvelun kansainvälisten valmiuksien kehittämiseksi sekä kansainvälisen vaikuttamisen parantamiseksi. Toimintaa pitää myös edelleen tehostaa mm. tietoverkkoja parantamalla ja julkista hallintoa kehittämällä.

Turvallinen ja moniarvoinen Suomi - sisäinen turvallisuus ja maahanmuutto 2020 -julkaisu (pdf)

Kommentoi Ritva Viljasen kirjoitusta Tulevaisuuskatsausblogissa


« Viimeksi muokattu: 17.09.2010, 18:34:18 kirjoittanut SK »
"Jag känner mig isolerad där jag bor. Jag är inte rädd för andra asylsökande, men det känns otryggt att i mörker och kyla ta sig till en affär för att handla. Vi kan inte leva så här." - Iziogbe Adodo, från Nigeria

SK

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 218
  • Liked: 1
  • Nuivasmurffi
    • Profiili
Vs: Eduskunnan työskentelyä
« Vastaus #15 : 17.09.2010, 18:26:35 »

Sisäasiainministeriö

Sisäministeriöltä tunnustusta maahanmuuttotyöstä Rovaniemelle, Helsingille ja Pudasjärvelle

15.09.2010

Sisäasiainministeriö palkitsi keskiviikkona 15.9. Kuntamarkkinoilla kolme kuntaa, jotka ovat tavoitteellisesti ja innovatiivisesti kehittäneet maahanmuutto- ja kotouttamistyötä alueellaan. Tunnustusta saivat Rovaniemi, Helsinki ja Pudasjärvi.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin mukaan tunnustusta saaneet kolme kuntaa ovat asukasmääriensä ja sijaintinsa puolesta hyvin erilaisia, mutta toimintatavoissa niillä on monia yhteisiä piirteitä.

- Suunnitelmallista maahanmuuttotyötä tehdään monessa paikassa, mutta Rovaniemellä, Helsingissä ja Pudasjärvellä silmiinpistävää on aktiivinen ja kehityshenkinen ote. Maahanmuuttoasiat sekä kansainvälisyys kytkeytyvät kuntien strategiaan ja tavoitteita leimaa orientoituminen tulevaisuuteen. Kuntien päättäjät ovat sitoutuneita maahanmuuttotyön kehittämiseen. Työskentelytavat näillä alueilla ovat verkostoituneita ja ratkaisuihin on haettu joustavuutta, esim. siten, että eri sektorien toimijoita on muuttanut yhteisiin toimitiloihin, Thors kuvailee.

Rovaniemi on ottanut pakolaisia vastaan 1980-luvun lopulta lähtien ja joinain vuosina myös yli vastaanottokiintiönsä. Rovaniemellä ulkomaisten opiskelijoiden määrät ovat lisääntyneet vuosi vuodelta ja muualta töihin tulleita on aikaisempaa enemmän.

- Rovaniemen kansainvälisyysstrategian tavoitteena on sekä elinkeinoelämän kansainvälistyminen että Rovaniemen tunnettavuuden vahvistaminen. Näissä tavoitteissa yksi olennainen osa-alue on  kotouttamistyön toimivuus ja eri toimijoiden yhteistyö, arvioi palvelujohtaja Pertti Hemminki.

Helsinki erottuu Suomen kunnista vastuunkantajana, sillä pääkaupunkiseudulla elää puolet koko Suomen maahanmuuttajista. Joka kymmenennellä helsinkiläisellä on maahanmuuttajatausta, nuorista vielä useammalla. Muuttajat muualta Suomesta ja ulkomailta muovaavat helsinkiläisyyttä ja tuovat innovaatiopotentiaalia.

- Maahanmuutto pitää Helsingin kasvu-uralla, joten tulevaisuus on maahanmuuttajissa. Kaupunkimme toiminnan lähtökohtana on kaikkien kaupunkilaisten, myös maahanmuuttajien, kohteleminen yhdenvertaisina helsinkiläisinä.  Tähän on tiiviisti sitoutunut kaupungin virkamies- ja poliittinen johto, ja tietenkin kaupungin henkilöstö, kuvaa maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander.

Pudasjärveä ei voi verrata maahanmuuttotyössä suurempiin kuntiin, mutta sen toiminta on eri mittakaavassa merkittävää. Pudasjärvi on muuttotappioaluetta, missä työntekijöistä on pulaa. Pahenevaan ongelmaan yhtenä ratkaisuna on pakolaisten vastaanotto ja kunnan tahto kotouttaa nuoret kuntaan.

- Tavoitteenamme on, että mahdollisimman moni nuori jäisi Pudasjärvelle. Samalla saamme uusia vaikutteita paikalliseen toimintaan. Kiinnitämme huomiota erityisesti myös omien nuortemme tarpeisiin ja työskentelemme pitkäjänteisesti vahvistaaksemme nuoren, työikäisen ikäluokan osuutta väestössä.

- Pudasjärvellä päättäjät ovat sitoutuneita asiaan ja he ovat yksimielisyydellään vakuuttaneet myös muita toimijoita. Paikkakunnalla ovat erityisesti yritykset ja yhdistykset yksityisten henkilöiden ohella aktivoituneet osallistumaan kotouttamistyöhön. Nuoria on tutustutettu suomalaiseen työelämään ja kouluihin jo turvapaikkaprosessin aikana, toteaa kaupunginjohtaja Kaarina Daavittila.

Daavittila korosti humanitäärisen työn merkitystä. - Suomi on allekirjoittanut kansainvälisiä sopimuksia, joiden täyttämisestä meillä kaikilla on vastuumme.

Lisätietoja: Rovaniemi: Pertti Hemminki, palvelujohtaja, 040 558 1362

Helsinki: Annika Forsander, maahanmuuttoasioiden johtaja, 050 5339038

Pudasjärvi: Kaarina Daavittila, kaupunginjohtaja, 040 826 6588

Sisäasiainministeriö: Meri-Sisko Eskola, neuvotteleva virkamies, 050 396 0161
« Viimeksi muokattu: 17.09.2010, 18:36:06 kirjoittanut SK »
"Jag känner mig isolerad där jag bor. Jag är inte rädd för andra asylsökande, men det känns otryggt att i mörker och kyla ta sig till en affär för att handla. Vi kan inte leva så här." - Iziogbe Adodo, från Nigeria

SK

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 218
  • Liked: 1
  • Nuivasmurffi
    • Profiili
Vs: Eduskunnan työskentelyä
« Vastaus #16 : 17.09.2010, 18:30:49 »

Sisäasiainministeriö


Ministeri Thors vierailee Kreikassa 20.-21. syyskuuta
17.09.2010

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors vierailee Kreikassa 20.-21. syyskuuta 2010. Ministeri Thors tapaa matkansa aikana Kreikan sisäministerin Giannis Ragkousiksen ja kansalaisten suojelun ministerin Christos Papoutsisin. Keskustelujen aiheena ovat maahanmuuttopolitiikka, laiton maahanmuutto ja turvapaikanhakijoiden tilanne maassa. Ministeri Thors vierailee myös vastaanottokeskuksessa. 

Ministeri Thors tapaa myös valtiovarainministeri George Papakonstantinun ja keskustelee talouskriisistä. Tapaamisessa Eurooppa-asioista vastaavan varaministerin Mariliza Xenoyiannokopouloun kanssa aiheena on Kreikan EU-politiikka.   

Kreikasta haki viime vuonna turvapaikkaa noin 20 000 henkilöä. Kreikan hallitus on lähtenyt kehittämään maahanmuuttopolitiikkaa erityisesti turvapaikkapolitiikan, kotouttamisen ja rajavalvonnan tehostamisen osalta. 

Lisätietoja: erityisavustaja Thomas Bergman, 071 878 8212

"Jag känner mig isolerad där jag bor. Jag är inte rädd för andra asylsökande, men det känns otryggt att i mörker och kyla ta sig till en affär för att handla. Vi kan inte leva så här." - Iziogbe Adodo, från Nigeria

SK

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 218
  • Liked: 1
  • Nuivasmurffi
    • Profiili
Vs: Eduskunnan työskentelyä
« Vastaus #17 : 17.09.2010, 18:41:21 »

Puolustusministeriö

Suomen osallistuminen Atalanta-merioperaatioon

14.09.2010

Suomi osallistuu Atalanta-operaatioon miinalaiva Pohjanmaalla ja alustarkastusosastolla. Kokonaisvahvuus on noin 120 sotilasta mukaan lukien jo operaatiossa palvelevat esikuntaupseerit. Osallistumisen kesto on neljästä viiteen kuukautta, josta operaatioalueella toimitaan noin kolme kuukautta ajalla 1.2.–30.4.2011.

Suomen osallistuminen Atalanta-operaatioon on osa Suomen kokonaisvaltaista lähestymistapaa Somalian vakauttamiseen. Suomen tavoitteena on vahvistaa EU:n globaalia roolia kansainvälisessä politiikassa sekä EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa osallistumalla myös yhteiseen kriisinhallintatoimintaan. Suomi tukee EU:n aktiivisia toimia Somalian tilanteeseen liittyen. Kyse on myös taakanjaosta EU:ssa ja yhteisessä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. Suomi on aktiivisesti tukenut EU:n merellisen kyvyn kehittämistä. Atalanta on EU:n ensimmäinen merellinen kriisinhallintaoperaatio ja se tarjoaa Suomelle myös kokemusta tämän tyyppisestä kriisinhallinnasta.

Atalanta-operaatio

Atalanta-operaatio perustettiin 10.11.2008  EU:n yhteisellä toiminnalla. Atalantan toimivaltuudet perustuvat YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmiin 1814, 1816, 1838, 1846 ja 1851 vuodelta 2008 ja 1897 vuodelta 2009, joissa turvallisuusneuvosto pyytää valtioilta ja alueellisilta järjestöiltä tukea Somaliaan lähetetyn humanitaarisen avun kuljettamiseen ja perille toimittamiseen sekä YK:n valtuuttamiin toimiin alusten suojelemiseksi.

Perustuen edellä mainittuihin YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmiin, Atalanta-operaation tehtävänä on Maailman elintarvikeohjelman WFP:n alusten suojelu niiden toimittaessa elintarvikeapua Somaliaan ja Somalian rannikkovesillä ja läheisillä merialueilla liikkuvien alusten suojelu sekä merirosvouden ja aseellisten ryöstöjen ennalta ehkäiseminen ja torjunta. Lisäksi Atalanta-operaatio suojaa YK:n pääsihteerin pyynnöstä tarvittaessa Afrikan unionin AMISOM-operaation kuljetuksia. Operaatio pyrkii varmistamaan partioinnillaan turvallisia laivaliikennereittejä Adeninlahdella ja Intian valtamerellä ja se saattaa aluksia mahdollisuuksien mukaan. Atalanta-operaation läsnäololla on myös pelotevaikutus. Operaatio toteutetaan pinta-alusten partioinnilla sekä niitä tukevilla meritiedustelukoneiden valvontalennoilla. Atalantassa on kerrallaan noin 6-10 alusta.

Operaatio on osa mittavia kansainvälisen yhteisön toimia, joiden tavoitteena on merirosvouden ja rikollisuuden vähentäminen sekä vakauden lisääminen eräällä maailman vilkkaimmin liikennöidyllä merialueella. Merirosvouden taustalla on köyhyys ja toimivan keskushallinnon puuttuminen. Saamiensa lunnasrahojen avulla merirosvot ovat pystyneet hankkimaan yhä parempaa kalustoa ja he ovat ulottaneet hyökkäyksiään yhä kauemmaksi Intian valtamerelle.

Operaatioalue on erittäin laaja. Atalanta-operaatio on onnistunut hyvin päätehtävässään humanitaaristen kuljetusten suojaamisessa ja samalla myös suojannut ja saattanut myös muuta laivaliikennettä mahdollisuuksien mukaan. Merirosvojen pidättäminen ei ole operaation päätehtävä eikä yksin tällä voida mitata sen tuloksellisuutta.

Atalanta-operaatio voidaan nähdä laajemmassa kehyksessä yhtenä osana ja vaiheena kansainvälisen yhteisön pyrkimyksissä vakauttaa Somalian tilanne. Kestävä ratkaisu edellyttää kokonaisvaltaisia toimia vakauden ja oikeusvaltiokehityksen edistymiseksi. Somalian turvallisuusrakenteiden kehittämisessä pyritään huomioimaan Somalian väliaikaishallituksen omistajuus ja laajempi poliittinen prosessi, erityisesti Djiboutin rauhansopimuksen toimeenpano. EU noudattaa Somalian vakauttamisessa kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa poliittisiin keinoihin on yhdistetty kriisinhallinta, mittava kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu. Kriisinhallinnassa EU tukee Afrikan unionin AMISOM-operaatiota Afrikan rauhanrahastosta ja Atalanta-operaation lisäksi EU on käynnistänyt EUTM Somalia-operaation Somalian turvallisuusjoukkojen kouluttamiseksi.

Oikeudelliset kysymykset merirosvoudesta kiinniotettujen osalta

EU:n lähtökohtana on, että kiinniotetut merirosvot siirretään oikeudenkäyntiä varten niihin alueella oleviin maihin, joiden kanssa EU on tehnyt siirtosopimuksen. EU on tähän mennessä tehnyt sopimukset merirosvojen siirrosta oikeudenkäyntiä varten Kenian ja Seychellien kanssa. Lisäksi EU on pyrkinyt aloittamaan neuvottelut uusista siirtosopimuksista eräiden muiden alueen valtioiden kanssa. EU:n tasolla, YK:ssa ja muissa kansainvälisissä yhteyksissä on myös keskusteltu mm. mahdollisuudesta perustaa erityinen merirosvousrikoksia käsittelevä jaosto jonkin alueella sijaitsevan valtion tuomioistuinlaitoksen yhteyteen.

Eduskunnalle on annettu 3.9.2010 hallituksen esitys, joka sisältää ehdotuksen laiksi Atalanta-operaation yhteydessä merirosvoudesta tai aseellisesta ryöstöstä epäiltyä koskevan rikosasian käsittelystä.  Laissa säädetään kansallinen menettely tilanteessa, jossa Atalanta-operaatioon osallistuva suomalainen alus on ottanut kiinni merirosvouteen tai aseelliseen ryöstöön merellä syyllisiksi epäiltyjä tai jossa muuten tulee Suomen päätettäväksi haluaako Suomi käyttää toimivaltaa asiassa.

"Jag känner mig isolerad där jag bor. Jag är inte rädd för andra asylsökande, men det känns otryggt att i mörker och kyla ta sig till en affär för att handla. Vi kan inte leva så här." - Iziogbe Adodo, från Nigeria

SK

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 218
  • Liked: 1
  • Nuivasmurffi
    • Profiili
Vs: Eduskunnan työskentelyä
« Vastaus #18 : 17.09.2010, 18:58:16 »


14.9.2010

Budjettia!

Istunnon aluksi puhemies Sauli Niinistö ilmoitti, että valtioneuvosto on toimittanut eduskunnalle Euroopan komission direktiivin koskien geenimuunneltuja kasveja (linkki U-27/2010 vp), sekä Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus K 20/2010 vp (pdf).

Tämän jälkeen alkoi keskustelu hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi vuodelle ensi vuodelle(ladattavissa tästä linkistä, pdf). Jyrki Kataisen esittelypuheenvuoron jälkeen pidettiin ryhmäpuheenvuorot (koko keskustelu täällä). Maahanmuutosta mainittiin seuraavaa:

Eero Heinäluoma/ sd (ryhmäpuheenvuoro):
Lainaus
[...] Työmarkkinoilla käy jako hyvätuloisiin sekä toisaalta pätkätyöntekijöihin, toistuvan työttömyyden, pienten palkkojen, maahanmuuttajien ja ulkomaisten työntekijöiden joustotyömarkkinoihin. [...]

Paavo Arhinmäki /vas (ryhmäpuheenvuoro):
Lainaus
[...] Kiitän valtiovarainministeri Kataista siitä, että hän lopulta suostui käännetyn arvonlisäveron käyttöön ottamiseen vasemmiston pitkäjänteisen painostustyön myötä. On oikein, että harmaan talouden torjuntaan osoitetaan lisää määrärahoja budjetissa. Rehellisen suomalaisen työn ja yrittämisen puolustamiseen tämä ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan tehokas toimenpideohjelma ja lakimuutoksia harmaan talouden torjumiseksi. (Ed. Zyskowicz: Oikein!)

Ongelma on erityisen vakava rakennusalalla ja monissa metallin alihankintatöissä, muun muassa telakoilla. Sitä esiintyy myös palvelualoilla, esimerkiksi ravintoloissa ja siivousalalla. Näillä aloilla toimivissa vilunkiyrityksissä riistetään häikäilemättömästi erityisesti ulkomaalaisia työntekijöitä, kun palkkojen polkemisen lisäksi myös työaikamääräyksiä rikotaan surutta. Maahanmuuttokeskustelussa pitäisi lopulta keskittyä isoimpaan ongelmaan: ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöön halpatyövoimana. [...]

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps (ryhmäpuheenvuoro):
Lainaus
[...] Ministeri Thorsin vastuualueella olevan maahanmuuttopolitiikan järkiperäistämisellä saadaan huomattavat säästöt aikaiseksi samoin kuin ilmastopolitiikan uudelleenarvioinnilla. Suomi ei voi sokeasti jatkaa nykyistä ilmastopolitiikan linjaa, kun jatkuvasti tulee esiin YK:n alaisen Ipcc:n tutkimustulosten vääristelyjä ja johdon korruptioepäilyjä. Säästöjä saataisiin aikaan myös supistamalla Suomen noin 100:aa toimipistettä kattavaa lähetystöverkkoa. Edellä mainituista kohteista on jo löydettävissä 750 miljoonan euron säästöt. Tulemme jättämään tarkemmat euromääräiset esityksemme myöhemmin. [...]

Ryhmäpuheenvuorojen jälkeen pidettin 167 puheenvuoroa, jossa keskusteltiin monista aiheista, painottuen erityisesti "vihreistä verosta" - puolesta ja vastaan - keskustelemiseen ja työllisyyteen. Maahanmuuttoteema mainittiin Raimo Vistbackan puheenvuorossa:
Lainaus
[...] Arvoisa puhemies! Lopuksi muutama sana maahanmuuttopolitiikasta. En usko, että tilanne tulee helpottumaan juurikaan lähetekeskustelussa olevan budjettiesityksen kautta. On muistettava, että nykyisin turvapaikanhakija joutuu odottamaan ensimmäistä puhuttelua puoli vuotta, jonka ajan hakija on jossakin vastaanottokodissa tai hotellissa sitä odottamassa, eli nyt vuorossa ovat vuoden 2009 loppupuolella tulleet. Puhuttelun jälkeenhän suoritetaan vielä muitakin selvityksiä ennen lopullista päätöstä. Menettelyä pitäisi nopeuttaa huomattavasti, vaikka tilapäisellä henkilöstöllä, koska tuohon odotteluun meneville verorahoille olisi mielestäni parempaakin käyttöä. Huolestuttavaa ovat myös eiliset tiedot siitä, millä tavoin kansainväliset rikollisjärjestöt ovat tuoneet turvapaikanhakijoita Suomeen. Tästä asiasta olen kymmeniä kertoja puhunut tässä salissa ja todennut, millä tavoin Europolin asiantuntija kertoi poliisiasiain neuvottelukunnan jäsenille kyseisestä asiasta.

Talousarvioesitys vie niin niin paljon aikaa, että sen käsittelyä jatketaan. Muut päiväjärjestyksessä olleet lähetekeskustelut poistettiin päiväjärjestyksestä, mutta viimeiset neljä esitystä päätettiin lähettää valiokuntiin ilman sen kummempaa keskustelua.

Täysistunto lopetettiin kello 21.35.


"Jag känner mig isolerad där jag bor. Jag är inte rädd för andra asylsökande, men det känns otryggt att i mörker och kyla ta sig till en affär för att handla. Vi kan inte leva så här." - Iziogbe Adodo, från Nigeria

SK

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 218
  • Liked: 1
  • Nuivasmurffi
    • Profiili
Vs: Eduskunnan työskentelyä
« Vastaus #19 : 17.09.2010, 22:39:54 »

15.9.2010

Budjettia II !

Ennen talousarviota koskevaa keskustelua, puhemies Niinistö kertoi, että torstaina ja perjantaina pidetyssä täysistunnossa ilmoitettiin valiokuntien täydennysvaaleista ja se, koska ehdokaslistat pitää toimittaa. Keskuskansliaan ei toimitettu määräaikaan mennessä mainittuja ehdokaslistoja, joten täydennysvaaleille ilmoitettiin uusi ajankohta tiistaina 21.9. Valiokuntien täydennysvaaleja ei siis pidetty siten kun päiväjärjestyksessä oli.

Sitten oikeastaan jatkettiin siitä, mihin eilen jäätiin, eli hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi vuodelle ensi vuodelle(ladattavissa tästä linkistä, pdf). Ryhmäpuheenvuoroja ei samasta asiasta tietenkään enään pidetty, vaan pääministeri Kiviniemi piti keskustelun ensimmäisen puheenvuoron, jossa hän linjasi mm. seuraavaa:

Lainaus
Pääministeri Mari Kiviniemi:  Arvoisa puhemies! Tuon ensi vuoden budjettiesityksen suuntaviivat on piirretty kohti tulevaisuutta. Hallituksen tavoitteena on hyvinvoiva, alueellisesti ja sosiaalisesti tasa-arvoinen Suomi, eikä hallitus ole ummistanut silmiään suomalaisten ongelmilta vaan tekee työtä niiden ratkaisemiseksi. Erityisesti lapsista ja nuorista on pidettävä huolta ja varhainen syrjäytyminen on estettävä. [...]

Tämän vaalikauden veroratkaisuissa oikeudenmukaisuus on ollut vahvalla sijalla, toisin kuin väitetään. Ruuan arvonlisäveron alentaminen, pienituloisten kunnallisverotuksen merkittävä keventäminen sekä eläkeläisten verotuksen keventäminen palkansaajien tasolle kertoo hallituksen linjasta, jolla halutaan ohjata veronkevennyksiä myös muille kuin työssä oleville. Nämä veroratkaisut ja monet etuusparannukset kompensoivat välillisten verojen kiristymistä pienituloisille. [...]

Hallituksen aktiivinen uudistuspolitiikka työllisyyden ja kasvun vahvistamiseksi näyttää tehonsa. Me haluamme tehdä näitä uudistuksia mieluummin etuajassa kuin jälkijunassa. Siten niiden vaikutukset ovat myös paremmat. Uuden kasvun sisällössä painotamme vihreää taloutta. Sen suurimpia kokonaisuuksia ovat uusiutuvan energian edistäminen sekä energiaverojen uudistaminen päästöperusteiseksi. Koska avoimessa taloudessa kasvu tulee viennistä, tukee hallitus kasvatetuin panoksin viennin elpymistä. Kasvava vienti tuo työtä tehtaisiin, alihankkijoille, satamiin, rautateille ja maantielle kuljetusyrityksiin.[...]  

Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut valmistelemaan sellaista pitkän aikavälin suunnitelmaa, jolla julkinen talous saadaan kestävälle pohjalle vuosikymmenen lopussa. Tämä sitoumus on selvä, ja me pidämme siitä kiinni. Tämä edellyttää sitä, että vuosikymmenen puoliväliin mennessä valtiontalous on saatava tasapainoon. Se edellyttää, että julkisen vallan osuus bruttokansantuotteesta vakautetaan alle 60 prosentin tason. Jokainen tietää, että vielä tuolloinkin meillä on huikea määrä velkaa, mutta se on kuitenkin hallinnassa. [...]

Hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen pitkällä aikavälillä 75 prosenttiin kasvua tukemalla ja myös rakenteellisin uudistuksin. Hallitus haluaa auttaa työelämään osallistumista ihmisen kaikissa ikävaiheissa. Työuran alkuvaiheessa on kyse opinnoista, kesätyöpaikoista ja ensimmäiseen työpaikkaan pääsystä. Uran keskivaiheilla on kysymys työelämän ja perhe-elämän joustavasta yhteensovittamisesta ja yleensä työelämän sisällöistä. [...]

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan viitata suomalaiseen tapaan valmistella asioita ja sopia asioista yhdessä. Ohje löytyy meille kaikille tutusta teoksesta Täällä Pohjantähden alla, ja sen antaa kunnallisneuvos Kivivuori: kokouksessa käymällä ja papereita tekemällä ne asiat selviävät. Tätä ohjetta on meidän jokaisen syytä noudattaa.

Keskustelu kävi kiivaana 243 puheenvuoron verran, oppositiopuolueiden ja hallituspuolueiden välillä. Välillä oli nähtävissä myös tuttu sanallinen taisto, Zyskowicz (kok) vs. Heinäluoma (sd) ja muut demarit. Pääministeri Kiviniemi oli sitä mieltä, että oppositiolta tulee kyllä keskustelussa kritiikkiä, muutei yhtään ehdotusta, mitkä olisivat esim. verotuksessa ne vaihtoehdot.

Kritiikkiä hallitukselle tuli velkaantumisesta tuli ennenkin asiasta puhuneelta keskustan edustaja Uusipaavalniemeltä:

Lainaus
Markku Uusipaavalniemi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Pääministeri Kiviniemi sanoi, että elpyminen näyttää olevan yhtä nopeaa kuin lamaan vajoaminen. Valitettavasti tämä lama ei ole vielä oikein kunnolla Suomessa alkanutkaan, kiitos järkyttävän suuren velkaantumisen. Suomi on velkaantunut keskimäärin 10 miljardia vuodessa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Se on vaan siirtynyt kotitalouksista valtiolle tällä hetkellä.
Vaihtotase ja kauppatase ovat positiiviset. Silti Suomen valtio ottaa 10 miljardia velkaa vuositasolla. Miten selitätte tämän yhtälön?

Ministeri Katainen on täällä sanonut, että suurin syy Suomen saamaan luottamukseen on ollut meidän ennakoiva ja suunnitelmallinen kehysbudjetointimme. Kyllä suurin syy on se, että Suomella on ollut tasetta, mitä polttaa. Se tase alkaa olla loppuun poltettu. Sen jälkeen luottamuskin menee maailmalla. Eläkerahastot eivät kasva samaa tahtia kuin valtionvelka, ja valtionvelka tulee lisääntymään. Valitettavasti en voi luottaa tähän budjettiin, en meno- enkä tulopuolella.

Istunto keskeytettiin kello 13.00 suuren valiokunnan kokouksen vuoksi, ja jatkettiin edelleen kello 14.00. Tässä vaiheessa pidettiin pitempiä puheenvuoroja, jossa sivuttiin myös maahanmuuttoasiaa, koskien erilaisten tukien suuruutta:
Lainaus
Tuulikki Ukkola /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ed. Lehti kyllä puuttui erittäin tärkeään asiaan, jota minäkin olen ihmetellyt moneen otteeseen, elikkä Sata-komitean työn tulosten vähäisyyteen. Hän on aivan varmasti oikeassa siinä, että osittain se johtuu siitä, että ei mitään oikeastaan saatu aikaiseksi, että siellä oli niin vahvat voimat mukana ja haluttiin vaan pitää kiinni saavutetuista eduista.

Tulevan hallituksen on pakko puuttua niihin väärinkäytöksiin, joita tällä hetkellä sosiaaliturvaa maksimoidessa tehdään. Niitä eivät suinkaan tee pelkästään maahanmuuttajat, vaan niitä tekevät supisuomalaiset, jotka laskevat, kannattaako mennä töihin vai eikö kannata mennä ja kannattaako olla raskaana vai eikö kannata olla raskaana. Minusta tämä on järjetöntä hommaa. Tämä on saatava jollakin keinoin poikki. Työn tekemisen on aina kannatettava paremmin kuin tuilla elämisen. Nuoriso elää 700-800 euron tuilla, kun he saavat toimeentulotuen, asumistuen (Puhemies: Minuutti!) ja vielä jotain muuta lisää päälle. He eivät mene töihin, koska katsovat, että se on heidän kansalaispalkkansa ja kyllä he sillä voivat elää, 600-700 eurolla. Näin he tekevät. Käykää Facebookissa katsomassa!

Toimialaosuuden aloitti asuntoministeri Vapaavuori, jonka esittelyn jälkeen käytävässä debatissa ministeriltä kysyttiin seuraavaa:

Lainaus
Outi Alanko-Kahiluoto /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Helsinkiläisenä ja itähelsinkiläisenä kansanedustajana olen erittäin huolestunut kuulemastani esityksestä, jota paraikaa valmistellaan valtiovarainministeriössä. Tämän esityksen mukaan tulevaisuudessa asumistuen saajat ohjattaisiin asumaan kuntien ja yleishyödyllisten asuntoyhtiöiden omistamiin asuntoihin, mikä merkitsisi sitä, että siinä sosiaalisessa sekoittamisessa, jota me olemme yrittäneet Helsingin kaupungissa toteuttaa, mentäisiin kovasti takapakkia ja jatkossa pienituloiset, esimerkiksi työttömät, yksinhuoltajat, maahanmuuttajat, toimeentulotukea, asumistukea saavat, ohjattaisiin siis asumaan samoille alueille. Se on nimenomaan se, mitä vastaan on yritetty taistella tämmöisellä heterogeenisella, sekoittavalla asuntorakentamisella Helsingissä. Kysynkin siis asuntoministeri Vapaavuorelta, kun tekin tunnette hyvin tätä Pääkaupunkiseudun (Puhemies: Minuutti!) asuntotuotantoa: Mitä mieltä olette tästä esityksestä?

Johon asuntoministeri vastasi:
Lainaus
Asuntoministeri Jan Vapaavuori:  Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä ed. Alanko-Kahiluodon kanssa tästä asiasta. Olen siitä myös kirjelmöinyt eri suuntiin. Ympäristöministeriön kanta on suunnilleen sama kuin Helsingin kaupungin ja Kuntaliiton, emme ole siitä kovin innoissamme. (Ed. Erkki Virtanen: Hyvä!)

 [...]


Tämän jälkeen eri ministerit esittelivät oman osuutensa, järjestyksessä liikenneministeri Vehviläinen, maa- ja metsätalousministeri Anttila, sisäasiainministeri Holmlund ja viestintäministeri Lindén. Jokaisen esittelyn jälkeen käytiin myös keskustelua.

Talousarvion käsittelyä jatkettiin luonnollisesti edelleen. Eiliseen tapaan, muut lähetekeskustelut poistettiin päiväjärjestyksestä ja yksi pantiin pöydälle. Täysistunto lopetettiin kello 21.16.


« Viimeksi muokattu: 17.09.2010, 22:43:44 kirjoittanut SK »
"Jag känner mig isolerad där jag bor. Jag är inte rädd för andra asylsökande, men det känns otryggt att i mörker och kyla ta sig till en affär för att handla. Vi kan inte leva så här." - Iziogbe Adodo, från Nigeria

SK

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 218
  • Liked: 1
  • Nuivasmurffi
    • Profiili
Vs: Eduskunnan työskentelyä
« Vastaus #20 : 18.09.2010, 01:49:52 »

(Vaikka täysistunto alkoikin jo kello 10.00 talousarvion käsittelyllä, niin laitetaan nyt tähän ensiksi siinä välissä käyty kyselytunti. Koitan viikonlopun aikana laittaa tämän ketjun kuntoon, eli kirjoittaa tortain Budjettia III ja perjantain täysistunnon, ellei joku ehdi tehdä sitä ensin.)



16.9.2010

Kyselytunti talousarvion väliin

Täysistunto oli siis alkanut jo kello 10.00, mutta tuttuun torstaiseen tapaan, käytiin kello 16.00 - 17.00 eduskunnan kyselytunti (pöytäkirja torstain osalta kokonaisuudessaan täällä).

Jokainen kyselytunti telvisioidaan lähes kokonaisuudessaan (yleensä jää lopusta pieni pätkä pois), joten sen voi katsoa Yle Areenasta (30 päivän ajan).

Ensimmäinen kysymys koski vanhustenhuoltoa, vanhustenpalvelulain pikaista laatimista vanhusten palveluiden turvaamiseksi.

Taustoitetaan asiaan sen verran, että viime vuonna, kun eduskunta aloitti syysistuntokauden, saimme lukea lääninhallitusten raporteista karmeaa tekstiä, mm. että laitoksissa vanhusten liikkumista rajoitetaan tarpeettomasti,  heitä lääkitään liikaa, hygienia on olematonta, henkilökuntaa on jatkuvasti liian vähän yms. Silloin asiasta nousi suuri kohu ja Tarja Filatov (sd) teki asiasta välikysymyksen  (VK 3/2009 ja käsittelytiedot) jonka lähes koko oppositio allekirjoitti (kahdeksaa kansanedustajaa lukuunottamatta). Itse kysymys kuului näin:

"Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä vanhusten laadukkaat palvelut ja heidän perusoikeutensa turvaavan lain säätämiseksi ja lain toteutumisen takaavien riittävien resurssien turvaamiseksi?"

Silloisessa keskustelussa Pentti Oinonen (ps) sanoi: "Perussuomalaiset pyytävät hallituksen puolesta anteeksi kaikilta niiltä maamme vanhuksilta ja heidän omaisiltaan, jotka ovat kokeneet epäinhimillistä kohtelua pääministeri Matti Vanhasen hallitusten välinpitämättömyyden vuoksi." sekä - omaan tuttuun tapaansa otti eläinvertauksen esille; "Surullisinta vanhusten tilanteessa on se, että Suomessa eläimilläkin on käytännössä suuremmat oikeudet kuin vanhuksilla. Eläimillä on nimittäin oma suojelulakinsa. Vanhuksillamme sitä ei ole, koska sitä ei ole ennen tarvittu."

Tarja Tallqvist (kd) oli huolissaan myös hoitajien kielitaidosta: "Jos henkilökuntapula hoidetaan lisäämällä maahanmuuttoa, on huolehdittava hoitajien riittävästä kielitaidosta. "Anteeksi, ettekö te osaa puhua?" kysyi 94-vuotias dementoitunut Hulda hädissään, kun kielitaidoton hoitaja sanaa sanomatta, kun ei osannut sanoa mitään, tarttui häneen ja vei kylpyhuoneeseen. Työnantajilla on lainmukainen velvollisuus edellyttää, että terveyspalveluissa on riittävä kielitaito. Tehyn mukaan se on sitä, että potilasturvallisuus ei missään olosuhteissa saa vaarantua, elikkä hoitajan on ymmärrettävä, osattava puhua, osattava lukea ja kirjoittaa suomen kieltä."

Kieliasioista oltiin huolissaan myös hallituspuolueen osalta: Anna-Maja Henriksson (r): "[...] Tämän johdosta haluaisinkin kysyä nyt ministeriltä, mitä hallitus aikoo tehdä, jotta vanhustenhuollosta vastaavat kunnat myös käytännössä ryhtyvät riittäviin toimenpiteisiin, niin että myös ruotsinkielisenä uskaltaa vanhentua tässä hyvässä massa, ja olisiko syytä sisällyttää tulevaan vanhustenhuoltolakiin myös riittävät säädökset kielellisistä oikeuksista vanhustenhuollossa?"

Seuraavana päivänä äänestettiin hallituksen luottamuksesta, äänten mennessä "Jaa" 111, "Ei" 64, "Tyhjiä" 0 ja "Poissa" 24 (tarkemmat tiedot äänestyksestä: klik, klak, klik.)

Mutta takaisin tähän päivään, ja kyselytunnille.

Kysymyksen esitti siis Anneli Kiljunen (sd). Edellisenä päivänä eduskunnassa oli vieraillut Eläkeläisliittojen etujärjestö Eetu, joka oli vaatinut vanhustenhuoltolakia. Kiljunen luetteli myös joukon epäkohtia vanhustenhuollossa sekä kertoi, ettei hallitus ole tehnyt mitään asian hyväksi, ja kysyi lopulta:
Lainaus
Miksi hallitus ei tuo vanhustenpalvelulakia jo tämän eduskunnan käsiteltäväksi?

Ministeri Risikko vastasi:
Lainaus
Peruspalveluministeri Paula Risikko:  Arvoisa herra puhemies! On kyllä todella väärin sanottu se, että mitään ei ole tehty, ja silloin te kyllä puhutte muunneltua totuutta. Silloin välikysymyskeskustelussa teille kerroin siitä, että me olemme tekemässä vanhustenhuoltoon lainsäädäntöä, koska on päädytty siihen. Me annoimme vuonna 2008 laatusuositukset, ja heti ruvettiin seuraamaan, miten ne lähtevät liikkeelle. Ne eivät lähteneet liikkeelle sillä tavalla, niitä ei otettu niin vakavasti siellä päätöksenteossa kuin olisi pitänyt, ja siitä syystä päädyimme tämän lain tekemiseen. Se on osa meidän sosiaalihuollon lainsäädäntöä. Sosiaalihuollon lainsäädäntö käsittää lähes 20 erityislakia ja sen lisäksi nämä uudet lait, mitä tarvitaan. Se on mittava työ, mutta me olemme priorisoineet sillä tavalla, että tämä ensimmäinen versio ja luonnos yritetään saada ensi kevääksi kyllä näytille. Kyllä se sieltä tulee. Mutta pitää myös muistaa, arvoisat edustajat, että laki ei yksin takaa hyvää hoitoa. Tarvitaan paljon, paljon muutakin, ja kaikki ei ole rahasta kiinni. Suuri osa on myös ammattitaidosta ja myöskin siitä kiinni, että on riittävästi henkilöstöä.

Lisää kysymyksiä esitettiin sosiaalidemokraattien, vasemmistoliiton ja perussuomalaisten toimesta, johon ministeri Risokko vastaili. Monissa kysymyksissä Risikko kertoi, että millaiset lakiuudistukset ovat tulossa.

Toinen kysymys koski hätäkeskusuudistusta, kysyjänä Esko-Juhani Tennilä (vas). Hän peräänkuulutti sitä, että uudistuksen myötä hätäkeskuspäivystäjien paikallistuntemus heikkenee ja halusi koko uudistuksen keskeytettäväksi. Sisäministeri Holmlund totesi,  Tennilälle, että seisotte nyt pysäkillä, josta juna on ajat sitten mennyt ohitse ja perävalot näkyvät, koska uudistuksesta on äänestetty eduskunnassa ja uudistus on jo pitkällä.

Sitten alkoikin varsinainen sirkus. Tennilä vertaili rahankäyttöä Afganistanin operaatioon, peräänkuulutti edelleen paikallistuntemusta ja kysyi Holmlundista, että paljonko on matkaa Oulusta Nuorgamiin. Holmlund vastasi, ettei tietokilpalukysymykset kuulu keskusteluun ja totesi, ettei hätäkeskuksissa ole ollut paikallistuntemusta pitkään aikaan.

Välissä myös entinen sisäministeri Kari Rajamäki (sd) käytti puheenvuoron, ja oli myös sitä mieltä, että uudistus on pysäytettävä. Jari Larikka (kok) ihmetteli Tennilän huolta paikallistuntemuksesta ja kysyi tietojärjestelmästä. Toimi Kankaanniemi (kd) oli huolissaan siitä, miten hätäkeskuksen henkilöstö riittää isojen tapaturmien varalle. Heli Järvinen (vihr) kysyi, missä vaiheessa hätänumeron lisäksi on tulossa neuvoa antava puhelinpalvelu. Tässä vaiheessa edustaja Tennilän vaimo oli lähettänyt hänelle tekstiviestin, ja kehottanut häntä rauhoittumaan, mikä aiheutti yleisen naurun koko salissa. Lisäksi hän kertoi vastauksen tietokilpailukysymykseensä ja edelleen peräänkuulutti paikallistuntemusta. Holmlund vastaili näihin kaikkiin kysymyksiin hyvin johdonmukaisesti.

Nämä kaksi kysymystä herätti eniten keskustelua. Lue lisää: Vanhustenhuolto ja hätäkeskukset hallitsivat kyselytuntia

Loput kysymykset käsiteltiin siten, että kysyttiin kysymys ja hallitus antoi siihen vastauksen, eikä lisäkysymyksiä esitetty.

Kolmas kysymys Tarja Tallqvistin (kd) esittämänä koski vammaisten työelämään osallistumista. Ministeri Rehula totesi, että työtä tehdään ja asiat on pyödällä, ja että seuraava hallitus tekee ratkaisuja. Ministeri Sinnenmäki kertoi, että nykyisiä menetelmiä ei osata käyttää tarpeeksi hyvin.

Neljäs kysymys Pietari Jääskeläisen (ps) esittämänä koski peruspalveluiden vahvistamista. Jääskeläinen kiinnitti huomiota ns. "vihreiden verojen" iskevän juuri pienituloisiin kohtuuttomasti sekä köyhien määrän kasvuun, ja totesi, etteivät pelkät indeksikorotukset riitä. Ministeri Rehula totesi, että tulevan maaliskuun 1. päivän jälkeen sosiaali- ja terveysministeriön alaiset sosiaaliturvaetuudet ovat kaikki indeksiin sidottuna.

Viides kysymys Jari Lepän (kesk) esittämänä koski karhunkaatolupien riittävyyttä. Leppä kiinnitti huomiota karhukannan kasvuun ja sen aihettamiin ongelmiin sekä kysyi, että onko nykyisten kaatolupien määrä riittävä hillitsemään karhukannan kasvua. Ministeri Anttila vastasi, että kanta on todellakin kasvussa ja että kaatolupien määrää on lisätty. Lisäksi hän kertoi, että ministeriö on antanut määrärahaa erityisesti Pohjois-Karjalan karhukannan tarkkaan selvitykseen.

Kuudes kysymys Sanna Perkiön (kok) esittämänä koski jätelain uudistamista. Perkiö kysyi, että miten jätealan yrittäjien tulevaisuuden kehitysmahdollisuudet on huomioitu lakiesityksessä. Ministeri Lehtomäki vastasi, että yritysten ja kuntien toiminta ei kovin paljoa muutu sekä että kunnan laajempi vastuu ei tarkoita yritysten toiminnan pienenemistä.

Seitsemäs kysymys Kirsi Ojansuun (vihr) esittämänä koski peruskoulujen tuntijakoa. Ojansuu totesi, että hallitus on ohjelmansa vastaisesti vähentämässä tuntimääriä taito- ja taideaineissa sekä kestävä kehitys kärsii, koska biologian ja maantiedon opetusta vähennetään. Ministeri Virkkunen vastasi, että näiden aineiden välille tulisi entistä enemmän myös valinnan mahdollisuuksia, eli pakollisten aineiden määrä näin ollen vähenisi, vaikka kokonainen tuntimäärä oli suurempi.

Kahdeksas kysymys Ulla-Maja Henrikssonin (r) esittämänä sitä, että kohdunkaulan syöpää ehkäisevä hpv-rokote sisällytettäisiin yleiseen rokotusohjelmaan. Ministeri Risikko vastasi, että rokotusohjelmamme on todella hyvä ja että kyseisen rokotteen kustannusvaikutuksia arvioidaan asiantuntijaryhmässä, jonka työtä viimeinen pandemia on hidastanut. Risikko totesi, että jos työryhmä esittää kyseisen roketteen ottamista ohjelmaan, niin se tuodaan poliittiseen keskusteluun ja sille koitetaan löytää rahoitus jostain.

Kyselytunnin jälkeen jatkettiin istuntoa päiväjärjestyksen mukaisesti.
« Viimeksi muokattu: 22.09.2010, 15:54:35 kirjoittanut SK »
"Jag känner mig isolerad där jag bor. Jag är inte rädd för andra asylsökande, men det känns otryggt att i mörker och kyla ta sig till en affär för att handla. Vi kan inte leva så här." - Iziogbe Adodo, från Nigeria

SK

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 218
  • Liked: 1
  • Nuivasmurffi
    • Profiili
Vs: Eduskunnan työskentelyä
« Vastaus #21 : 22.09.2010, 14:43:16 »
(Vaikka täysistunto alkoikin jo kello 10.00 talousarvion käsittelyllä, niin laitetaan nyt tähän ensiksi siinä välissä käyty kyselytunti. Koitan viikonlopun aikana laittaa tämän ketjun kuntoon, eli kirjoittaa tortain Budjettia III ja perjantain täysistunnon, ellei joku ehdi tehdä sitä ensin.)



16.9.2010

Budjettia III !


Keskustelu talousarvioesityksestä jatkui kiivaana. Referoidaan nopeasti muutamat kohdat keskustelusta. (Koko keskustelu täällä)

Aluksi puhuttiin harmaan talouden vaikutuksista, johon entinen sisäministeri lausui puheenvuorossaan näin:
Lainaus
Kari Rajamäki /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ed. Korkeaoja toi esille harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan, joka edellisen hallituksen toimesta hyvin nopeasti käynnistettiin, ja lokakuussa 2006 neljännen talousrikostorjuntaohjelman kohdathan pysäytettiin tämän nykyisen hallituksen toimesta. Käännetty arvonlisävero rakennuspuolelle, valtion tukia saavien yritysten verotustietojen valvominen ja muun muassa kansainvälisen sijoitustoiminnan verovalvontaan erikoistuneen yksikön perustaminen eivät ole edenneet. Nyt on hyvä, että paine on saamassa tältä osin jotain liikettä, mutta kysehän on hyvinvointivaltion perustan rahoituksesta ja myöskin sisäisestä turvallisuudesta.

Hallitus lisää halpatyömarkkinoilla ja työehtojen ynnä muun valvonnan heikentämisellä ihmiskauppaa, lisää ulkomaisen laittoman työvoiman erityisiä ongelmia, jonka valvontaa on myös heikennetty. Eli tältä osin harmaata taloutta te toisaalta oikein viljelette ja turvallisuutta heikennätte.

Seuraavaksi jatkettiin talousarvioesityksen veivaamista ministeri Wallinin toimialasta.

Keskustan edustaja Tuomo Hänninen kiinnitti huomiota siihen, että mikä on huippu- ja harrasteurheilun tukemisen suhde. Ministeri Wallin vastasi näin:

Lainaus
Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin: Ed. Hänninen kysyi liikuntamäärärahojen suhteesta, siis kuntoliikunnan ja huippu-urheilun välisestä suhteesta. Voi sanoa, että kasvua on ollut tietysti molemmissa sarakkeissa. Kuntoliikuntapuolella ja lasten ja nuorten liikuntapuolella, myöskin aikuisliikuntapuolella on tullut lisäystä sekä kansalaisjärjestötoimintaan että korvamerkittyä rahoitusta eri hankkeisiin noin 30-40 prosenttia tällä kaudella, jopa enemmänkin. Samalla myöskin tämän huippu-urheilun tulevaisuushankkeen rahoitus on huomattava. Huippu-urheilun rahoitus on kasvanut ja moninkertaistunut tällä kaudella johtuen siitä, että nyt on ikään kuin viimeinen mahdollisuus pitää huolta siitä, että suomalaiset urheilijat pysyvät kultakannassa kiinni. Muuten karkaa se kapea kärki tuonne kauemmas, joten suhde on kyllä kohdallaan. Mutta nämä täsmäsatsaukset ovat olleet itse asiassa huippu-urheilun puolella ehkä prosentuaalisesti mittavampia, mutta määrärahallisesti kyllä painopiste on siellä kuntoliikunnan ja lasten ja nuorten liikunnan puolella.

Ympäristöministeri Lehtomäen toimialan talousarvioesitys oli vuorossa seuraavaksi. Paljon keskustelua herättäneestä ns. "paskalaista" hän lausui seuraavaa:
Lainaus
On myönteistä, että talousarviossa on miljoonan euron määräraha jatkaa nyt tänä syksynä perustettavaa neuvontajärjestelmän toimintaa, jolla pyritään haja-asutusalueilla yhä useammalle kiinteistönomistajalle kohdentamaan kiinteistökohtaista neuvontaa ja opastusta siitä, millaisia ratkaisuja jätevesien käsittelyyn saattaminen asialliselle tasolle itse kunkin kiinteistössä edellyttää.

Vaikka koko laki on saanut ankaraa kritiikkiä, niin kannattajiakin löytyy:
Lainaus
Pekka Haavisto /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ensin muutama tunnustuksen sana ministerille. Olette hyvin johdonmukaisesti puhunut näistä haja-asutusalueiden jätevesiongelmista, niiden ratkaisemisesta ja pitänyt siinä pintanne kovaa painostustakin vastaan.

Lehtomäki kertoi vielä kyseisestä laista, sekä totesi lopuksi, ettei tähän - todennäköisesti Keskustalle sangen kiusalliseen - lakiin palattaisi enään:
Lainaus
Jätevesikysymyksestä. Kunnillahan on mahdollisuus määrittää alueet, joissa alempi puhdistusteho riittää. Me olemme kuntia potkineet tähän suuntaan, mutta vielä pitää kuntia aika tuntuvasti tässä ohjeistaa, jotta ne tekisivät sen, mikä on niiden mahdollisuus ja mikä on myöskin niiden velvoite. Sinänsä asetuksessa olevat päästötavoitteet tulevat kyllä perusteellisten selvitysten ja tutkimusten mukaisesti. Myös laitevalmistajien kanssa on käyty keskustelua siitä, että laitteistojen pitäisi kyllä kohtuullisen hyvin päästä noihin asetuksessa asetettuihin tasoihin. Toimeenpanon kannalta olennainen asia on tämä neuvontajärjestelmä, jotta kiinteistönomistajat välttyisivät yli-investoinneilta tai vääriltä investoinneilta (Ed. Tennilä: Miten köyhät? Kiinnostaako?) ja osattaisiin tehdä kiinteistöllä sellaisia ratkaisuja, jotka sopivat sinne. - Niin kuin ed. Tennilä tietää, lakiesitys ikäihmisten vapauttamisesta tästä on tänne tulossa. Tässä on toimeenpanokautta annettu 10 vuotta, ja omalla ilmoituksella kuntaan sitä voi pidentää vielä 4 vuodella. Eli vähintään 14 vuotta on toimeenpanoaikaa. Myöskin esimerkiksi sosiaalisen suoritusesteen ja muiden kohtuuttomuuksien perusteella kunnalla on mahdollisuus myöntää 5 vuotta lisäsiirtymäaikaa kerrallaan, eli siinä mielessä näihin poikkeuksiin päästään. Ja tukia myöskin aivan kaikkein pienituloisimmille tämän investoinnin tekemiseen on lisätty, ja tulorajoja on tarkistettu tällä hallituskaudella, eli on pyritty siinäkin tulemaan vastaan.

Toivon, että voin jatkaa näistä muista asioista seuraavassa puheenvuorossa.

Mutta kyllähän siitä puhuttiin:

Lainaus
Esko-Juhani Tennilä /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tuolla Perämeren rannalla eräs lapinmies sanoi, että ympäristöministerillä on toissilmäisyyden vikaa. Te olette antanut luvan ydinvoimalalle losauttaa Perämereen 30 000 litraa sekunnissa tulikuumaa jätevettä, mutta kyttäätte näillä asetuksillanne mummojen pissaa, niin kuin se olisi pahinta myrkkyä.
Totta kai pitää olla huolissaan ympäristöstä aina, mutta sitten, kun se menee liian pitkälle, niin se vaan menee liian pitkälle. Tässähän on ongelmana nyt se, että nämä laitteet ovat tulleet kohtuuttoman kalliiksi. Tässä koko hommassa on sivuutettu se, että on vaan kerta kaikkiaan niin pienituloisia ihmisiä, ettei heillä ole rahaa tämmöiseen ja se voi johtaa jopa asunnon osalta muuttopakkoon. Kun ei ole rahaa, niin ei ole rahaa, ja tämä ei teitä näytä kiinnostavan ollenkaan. 2 miljoonaa olette laittanut budjettiin pääasiassa neuvontaan, miten tässä pitää toimia. Menkää, hyvä nainen, vastaan niitä ihmisiä ja laittakaa valtion budjettiin rahaa, että jos te kerran pakotatte tämmöisiä vempeleitä laittamaan, niin pitää sen valtion myös tulla apuun näitten köyhimpien ihmisten kannalta. Mutta ei näytä kiinnostavan.

Lainaus
Olli Nepponen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Jatkan vielä tästä samasta asiasta, jossa on aivan hyvä, että ministeri nosti esille, että kuntia on patistettu. Niitä pitää velvoittaa, koska siellä on puutteita, määrittämään alueet. Se on jäänyt monelta tekemättä, ja se johtaa juuri virheisiin.
Mutta yksi asia kaipaa tiukkoja toimenpiteitä. Laitevalmistajat myyvät ja höynäyttävät ihmisiä liian kalliilla. Kukaan ei valvo tätä toimenpidettä. Ja ne myyvät vielä sellaisia, jotka eivät toimi. Se on kaikkein pahinta, mitä tässä on tapahtunut. (Ed. Tennilä: Ympäristöministeriönhän piti valvoa!) - Kyllä piti valvoa, ja tätä minä peräänkuulutan myöskin tässä valvonnassa, että nämä laitevalmistajat pitää saada kuriin ja niin, että ne myyvät vain sellaista, mitä minimissä tarvitaan juuri tässä mummonmökissäkin, jossa yleensä ei tarvita mitään.

Lainaus
Markku Laukkanen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Tästä haja-asutusalueiden jätehuollosta nyt vielä muutama sana.
Ensinnäkin, sehän pitää tietysti hoitaa, mutta sillä tavalla, että se ei tuota kohtuuttomuuksia kenellekään. Kyllä me tarvitsemme, ed. Tennilä, niitä neuvontarahoja. On paljon epätietoisuutta, ja siksi siellä pitää käydä kiinteistö kiinteistöltä neuvomassa, ettei tehdä niitä älyttömiä pienpuhdistamohankkeita, investointeja, joita siellä ei tarvita, vaan on pehmeämpiä keinoja.

Arvoisa ministeri, toivoisin myös, että tätä ikärajakysymystä vielä arvioidaan kerran. Nythän se 68 vuotta tarkoittaa, että kaikkien kiinteistössä asuvien ja sen omistajan, jos hän on ulkopuolinen, pitää olla 68-vuotias. Tässä voisi olla joustoa. Samoin näiden sosiaalisten ja taloudellisten reunaehtojen huomioinnissa voi olla joustoa, joka ei maksa mitään. Totta kai siirtoviemäriratkaisu on sitten aina viime kädessä se paras ratkaisu, ja sen takia on selvää, että yhteiskunnan täytyy siinä olla aktiivinen.

Lainaus
Merja Kuusisto /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! On totta, että haja-asutusalueitten vesihuollosta kansanedustajat ovat varmasti saaneet kaikkein eniten palautetta. Jonkun verran siinä on tietysti eriarvoisuutta, että toiset kunnat edesauttavat näitten viemäreitten toteuttamista esimerkiksi sillä, että antavat tarvikkeet, ja osuuskunnat tekevät sen muun työn. Mutta olisin toivonut, että siirtymäaikaa olisi jonkun verran pidennetty.

Lainaus
Esa Lahtela /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kaikkein suurin yhteydenottotulva on tullut jätevesikysymyksen osalta. Eikö tämä koko paketti pitäisi laittaa kokonaan uusiksi siinä mielessä, kun Suomi on kuitenkin iso, laaja maa.

Kuvitellaan ihan käytännön tilanne. Tuupovaaran Öllölässä nuoripari muuttaa sinne korpeen asumaan. Toista kilometriä on vesistöön matkaa. Siellä on vanha talo, jossa viemäri ei ole toiminut, kaksi kaivoa, T-haarat ja imeytyskenttä. Kuvitteleeko ministeri, jotta Itämeri jotenkin likaantui enemmän, kun se nuoripari muutti sinne asumaan, kuin silloin, kun se vanha pari siellä aikaisemmin asui? Eikö tässä neuvonnassa pitäisi ottaa huomioon se, jotta jos se systeemi toimii, vesikaivo on 25 metrin päässä siitä eikä tähän mennessä ole kolibakteereita ollut, niin eikö tämä pitäisi ottaa huomioon näissä säännöksissä?

Lainaus
Timo Kaunisto /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Neuvonnan tarvetta on totta kai haja-asutusalueiden jätevesihuollossa, mutta sitä neuvonnan tarvetta näyttää olevan meidän edustajien omissa puheissakin tämän asian tiimoilta, koska me tunnumme levittävän myöskin tällaista tarpeetonta pelkoa tämän asian ympärillä. Kyllähän peruslähtökohdan pitäisi olla se, että Itämerta suojellaan, ja myöskin kaikilla niillä keinoilla, joilla voidaan päästöihin vaikuttaa, niihin pitää vaikuttaa.
Ihmettelen myöskin näitä kokoomuksen puheita täällä. Kyllä silloin, kun maataloudesta puhutaan, ollaan innokkaita yhtä ja toista vaatimaan, mutta silloin, kun pitäisi omaan kelomökkiin tai kesämökkiin pistää jätevesijärjestelmä, ollaan protestoimassa, että ei ole tietoa ja maksaa ja on kovin, kovin kauheaa.

Nyt pitää muistaa, että tässä on kuitenkin aikaa tämän toteuttamiseen. Tarvitaan järkeä, tarvitaan talonpoikaisjärkeä, tarvitaan selkeää määrittelyä siitä, miten tämä asia hoidetaan, mutta ei tämä pelottelulla kyllä mene eteenpäin. Tämmöinen agitaatio pitää tästä nyt jättää pois.

(Tässä vaiheessa otan kantaa sen verran, että jos kritiikkiä olisi lausuneet perussuomalaiset, niin se olisi leimattu heti populismiksi) Lehtomäki vastasi vielä, kun asiaa oli taas kerran vatkattu: Ympäristöministeri Paula Lehtomäki (vastauspuheenvuoro):
Lainaus
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, tulkoon nyt vielä kerran todetuksi, että jätevesiasetuksessa on joustoa, siinä on paljon joustoa. Siinä on kuntakohtaiset mahdollisuudet määritellä alempaa puhdistustasoa. On mahdollisuus ottaa huomioon nämä kohtuuttomuudet.
Ja tämä ikäasia, kun te mummonmökeistä koko ajan puhutte täällä, on tulossa lainsäädäntöuudistuksena tänne eduskuntaan lähiviikkoina. Toivon, että silloin aika yksityiskohtaisesti ja perusteellisesti voidaan tästä asiasta keskustella.

Ed. Lahtelan esimerkkiin liittyen, kun olemme nyt tätä neuvontajärjestelmää käynnistelleet, niin karkeasti ottaen on käynyt ilmi, että noin yksi kolmasosa niistä kiinteistöistä on semmoisia, joille ei tarvitse tehdä mitään joko alhaisen varustelutason takia, tai niin, että niillä se on jo niin hyvässä kunnossa, että se putsaus toimii jo sillä tavalla kuin asetus edellyttää. Asetushan ei edellytä tiettyä teknistä toteuttamistapaa, vaan se edellyttää puhdistustehoa, ja se riippuu siitä paikasta, onko esimerkiksi lisäsakokaivo maaperäsuodatuksella vai pienpuhdistamo, vai mikä on se toimivin tekninen ratkaisu. Mutta siinä on paljon joustoa, ja sitä joustoa ja järjenkäyttömahdollisuuksia on edelleen tarkoitus luoda lisää. Mutta minä uskon, että me olemme yhtä mieltä siitä, että pikkuhiljaa kuitenkin kaikkialla tässä maassa on päästävä jätevesien käsittelyssä asialliselle 2010-luvun tasolle eikä olla 1960-luvun tasolla enää. (Ed. Tennilä: Entäs köyhille tuki?)

Seuraavaksi siirryttiin oikeusministeri Braxin toimialaan. Hänen toimialan esittelypuheen jälkeen vastauspuheenvuorossaedustaja Ruohonen-Lerner (ps) otti kantaa Ruanda-oikeudenkäyntiin:
Lainaus
Arvoisa puhemies! Ruandan kansalaisen oikeuskäsittely on maksanut Suomen valtiolle eli veronmaksajille lähes 3 miljoonaa euroa. Bazaramban tapaus käsiteltiin Suomessa, koska oikeusministeriö kieltäytyi luovuttamasta miestä Ruandaan päinvastoin kuin Ruotsi teki pari vuotta sitten vastaavassa tapauksessa. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus ja syyttäjälaitos saivat viime vuonna lisäbudjetista rahaa oikeudenkäyntiä varten. Kysyisinkin arvoisalta ministeriltä tästä Ruandan tapauksen hovioikeuskäsittelystä. Onko sille varattu nyt ylimääräistä rahaa valtion ensi vuoden talousarviossa, ja jos on, niin kuinka suuri summa arviolta se on?
Johon vastattiin:
Lainaus
Oikeusministeri Tuija Brax: Ruandasta, ed. Ruohonen-Lerner, olemme keskustelleet moneen kertaan. Tulin juuri Washingtonista, missä State Departmentin kansainvälisen sotarikostutkimusyksikön johtaja kehui, että Suomi on maailmanlaajuisesti edelläkävijä ja tulee näyttämään tietä kaikille maille. Ruotsissa, missä tehtiin ainoana Euroopan unionin maana toinen ratkaisu, syytetty on yhä, ilman, että oikeudenkäynti on alkanut, tutkintavankeudessa, koska Euroopan ihmisoikeustuomioistuin jäädytti sen Ruotsin päätöksen välittömästi, eikä suomalaiseen oikeusjärjestelmään sovi kyllä pitää ihmistä tutkintavankeudessa vuosikausia.

Asian käsittely keskeytettiin eduskuntaryhmien kokouksen vuoksi, ja kun taas aloitettiin, oli vuorossa kyselytunti, mistä on rapo edellisessä viestissä.



(jatkuu...)





« Viimeksi muokattu: 22.09.2010, 18:18:25 kirjoittanut SK »
"Jag känner mig isolerad där jag bor. Jag är inte rädd för andra asylsökande, men det känns otryggt att i mörker och kyla ta sig till en affär för att handla. Vi kan inte leva så här." - Iziogbe Adodo, från Nigeria

SK

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 218
  • Liked: 1
  • Nuivasmurffi
    • Profiili
Vs: Eduskunnan työskentelyä
« Vastaus #22 : 22.09.2010, 14:44:04 »
¨


Käsitellään tässä erikseen Thorsin ja Väyrysen toimialat, kunhan ehditään...


^^^
« Viimeksi muokattu: 22.09.2010, 18:48:20 kirjoittanut SK »
"Jag känner mig isolerad där jag bor. Jag är inte rädd för andra asylsökande, men det känns otryggt att i mörker och kyla ta sig till en affär för att handla. Vi kan inte leva så här." - Iziogbe Adodo, från Nigeria

SK

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 218
  • Liked: 1
  • Nuivasmurffi
    • Profiili
Vs: Eduskunnan työskentelyä
« Vastaus #23 : 22.09.2010, 14:45:59 »

17.9.2010

Merirosvoja, Matti Vanhasta ja oikeuskansleria sekä pelkkää oikeuskansleria

Tuttuun tapaan perjantaina käytiin lyhyt istunto, ennen suuren valiokunnan kokousta. Ilmoitusasiana oli ensimmäisenä se, että oikeuskansleri on tehnyt perustuslakivaliokunnalle ilmoituksen entisen pääministerin Matti Vanhasen virkatoimen lainmukaisuuden tutkimiseksi.

Eduskunnan käsiteltäväksi oli saapunut 15 kappaletta hallituksen esityksiä (linkki), mm. HE 148/2010 eli ns. "karkkivero", esitys energiaveron muuttamisesta ja uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta.

Kirjallisiin kysymyksiin oli annettu vastauksia 16 kappaletta (linkki).

Kiinnostava on myöskin valtioneuvoston selonteko Suomen osallistumisesta EUNAVFOR Atalanta-operaatioon Somalian rannikolla (VNS 5/2010 vp), jossa manitaan mm. seuraavaa:

Lainaus
[...] EU:n ulkoasiainneuvosto päätti 14.6.2010 Atalanta-operaation toimikauden pidentämisestä joulukuuhun 2012 saakka. [...]

Merirosvouden taustalla on köyhyys ja toimivan keskushallinnon puuttuminen. Saamiensa lunnasrahojen avulla merirosvot ovat pystyneet hankkimaan yhä parempaa kalustoa ja he ovat ulottaneet hyökkäyksiään yhä kauemmaksi Intian valtamerelle. Vuosittain kaappausyrityksiä on noin 100, joista tällä hetkellä arviolta kolmannes johtaa kaappaukseen. Merirosvoilla oli kesän 2010 lopussa kaapattuna 16 alusta ja panttivankeja yli 300.

Somalian tilanne

Somalian valtiollinen hajoaminen alkoi vuonna 1991 eikä sisällissotaa käyvässä Somaliassa ole ollut toimivaa keskushallintoa lähes kahteen vuosikymmeneen. Kriisi on muodostunut viime vuosina entistä globaalimmaksi al-Qaida -yhteyksien sekä merirosvouden takia.

Somalian eteläosaa hallitsee ankaran islamilaisen lain tulkintaa ajava Al-Qaidan tukema Al-Shabaab-liike. Tilanne Somalian keskiosassa sijaitsevassa Puntmaassa ja pohjoisessa sijaitsevassa Somalimaassa on rauhallisempi kuin Somalian eteläosassa. Vuonna 2005 maahan nimetyllä ja kansainvälisen yhteisön tukemalla väliaikaishallituksella on hallussaan vain pieni osa Mogadishusta.  Al-Shabaab -liike pitää hallussaan suurinta osaa etelä- ja keski-Somaliasta. Väliaikaishallituksen toimintaedellytykset ja voimavarat ovat heikot ja se nojaa kansainvälisen yhteisön ja vuonna 2007 perustetun Afrikan unionin AMISOM-rauhanturvaoperaation tukeen.  Väliaikaishallitukselle ja rauhanpyrkimyksille on haettu laajempaa tukea vuodesta 2008 lähtien Djiboutin rauhanprosessin kautta, jonka seurauksena Etiopian joukot vetäytyivät maasta tammikuussa 2009. Prosessin päämääränä on ollut luoda kansallinen yhtenäishallitus. Keväällä 2009 uudeksi presidentiksi valittiin maltillista islamistisiipeä edustava Sheikh Sharif Ahmed. Väliaikaishallitus ei ole pystynyt yhdistämään maata poliittisesti tai maantieteellisesti ja sen toimikausi päättyy jo elokuussa 2011 ilman että rauhanprosessin osalta olisi odotettavissa edistystä.

Somalian humanitaarinen tilanne on erittäin huono. Arvioiden mukaan sisällissodan vuosien aikana noin miljoona ihmistä on saanut surmansa. YK:n arvioiden mukaan noin kolme miljoonaa ihmistä Somaliassa tarvitsee humanitaarista apua. Keväällä 2010 Maailman elintarvikeohjelma WFP on joutunut vetäytymään kokonaan eteläisestä Somaliasta. Sisäisten pakolaisten määrä Somaliassa on noin 1,2 miljoonaa.

[...]

Suomi osallistuu EUTM Somalia -koulutusoperaatioon neljällä kouluttajalla, jotka toimivat koulutusleirillä Bihangassa. Eräs keskeisimmistä kysymyksistä on koulutettavien joukkojen seuranta ja ohjaus sen jälkeen, kun ne ovat palanneet Somaliaan sekä heidän palkanmaksuaan koskevat kestävät järjestelyt.

[...]

EU:n lähtökohtana on, että kiinniotetut merirosvot siirretään oikeudenkäyntiä varten niihin alueella oleviin maihin, joiden kanssa EU on tehnyt siirtosopimuksen. EU on tähän mennessä tehnyt sopimukset merirosvojen siirrosta oikeudenkäyntiä varten Kenian ja Seychellien kanssa, joista merkittävämpi on ollut Kenian kanssa tehty sopimus. Kenia irtisanoi sopimuksen 7.4.2010 päättyväksi kuuden kuukauden kuluttua. Kenia on kuitenkin ilmoittanut, että se jatkaa tapauskohtaista harkintaa käyttäen merirosvoudesta epäiltyjen vastaanottamista sopimuksen ehtojen mukaisesti.

EU:n ja Kenian sopimuksen allekirjoituspäätöksen yhteydessä vuonna 2009 Suomi antoi neuvoston pöytäkirjaan lausuman, jonka mukaan Suomi ei voisi siirtää EU:n ja Kenian kirjeenvaihdon nojalla henkilöitä Keniaan, ellei tämä anna kahdenvälisesti riittäviä oikeudellisia takeita siitä, että siirretyille henkilöille ei määrätä kuolemanrangaistusta. Kyseinen yksipuolinen julistus jouduttiin antamaan, koska Kenian lainsäädäntö mahdollistaa kuolemanrangaistukseen tuomitsemisen ja EU:n ja Kenian välinen siirtämisen ehtoja koskeva sopimus sisältää ainoastaan kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoa koskevan kiellon. Tässä on otettu huomioon perustuslain 9 §:n 4 momentti, jossa kielletään karkottamasta, luovuttamasta tai palauttamasta ulkomaalaista henkilöä, jos häntä sen vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Merirosvouden rikosnimikkeellä tehdystä rikoksesta ei kuitenkaan voi Kenian lainsäädännön mukaan tuomita kuolemanrangaistusta. Kenia ei ole myöskään pannut täytäntöön kuolemantuomioita vuoden 1987 jälkeen.

[...]

Lakiesityksessä menettelyksi on esitetty, että jos Atalanta-operaatioon osallistuva suomalainen alus ottaisi kiinni merirosvoudesta epäiltyjä, siirtopyyntö osoitettaisiin keskusrikospoliisille, joka toimittaisi aineiston valtakunnansyyttäjänviraston arviointia varten. Saatuaan valtakunnansyyttäjän kannan keskusrikospoliisi ilmoittaisi päätöksen mahdollisesta Suomen toimivallan käytöstä. Jos esitutkinta päätettäisiin aloittaa, rikoksen käsittelystä olisi voimassa mitä esitutkintalaissa ja muualla laissa säädetään. Edellytyksenä esitutkinnan aloittamiselle olisi, että rikoksella tulisi olla jokin liittymä Suomeen, kuten se, että rikos on kohdistunut suomalaiseen alukseen tai Suomen kansalaiseen. Tarkoituksenmukaista ei olisi, että Suomi ottaisi käsiteltäväksi sellaiset rikokset, joilla ei ole mitään liittymäkohtaa Suomeen.

[...]

Kustannukset

Suunnitellut kustannukset merivoimien alusyksikön lähettämisestä Atalanta-operaatioon vuonna 2011 ovat 6 125 000 euroa ulkoasiainministeriön pääluokassa ja 4 450 000 euroa puolustusministeriön pääluokassa. Määrärahalla katetaan noin 120 sotilaan osallistuminen operaatioon.
Alusyksiköllä osallistumisen lisäksi Atalanta-operaatioon aikaisemman osallistumispäätöksen mukaan esikuntatehtäviin lähetettävien noin viiden henkilön vahvuisen operaation ylläpitomenot vuonna 2011 ovat ulkoasianministeriön pääluokassa 633 000 euroa ja puolustusministeriön pääluokassa 150 000 euroa.
Tämän lisäksi vuodelle 2011 Atalanta-operaatioon lähetettävien henkilöiden rotaatiokoulutuksen kustannukset ovat arviolta 250 000 euroa ulkoasiainministeriön pääluokassa (momentti 24.10.20 Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot käyttösuunnitelmakohdassa 05. Yhteiset menot).
Yhteensä Atalanta-operaation arvioidut kustannukset vuodelle 2011 ovat 11,608 miljoonaa euroa (mukaan lukien rotaatiokoulutuksen kustannukset).
Edellä esitetyn lisäksi kustannusarvio vuoden 2010 osalta on tarkentunut. Valtion vuoden 2010 IV lisätalousarviossa tullaan esittämään momentin 24.10.20 Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot käyttösuunnitelmakohdalle 05. Yhteiset menot 600 000 euroa osallistumisesta aiheutuviin rekrytointi- ja koulutuskustannuksiin. Kustannukset katetaan momentin käyttösuunnitelmakohdalta 09. Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin. Jos alus lähtee operaatioon vuoden 2011 tammikuussa, aluksen henkilökunta rekrytoidaan ja koulutetaan vuoden 2010 lopussa.


Viime perjantaina käsittelyssä ollutta oikeuskanslerin kertomusta (linkki) käsiteltiin edelleen, ja keskustelussa edustaja Pirkko Ruohonen-Lerner (ps) kiinnitti huomiota seuraaviin asioihin:

Lainaus
Arvoisa puhemies! Viime aikoina julkisuudessa on puhuttu paljon vaalirahoitukseen liittyvästä epäasiallisesta, jopa rikoksen tunnusmerkistöt täyttävästä, toiminnasta. Onneksi viranomaiset ovat lopultakin alkaneet suhtautua riittävällä vakavuudella vaalirahoituksen karkeisiin epäkohtiin, joita liian pitkään ovat katsoneet läpi sormiensa. Nyt tätä vaalirahoitusmarkkinoilla rehottavaa maan tapaa on paljon vaikeampi kitkeä kuin olisi ollut vaikkapa kymmenen vuotta sitten, kun lainsäädäntöä tältä osin viimeksi uudistettiin. Edistystä on tapahtunut, koska useat väärinkäytösepäilyt ovat johtaneet asiaankuuluvaan poliisitutkintaan ja jopa syyteharkintaan.

Arvoisa puhemies! Julkisuudessa on ollut vuosikausien ajan tietoa, joka liittyy esimerkiksi johtavien virkamiesten ylenpalttiseen kestitykseen, golfin pelaamiseen ja matkusteluun virka-aikana. Nämä maan tavat kuten myös virkamiesten kaksoisroolit yritysmaailman tehtävissä ja julkisissa viroissa tulisi saada nykyistä läpinäkyvämmiksi. Suomessa käsittääkseni vain ministeritasolla kerrotaan avoimesti niistä sidonnaisuuksista, jotka on syytä tietää silloin, kun henkilö osallistuu korkealla tasolla yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Mielestäni sama käytäntö pitäisi laajentaa koskemaan myös muita johtavia virkamiehiä ja myös poliittisia päätöksentekijöitä ja erityisesti kuntatasolla, jossa osallistutaan julkisten rakennushankkeiden urakkatarjouskilpailuista päättämiseen ja muihin merkittäviin julkisiin hankintoihin. Tällä hetkellä useissa kunnissa lisätään erilaisten ostopalvelusopimusten käyttöä ja toimitilojakin vuokrataan yksityisiltä kiinteistösijoittajilta jopa kymmeniksi vuoksiksi eteenpäin. Tällaiseen päätöksentekoon osallistuvilla luottamushenkilöillä ei saisi olla minkäänlaisia sidonnaisuuksia ostopalveluja tai kiinteistöpalveluja tuottaviin yrityksiin. Toivoisinkin, että tulevaisuudessa tämäntyyppisiin epäkohtiin kiinnitettäisiin aikaisempaa enemmän huomiota, nyt kun kuntalakia ryhdytään uudistamaan. Ilmoitusten tekemisen kaikkien keskeisten päätöksentekijöiden sidonnaisuuksista pitäisi olla lakiin perustuva velvollisuus eikä perustua pelkkään suositukseen, kuten asia on nyt kirjattu kuntalakiin, sillä suositukset hyvin harvoin johtavat minkäänlaisiin käytännön toimenpiteisiin.

Arvoisa puhemies! Toivoisin, että kaikki epäilyt maan tapana olevista lahjuksista aina saatettaisiin poliisitutkintaan ja että poliisitutkinta vietäisiin myös loppuun asti ja mahdollisimman usein syyteharkintaan ja tuomioistuinkäsittelyyn, sillä pikku lahjat muuttuvat usein suuriksi lahjoiksi - ihmisluonteen tuntien. Vain järeät toimenpiteet voivat johtaa nykyisen rumalta näyttävän ja tuntuvan maan tavan muuttumiseen. (Ed. J. Koskinen: Ei se ole maan tapa!) Suomessa ainoana oikeana tavoitteena pitää olla nollatoleranssi aina silloin, kun kysymys on virkamiesten ja poliitikkojen lahjusepäilystä.

Toivon, että arvoisa oikeuskansleri puuttuu näihin epäkohtiin aina silloin, kun se vain lain mukaan on mahdollista.
ja
Lainaus
Arvoisa puhemies! Tässä oikeuskanslerin kertomuksessa vuodelta 2009 on erittäin mielenkiintoinen esimerkki sivulla 215. Otsikkona on "Työpaikkailmoituksen syrjivyys". "Kaupungin ympäristötoimi oli työpaikkailmoituksessaan hakenut paikkakuntalaista tradenomiopiskelijaa toimistotöihin ympäristötoimistoon. Apulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi kaupunginhallituksen tietoon käsityksensä, jonka mukaan työpaikkailmoitus oli siltä osin kuin työnhakijan oli edellytetty olevan paikkakuntalainen ristiriidassa perustuslain 6 §:n 2 momentissa ja yhdenvertaisuuslain 6 §:n 1 momentissa säädettyjen syrjintäkieltojen kanssa - -." Tätä vasten on hyvin mielenkiintoista se, että näihin poliittisin perustein tapahtuviin virkanimityksiin ei tässä maassa kukaan uskalla puuttua, ja toivoisinkin, että näihin poliittisiin virkanimityksiin kiinnitettäisiin jatkossa enemmän huomiota.
Vasemmistoliiton, vihreiden ja kokoomuksen edustajat puhuivat saimaannorpista.

Yksi hallituksen esitys pantiin pöydälle ilman sen kummempia puheita ja istunto lopetettiin sen kestettyä 28 min.

« Viimeksi muokattu: 22.09.2010, 19:51:06 kirjoittanut SK »
"Jag känner mig isolerad där jag bor. Jag är inte rädd för andra asylsökande, men det känns otryggt att i mörker och kyla ta sig till en affär för att handla. Vi kan inte leva så här." - Iziogbe Adodo, från Nigeria

SK

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 218
  • Liked: 1
  • Nuivasmurffi
    • Profiili
Vs: Eduskunnan työskentelyä
« Vastaus #24 : 22.09.2010, 14:47:07 »
*


eilinen istunto...


'

« Viimeksi muokattu: 22.09.2010, 19:52:01 kirjoittanut SK »
"Jag känner mig isolerad där jag bor. Jag är inte rädd för andra asylsökande, men det känns otryggt att i mörker och kyla ta sig till en affär för att handla. Vi kan inte leva så här." - Iziogbe Adodo, från Nigeria

SK

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 218
  • Liked: 1
  • Nuivasmurffi
    • Profiili
Vs: Eduskunnan työskentelyä
« Vastaus #25 : 22.09.2010, 14:52:11 »


Ulkoasiainministeriö

Ulkoministeri Stubb ja Signmark markkinoivat tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta New Yorkissa
Tiedote 270/2010
20.9.2010

Suomi järjestää YK:n yleiskokouksen avajaisviikolla New Yorkissa kutsuseminaarin vammaisten oikeuksista. Ulkoministeri Alexander Stubbin ja rap-artisti Signmarkin (Marko Vuoriheimo) yhdessä ideoimalla tapahtumakokonaisuudella pyritään edistämään suvaitsevaisuutta sekä samanarvoisuuden ja erilaisuuden kunnioittamista.

Viittomakieltä käyttävän rap-artistin Signmarkin mukaan yhteiskunnan ei tulisi kohdella kuuroja vammaisina, vaan kielivähemmistönä. Kutsuvierasseminaarissa 22. syyskuuta esiintyy ulkoministeri Stubbin ja Signmarkin lisäksi YK:n vasta valittu vammaisten henkilöiden oikeuksien erityisraportoija, eteläafrikkalainen Shuaib Chalklen. Suomi tukee rahallisesti raportoijan toimintaa.

Label us able – Respect diversity and free the full potential of all individuals -seminaarin tarkoituksena on korostaa yhdenvertaisia oikeuksia. YK:n yleiskokous on vuonna 2006 hyväksynyt vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen. Sen voimaanastuminen tulee vahvistamaan vammaisten henkilöiden oikeuksien toimeenpanoa niin kansainvälisesti kuin sopimuksen voimaan saattaneissa maissakin.

Seminaarin lisäksi New Yorkin Washington Square Park -puistossa järjestetään 23. syyskuuta Signmarkin Silent shout -yleisötapahtuma. Siinä esiintyjät ja yleisö räppäävät yhdessä viittomakielellä tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden puolesta. Aiemmin vastaavanlaisia tilaisuuksia on järjestetty muun muassa Hongkongissa ja Tukholmassa. Sekä seminaari että Silent Shout -tapahtuma toteutetaan kansainvälisen kuurojen viikon aikana, jota vietetään 20.-26. syyskuuta.

Lisätiedot:
Ulkoministeriön ihmisoikeuspoliittisen yksikön päällikkö Sofie From-Emmesberger, puh. 040 568 8641, New Yorkin pääkonsulaatin varapääkonsuli Riitta Gerlander, puh. +1 917 362 1350

Ulkoministerin haastattelupyynnöt: ulkoministerin lehdistöavustaja Sanni Grahn-Laasonen, puh. 040 732 8340
Signmarkin haastattelupyynnöt: Nuppu Stenros, 045 677 3642, nuppu@signmarkproductions.com

Silent shout -tapahtuman sivut

Silent shout -tapahtuman sivut (media)

"Jag känner mig isolerad där jag bor. Jag är inte rädd för andra asylsökande, men det känns otryggt att i mörker och kyla ta sig till en affär för att handla. Vi kan inte leva så här." - Iziogbe Adodo, från Nigeria

SK

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 218
  • Liked: 1
  • Nuivasmurffi
    • Profiili
Vs: Eduskunnan työskentelyä
« Vastaus #26 : 22.09.2010, 14:55:12 »

Ulkoasiainministeriö

Ministeri Väyrynen New Yorkissa: Kestävän kehityksen periaatteet unohdettu taistelussa köyhyyttä vastaan

Tiedote 271/2010
21.9.2010

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen totesi olevansa syvästi pettynyt siihen, että kestävän kehityksen periaatteet ympäristöä lukuun ottamatta on unohdettu YK:n vuosituhattavoitekokouksen valmistelussa.
”Ympäristöllinen kehitys on ymmärretty liian kapeasti ja taloudellinen ja yhteiskunnallinen kestävyys puuttuvat kokonaan. Tämän vuoksi olemme olleet tehottomia köyhyyden vähentämisessä.”

Ministeri Väyrysen muistutti, että kokemuksesta tiedetään köyhyyden vähentämisen olevan tehokkainta avoimissa talouksissa kestävän ja laaja-alaisen talouskasvun avulla ja että pysyvien tulosten aikaansaamiseksi myös yhteiskunnallisesti kestävä kehitys, hyvä hallinto, oikeusturva, ihmisoikeudet ja demokratia ovat välttämättömiä.

”Olemme onnistuneet lisäämään avun määrää, mutta keskittyneet suoraan köyhyyden vähentämiseen julkisen sektorin kautta ja laiminlyöneet infrastruktuurin ja tuottavan yksityissektorin kehittämisen”, ministeri pahoitteli.

Ministeri Väyrynen toivoikin, että köyhyyden vähentämisponnisteluissa ja vuonna 2012 pidettävän Rio+20-huippukokouksen valmisteluissa otettaisiin paremmin huomioon taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys osana köyhyyden vähentämistä, tarkasteltaisiin ympäristöllisesti kestävää kehitystä laajemmasta näkökulmasta ja panostettaisiin ekologisesti kestävien tuotanto- ja kulutusmallien kehittämiseen niin teollisuus- kuin kehitysmaissakin.

Ministeri Väyrynen piti puheenvuoronsa 21. syyskuuta New Yorkin YK:n vuosituhattavoitteiden tarkastelukokouksen pyöreän pöydän keskusteluissa.

Lisätietoja: ministerin erityisavustaja Markus Ojakoski, puh. 0500 459 009
"Jag känner mig isolerad där jag bor. Jag är inte rädd för andra asylsökande, men det känns otryggt att i mörker och kyla ta sig till en affär för att handla. Vi kan inte leva så här." - Iziogbe Adodo, från Nigeria

SK

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 218
  • Liked: 1
  • Nuivasmurffi
    • Profiili
Vs: Eduskunnan työskentelyä
« Vastaus #27 : 22.09.2010, 16:02:23 »

Verkkolähetysten ohjauksessa muutoksia


Tekninen vika vaikuttaa 22.-23. syyskuuta täysistuntojen verkkolähetysten ohjaukseen. Lähetykset ovat nähtävissä internetissä kuitenkin normaalisti istuntojen alkamisesta päätökseen saakka.

Täysistuntosalissa olevan kameran rikkoutumisen takia lähetykset ohjataan manuaalisesti keskiviikkona 22.9 kello 14-18 välillä sekä torstaina 23.9 kello 16-18 välillä.

Istunnon jatkuessa edellä mainittujen kellonaikojen jälkeen verkkolähetyksen kuvaus siirtyy ns. yleiskuvaan eli kamera ei ohjaudu puhujaan, vaan lähetykseen välittyy yleiskuva salista.

Istunnon puhujatiedot ja käsiteltävien asioiden otsikot päivittyvät ja näkyvät verkkolähetyksissä normaalisti.

Rikkoutunut kamera korjataan maanantaina 27. syyskuuta.



Saattaa olla huomenna mielenkiintoinen kyselytunnin lähetys, kun kamerat on rikki...

"Jag känner mig isolerad där jag bor. Jag är inte rädd för andra asylsökande, men det känns otryggt att i mörker och kyla ta sig till en affär för att handla. Vi kan inte leva så här." - Iziogbe Adodo, från Nigeria

SK

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 218
  • Liked: 1
  • Nuivasmurffi
    • Profiili
Vs: Eduskunnan työskentelyä
« Vastaus #28 : 23.09.2010, 15:59:45 »

23.9.2010


Eduskunnan kyselytunnin seuranta (tv-lähetyksen pohjalta)

Ensimmäinen kysymys: Kari Rajamäki (sd): Kauppalehden uutiseen pohjautuva kysymys, että maatalouteen tulisi jonkinlainen kartellijärjestelmä. Puheenvuoroja käyttää myös  maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila ja työministeri Anni Sinnenmäki. Vastauspuheenvuoroja lähinä sosiaalidemokraateilta.

Toinen kysymys: Markus Mustajärvi (vas): Metsähallituksen yt-neuvottelut ja mahdolliset irtisanomiset. Valtionvarainministeri Katainen kertoo valtion tuottavuusohjelmasa. Keskustelussa myös Metsähallituksen yksityistäminen sekä luonnonsuojelualueet, erityisesti Perämeren suunnitteilla oleva kansallispuisto. Esko-Juhani Tennilä (vas) otti taas esille populistisesti ydinvoimalan vedet ja mummojen pissat. Nyt Katainen puolustaa valtion tuottavuusohjelmaa.

Kolmas kysymys: Leena Rauhala (kd): Kauhajoen surmien estäminen jatkossa, kun tapahtumasta on kaksi vuotta. Miten tutkintalautakunnan suositukset ovat toteutuneet? Oikeusministeri Brax kertoi seurantajärjestelmästä ja loppuarvioiden toteuttamisesta. Peruspalveluministeri Risikko kertoo mielenterveystyöstä ja opetusministeri Virkkunen kertoo koulujen ennaltaehkäisevästä työstä.

Neljäs kysymys: Pertti "Veltto" Virtanen (ps): Valtion rahoituksen osuus kuntien hankkeisiin. Edustaja otti esille Tampereen tunnelihankkeen, johon on saatu liian vähän rahaa. Tampereen kaupunginhallitus sai kovia moitteita, kun on laskenut tunnelihankkeen rahoituksen tahallaan väärin, mm. jättämällä liittymien osuuden ja ilmastoinnin laskematta.

Viides kysymys: Anne Kalmari (kesk): Lastensuojelun toimenpiteiden porrastaminen, että osattaisiin tuottaa palveluita siten, ettei huostaanotto olisi ainoa vaihtoehto. Ministeri Risikko vastasi lastensuojelulain muutokseen vedoten.

Kuudes kysymys: Timo Heinonen (kok): "Paskalaki". Pitääkö laitteille saada laatusuositukset? Ympäristöministeri Lehtomäki vastasi todella ympäripyöreästi.

Seitsemäs kysymys: Pekka Haavisto (vihr): Romanikysymys. Mitä EU:n ja Suomen pitäisi tehdä, että romanien olot Romaniassa ja Bulgariassa tulisivat kuntoon? Pääministeri Kiviniemi vastasi, että poliittista painetta pitää luoda.

(tv-lähetys loppui ja minulla ei toimi nettilähetys)
« Viimeksi muokattu: 23.09.2010, 17:00:17 kirjoittanut SK »
"Jag känner mig isolerad där jag bor. Jag är inte rädd för andra asylsökande, men det känns otryggt att i mörker och kyla ta sig till en affär för att handla. Vi kan inte leva så här." - Iziogbe Adodo, från Nigeria

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 18 085
  • Liked: 6729
    • Profiili
Vs: Eduskunnan työskentelyä
« Vastaus #29 : 14.12.2010, 18:06:53 »
130. MAANANTAINA 13. JOULUKUUTA 2010

2)  Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2011 Hallituksen esitys vuoden 2011 talousarvioesityksen (HE 126/2010 vp) täydentämisestä

Keskustelu

Lainaus
Raimo Vistbacka /ps (ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hallituksen vapaamielinen maahanmuuttopolitiikka on epäonnistunut. Siitä kertoo turvapaikanhakijoiden ja ankkurilasten määrä, turvapaikkahakemusten pitkät käsittelyajat ja hakijoille annetut kohtuuttomat taloudelliset etuudet. Perussuomalaisten mielestä turvapaikkaturismi on tehtävä kannattamattomaksi. Turvapaikkahakemusten käsittelyyn on saatava riittävät lisäresurssit, muuten koko tilanne karkaa hallitsemattomaksi kriisiksi. (Ed. Rajamäki: On karannut jo!) Toivottavasti muutamat viimeaikaiset lainsäädäntöuudistukset järkevöittävät tilannetta, sillä Ruotsin terrori-iskut antavat valitettavan esimerkin siitä, mitä voi tapahtua myös Pohjoismaissa. Maahanmuuttoviranomaisten lisäksi vankeinhoidosta vastaavat viranomaisemme ovat helisemässä. Etenkin eteläisen Suomen vankilat täyttyvät ulkomaalaisvangeista. Yliasutus synnyttää monenlaisia ongelmia, ei vähiten taloudellisia. Perussuomalaisten mielestä ulkomaalaiset vangit on saatettava aina mahdollisuuksien mukaan omiin kotimaihinsa tuomiotaan istumaan.

Lainaus
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Unohdin tuossa aikaisemmassa puheenvuorossa vastata yhteen ryhmäpuheenvuoroon, jossa todettiin, että maahanmuuttopolitiikka on ollut hyvin lepsua. Hallituksen mielestä reilu ja vastuuntuntoinen yhteiskunta on semmoinen, jossa ihmiset aidosti kokevat kuuluvansa tähän maahan, olivat he sitten syntyperäisiä suomalaisia tai maahan muuttaneita. Toisaalta työllisyyden parantaminen on yksi parhaita keinoja integroida sekä meitä syntyperäisiä että maahan tulleita ihmisiä yhteiskuntaan. Reiluus ja oikeudenmukaisuus tulevat osallisuudesta. Työ on siinä kaikkein tärkein. Sen takia me olemme käyttäneet veropolitiikkaa muun muassa työn lisäämiseen.

Mutta, puhemies, hallitus on viime vuosien aikana esimerkiksi parantanut maahanmuuttopolitiikkaansa niin, että EU-kansalaisten turvapaikkahakemukset käsitellään noin viikossa, eli tämä on tyrehdyttänyt EU-kansalaisten virran turvapaikan hakijoina Suomeen. Toisaalta alaikäisten rahalliset korvaukset ovat pienempiä, (Ed. Sirnön välihuuto) he saavat sen sijaan palveluja, eli että käteinen raha ei ole vetovoimatekijä. Perheen yhdistämisten kustannuksia on muutettu merkittävällä tavalla. Alaikäisten kohdalla testataan ikä. Olemme lisänneet henkilötyövuosia turvapaikkahakemusten käsittelyyn. Ja tämä kaikki siksi, että järjestelmäämme ei käytetä väärin, jotta oikeudenmukaisuuden ja reiluuden tunne paranisi tältä osin Suomessa, jotta voisimme sitten auttaa niitä, jotka aidosti apua tarvitsevat.

Lainaus
Raimo Vistbacka /ps (vastauspuheenvuoro):
Minä pyysin silloin, kun te puhuitte turvapaikkapolitiikasta, minä arvostelin sitä ryhmäpuheenvuorossa ja totesin myöskin sen, että toivottavasti muutamat lakiuudistukset järkevöittävät tilannetta. Lukekaa, arvoisa valtiovarainministeri, mietintö sivulta 78. Siellä puhutaan, mikä on tämänhetkinen tilanne muun muassa vastaanottokeskusten osalta. 400 oleskeluluvan saanutta makaa siellä, (Puhemies: Minuutti!) hinta valtiolle vuodessa 6 miljoonaa, 900 henkilöä on siirretty sieltä kuntiin, annettu määrätty sitoumus asumisesta, ei kotouttamista eikä mitään. He joutuvat varmasti yhteiskunnan ulkopuolelle. Ei tämä ole minun mielestäni vastuullista ulkomaalaispolitiikkaa.

Lainaus
Olli Nepponen /kok (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Vistbacka täällä luki valtiovarainvaliokunnan mietintöä koskien maahanmuuttoa. Kannattaisi lukea se kokonaisuudessaan. Siellä on selvästi todettu, että turvapaikanhankijoiden määrä on vähentynyt ja siihen on panostettu, poliisin ja maahanmuuttovirastoon ja moniin muihin, on lähetetty jo tuonne etäämmälle niitä tutkimaan. Kaikkein suurin ongelma on 9 000 perheen yhdistämishakemusta, kaikkein vaikein, ja siihenkin pyritään löytämään ratkaisu. Siellä on kirjoitustaidottomia, lukutaidottomia. Se vaatii äärimmäisen kovan työn. Kuntien korvauksiin on tullut lisää, tässäkin budjetissa tulee lisää, joten panostukset ovat olleet koko ajan melkoisia. Se johtuu siitä, että tämä asia on nostettu keskusteluun. Paljon on tietenkin vielä tehtävä ja on tehtävä jatkossakin, eivät tehtävät tähän lopu, koska kyllä meidän pitää myöskin kiintiöpakolaisia jatkossakin ottaa.

Lainaus
MÄÄRÄRAHAT

40. Maahanmuutto

01. Maahanmuuttoviraston toimintamenot  (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 18 643 000 euron määrärahaa. Siihen sisältyy kehyksen ylittävänä määräaikaisena lisäyksenä 2,88 miljoonaa euroa viraston määräaikaisen henkilöstön (40 htv) palkkauksen jatkamiseen turvapaikkapäätöksenteossa. Esitykseen sisältyy myös miljoona euroa lisäyksenä muilta ulkomaalaisasioiden sähköisen asiankäsittelyohjelman (UMA) käyttäjiltä (poliisi, Rajavartiolaitos ja ulkoasiainministeriö).

Oleskelulupahakemukset. Vireille tulleiden oleskelulupahakemusten määrä on vuoden 2010 syyskuun loppuun mennessä kasvanut 13 prosenttia ollen yhteensä lähes 18 000 kappaletta. Keskimääräiset käsittelyajat vaihtelevat huomattavasti hakuperusteen mukaan. Esimerkiksi opiskelijan oleskelulupapäätöksen käsittely on kestänyt keskimäärin 25 vuorokautta, kun taas muun omaisen kuin aviopuolison, lapsen tai Suomen kansalaisen perheenjäsenen, perheenyhdistämishakemuksen käsittely on kestänyt keskimäärin 533 vuorokautta.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan suurin kasvu oleskelulupahakemusten osalta on ollut nimenomaan perhesidehakemuksissa, mikä on pidentänyt myös käsittelyaikoja. Hakemuksia on vireillä yhteensä noin 9 600 kappaletta. Hakemuksista yli puolet koskee luku- ja kirjoitustaidottomia hakijoita, joita joudutaan kuulemaan suullisesti. Heiltä puuttuu usein myös luotettava asiakirjanäyttö sekä henkilöllisyydestä että perhesiteestä. Maahanmuuttovirasto avustaa edustustoja perhesidehaastatteluiden suorittamisessa. Vuonna 2011 Addis Abebassa työskentelee kaksi haastattelijaa, jotka pystyvät hoitamaan viikossa saman verran kuulemisia kuin hakemuksia tulee päivässä. Nykyisillä resursseilla Maahanmuuttovirasto pystyy käsittelemään arviolta vain 1 000 henkilökohtaisen haastattelun vaatimaa hakemusta vuodessa, kun vuoden 2010 lopussa kyseisiä hakemuksia arvioidaan olevan vireillä noin 7 000 kappaletta.

Tilanne on erittäin ongelmallinen, sillä perheenyhdistämiselle on EU-direktiivin (2003/86/EY) ja ulkomaalaislain mukaisesti säädetty enintään 9 kuukauden käsittelyaika, vaikka poikkeuksellisissa olosuhteissa määräaika voidaan ylittää. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on jo antanut Maahanmuuttovirastolle huomautuksen ylitetyistä käsittelyajoista.Valiokunnan asiantuntijakuulemisen perusteella 20 henkilötyövuoden lisäresurssi nopeuttaisi perheenyhdistämishakemusten käsittelyä merkittävästi ja vähentäisi hakemusten ruuhkautumista.

Turvapaikkahakemukset. Turvapaikanhakijoiden määrä on puolestaan kääntynyt laskuun. Vuonna 2010 arvioidaan saapuvan yhteensä noin 4 000 hakijaa, jota pidetään olettamana myös vuoden 2011 talousarvioesityksessä.

Valiokunta edellytti vuoden 2009 talousarviomietinnössään (VaVM 45/2009 vp ), että Suomen turvapaikkapolitiikkaa koskevat linjaukset ja käytännöt sekä hakijoille maksettavat korvaukset saatetaan mahdollisimman yhtenäisiksi Pohjoismaiden ja vertailukelpoisten EU-maiden kanssa. Vuonna 2010 onkin tehty useita lakimuutoksia edellytettyyn tilanteeseen pääsemiseksi. Esimerkiksi EU-kansalaisten mahdollisuutta olla vastaanottopalveluiden piirissä rajattiin 1.7.2010 alkaen, ulkomaalaislakiin lisättiin säädökset hakijan iän selvittämiseksi oikeuslääketieteellisellä tutkimuksella ja turvapaikkahakijoiden työnteko-oikeutta tiukennettiin. Myös toimeentulotuen rahana maksettavaa osuutta on pienennetty.

Valiokunta pitää tehtyjä toimenpiteitä tarpeellisina ja saadun selvityksen mukaan ne ovat osaltaan vaikuttaneet myös turvapaikkaa hakevien määrän vähenemiseen. Turvapaikkaprosessia on onnistuttu myös kokonaisuudessaan tehostamaan vuonna 2010 poliisille, Maahanmuuttovirastolle ja Helsingin hallinto-oikeudelle osoitettujen lisäresurssien ansiosta. Valiokunta korostaa edelleen koko ketjun (mukaan lukien maasta poistaminen) tiiviin yhteistyön merkitystä prosessin nopeuttamisessa. Nopea käsittely on osaltaan signaali, joka vähentää aiheettomia turvapaikkahakemuksia.

03. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen   (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 1 281 000 euron määrärahaa. Määrärahalla toteutetaan vuosina 2010-2013 poikkihallinnollista Osallisena Suomessa -ohjelmaa ja sitä kohdennetaan mm. kotouttamista edistävään tiedotukseen ja etnisen syrjinnän ehkäisyyn.

Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota kansalaisyhteiskunnan rooliin maahanmuuttajien kotoutumisen tukemisessa. Maahanmuuttajien omien järjestöjen kieli- ja kulttuuriosaamista voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän esimerkiksi omakielisten palveluiden, neuvonnan ja tiedon tarjoamisessa. Verkostojensa avulla järjestöt voisivat myös viranomaisia tehokkaammin tarjota tukea vaikeasti tavoitettaville kohderyhmille, kuten vanhusväestölle, luku- ja kirjoitustaidottomille sekä syrjäytymisvaarassa oleville nuorille.

Valiokunta pitää hyvänä sisäasiainministeriön ehdotusta maahanmuuttajien omien järjestöjen tukemisesta rahallisesti hanketoiminnan kautta. Erityisesti voitaisiin rahoittaa järjestöjen hankkeita, joissa kieli- ja kulttuuriosaaminen sekä verkostot ovat toiminnan onnistumisen kannalta keskeisessä asemassa ja joita ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa viranomaistoimin, mutta ne kuitenkin tukevat sisäasiainministeriön tavoitteita.

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa maahanmuuttojärjestöjen toteuttamaan hanketoimintaan.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 1 381 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

(1.-5. kohta kuten HE 126/2010 vp)

(6. kohta kuten HE 228/2010 vp)

(3. kappale kuten HE 126/2010 vp)

30. Valtion korvaukset kunnille  (arviomääräraha)

Kunnille esitetään korvattavaksi pakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden aiheuttamia kustannuksia 100,066 miljoonaa euroa. Näistä noin 30 miljoonaa euroa on ns. laskennallisista korvauksista pakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntiin sijoittamiseksi. Laskennallisia korvauksia maksetaan kolmen vuoden ajalta kuntaan muutosta. Muut korvattavat kustannukset muodostuvat mm. toimeentulotuen maksamisesta, huomattavien ja pitkäaikaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä tulkkauksen järjestämisestä.

Laskennallisia korvauksia korotettiin 10 prosentilla vuoden 2010 alusta. Tästä huolimatta kuntien halukkuus vastaanottaa pakolaisia ja oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita on edelleen erittäin pieni. Maksettavien korvausten ei koeta riittävän kattamaan kunnille aiheutuvia menoja.

Lokakuun 2010 lopussa kuntasijoituspaikkaa odotti 296 kiintiöpakolaista ja vastaanottokeskuksissa asui lähes 400 oleskeluluvan saanutta henkilöä. Vastaanottokeskuspaikan keskimääräiset kustannukset ovat noin 15 000 euroa vuodessa. Esimerkiksi 400 oleskeluluvan saaneen henkilön majoittaminen vastaanottokeskuksessa maksaa noin 500 000 euroa kuukaudessa eli noin 6 miljoonaa euroa vuodessa. Oleskeluluvan saaneiden henkilöiden majoittaminen vastaanottokeskuksessa hidastaa kotoutumista ja on muutenkin epätarkoituksenmukaista sekä inhimillisistä että taloudellisista syistä.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vastaanottokeskuksia on tuettu ohjaamaan luvan saaneita muuttamaan itse kuntiin, ja näin on saatu yli 900 henkilöä siirtymään vapaaehtoisesti pois keskuksista. Käytännössä tämä tarkoittaa maksusitoumuksen antamista asunnon takuuvuokraan.

Valiokunta on kuitenkin huolissaan näiden omatoimisesti kuntiin asettuvien henkilöiden kotouttamisesta. He jäävät usein vaille kotouttamispalveluita, jolloin integroituminen muuhun yhteiskuntaan jää helposti toteutumatta. Valiokunta pitää tilannetta erittäin huolestuttavana ja pitää välttämättömänä, että kuntapaikkoja saadaan riittävästi.


Valiokunta lisää edellä olevan perusteella momentille 1 850 000 euroa pakolaisten kuntiin sijoittamisesta kunnille maksettavien laskennallisten korvausten korottamiseen 10 prosentilla yli 7 vuotta täyttäneiden osalta ja 140 000 euroa kiintiöpakolaisten laskennallisten korvausten piirissä oloajan pidentämiseen 1.9.2011 alkaen kolmesta vuodesta neljään vuoteen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 102 056 000 euroa.

(2.-5. kappale kuten HE 126/2010 vp)
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 53/2010 vp
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset
Vastaanottokeskusinfo - Uutiset, asiakirjat ja keskustelut