Mutinaa inflaatiosta

[jka]

jka "Sairaaloiden tuottavuus 2009" dokumentti alkaa sanoin Somaattisen erikoissairaanhoidon tuottavuus laski julkisissa sairaaloissa 4 % vuosina 2005–2009. Voiko sitä selvemmin sanoa. Tuottavuus laski.

Olisi kiinnostavaa nähdä vastaava tutkimus yksityisen sairaanhoidon tuottavuudesta. En ole sellaista kuitenkaan löytänyt. Jos jollain on tietoa hyvistä lähteistä, niin olisi kiinnostavaa vähän vertailla.

Hypoteesini on, että yksitysellä puolella saman sairaanhoitotyön tuottavuuskehitys olisi ollut kuitenkin huomattavasti parempaa. Ja toinen hypoteesini on, että julkisella puolella tuottavuuskehitys ylipäätään kaikessa on huonompaa kuin yksityisellä. Koska julkisen sektorin osuus BKT:sta on 60-luvulta lähtien jatkuvasti kasvanut, niin jos tuottavuushypoteesini pitää paikkaansa, niin yksitysen puolen tuottavuuden mahdollinen hyvä kehitys hukataan julkisen puolen huonoon kehitykseen.

[tyhmyri]

[...]toinen hypoteesini on, että julkisella puolella tuottavuuskehitys ylipäätään kaikessa on huonompaa kuin yksityisellä. Koska julkisen sektorin osuus BKT:sta on 60-luvulta lähtien jatkuvasti kasvanut, niin jos tuottavuushypoteesini pitää paikkaansa, niin yksitysen puolen tuottavuuden mahdollinen hyvä kehitys hukataan julkisen puolen huonoon kehitykseen.

Yksityisellä puolella tuottavuuskehitys on kiinni toimialasta ja kilpailutilanteesta. Mikäli toimiala ja markkina-asema sen sallivat, niin yritykset osaavat olla mielettömän kalliita ja tehottomia. Miksi ponnistella jos ei ole pakko? Pätee sekä julkiseen että yksityiseen toimintaan.

Kilpailu hyvä, kartelli parempi, monopoli paras.

[jka]

[...]toinen hypoteesini on, että julkisella puolella tuottavuuskehitys ylipäätään kaikessa on huonompaa kuin yksityisellä. Koska julkisen sektorin osuus BKT:sta on 60-luvulta lähtien jatkuvasti kasvanut, niin jos tuottavuushypoteesini pitää paikkaansa, niin yksitysen puolen tuottavuuden mahdollinen hyvä kehitys hukataan julkisen puolen huonoon kehitykseen.

Yksityisellä puolella tuottavuuskehitys on kiinni toimialasta ja kilpailutilanteesta. Mikäli toimiala ja markkina-asema sen sallivat, niin yritykset osaavat olla mielettömän kalliita ja tehottomia. Miksi ponnistella jos ei ole pakko? Pätee sekä julkiseen että yksityiseen toimintaan.

Kilpailu hyvä, kartelli parempi, monopoli paras.

Ykistyisellä puolella kaikki tuottavuuden paraneminen sataa kuitenkin aina suoraan rahana omistajien pussiin. Vaikka tuo ei johtaisi tuotannon lisääntymiseenkään, niin se johtaa kuitenkin kustannusten pienenemiseen riippumatta kilpailutilanteesta. Jos julkisella puolella onnistut parantamaan tuottavuutta, niin se tarkoittaa vain seuraavana vuonna pienempiä määrärahoja. Kyllä tuossa on mielestäni melkoisen suuri ero tuottavuuden parantamisen insentiiveissä.

[sivullinen.]

^ Yritykset eivät tee päätöksiä; ihmiset tekevät. Kun yksityisellä puolella ei omistaja ole suoraan päättämässä, mikä on tilanne (melkein) kaikissa yli 100 hengen yrityksissä, niin päätökset harvoin tähtäävät ainakaan päättäjäportaan tehostamiseen. Harva päättäjä on niin tyhmä että itse saneeraa itsensä ulos. Joskus voi alaisista muutaman inhokin ulos pistää, mutta sekin sotii omaa etua vastaan: sadanpäämies saa paljon suurempaa palkkaa ja omaa paljon enemmän valtaa kuin kymmenenpäämies.

Mieluusti kyllä näkisin myös tilastollisia esimerkkejä miten tuotanto on tehostunut. Voisin sitten niitä kumota tilastovalheina. Tällainen oman kokemuksen kautta teoretisoitu mutu-tuntuma kumoaminen kun ei ole niin vakuuttavaa. Ainoa tilasto mikä tässä ketjussa on esitetty on tuo Julkisten Sairaaloiden tutkimus joka osoitti tehottomuuden lisääntyneen.

EVA: Tuottavuuden romahdus loi työttömyyspommin

[...]

Tuottavuuden kasvu putosi Malirannan mukaan taantuman vuoksi yli kymmenen prosenttia kehitysuraltaan. Se tarkoittaa sitä, että yrityksissä on tällä hetkellä noin 100?000 työntekijää enemmän kuin niissä tuottavuuden trendikehityksen perusteella pitäisi olla.

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=201111103513&ext=rss

Itse olen kyllä sitä mieltä että tuottavuus putosi jo kauan ennen taantumaa - siis lamaa, mutta sitä ei vain myönnetty. Ei tuottavuus voi pudota kymmentä prosenttia muutamassa vuodessa; ei sitten millään. Niin ja tämä EVAn julkilausuma koski nimenomaan teollisuuden tuottavuuden pudotusta.

[tyhmyri]

Tilastokeskus auttaa asiassa. Yksi tilastokeskuksen raportti löytyy täältä.

Palaan tähän tuottavuusasiaa myöhemmin, mutta väite siitä että tuottavuus ei ole kasvanut on outo koska muistan vallan mainiosti nuoruudestani ajan jolloin me suomalaiset olimme paljon köyhempiä kuin nyt. Työtunteja ei kuitenkaan tällä hetkellä tehdä sen enempää, joten tuottavuuden on täytynyt parantua.

[tyhmyri]

Voitko vääntää tyhmälle rautalangasta, miten lisävelka ratkaisee velkaongelman? Minusta se luo vaan itseään ruokkivan velka/inflaatiokierteen.¹

Ainoa todellinen ratkaisu on antaa talouden tasapainottaa itse itsensä, eli paljon konkursseja, velkoja pitää likvidoida, huonoja sijoituksia tehneiden menettää rahansa jne.²

¹Okei, yritetään. Hyvä johdatus NGDPT-tavoitteeseen löytyy täältä. Mutta hahmottelen lyhyesti.

Ideana on se, että jos talous luonnostaan kasvaa keskimäärin vaikkapa 1,5% vuodessa ja inflaatio on keskimäärin 2,5% vuodessa, niin tuolloin saadaan NGDP-kasvuksi vuodessa 4%.

Kokemuksesta tiedetään, että jos talous meinaa ylikuumentua niin sitä pitää hillitä. Hillitseminen onnistuu kiristämällä rahapolitiikkaa, jolloin inflaatio pienenee ja talouden kuumeneminen tulee hillityksi koska rahan hinta nousee. Tuolloin jos talouskasvu on 2,4% niin inflaatioksi kiristetään 1,6%.

Vastaavasti laskusuhdanteessa on syytä pyrkiä pienentämään laskun vaikutuksia talouteen. Tuolloin helpotetaan rahapolitiikkaa, mikä nostaa inflaatiota ja parantaa työllisyyttä (jos ei olla täystyöllisyystilanteessa, niin hetkellisesti nouseva inflaatio laskee reaalipalkkoja ja parantaa työllisyyttä - ja ei, ei mennä nyt Phillipsin käyrän variaatioihin tai muuhun tekniseen keskusteluun, pysytään perusteissa) tai ainakin hidastaa työttömyyden kasvua. Jos talouskasvu nuupahtaa tasolle 0,2%, niin helpotetaan rahapolitiikkaa ja annetaan inflaation nousta 3,8%:n tasolle.

Kun talous sitten lähtee kasvuun, niin rahapolitiikkaa vähitellen kiristetään ettei tapahdu ylikuumenemista. Tavoitteena siis pidetään 4% trendiä. Reaalinen talous huitelee sitten 0-4% kasvun välillä ja todella pahoina aikoina saattaa jopa supistus, jolloin annetaan inflaation nousta ja sysätä pyöriä pyörimään.

²Tuollaisesta mallista on huonoja kokemuksia 1930-luvulta.

Kokonaisuudessaan NGDP:n tipahtaminen on vaarallista kuten on tässä kriisissä nähty. Siksi pitäisin NGDPT-tavoitetta hyvänä ratkaisuna, joka hoitaisi sekä inflaation hillinnän että työllisyyden hoidon. Avoimesti korostettuna tavoitteena lisäksi kattaisi odotusaspektin.

[citizen]

Voitko vääntää tyhmälle rautalangasta, miten lisävelka ratkaisee velkaongelman? Minusta se luo vaan itseään ruokkivan velka/inflaatiokierteen.¹

Ainoa todellinen ratkaisu on antaa talouden tasapainottaa itse itsensä, eli paljon konkursseja, velkoja pitää likvidoida, huonoja sijoituksia tehneiden menettää rahansa jne.²

¹Okei, yritetään. Hyvä johdatus NGDPT-tavoitteeseen löytyy täältä. Mutta hahmottelen lyhyesti.

Ideana on se, että jos talous luonnostaan kasvaa keskimäärin vaikkapa 1,5% vuodessa ja inflaatio on keskimäärin 2,5% vuodessa, niin tuolloin saadaan NGDP-kasvuksi vuodessa 4%.

Kokemuksesta tiedetään, että jos talous meinaa ylikuumentua niin sitä pitää hillitä. Hillitseminen onnistuu kiristämällä rahapolitiikkaa, jolloin inflaatio pienenee ja talouden kuumeneminen tulee hillityksi koska rahan hinta nousee. Tuolloin jos talouskasvu on 2,4% niin inflaatioksi kiristetään 1,6%.

Vastaavasti laskusuhdanteessa on syytä pyrkiä pienentämään laskun vaikutuksia talouteen. Tuolloin helpotetaan rahapolitiikkaa, mikä nostaa inflaatiota ja parantaa työllisyyttä (jos ei olla täystyöllisyystilanteessa, niin hetkellisesti nouseva inflaatio laskee reaalipalkkoja ja parantaa työllisyyttä - ja ei, ei mennä nyt Phillipsin käyrän variaatioihin tai muuhun tekniseen keskusteluun, pysytään perusteissa) tai ainakin hidastaa työttömyyden kasvua. Jos talouskasvu nuupahtaa tasolle 0,2%, niin helpotetaan rahapolitiikkaa ja annetaan inflaation nousta 3,8%:n tasolle.

Kun talous sitten lähtee kasvuun, niin rahapolitiikkaa vähitellen kiristetään ettei tapahdu ylikuumenemista. Tavoitteena siis pidetään 4% trendiä. Reaalinen talous huitelee sitten 0-4% kasvun välillä ja todella pahoina aikoina saattaa jopa supistus, jolloin annetaan inflaation nousta ja sysätä pyöriä pyörimään.

²Tuollaisesta mallista on huonoja kokemuksia 1930-luvulta.

Kokonaisuudessaan NGDP:n tipahtaminen on vaarallista kuten on tässä kriisissä nähty. Siksi pitäisin NGDPT-tavoitetta hyvänä ratkaisuna, joka hoitaisi sekä inflaation hillinnän että työllisyyden hoidon. Avoimesti korostettuna tavoitteena lisäksi kattaisi odotusaspektin.

Eikös tuo ole ihan peruskeynesiläisyyttä, eli täsmälleen se tapa, jolla tähän nykytilaan ollaan päädytty?

Nyt olosuhteet ovat erilaiset verrattuna 20 vuoden takaiseen. Länsimaiden keskuspankit ovat laskeneet korot (lähes) nollaan, mutta raha ei enää lähde kiertämään, vaikka lainaamisstandardeja kuinka lasketaan.

Syitä?

1. Velkaantuminen on aivan tapissa (sekä julkinen että yksityinen)
2. Demografinen kriisi on päällä (huonolaatuinen maahanmuutto ei auta asiaa)
3. Sosiaalivaltio on ponzihuijaus, joka ei selviä demografisesta kriisistä.
4. Energian hinta nousee (halvalla tuotettavissa oleva öljy käy vähiin)
5. Julkinen sektori paisuu, verot nousee, ongelmia ei tunnusteta...

[tyhmyri]

Eikös tuo ole ihan peruskeynesiläisyyttä, eli täsmälleen se tapa, jolla tähän nykytilaan ollaan päädytty?¹

Nyt olosuhteet ovat erilaiset verrattuna 20 vuoden takaiseen. Länsimaiden keskuspankit ovat laskeneet korot (lähes) nollaan, mutta raha ei enää lähde kiertämään, vaikka lainaamisstandardeja kuinka lasketaan.²

¹Voisin olla melkein loukkaantunut. Missä kohdassa tuossa puhutaan keynesiläisyyden fiskaalisesta puolesta? Puhutaan pelkästä rahapolitiikasta.
²Niin epäintuitiiviselta kuin se tuntuukin, niin valtioiden kuten USA:n alhaiset lainakorot kertovat liian tiukasta rahapolitiikasta eikä liian löysästä. Ei, en mene tekniseen keskusteluun asiasta. Mutta kärjistetysti sanottuna alhaiset korot kertovat alhaisistan inflaatio-odotuksista ja siitä, että rahan itsensä arvo on epäilyttävän vakaa.

Hyvä esimerkki siitä kuinka keskuspankki voi potkaista rahan liikkeelle on Sveitsin tekemä temppu. Korko on todella alhainen, mutta SNB potkaisi inflaation liikkeelle todella näppärällä tempulla eli päätöksellä myydä rajattomasti frangeja jos valuutan arvo meinaa nousta liian korkeaksi. Japani voisi halutessaan tehdä saman.

Jenkkilässä FED voisi myös tehdä muutamia temppuja, mutta ei tee. Aiheesta on aika vilkasta keskustelua "piireissä". Yritän jossain vaiheessa ehtiä kirjoittamaan jotain asiasta.

[tyhmyri]

1. Velkaantuminen on aivan tapissa (sekä julkinen että yksityinen)
2. Demografinen kriisi on päällä (huonolaatuinen maahanmuutto ei auta asiaa)
3. Sosiaalivaltio on ponzihuijaus, joka ei selviä demografisesta kriisistä.
4. Energian hinta nousee (halvalla tuotettavissa oleva öljy käy vähiin)
5. Julkinen sektori paisuu, verot nousee, ongelmia ei tunnusteta...

Noista vielä. Noista 1-3 hoituisi kohtuullisesti jos nominaalinen kasvu olisi riittävää. Numero 4 on vaikeampi ja numero 5 taas on poliittinen päätös. Tosin myös numero 5 helpottuisi jos nominaalinen kasvu olisi riittävä.

[tyhmyri]

En jaksa itse laskea lukuja, joten lainaan Nunesin taulukoita.

NGDP:n tipahtamisen vaarallisuutta kuvastavat seuraavat käppyrät erittäin hyvin.


Kun NGDP putosi pois trendiltä, niin verotulot romahtivat ja julkinen velka kasvoi rajusti. Toisin sanoen trendillä pysyvä NGDP on kansalaisen paras ystävä.

Nyt EKP on kiristänyt rahapolitiikkaa sen verran, että NGDP ei kovinkaan todennäköisesti pääse pahemmin kasvamaan Euroalueella. Itseaiheutettu lama. Lisäksi uudet sopimuksen budjettikuripykälineen eivät tule ainakaan helpottamaan asioita.

Euroalue tarvitsisi kohtuullisen inflaation. Käytännössä sen, että EKP ottaisi käyttöön vaikkapa 4-5% NGDPT-tavoitteen.

Tosin mieluiten Suomelle oma valuutta ja mahdollisuus harrastaa itsenäistä raha- ja finanssipolitiikkaa. Tämä touhu on nykyisellään turhan pelottavaa.

[sivullinen.]

Bruttokansantuote (BKT, GDP, NGDP) on suunnitelmataloudessa valtion itse määrittämä numeroarvo eikä sillä ole siksi mitään tekemistä minkään kanssa. Jo Stalin tiesi että suunnitelmataloudessa pitää seurata ennemmin teollistesten tuotteiden määrää tai jotain muuta mittaria mikä kertoo tuotannonmäärästä. Bruttokansantuote kertoo tuotannon arvosta, ja maassa jossa lähes kaikki tuotanto on valtionsisäistä arvottamatonta tuotantoa niille pitää vain keksiä "hyvä" luku - ja se luku valitaan siten että tuotanto pysyy viisivuotissuunnitelman tavoitteissa. Suunnitelmataloudessa arvo ei siis kerro mitään määrästä joka on se todellinen suure jota haluttaisiin mitata. Suomessa esimerkiksi terveydenhuolto, opetustoimi ja julkishallinto "tuottavat" 100%:sesti niin paljon kuin valtio minäkin vuonna haluaa. Suuryritysten kohdalla valtio määrää summasta vain pääosan, mutta ei kaikkea. Tosin sekin numero saadaan TUPOn raamipalkkaratkaisun pohjalta - jota ei hyvällä tahdollakaan voi kutsua aidosti tuotannon kehitystä seurailevaksi.

Joten kun tyhmyri seurailet noita NGDP käyriä, niin huomaathan ettei niistä voi lukea miten talous on kehittynyt vaan ainoastaan minkälaisen kuvan talouden kehityksestä virkamiehet meille haluavat antaa. Sekin on tosin mielenkiintoinen tieto. Tällä hetkellä kun näytetään vahvasti punaista eli tahtoa rajusti pienentää talouden kokoa.

[tyhmyri]

[...] Joten kun tyhmyri seurailet noita NGDP käyriä, niin huomaathan ettei niistä voi lukea miten talous on kehittynyt vaan ainoastaan minkälaisen kuvan talouden kehityksestä virkamiehet meille haluavat antaa. Sekin on tosin mielenkiintoinen tieto. Tällä hetkellä kun näytetään vahvasti punaista eli tahtoa rajusti pienentää talouden kokoa.

Mikäli todella uskot noin, niin osaan suhtautua kaikkeen taloutta koskeviin kirjoituksiisi niiden ansaitsemalla tavalla.

[citizen]

En jaksa itse laskea lukuja, joten lainaan Nunesin taulukoita.

NGDP:n tipahtamisen vaarallisuutta kuvastavat seuraavat käppyrät erittäin hyvin.


Kun NGDP putosi pois trendiltä, niin verotulot romahtivat ja julkinen velka kasvoi rajusti. Toisin sanoen trendillä pysyvä NGDP on kansalaisen paras ystävä.

Nyt EKP on kiristänyt rahapolitiikkaa sen verran, että NGDP ei kovinkaan todennäköisesti pääse pahemmin kasvamaan Euroalueella. Itseaiheutettu lama. Lisäksi uudet sopimuksen budjettikuripykälineen eivät tule ainakaan helpottamaan asioita.

Euroalue tarvitsisi kohtuullisen inflaation. Käytännössä sen, että EKP ottaisi käyttöön vaikkapa 4-5% NGDPT-tavoitteen.

Miten se NGDP-kasvu käytännössä saataisiin aikaan? Kun Helikopteri-Benin opitkaan eivät näköjään toimi.Alien-Paulia tunnut kovasti fanittavan?

Noissa käyrissä on näköjään pystyakseli sopivasti skaalattu, jotta hockey stick on saatu agendaa tukien esiin.

Mielestäsi siis kupla ei ole lainkaan ongelma, vaan sen puhkeaminen? Katolta kannattaa hypätä, mutta maahan ei kannata mätkähtää?

[tyhmyri]

Mielestäsi siis kupla ei ole lainkaan ongelma, vaan sen puhkeaminen? Katolta kannattaa hypätä, mutta maahan ei kannata mätkähtää?

Tuo on oikeastaan mainio vertaus. Eli hieman tuohon tyyliin. Esimerkiksi Suomessa vallitseva ilmeinen asuntojen hintakupla ei ole mikään ongelma jos asuntojen nimellishinnat jauhaisivat paikoillaan vaikka seuraavat 10 vuotta samalla kun inflaatio söisi reaalihinnat järkevälle tasolle. Paljon, paljon ikävämpi ongelma on jos asuntojen hinnat tippuvat alle nimellisten vakuusarvojensa. Tuolloin jälki on rumaa.

Jos Suomella olisi oma valuutta, niin kasvusykäyksen voi saada aikaiseksi toimimalla kuten SNB. Myytäisiin omaa valuuttaa käytännössä rajattomasti, jolloin valuutta devalvoituisi vaikka kuinka olisi kelluva. Sitten kun sopiva taso on saavutettu, niin palataan normaaliin valuuttakauppaan.

Ehkä Euroalueella voisi EKP saada aikaiseksi tarvittavan inflaatiosysäyksen ostamalla kaikki valtioiden velkakirjat markkinoilta pois kuleksimasta ja jättämällä rahan kiertoon. Riskinä olisi se, että sysäys olisi liian raju. En ole itse laskenut enkä ole asiaa koskevia laskelmia nähnyt joten on ihan puhdasta oletusta.

[Rauski]

Mielestäsi siis kupla ei ole lainkaan ongelma, vaan sen puhkeaminen? Katolta kannattaa hypätä, mutta maahan ei kannata mätkähtää?

Tuo on oikeastaan mainio vertaus. Eli hieman tuohon tyyliin. Esimerkiksi Suomessa vallitseva ilmeinen asuntojen hintakupla ei ole mikään ongelma jos asuntojen nimellishinnat jauhaisivat paikoillaan vaikka seuraavat 10 vuotta samalla kun inflaatio söisi reaalihinnat järkevälle tasolle. Paljon, paljon ikävämpi ongelma on jos asuntojen hinnat tippuvat alle nimellisten vakuusarvojensa. Tuolloin jälki on rumaa.

Jos Suomella olisi oma valuutta, niin kasvusykäyksen voi saada aikaiseksi toimimalla kuten SNB. Myytäisiin omaa valuuttaa käytännössä rajattomasti, jolloin valuutta devalvoituisi vaikka kuinka olisi kelluva. Sitten kun sopiva taso on saavutettu, niin palataan normaaliin valuuttakauppaan.

Ehkä Euroalueella voisi EKP saada aikaiseksi tarvittavan inflaatiosysäyksen ostamalla kaikki valtioiden velkakirjat markkinoilta pois kuleksimasta ja jättämällä rahan kiertoon. Riskinä olisi se, että sysäys olisi liian raju. En ole itse laskenut enkä ole asiaa koskevia laskelmia nähnyt joten on ihan puhdasta oletusta.

Hieno teoria, mutta uskon reaalimaailman lopputuleman olevan hyvässä tapauksessa stagflaatio ja huonossa hyperinflaatio.

[sivullinen.]

Esimerkiksi Suomessa vallitseva ilmeinen asuntojen hintakupla ei ole mikään ongelma jos asuntojen nimellishinnat jauhaisivat paikoillaan vaikka seuraavat 10 vuotta samalla kun inflaatio söisi reaalihinnat järkevälle tasolle.

Ja samalla inflaatio söisi kaikkien säästäjien rahat olemattomiin. Eli käytännössä ne jotka säästävät rahaa, asuvat vuokralla, ajavat vanhalla autolla ja elävät niukasti saisivat maksaa niiden, jotka ovat ostaneet kalliit asunnot ja autot, kulut. Käytännössä voi kuulostaa toimivalta teorialta, jos ei nyt oteta sitä huomioon että nämä säästäväiset eivät välttämättä pidä ratkaisusta. Saattavat mokomat jopa tehdä asialle jotain. Ensimmäinen asia mikä tapahtui Argentiinassa kun valtio aikoi inflaatiolla hoitaa ongelmat, oli säästäjien vaihtaminen rahansa (US) dollarisidotuille valuuttatileille. Se tekee inflaation pankeille todella kalliiksi. Seuraavaksi dollareita alettiin nostaa tililtä, ja niitä ei Argentiinalla paljoa ollut joten pankista ei saanut tililtään nostaa rahaa. Se on vähän näitä omaisuuden suoja ajatuksia vastaan. Vastaa samaa kun valtio tulisi sanomaan kotiovelle että nyt pitää lähteä talo on tästä lähin valtion omaisuutta. Todellinen mielialan nostattaja siis. Ainoa keino minkä Argentiina keksi oli nostaa korot kymmeniin prosentteihin. Se taas ei asuntovelallista ilahduta vaikka asunnonarvo pysyisikin nimellisesti entisenä.

Inflaatio vie niiltä joilla on rahasäästöjä. Raha on liukas väline ja siksi todella vaarallinen. Pienestä inflaatiosta on lyhyt matka hyperinflaatioon. Jos säästäjiltä halutaan verottaa, niin siihen on paljon riskittömämpiäkin tapoja kuin inflaatio. Esimerkiksi omaisuusvero joka kohdistetaan vain niihin joihin halutaan - tai sitten kaikkiin jos niin halutaan.

[tyhmyri]

Hieno teoria, mutta uskon reaalimaailman lopputuleman olevan hyvässä tapauksessa stagflaatio ja huonossa hyperinflaatio.

Millä perusteella? Mihin ajatuksesi perustuu? Mikäli vaihtoehdot ovat deflaatio tai tuntuva inflaatio, niin kyllä ainakin minä valitsen inflaation. Ainakin SNB on kyennyt hoitamaan asian aika näppärästi ja hallitusti.

[Rauski]

Hieno teoria, mutta uskon reaalimaailman lopputuleman olevan hyvässä tapauksessa stagflaatio ja huonossa hyperinflaatio.

Millä perusteella? Mihin ajatuksesi perustuu? Mikäli vaihtoehdot ovat deflaatio tai tuntuva inflaatio, niin kyllä ainakin minä valitsen inflaation. Ainakin SNB on kyennyt hoitamaan asian aika näppärästi ja hallitusti.

Ihmiset eivät halua tuhlata vaan säästää. Ongelmana ovat olleet liian halpa raha liian kauan, nyt printtaus ei johda samanlaiseen luotonlaajennukseen kuin nousukautena, vaan päätyy todennäköisesti raaka-aine spekulaatioon mikä nostaa liki kaikkia tuontihintoja, mutta koska AY-liike ei pysty neuvottelemaan nyt palkankorotuksista samalla tapaa kuin 70-luvulla, koska markkinat ovat globaalit

Hyperinflaatio nyt kovin epätodennäköinen, mutta periaatteessa keskuspankki voisi jyrkän deflaation oloissa ostaa valtavia määriä joukkovelkakirjoja, mutta koska rahankiertonopeus (tai inflaatio-odotukset) ovat kovin matalat niin printtausoperaatiot eivät johda suurempaan inflaatioon...paitsi silloin kun markkinat alkavatkin yhtäkkiä hinnoilla kasvavaa inflaatiota ja likviditeetti vyöryy laajempaa talouteen, kiertonopeus nousee eksponentiaalisesti ja rahan arvo tuhoutuu hyperinflatoorisessa pamauksessa.

Olen joskus päässyt ohjaamaan n. 80m alusta merellä. Laiva ei aluksi reagoinut ruorin kääntämiseen mitenkään, mutta sitten kun kääntyminen alkoi, niin sitten mentiinkin ohi kurssin ja reilusti

[tyhmyri]

No joo, jos alhaiset korot kertovat mielestäsi halvasta rahasta, niin en voi kuin hämmästellä. Alhaiset korot kertovat ensisijaisesti siitä, että raha on niin kallista, kenelläkään ei ole varaa maksaa siitä enempää.

Yksi mielenkiintoinen asia on UK:n inflaatio, johon muutama kirjoittaja on viitannut useampaankin otteeseen. FT Alphaville sisältää hauskan artikkelin, jossa todelliseen dataan perustuvat luvut kertovat UK:n inflaation pienenevät todella hurjaa kyytiä. Artikkeli löytyy täältä. Artikkelissa viitatut luvut voi tarkistaa brittien tilastokeskuksen raportista ja BoE:n edustajan puheesta. Brittien ALV:n korotus on nyt sulanut eikä enää näy hintojenkorotuksena.

Minusta tuo kuvauksesi inflatorisesta pamauksesta on hölynpölyä. Esimerkkejä kaipaisin spekulaation sijaan. Sellainen "pamaus" olisi pitänyt tapahtua UK:ssa jo, mutta siellä supistava talouspolitiikka on osoittautunut supistavaksi eikä supistuvan kysynnän puitteissa ole oikein todennäköistä nähdä kestäviä inflaatiopiikkejä - minkä ei pitäisi olla yllätys.

Keskuspankki voi halutessaan tehdä kaikenlaisia mielenkiintoisia temppuja, mutta yritän ehtiä kirjoittamaan niistä myöhemmin. Nyt on ollut turhan jänniä aikoja myös ihan töiden puolesta.

[tyhmyri]

Jatkan oman viestini perään. Yglesias kirjoittaa sattuvasti siitä miksi esimerkiksi EKP:n mandaatti pelkän inflaation vahtimiseksi on umpityperää (juttu täällä). Syynä on se, että jos kiinalaiset innostuvat ostamaan lisää Mersuja ja bensan hinta nousee koska öljyn hinta nousee, niin EKP:n mielestä oikea ratkaisu on lisätä työttömyyttä Euroopassa nuijimalla inflaatiota pienemmäksi. Toisin sanoen inflaation tuijottaminen vahingoittaa taloutta koska se ei huomioi tarjontapuolen shokkeja. Aikaisemmin käytin viljasatoesimerkkiä, nyt käytän Yglesiaksen esimerkkiä.

Ainoa ratkaisu rahapolitiikan malliksi, joka tulee mieleen ja joka huomioisi shokit niitä pehmentäen eikä voimistaen, on NGDT-tavoitteen käyttäminen. Rahapolitiikkaa voidaan ja pitääkin vahvistaa perinteisillä keynesiläisillä ratkaisuilla, mutta niiden vaikutus jää heikoksi mikäli rahapolitiikkaa ei hoideta kunnolla.

[Rauski]

No joo, jos alhaiset korot kertovat mielestäsi halvasta rahasta, niin en voi kuin hämmästellä. Alhaiset korot kertovat ensisijaisesti siitä, että raha on niin kallista, kenelläkään ei ole varaa maksaa siitä enempää.

Yksi mielenkiintoinen asia on UK:n inflaatio, johon muutama kirjoittaja on viitannut useampaankin otteeseen. FT Alphaville sisältää hauskan artikkelin, jossa todelliseen dataan perustuvat luvut kertovat UK:n inflaation pienenevät todella hurjaa kyytiä. Artikkeli löytyy täältä. Artikkelissa viitatut luvut voi tarkistaa brittien tilastokeskuksen raportista ja BoE:n edustajan puheesta. Brittien ALV:n korotus on nyt sulanut eikä enää näy hintojenkorotuksena.

Minusta tuo kuvauksesi inflatorisesta pamauksesta on hölynpölyä. Esimerkkejä kaipaisin spekulaation sijaan. Sellainen "pamaus" olisi pitänyt tapahtua UK:ssa jo, mutta siellä supistava talouspolitiikka on osoittautunut supistavaksi eikä supistuvan kysynnän puitteissa ole oikein todennäköistä nähdä kestäviä inflaatiopiikkejä - minkä ei pitäisi olla yllätys.

Keskuspankki voi halutessaan tehdä kaikenlaisia mielenkiintoisia temppuja, mutta yritän ehtiä kirjoittamaan niistä myöhemmin. Nyt on ollut turhan jänniä aikoja myös ihan töiden puolesta.

Vainiin. Oikeastihan normaalissa lainauksessa alhaiset korot tarkoittavat suuria määriä säästöjä. Keskuspankit ovat tietty säätää korkotasot mieleiselleen tasolle, mutta oikeasti korkotaso olisi pilvissä, sillä pankit eivät halua luotottaa ketään, koska luottokelpoisia asiakkaita ei ole.

Hyperinflaatioita on tapahtunut maailmassa useampi kymmennen kappaletta. En silti pitänyt sitä kovin todennäköisenä. Jokatapauksessa printaamalla tarpeeksi kauan ja tarpeeksi pitkään saadaan sellainen aikaiseksi. Deflatorisesta ympäristössä vaan normaalin inflaation aikaan saaminenkin on vaikeata. Onneksi.

Kun yksityinen sektori pyrkii eroon veloistaan niin printtaaminen ei saa taloutta kasvamaan. Japani tarjoaa tästä selvän esimerkin. Talouskasvun aika on sitten kun yksityinen sektori on pienentänyt historiallisen korkeat velkatasonsa kestävälle tasolle.

Keskuspankki voi painaa rahaa muttei pakottaa pankkeja lainaaman sitä suurelle yleisölle.Printtaus saa aikaan vaan hyödykeralleja ja spekulatiivisia kuplia. Tietty FED tai EKP voi lähettää kaikille meille miljoonan euron/dollarin shekin, mutta onneksi sen verran järkeä sielläkin on ettei noista tapahdu.

[tyhmyri]

Deflatorisesta ympäristössä vaan normaalin inflaation aikaan saaminenkin on vaikeata. Onneksi.

En ehdi nyt paneutua muihin kohtiin tekstistäsi ja yritän palata niihin myöhemmin, mutta miksi pidät deflaatiota parempana kuin inflaatiota? Minun mielestäni kaikki saatavilla oleva empiirinen data tukee käsitystä, jonka mukaan NGDP:n pudotus on reaalitaloudelle erittäin vahingollista. Luen tekstisi siten, että sinun mielestäsi se on hyvä asia. Miksi työttömyys, konkurssit ja vastaavat ovat mielestäsi hyvä asia?

[Rauski]

Deflatorisesta ympäristössä vaan normaalin inflaation aikaan saaminenkin on vaikeata. Onneksi.

En ehdi nyt paneutua muihin kohtiin tekstistäsi ja yritän palata niihin myöhemmin, mutta miksi pidät deflaatiota parempana kuin inflaatiota? Minun mielestäni kaikki saatavilla oleva empiirinen data tukee käsitystä, jonka mukaan NGDP:n pudotus on reaalitaloudelle erittäin vahingollista. Luen tekstisi siten, että sinun mielestäsi se on hyvä asia. Miksi työttömyys, konkurssit ja vastaavat ovat mielestäsi hyvä asia?

Mielestäni deflaatio on luonnollinen tila taloudessa. Miksi asuntojen hintojen (siis esim 10v vanhan) asunnon pitäisi nousta tietyllä aikavälillä? Uskon talouden olevan pohjimmiltaan syklinen, missä keskuspankit lähinnä voimistavat syklejä. Pitkistä velkavetoisista kulutusjuhlista pitää maksaa lasku taantuman muodossa. On tietty määrä velkaa mitä taloudessa voi olla, nyt uskon, että olemme USA:ssa ja täällä tilanteessa missä tulevaisuudesta on lainattu liikaa talouskasvua ja sitä pitää alkaa maksaa takaisin. Velkaa on vaan liikaa ja se pitää pakottaa pois taloudesta, eli defaultata suuri osa siitä.

Toisaalta ymmärrän kyllä, että lainabuumit synnyttävät myös jotai positiivista. Voi kysyä, että olisiko Internet tullut samalla tapaa ilman IT-kuplaa? En usko, että keskuspankit voisivat saada aikaan reaalista kasvua tässä tilantessa ja kohtuu rivakkaa inflaatiota.

[tyhmyri]

Mielestäni deflaatio on luonnollinen tila taloudessa. Miksi asuntojen hintojen (siis esim 10v vanhan) asunnon pitäisi nousta tietyllä aikavälillä? Uskon talouden olevan pohjimmiltaan syklinen, missä keskuspankit lähinnä voimistavat syklejä. Pitkistä velkavetoisista kulutusjuhlista pitää maksaa lasku taantuman muodossa. On tietty määrä velkaa mitä taloudessa voi olla, nyt uskon, että olemme USA:ssa ja täällä tilanteessa missä tulevaisuudesta on lainattu liikaa talouskasvua ja sitä pitää alkaa maksaa takaisin. Velkaa on vaan liikaa ja se pitää pakottaa pois taloudesta, eli defaultata suuri osa siitä.

Eli deflaatio kaikkine seurauksineen on mielestäsi hyvä asia? Sinun mielestäsi on siis hyvä asia, että rahan omistaminen esimerkiksi käteisenä pöytälaatikossa on kannattavampaa kuin sen sijoittaminen vaikkapa yritystoimintaan? Mietihän tarkemmin mitä deflatorinen kehitys oikeasti tarkoittaisi.

Jos minulla on 100 yksikköä rahaa, joilla saisin 100 omenaa, niin sinun mielestäsi on hyvä asia että pidettyäni rahoja vuoden pöytälaatikossa saisin samalla rahasummalla vaikkapa 105 omenaa? Jos lainaan rahaa omenakauppiaalle, niin hänen täytyisi kyetä myymään enemmän omenoita pelkästään lainatun pääoman maksamiseksi.

Sinun logiikallasi palkansaajien nimellisansioiden pitäisi laskea joka vuosi. Eli palkkoja pitäisi alentaa joka vuosi mikäli tuottavuus ei lisääntyisi riittävästi. Kenenkään ei kannattaisi ostaa asuntoa koska palkat laskisivat ja asunnon arvo laskisi ja jokaisen kyky maksaa asuntolainaa heikkenisi. Tuotantoakaan ei kannattaisi tehdä koska raaka-aineet maksaisivat nyt enemmän kuin ensi vuonna jolloin tuote pitäisi myydä halvemmalla kuin mitä sen tuottaminen mahdollisesti maksoi.

Uskomatonta logiikkaa. Sopiva englanninkielinen termi on mind-boggling.

Kyllä tämä Euroalueen velkakriisi on selitettävissä yhdellä ainoalla kuvalla (Marcus Nunes laatinut kuvan on):

[tyhmyri]

Vainiin. Oikeastihan normaalissa lainauksessa alhaiset korot tarkoittavat suuria määriä säästöjä. Keskuspankit ovat tietty säätää korkotasot mieleiselleen tasolle, mutta oikeasti korkotaso olisi pilvissä, sillä pankit eivät halua luotottaa ketään, koska luottokelpoisia asiakkaita ei ole.

Tuosta käsityksestä, että alhaiset korot tarkoittavat halpaa rahaa ja korkeat korot tarkoittavat kallista rahaa, on kirjoittanut Milton Friedman aika hyvin. Häneen mukaansa kyseessä on harhakäsitys. Tavallisuudestaan huolimatta kyseessä tosiaan on harhakäsitys. Friedmanin juttu on täällä.

En jaksa kirjoittaa sitä auki suomenkielisenä vaan tyydyn viittaamaan tuohon alkuperäiseen juttuun.

[Rauski]

Vainiin. Oikeastihan normaalissa lainauksessa alhaiset korot tarkoittavat suuria määriä säästöjä. Keskuspankit ovat tietty säätää korkotasot mieleiselleen tasolle, mutta oikeasti korkotaso olisi pilvissä, sillä pankit eivät halua luotottaa ketään, koska luottokelpoisia asiakkaita ei ole.

Tuosta käsityksestä, että alhaiset korot tarkoittavat halpaa rahaa ja korkeat korot tarkoittavat kallista rahaa, on kirjoittanut Milton Friedman aika hyvin. Häneen mukaansa kyseessä on harhakäsitys. Tavallisuudestaan huolimatta kyseessä tosiaan on harhakäsitys. Friedmanin juttu on täällä.

En jaksa kirjoittaa sitä auki suomenkielisenä vaan tyydyn viittaamaan tuohon alkuperäiseen juttuun.

Korkeat korot indikoi matalaa säästämisastetta ja matalat korot päinvastoin. Kun säästämisaste tippuu niin korot nousevat kunnes säästöjä on taas kertynyt ja ihmiset alkavat ottaa lainaa. Keskuspankit voivat tietty puuttua asiaan, mutta jos ei ole kuluttajaa joka haluaa kulutttaa, niin eivätpä ne asialle juuri mitään voi, sanoi nobelisti mitä sanoi. Ongelma on liian matala säästämisaste ja liian korkeat velkatasot, mitkä korjautuvat vain sillä, että velat maksetaan pois tai sitten ne jätetään maksamatta.

Et pysty tarpeeksi pitkällä aikavälillä kuluttamaan enemmän kuin tienaat. Tähän ei auta mitkään jännät kirjainyhdistelmät, rahanpainamiset tai muut kepposet. Velkavetoinen talous on inherentisti deflatorinen ja kun velkaantuminen saavuttaa lakipisteen niin ongelmaa ei voi parantaa muuten kuin tiputtamalla velkaantumistasot taas alemmaksi.

Vai meinaatko, että jos a kasvaa 1,1^n  ja b 1,2^n niin a:n arvo joskus muka ylittäisi b:n? n on siis positiivinen kokonaisluku.

[citizen]

Eli deflaatio kaikkine seurauksineen on mielestäsi hyvä asia? Sinun mielestäsi on siis hyvä asia, että rahan omistaminen esimerkiksi käteisenä pöytälaatikossa on kannattavampaa kuin sen sijoittaminen vaikkapa yritystoimintaan? Mietihän tarkemmin mitä deflatorinen kehitys oikeasti tarkoittaisi.

Vastakysymyksenä tuohon voisi sanoa, että onko järkevää ostaa tavaroita, joita emme tarvitse, rahalla jota meillä ei ole? Onko järkevää, että esim. raaka-aineisiin (futuureihin) voi sijoittaa rahalla, jota ei oikeasti ole? Rauski on oikeassa, että rahapolitiikan löysentäminen on johtanut spekulaatioon ja esim. raaka-aineiden, jalometallien ja asuntojen hintakuplaan. Esim. Kiinan talouskasvu on johtanut tyhjien kaupunkien rakentamiseen. Myös Espanjassa on satoja tuhansia asuntoja tyhjillään. Löysällä rahapolitiikalla syntyy vain tällaisia kuplia eli resurssien haaskausta.

[tyhmyri]

Korkeat korot indikoi matalaa säästämisastetta ja matalat korot päinvastoin. Kun säästämisaste tippuu niin korot nousevat kunnes säästöjä on taas kertynyt ja ihmiset alkavat ottaa lainaa. Keskuspankit voivat tietty puuttua asiaan, mutta jos ei ole kuluttajaa joka haluaa kulutttaa, niin eivätpä ne asialle juuri mitään voi, sanoi nobelisti mitä sanoi. Ongelma on liian matala säästämisaste ja liian korkeat velkatasot, mitkä korjautuvat vain sillä, että velat maksetaan pois tai sitten ne jätetään maksamatta.

Katso liitteestä millaisia ovat säästämisasteet muutamassa maassa (lähde IMF). Mikäli ajatuksesi pitäisi paikkansa, niin säästämisasteen pitäisi suoraan korreloida korkojen kanssa. Mutta sitä ne eivät tee. Kaikissa noista maista on hyvin alhainen korkotaso.

Japanin tapauksessa uskon, että Japani tulee inflatoimaan velkansa pois muutaman vuoden sisällä. Tuskin jäävät makaamaan velkataakan alle.

Voisit ihan harrastusmielessä kaivaa hieman empiriaa asiasi tueksi.

Edit: Liite korjattu.

[Rauski]

Korkeat korot indikoi matalaa säästämisastetta ja matalat korot päinvastoin. Kun säästämisaste tippuu niin korot nousevat kunnes säästöjä on taas kertynyt ja ihmiset alkavat ottaa lainaa. Keskuspankit voivat tietty puuttua asiaan, mutta jos ei ole kuluttajaa joka haluaa kulutttaa, niin eivätpä ne asialle juuri mitään voi, sanoi nobelisti mitä sanoi. Ongelma on liian matala säästämisaste ja liian korkeat velkatasot, mitkä korjautuvat vain sillä, että velat maksetaan pois tai sitten ne jätetään maksamatta.

Katso liitteestä millaisia ovat säästämisasteet muutamassa maassa (lähde IMF). Mikäli ajatuksesi pitäisi paikkansa, niin säästämisasteen pitäisi suoraan korreloida korkojen kanssa. Mutta sitä ne eivät tee. Kaikissa noista maista on hyvin alhainen korkotaso.

Japanin tapauksessa uskon, että Japani tulee inflatoimaan velkansa pois muutaman vuoden sisällä. Tuskin jäävät makaamaan velkataakan alle.

Voisit ihan harrastusmielessä kaivaa hieman empiriaa asiasi tueksi.

Edit: Liite korjattu.

Olen jo pariin otteeseen sanonut, että luonnollisesti keskuspankit vääristävät tuota kuviota. En jaksaisi toistaa itseäni, mutta ehkä sitten en tarpeeksi selvästi sanonut. Keskuspankit voivat painaa korkotasot alas, mutta eivät mahda mitään jos pankit eivät halua lainata eivätkä ihmiset kuluttaa. Narulla ei voi työntää. Pitääkö tässä nyt alkaa perustella aksioomia? Vähän rahaa pankissa iso korko, paljon rahaa pankissa pieni korko. Vähän tavaraa markkinoilla kallista, paljon tavaraa markkinoilla halpaa.

Japani on puun ja kuoren välissä, sillä on paljon kotimaista lainaa itseasiassa erittäin suuret määrät. Yritys inflatoida velat pois on oman kansan silmille kusemista. Mitäs sitten kun Japanin eläkerahastot tarjoavat eläkeläisille arvonsa menettäneitä jenejä tai jos maan bondimarkkinat haistavat kusetuksen ja korkotaso nousee edes hiukan? Japani on täysin kuseessa, korot ylös pari prosenttiyksikköä koko maa konkassa.

[tyhmyri]

Olen jo pariin otteeseen sanonut, että luonnollisesti keskuspankit vääristävät tuota kuviota. En jaksaisi toistaa itseäni, mutta ehkä sitten en tarpeeksi selvästi sanonut. Keskuspankit voivat painaa korkotasot alas,¹ mutta eivät mahda mitään jos pankit eivät halua lainata eivätkä ihmiset kuluttaa.² Narulla ei voi työntää. Pitääkö tässä nyt alkaa perustella aksioomia?³ Vähän rahaa pankissa iso korko, paljon rahaa pankissa pieni korko.⁴ Vähän tavaraa markkinoilla kallista, paljon tavaraa markkinoilla halpaa.⁵

Muutama kommentti:
¹Keskuspankit harvemmin määräävät niitä korkoja, joita käytetään pankin ja vaikkapa yksityishenkilön välisessä lainanannossa. Keskuspankin ohjauskorko tietenkin tuppaa vaikuttamaan markkinakorkoihin, mutta se ei ole sama asia.
²Eiköhän esimerkiksi Jenkkilässä ole kyse siitä, että pankit eivät halua lainata. Olen jo useamman kerran postittanut tälle palstalle paloja raportista, jossa kerrotaan, että jenkkipankit eivät halua lainata yrityksille eivätkä yksityishenkilöille. Koska taloudessa pitää olla tietty määrä luottoa, niin sen vuoksi on äärimmäisen vaarallista jos pankit eivät lainaa.
³Kyllä. Olen haistavinani kommenteistasi näkemyksen, jonka mukaan on empirialla ja todellisuudesta saadulla datalla ei ole merkitystä. Tuollaisessa tilanteessa pidän kommentteja hölynpölynä niin kauan kunnes riittävän hyvin empiriaan tukeutuvia perusteluja löytyy. Jos tulkitsen asioita väärin, niin pyydän anteeksi, mutta muuten tosiaan edellytän niitä perusteluja.
⁴Anteeksi kuinka? Mikäli rahaa on markkinoilla vähän, eli rahapolitiikka on tiukkaa, niin korot ovat alhaisia. Syynä se, että jos rahapolitiikka on tiukkaa ei kenelläkään ole varaa maksaa korkeita korkoja.
⁵Tuokaan ei pidä aina paikkaansa.

Vaikka olenkin lähinnä markkinamonetaristi, niin tunnustan fiskaalisen toiminnan tärkeyden homman hoidolle. On tilanteita, erityisesti likviditeettiloukun tapauksessa, jolloin perinteinen ja suoramittainen fiskaalinen elvytys on tarpeen. Rakennetaan siltoja, lentokenttiä, asuntoja ja vastaavia. Totta kai tuolloin ei pidä tehdä samoin BoJ teki 1990-luvulla eli pienensi rahan määrää jopa nopeammin kuin fiskaaliset temput sitä kiertoon toivat. Mutta se on toinen tarina.

Yksi asia mikä kommenteissasi minua hämmentää on ajatus "hyvästä deflaatiosta". Okei, jos on hyvää deflaatiota, niin täytyy olla myös hyvää inflaatiota. Mutta ilmeisesti et hyväksy ajatusta hyvästä inflaatiosta. Ehkä kannattaisi muistaa, että kaikki talouteen liittyvät mallit ovat väkisin symmetrisiä.