Islamilaisessa kulttuurissa käydään tällä hetkellä valtataistelua vanhoillisen ajattelun (joka vastaa juuri tuota kirjoittamaasi) ja modernisaation välillä ja tämä taistelu johtaa vääjäämättä tuon edellisen tappioon. Arabikevät on tästä ensimmäinen alkusoitto.
Mihin tämä tulevaisuuden visiosi perustuu? Mitä ilmeisemmin muslimimaissa on muutospainetta, mutta on äärimmäisen ylimielistä olettaa, että he haluaisivat - sanotaan nyt eurooppalaistyylistä - yhteiskuntaa, tai että kuohunta tulisi johtamaan sellaiseen. Tuo ajatus kuulostaa juuri siltä, että asetat islamin kehitysasteikossa omien yhteiskuntien jälkeen, kun mielestäni kyseessä on täysin rinnakkaistodellisuus, jonka kehityskulku ei välttämättä seuraile meidän kehitystämme.
Kaikki merkit viittaavat juuri siihen, että islamilainen maailma maistoi jotain länsimaista 50, 60 ja 70-luvulla, ja sen jälkeen on hylännyt sen mitä suurimmassa määrin, ja on siitä lähtien rakentanut jotain ihan toisenlaista yhteiskuntaa. Noilta ajoilta Egyptistä, Irakista ja vaikka Afganistanista on runsaasti videomateriaalia esim. Youtubessa, ja siellä melko länsimaalaisittain pukeutuneet naiset opiskelevat yliopistossa ilmeisen avoimessa yhteiskunnassa. Sen jälkeinen kehitys on ollut islamismin riemukulkua. Iranin vallankumouksessa taisi aikanaan olla jotain samaa kuin arabikeväässä. Maailma luuli, että nyt savustetaan korruptoitunutta diktaattoria ulos vallasta, kun todellisuudessa pystytettiin ääri-islamilaista diktatuuria. Samat ihmiset hengenheimolaisineen hurrasivat silloin, kuin hurraavat nytkin. Arabikevään seurauksena emme todellakaan tule näkemään näiden yhteiskuntien "modernisointia", vaan entistä islamilaisemman arabimaailman.
Modernisaatioteoria on muutenkin täynnä reikiä. Onko esimerkiksi Italia "modernisoitunut" ja päässyt eroon mafiasta? Ei ole, vaan Cosa Nostra ja 'Ndrangheta ovat levittäytyneet pohjoisen suuriin kaupunkeihin ja jopa Saksaan asti. Asiat eivät mitenkään itsestään kulkeudu kohti parempaa, vaikka halua olisikin.
Jälleen luit väärin. Tunnen Suomen kansalaisena luonnollisesti läheisempää sitoutumista Suomeen ja suomalaisiin kuin muihin, mutta pointtini oli se, että jos asiaa rehellisesti ajattelen, en voi tuollaista jakoa tehdä enää joskus 200 vuoden päästä elävien ihmisten välillä. Silloin elävien suhteen voin oikestaan sanoa vain, että tunnen yhteenkuuluvuutta sen ajan ihmiskunnan kanssa. Jos sinä voit tehdä jonkun jaottelun, niin vastaa sitten niihin esittämiini ongelmakohtiin.
Hmm... Mitäs ne ongelmakohdat olivat? Se, että lapsenlapseni menisi naimisiin somalin kanssa? Mahdollista, koska elämme kulttuurissa, jossa jokainen voi itse valita puolisonsa. Myös naiset. Jos somali on järki-ihminen, kasvattavat varmaan järkeviä lapsiakin, joihin voisin helposti samaistua. Suhtaudun kuitenkin suurella varauksella. Jos, jos ja jos. Jos islan ei olisi vihan uskonto, tuskin vastustaisin sitä millään tavalla. Jos kasvattavat jihadisteja, tai somalialaisesti käyttäytyviä ihmisiä, jotka halveksuvat ja hyväksikäyttävät muita, en koe mitään yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Enkä minä tiedä mihin maahan jälkeläiseni asettuvat. Uskon kuitenkin heidän asuvan maassa, jonka kulttuuriin voivat samaistua, jonka voivat kokea omakseen, ja jota voivat olla rakentamassa, ja jonka kulttuuriin he voivat omat lapsensa ilolla ja ylpeydellä kasvattaa. Mielestäni ihmisten muutto maasta toiseen ei ole mitenkään negatiivinen asia itsessään. Itse asiassa se on mielestäni varsin positiivinen, koska se antaa ihmiselle enemmän vapautta valita. Se missä kohtaan ongelmia, on vieraiden
kulttuurien muutto toiseen maahan. Siis jos ihminen muuttaa toiseen maahan, ja alkaa elää sikäläistä elämää ehkä pienellä alkuperänsä tuomalla mausteella, asia on ok. Jos sukuyhteisöt ja kansat muuttavat maahan, jonka kulttuuria he eivät halua noudattaa, jonka kansaa he eivät koe omakseen ja johon he eivät halua sulautua, kyseessä on mielestäni tilanne, jota ei voi hyväksyä.
Ja mitä valtioihin tulee, niin itse ainakin toivon, että tuohon mennessä ihmiskunta on päässyt eroon valtioajattelusta, joka on tuottanut niin paljon sotia tälle planeetalle ja organisoitunut yhden kaikkien ihmisten kannalta tasa-arvoisen, demokraattisen ja oikeudenmukaisen järjestelmän alle.
Toivo. Minä toivon maailmanrauhaa valtioiden, kansojen, uskontojen, ideologioiden ja ihmisten välille, mutten perusta tulevaisuuden visioitani sen varaan. Toivon jopa muslimien muuttuvan normaaleiksi ihmisiksi. Minun toivomiseni ei muuta maailmaa. Muuttaako sinun? Jos muuttaa, niin voimmekin aloittaa sr:n palvomisen. Muuten tällä kommentilla ei ole mitään merkitystä.
Ja: suvaitsevaisuus on suvaitsevaisuutta. On vain yhdenlaista suvaitsevuutta, ja sitten on sen puute. Sen puutteen inkarnaatio on islam, enkä usko sen siitä muuttuvan, koska se on betonoitu niin vahvasti.
Sitä ei pidä suvaita. Ei Muhammed tyhmä ollut, vaan äärimmäisen ilkeä.
Eikä kansallisvaltio, tai ajattelu mitenkään automaattisesti johda sotiin. Kansallisvaltioiden välisiin sotiin johtavat toisten kansojen epäreilu kohtelu. Yhtä järjestelmää en toivo, kuten Roope tuossa mainitsikin.
