Anneli Auer-juttuun kyseenalainen syyttäjä

[Noottikriisi]

Jos syyttäjän todisteet ovat lasten kertomuksia, suhtaudun niihin hyvin kriittisesti. Psykologien johdattelemat lasten kuulustelut ovat lähempänä noitavainoja kuin tiedonhankintaa.
Näistä on paljon esimerkkejä. Psykologi, tai muu myötätuntoinen ja johdatteleva ihminen, saa lapsen kertomaan mitä tahansa insestistä, saatananpalvonnasta ja vauvojen uhraamisesta. Samoin monet aikuiset ovat alkaneet psykologin avustuksella "muistaa" täysin perättömiä asioita menneisyydestään.

http://www.city.fi/artikkeli/Kunnes+toisin+todistetaan/2606/

Tapaus Niko on klassikkoesimerkki. Vuonna 1990 Niko leikki päiväkodissa sopimattomia pyllyleikkejä muiden lasten kanssa. Sillä seurauksella, että hänet otettiin huostaan, eikä hän saanut kolmeen vuoteen olla vanhempiensa kanssa ilman ulkopuolista valvontaa. Kolmen ja puolen vuoden lastenkotitaipaleen jälkeen lääninoikeus palautti pojan kotiin.

"Miks just mä oon se poika?" Nikon sanotaan tiukanneen äidiltään myöhemmin.

Syyttäjät ajavat insestisyytteitä läpi henkilökohtaisella palolla, joten puolustuksella on aina tiukka tehtävä edessään. Jos syytetty haluaa pitää huolta oikeusturvastaan, tulee hänen hankkia kunnon lakimies.

http://en.wikipedia.org/wiki/Day_care_sex_abuse_hysteria

Day-care sex-abuse hysteria was a panic that occurred primarily in the 1980s and early 1990s featuring claims against daycare providers of satanic ritual abuse and several forms of child abuse.[1][2] A prominent case in Kern County, California, first brought the issue of day care sexual abuse to the forefront of the public awareness, and the issue figured prominently in news coverage for almost a decade. The Kern County case was followed by cases elsewhere in the United States as well as Canada, New Zealand, Brazil, and various European countries.

http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/valemuisto.html

Tutkimus osoitti, että valemuistoja voidaan tuottaa suhteellisen helposti traumaattisistakin tilanteista. Entä kun pelkän kyselylomakkeen ja ystävällishenkisen haastattelun sijaan henkilö menee tapaamaan terapeuttia ehkä vakavienkin ongelmien vuoksi, tapaa terapeuttia mahdollisesti montakin kertaa viikossa, lukee ongelmiensa syihin paneutuvia kirjoja ja ottaa osaa ryhmäterapiaan? Millainen vaikutus henkilön omalla motivaatiolla, ajatuksellisella ympäristöllä ja sosiaalisella tuella/painostuksella on valemuistojen syntymiseen? Tästä on kyse, kun keskustellaan vuosikymmenienkin jälkeen mieleen ”palanneista” insesti- tai pedofiliamuistoista, eli niin sanotusta valemuistosyndroomasta.

Valemuistot liittyvät myös esimerkiksi kokemuksiin edellisistä elämistä, tulevista elämistä, ufosieppauksiin sekä hypnoosiin.

Psykologia ja monet terapiamuodot ovat mielestäni puoskarointia eikä niiden avulla hankittuja "todisteita" pitäisi hyväksyä oikeudessa.

[Kuosto]

Tuosta Nils Gustafssonista, kävi kaverilla säkä, että kolme nuorta ympäriltään murhattiin raa'asti, mutta hän selvisi pintanaarmuilla. 
DNA-testit eivät olleet aukottomia, koska teltasta löytyi (ainakin) viiden ihmisen DNA:ta, jolloin ei muka ollut aukoton väite, että NG murhasi ystävänsä juuri siksi, ettei saanut. Nurinkurista!

Mistä tämä satu on peräisin? Sepititkö ihan itse?

Uskomatonta ei ole vain se, millaista potaskaa tietämättömyys synnyttää, vaan myös pakkomielle torjua paikkansa pitävä tieto.

Bodom-järven teltan verijäljistä löytyi kaikkien neljän nuoren DNA:ta. Ei muiden.
Syyttäjien sepittämän tarinan NG:stä hyökkäämässä teltan ulkopuolelta olisi riittänyt kaatamaan jo se, että NG:n verta löytyi teltan pohjasta, juuri siltä alueelta jossa NG jo vuonna 1960 kertoi nukkuneensa. Syyttäjien kehittelemä tarina oli mahdoton, minkä myös Tom Ifströmin ja Heli Haapalehdon on täytynyt ymmärtää.

Lisäksi teltan ulkopuolella oli pyyhe, jossa oli ainakin 5. hlön DNA:ta. Tällä ollut mitään tekemistä teltan verijälkien kanssa.
Teltan ulkopuolella oli myös mm. limsapullossa tuntemattoman henkilön sormenjälkiä, kuten, tietenkin, oli havaittu jo 1960-luvulla.

Bodom-jutun tuotti tutkinnanjohtaja Tero Haapalan pakkomielle. Kiihkouskovaisella Haapalalla oli voimakas sisäinen näkemys NG:n syyllisyydestä, ja sitä pakkomiellettä sitten yritettiin toteuttaa. Sillä kertaa pakkomielteille kävi huonosti. Haapalan uraan se ei toki vaikuttanut; Suomessahan poliisi ei koskaan joudu virkatörmäilyistään vastuuseen.

[Kuosto]

Noottikriisi kirjoittaa painavaa asiaa. Juuri nuo seikat kannattaa pitää mielessä, kun lukee poliisin hyväksikäyttöväitteitä.

[M]

Asiaan palatakseni, oikeasti hyväksikäytettyjen lasten hoitovastuu on sellainen pesti, että sitä ei kukaan ota vapaaehtoisesti kantaakseen.  Vastuuntunnosta ja rehellisyydestä voi olla AA:n veljen kohdalla enempikin kyse. Ja huomatkaa, veli toimii soisaaliviranomaisten/lastensuojelun jatkuvassa valvonnassa.

Tökero kehäpäätelmä. Lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä ei ole toistaiseksi esitetty mitään todisteita.

Melko tökeröä tuo. Eikä edes päättelyä. Todistelu tapahtuu oikeudessa.

Kannattaa muistaa, että HO:ssa painoi, muun ohella, vanhimman tyttären kertomus paikalla olleesta vieraasta miehestä. Miten sattuukin, että HO:n hylättyä murhasyytteet alkaa tyttären hiillostus...

...jonka tuloksena nostetaan kymmeniä perusteettomia syytteitä. Jonkin verran lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia ja niiden tutkintaa tuntevana voin todeta, että "hiillostetun" lapsen kertomuksissa olisi niin paljon epäuskottavaa, että prosessi pysähtyisi viimeistään syyttäjään. Et kai kuvittele, että sosiaali- ja lastensuojeluviranomaiset antaisivat poliisin "hiillostaa" lasta vapaasti?  Et kai kuvittele, etteikö tämän luokan tapauksessa sosiaalitoimella ja terveydenhuollon työntekijöillä olisi tukenaan alan paras ammattihenkilöstö?

Palaa planeetalle, edelleenkin. 

[M]

Jos syyttäjän todisteet ovat lasten kertomuksia, suhtaudun niihin hyvin kriittisesti. Psykologien johdattelemat lasten kuulustelut ovat lähempänä noitavainoja kuin tiedonhankintaa.

Psykologit eivät kuulustele lapsia. He eivät myöskään "johdattele" kuulusteluja ja kuulustelijoita. Kuuleminen on viranomaistyötä.

Näistä on paljon esimerkkejä.

Joista tuoreimmat löysit hädin tuskin 90-luvulta. Sen jälkeen alalla on tapahtunut paljon.

Psykologia ja monet terapiamuodot ovat mielestäni puoskarointia eikä niiden avulla hankittuja "todisteita" pitäisi hyväksyä oikeudessa.

Jokainen näyttö arvioidaan erikseen oikeudessa. Vaikka jostakin syystä näytät pelkäävän psykologiatiedettä ja sen sovelluksia, suurinta juridista puoskarointia olisi sulkea todistelusta pois jotakin yhtä mielivaltaisesti kuin esität.

[M]

Noottikriisi kirjoittaa painavaa asiaa. Juuri nuo seikat kannattaa pitää mielessä, kun lukee poliisin hyväksikäyttöväitteitä.

Juuri nuo seikat kannattaa pitää mielessä, kun sovittelee salaliittoviittaa ja foliohattua päähänsä. Psykologit ja poliisit siis keksivät kiusata viatonta Aueria keksityillä syytteillä, joita harhaiset psykologit ja poliisit tahallaan ja yhteistuumin istuttivat Auerin lasten päihin?  Oikeasti mitään ikävää ja pahaa ei ole tapahtunut, Auer on syytön, vaikka toisin todistettaisiin oikeudessa? Salaliitto ajoi pienen ihmisen päälle, kun pahantahtoinen ja ilkeä on?

Ymmärrän hyvin syyttömyysolettaman merkityksen. Syyttäjän pitää ottaa syyttömyyttä puoltavat seikat huomioon harkinnassaa, oikeuden tietysti myös. Silti se on vain olettama. Toisinkin voi olla. Maltan odottaa oikeuden päätöstä enkä heitä ensimmäistä kiveä. Aueria en silti suostu nimeämään a priori syyttömäksi leskirouvaksi, jota ymmärtämättömät ja pahantahtoiset viranomaiset yksissä tuumin vainoavat.

[P]

Kyllä vain, viranomaisilla on pakkomielle: poliisi ei voi olla väärässä.
Se pakkomielle vaivaa monia siviilejäkin.

Tuo muuten on ihan todellinen ilmiö, jota olen ollut todistamassa itsekin. Ihan vähäpätöisessä asiassa poliisin esitutkintamateriaali ei vastannut todellisuutta ja oikeaa toiselta viranomaiselta - jonka toimialaan se kuului - saatua materiaalia. Kun tästä huomautettiin alkoi keski-ikäinen konstaapeli huutaa naama punaisena, kuin pallit olisivat jääneet oven väliin ; " Sinustako poliisi voi tehdä virheen!" 

Siihen kun sitten erehdyin toteamaan; että poliisi on ihminen ja kaikki tekevät virheitä, huuto ja älämölö vaan koveni. Oli muuten koominen kokemus. Rapisi siihen kunnioitus ja luottamus poliisia kohtaan aika täysin. Jotenkin itsekriittisyys ja pyrkimys totuuteen uupuu osasta poliisikuntaa. Tärkeintä on vain omien kasvojen suojeleminen, vaikka olisivat täysin väärässä. Se on valtaisan sairas ja haitallinen piirre siinä organisaatiossa.   

[Mansikka]

Auer-asiasta tiesin ennen tätä ketjua vain lehtiotsikoita, mutta nyt heräsi kiinnostus viranomaisten toimintaan asiassa. Kuoston teksti vaikuttaa asialliselta ja sanomaltaan huolestuttavalta. Junkkari on pyytänyt diaarinumeroita, ja minäkin toivon asiakirja-tietoja, jos sellaisia on.

Esimerkiksi ketjussa sivutun Bodomin oikeudenkäyntiasiakirjat ovat netissä, eikä ainakaan minulle jäänyt epäilystä NG:n syyttömyydestä ne luettuani.

[Noottikriisi]

Jos syyttäjän todisteet ovat lasten kertomuksia, suhtaudun niihin hyvin kriittisesti. Psykologien johdattelemat lasten kuulustelut ovat lähempänä noitavainoja kuin tiedonhankintaa.

Psykologit eivät kuulustele lapsia. He eivät myöskään "johdattele" kuulusteluja ja kuulustelijoita. Kuuleminen on viranomaistyötä.

Tuosta Nikon tapauksesta tuli TV-ohjelma jossa pääsivät ääneen sekä Niko että häntä kuulustellut ja johdatellut psykologi. Niko sanoi puhelimessa isälleen, "tuu vetään Maj:ta turpaan". Psykologi jonka etunimi siis oli Maj, kertoi että Niko sanoi, "tuu vetään maitoturpaan", joka ko. puoskarin mielestä oli pedofiilien koodikieltä ja tarkoitti suihinottoa.

Näistä on paljon esimerkkejä.

Joista tuoreimmat löysit hädin tuskin 90-luvulta. Sen jälkeen alalla on tapahtunut paljon.

Olisi mielenkiintoista kuulla jos jotain uutta on ilmennyt. Minulla on todella sellainen käsitys että psykologia on vain vähän hyödyllisempää kuin homeopatia tai grafologia mutta haitallisempaa koska sillä on jostain kumman syystä yleistä kannatusta.

Psykologia ja monet terapiamuodot ovat mielestäni puoskarointia eikä niiden avulla hankittuja "todisteita" pitäisi hyväksyä oikeudessa.

Jokainen näyttö arvioidaan erikseen oikeudessa. Vaikka jostakin syystä näytät pelkäävän psykologiatiedettä ja sen sovelluksia, suurinta juridista puoskarointia olisi sulkea todistelusta pois jotakin yhtä mielivaltaisesti kuin esität.

Toivoisin että yleinen mielipide muuttuisi vähän kriittisemmäksi pseudotieteitä kohtaan.

[Noottikriisi]

Ymmärrän hyvin syyttömyysolettaman merkityksen. Syyttäjän pitää ottaa syyttömyyttä puoltavat seikat huomioon harkinnassaa, oikeuden tietysti myös. Silti se on vain olettama. Toisinkin voi olla. Maltan odottaa oikeuden päätöstä enkä heitä ensimmäistä kiveä. Aueria en silti suostu nimeämään a priori syyttömäksi leskirouvaksi, jota ymmärtämättömät ja pahantahtoiset viranomaiset yksissä tuumin vainoavat.

Minäkin maltan odottaa oikeuden päätöstä Auerin suhteen. Jos päätodisteena langettavassa tuomiossa ovat lasten kertomukset, en kuitenkaan pidä tuomiota perusteltuna.
Sen sijaan minusta on jo käynyt ilmeiseksi että syyttäjä ja poliisi ovat toimineet törkeästi. Siihen vaan lienee turha toivoa oikeuden päätöstä.

[Kuosto]

Psykologit eivät kuulustele lapsia. He eivät myöskään "johdattele" kuulusteluja ja kuulustelijoita. Kuuleminen on viranomaistyötä.

Lähdetään peräpäästä:

I
Se, että kuuleminen on viranomaistyötä, ei millään tavalla takaa sen oikeellisuutta. Jos sitä väittää, väittää viranomaisia automaattisesti moitteettomiksi. Se on yhtä uskottavaa, kuin hammaskeijun olemassaolo.
Viranomaistyötä ovat myös poliisin tekemät kuulustelut, ja silti - tai juuri siksi  - ne ovat usein johdattelevia ja manipuloivia.

On psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä, jotka johdattelevat ja manipuloivat lapsia, kuullessaan näitä hyväksikäyttöepäilyistä. On olemassa kokonainen koulukunta, joka pitää tätä paitsi hyväksyttävänä, myös suotavana.
Tunnetuin tämän koulukunnan edustaja on saksalainen professori Thilman Furniss. Hänen metodinsa ovat tuottaneet lukuisia kuuluisia katastrofeja, joista tunnetuimmat ovat Munsterin ja Bjuginin skandaalit. Jälkimmäinen, Norjassa nähty näytelmä johti siihen, että Norjan valtakunnansyyttäjä kielsi Furnissin metodien käyttämisen.

Suomessa tunnetuin tämän koulukunnan edustaja on psykiatri Esko Varilo. Hän työskenteli pitkään Lastenlinnassa, kunnes sai kehoituksen erota. Varilo oli työnohjaajana tapaus Nikossa, josta Noottikriisi kirjoittin aikaisemmin, ja joka oli häpellinen esimerkki kelvottomasta viranomaistyöstä.
Yksityisbisneksenään Varilo koulutti 80- ja 90-luvuilla valtavan määrän sosiaalityöntekijöitä, ja myös psykologeja Furnissin oppeihin (en tiedä, jatkuuko Varilon koulutusbisnes yhä). Nämä ihmiset ovat edelleen töissä, ja viranomaistyönä johdattelevat ja manipuloivat lapsia.

Tunnettu ja äänekäs  Furnissin oppien kannattaja on varatuomari Helena Molander, joka Mannerheimin lastensuojeluliiton "lapsiasiamiehenä" vaati tuota puoskarointia ainoaksi "totuudeksi" Suomessa. MLL onneksi potki v. 2003 pellolle tämän iltapäivälehtien rakastaman kiihkoilijan.

Furnissin opit, johdattelu ja manipulointi, ovat vastoin esitutkintalakia, ja myös vastoin nyt voimassa olevia viranomaisohjeita. Siitä ei seuraa, etteikö sitä edelleen tehtäisi.

[M]

Olisi mielenkiintoista kuulla jos jotain uutta on ilmennyt. Minulla on todella sellainen käsitys että psykologia on vain vähän hyödyllisempää kuin homeopatia tai grafologia mutta haitallisempaa koska sillä on jostain kumman syystä yleistä kannatusta.

Minulle on harvinaisen selvää, että sinulla on tuollainen käsitys, jota perustelet yhdellä vanhalla surullisella esimerkillä. Kovin kovin kaunaista ja pelokasta sinulta.

Toivoisin että yleinen mielipide muuttuisi vähän kriittisemmäksi pseudotieteitä kohtaan.

Näin varmasti on. Säästä kuitenkin tämä ketju pseudo- ja ns. oikea-tiede -jankkaamiselta.

[M]

Ymmärrän hyvin syyttömyysolettaman merkityksen. Syyttäjän pitää ottaa syyttömyyttä puoltavat seikat huomioon harkinnassaa, oikeuden tietysti myös. Silti se on vain olettama. Toisinkin voi olla. Maltan odottaa oikeuden päätöstä enkä heitä ensimmäistä kiveä. Aueria en silti suostu nimeämään a priori syyttömäksi leskirouvaksi, jota ymmärtämättömät ja pahantahtoiset viranomaiset yksissä tuumin vainoavat.

Minäkin maltan odottaa oikeuden päätöstä Auerin suhteen. Jos päätodisteena langettavassa tuomiossa ovat lasten kertomukset, en kuitenkaan pidä tuomiota perusteltuna.

Lasten kertomusten todistusvoima arvioidaan kuten muukin näyttö. Oletko eri mieltä?

Sen sijaan minusta on jo käynyt ilmeiseksi että syyttäjä ja poliisi ovat toimineet törkeästi. Siihen vaan lienee turha toivoa oikeuden päätöstä.

Nyyh.

[M]

Furnissin opit, johdattelu ja manipulointi, ovat vastoin esitutkintalakia, ja myös vastoin nyt voimassa olevia viranomaisohjeita. Siitä ei seuraa, etteikö sitä edelleen tehtäisi.

Sinäkin lähdet hyökkäilemään psykologiaa ja psykiatrian yhtä vanhentunutta rajapraksista vastaan vihjaillen, että niin mukamas tehtäisiin edelleen. Diaarinumerosi puuttuvat edelleen, samoin muukin perustelu. Surullista.

Mielestäni tieteellisyyteen suoraan tai epäsuorasti vetoava voisi itsekin noudattaa periaatteitaan. Tieteessä tuotetaan totuuslauseita. Ne pitää perustella. Voisit aluksi perustella ja näyttää todeksi väitteesi, että "manipulointia ja johdattelua" tehdään, siis nyt. Siis kuka tekee/teki, milloin, missä? Diaarinumerot näistä  tapauksista olisivat aika lailla vakuuttavia.

[M]

Huomaa, että tässä herra M, ei suvaitse kriittistä näkökulmaa poliisin, syyttäjän ja esitutkinnassa olleiden muiden viranomaisryhmien, kuten psykologit ja sosiaalityöntekijät, kohtaan. Kuten itse sanoit, todistelu suoritetaan oikeudessa, mutta ennen kuin mikään rikosasia menee oikeuteen, pitää olla vahva näyttö, että syyte asiassa nostetaan.

Nyt ei olekaan siis kysymys siitä, onko Auer syytön vai syyllinen, vaan siitä onko viranomaiset toimineet epäeettisesti. Kuten täällä kommenteissa on tullut esille, kasvojenmenettämisen pelko menee yli itse asian.

Meneekö? Minusta ei ole riittävää, että jotkut kirjoittajat ajattelevat niin, perustelematta tai perustellen 1980-1990 -luvun surullisella tapauksella. Minusta he syyllistyvät itse arvostelemaansa psykologiseen ja psykiatriseen puoskarointiin, kun olettavat viranomaisten laajasti toimineen muiden motiivien kuin virkavaatimusten ohjaamina. Ei hyvä.

Ritva, et muistane sitä, että oikeudessa voidaan punnita myös se, jos joku virkavastuulla toimiva toimisi epäeettisesti tai jopa lakia rikkoen.

[Kuosto]

Sinäkin lähdet hyökkäilemään psykologiaa ja psykiatrian yhtä vanhentunutta rajapraksista vastaan vihjaillen, että niin mukamas tehtäisiin edelleen. Diaarinumerosi puuttuvat edelleen, samoin muukin perustelu. Surullista.

Liikuttava viritys, Furnisin ja seuraajiensa metodit olisivat vanhentuneita!

Furnissin ja Esko Varilon & vaimonsa Leena Linnan metodi oli hirvittävää, täysin epätieteellistä puoskarointia alusta pitäen. Siitä huolimatta ne olivat Euroopassa laajasti käytössä, ja ovat edelleen. Myös Suomessa. Eivät ne mihinkään ole kadonneet, ei annettu koulutus noin vain katoa.

Kiinnostavinta ja psykologian / psykiatrian tieteenalan kannalta raskauttavaa on, ettei kritiikki tätä puoskarointia vastaan herännyt suinkaan alan sisältä. Kritiikki käynnistyi oikeustieteen suunnalta: Furniss-metodi  tuottaa tietenkin juuri sen tuloksen, jonka kuulustelija on etukäteen päättänyt.  Sen vuoksi poliiseista se kehno aines piti Furnissin touhuista.

Toki myös psykologian piirissä on tehty hyvää tutkimustyötä, jossa on osoitettu monet toisten psykologien ja sosiaalityöntekijöiden insestitutkimukset perin epätieteellisiksi ja kaikin puolin kelvottomiksi. Esimerkiksi Pekka Santtila - entinen poliisiammattikorkeakoulun opettaja, nykyinen Åbo Akademian professori - ja Katariina Finnilä-Tuohimaa ovat julkaisseet loistavaa tapauskritiikkiä. Löytyy googlaamalla.

[Kuosto]

Ritva, et muistane sitä, että oikeudessa voidaan punnita myös se, jos joku virkavastuulla toimiva toimisi epäeettisesti tai jopa lakia rikkoen.

Vain teoriassa. Poliisi ei Suomessa joudu virkarikoksistaan vastuuseen käytännössä koskaan. Syyttäjän todistaja, joka valehtelee, ei joudu vastuuseen. Puolustuksen todistaja sen sijaan joutuu hyvinkin helposti vaikeuksiin.

Myös tätä merkitsee poliisi- ja syyttäjälaitosten korruptio.

[M]

Sinäkin lähdet hyökkäilemään psykologiaa ja psykiatrian yhtä vanhentunutta rajapraksista vastaan vihjaillen, että niin mukamas tehtäisiin edelleen. Diaarinumerosi puuttuvat edelleen, samoin muukin perustelu. Surullista.

Liikuttava viritys, Furnisin ja seuraajiensa metodit olisivat vanhentuneita!

Furnissin ja Esko Varilon & vaimonsa Leena Linnan metodi oli hirvittävää, täysin epätieteellistä puoskarointia alusta pitäen. Siitä huolimatta ne olivat Euroopassa laajasti käytössä, ja ovat edelleen. Myös Suomessa. Eivät ne mihinkään ole kadonneet, ei annettu koulutus noin vain katoa.

Kiinnostavinta ja psykologian / psykiatrian tieteenalan kannalta raskauttavaa on, ettei kritiikki tätä puoskarointia vastaan herännyt suinkaan alan sisältä. Kritiikki käynnistyi oikeustieteen suunnalta: Furniss-metodi  tuottaa tietenkin juuri sen tuloksen, jonka kuulustelija on etukäteen päättänyt.  Sen vuoksi poliiseista se kehno aines piti Furnissin touhuista.

Toki myös psykologian piirissä on tehty hyvää tutkimustyötä, jossa on osoitettu monet toisten psykologien ja sosiaalityöntekijöiden insestitutkimukset perin epätieteellisiksi ja kaikin puolin kelvottomiksi. Esimerkiksi Pekka Santtila - entinen poliisiammattikorkeakoulun opettaja, nykyinen Åbo Akademian professori - ja Katariina Finnilä-Tuohimaa ovat julkaisseet loistavaa tapauskritiikkiä. Löytyy googlaamalla.

Diaarinumerot ja perustelusi löytyvät googlaamalla? Onkos tämä nyt tieteellistä?

[Kuosto]

Kyllä. Jokainen saa valehdella oikeudessa niin paljon kuin kerkeää, eikä joudu siitä mihinkään vastuuseen. Suomen oikeusjärjestelmä on perseestä ja tähän pitäisi saada muutos. Sekä Kuosto että M ovat tässä oikeassa, mutta mitä tekee meidän kansanedustajat tämän asian eteen? Ei yhtikäs mitään.

Jos ajatellaan rikosprosessin ketjua poliisi-> syyttäjä -> tuomioistuin, niin kaikkein vankin lenkki on tuomioistuin. Kaikkein heikoin, epäpätevin ja varsinkin epärehellisin lenkki on poliisi.
Tämän todetessani en kiistä, etteikö tuomioistuinlaitoksessa ole paljon korjattavaa.
Kaikkein pahin puute tuomarien ammattitaidossa on taipumus uskoa poliisitodistajien väitteitä, samoin he yliarvostavat lääkärien lausunnot. 

Poliisille valehtelu tuomioistuimessa todistajana, vanhan, jylhän nimen mukaisesti väärä vala on rutiinia. Tässä yksi esimerkki poliisitodistajien valehtelusta:
http://mikkoniskasaari.fi/node/80

[Noottikriisi]

Sen sijaan minusta on jo käynyt ilmeiseksi että syyttäjä ja poliisi ovat toimineet törkeästi. Siihen vaan lienee turha toivoa oikeuden päätöstä.

Nyyh.

Keskustelu viranomaisten mielivallasta on kyllä ihan keskeistä maahanmuuttokritiikin kannalta. Psykologian ongelmallisuus kuuluu asiaan vain siksi että viranomaiset voivat käyttää sitä mielivaltansa oikeuttamiseen.

[Kuosto]

Psykologit eivät kuulustele lapsia. He eivät myöskään "johdattele" kuulusteluja ja kuulustelijoita. Kuuleminen on viranomaistyötä.

Anneli Auerin jutun hovioikeustuomio on poikkeuksellisesti internetissä:
http://www.oikeus.fi/55277.htm

Erityisesti jokaisen poliisiuskovaisen kannattaa lukea HO:n perustelut. Niistä ilmenee muun muassa, miten härskisti poliisi on yrittänyt johdatella ja painostaa AA vanhinta tytärtä ensin yhteen, sitten toiseen suuntaan. Viranomaistyönä. HO:n mukaan
- tuolloin 9-vuotias tytär v. 2006 kertonut 12 tuntia murhan jälkeen vapaasti omat muistikuvansa, vaikka poliisi on tuputtanut hänelle ”isoa miestä” joka ”piileskeli pesuhuonessa” ja ”poistui vikkelästi”. Näihin poliisin johdatteluihin hän ei juurikaan ole lähtenyt mukaan.
- AA on paljon myöhemmin kertonut hänelle, että poliisin mielestä äiti tappoi isän
- siitä huolimatta tytär on pysynyt kertomuksessaan, vaikka poliisi on syksyllä 2009 useaan otteeseen törkeästi painostanut tyttöä muuttamaan kertomuksensa, väittäen ettei tytön kertomus voi olla totta ym.

Todistajakuulemisessa kannattaa kiinnittää eroihin "kallonkutistajien" poikkeaviin lausuntoihin. Syyttäjän todistaja, jonkin sortin terapeutiksi ilmoittautuva ZH (työpaikka TYKS) selittää muitta mutkitta  tyttären kertomuksen äidin syöttämäksi (päätöksestä ilmenee, miksi ZH puhuu roskaa).
Puolustuksen todistajat ZI (tohtori Katarina Finnilä-Tuohimaa) ja ZL (professori Pekka Santtila) pistävät jutun tolpilleen.
Santtila oli ennen professuuriaan Poliisiammattikorkeakoulun psykologian opettaja, joten poliisin epärehellisyys ja pakkomielteisyys ei taida olla hänelle mikään uusi asia.

Kun poliisi syyskuussa 2011 poliisi vangitutti AA:n epäiltynä omien lastensa seksuaalisesta hyväksikäytöstä, täytyy olla todella harras uskovainen, että uskoo poliisin tarinat tuosta noin vain. Uskoo vain siksi, että poliisi väittää.

[Mansikka]

Yllä ilmeisesti lainaustagit väärin? Teksti joka on lainauksena lienee Kuoston omaa?

Aika diippiä kamaa tuo tuomio. Totuus on tarua ihmeellisempää. Aivan kuten Bodomin osalta, niin tämäkin tekijä on vapaana. Kyseessä ei selvästikään ole tilanne, jossa AA on jätetty tuomitsematta pelkästään siksi, että riittävää näyttöä ei ole pystytty toimittamaan, vaan myös siksi, että näyttö, joka on toimitettu, puhuu ennen kaikkea syyttömyyden puolesta.

Ja aivan käsittämätöntä työtä poliisikuulustelut, johdattelevia ja psykologisesti jopa väkivaltaisia, niin kuin AA:n kohtelu poliisisäilytyksen aikana, jolloin AA:lle on uskoteltu, että AA on menettänyt muistinsa eikä siksi voi tunnustaa tekoaan.

Ja tuo psychoterapeutti, siinäpä henkilö, joka on ilmentymä psykologisista harhoista, jotka mahdollistavat hypyt vakaviin johtopäätöksiin ilman syytä. Suomessa valmistuu psykoterapeutteja kolmesta koulukunnasta: kognitiiviisesta (ratkes), perheterapeuttisesta ja psykoanalyyttisestä (freud). Psychoterapeutti vaikuttaa freudilaiselta. Heidät tulisi siirtää terveydenhuollon toiminnasta uskomushoitojen puolelle puuttuvan tieteellisen näytön vuoksi.

[Kuosto]

Yllä ilmeisesti lainaustagit väärin? Teksti joka on lainauksena lienee Kuoston omaa?

Aivan totta, säädöt ovat päin seiniä. Teksti minun, paitsi kaksi ylintä riviä.
Koetin korjata, mutta kumma kyllä ei onnistunut.

[Jukka Wallin]

Syyllinen tai ei mutta nyt näyttää joku on seonnut lopullisesti..

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/yllatyskaanne-anneli-auer-jutussa-4-syyttajaa-tutkimaan/art-1288456130866.html

Yllätyskäänne Anneli Auer-jutussa: 4 syyttäjää tutkimaan
Julkaistu: 19.03.2012 14:12

Anneli Aueriin kohdistuvan rikosepäilyn tutkinnassa on sattunut yllättävä käänne.
Länsi-Suomen syyttäjänviraston johtava kihlakunnansyyttäjä Kalle Kyhä on tänään määrännyt neljän syyttäjän ryhmän vastaamaan kahdesta erillisestä rikosasiasta, joissa molemmissa on ainakin toisena epäiltynä Anneli Auer.

Rikosasioiden keskinäisen yhteyden vuoksi kumpaankin asiaan on määrätty syyttäjiksi Länsi-Suomen syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjät Jarmo Valkama, Kalle Kulmala, Heli Haapalehto ja Paula Pajula.

Länsi-Suomen syyttäjänviraston mukaan syyttäjäryhmän vastuut on jaettu niin, että kihlakunnansyyttäjät Valkama ja Kulmala vastaavat ensisijaisesti Porissa vireillä olevasta asiasta, jossa avustavina syyttäjinä  toimivat kihlakunnansyyttäjät Haapalehto ja Pajula. Tätä asiaa koskevasta tiedottamisesta vastaa kihlakunnansyyttäjä Valkama.

Vaasan hovioikeus on antanut jutussa tuomion 1.7.2011 ja syyttäjät ovat hakeneet korkeimmasta oikeudesta valituslupaa. Asiassa suoritetaan edelleen esitutkintaa.

Toisesta Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa vireillä olevasta törkeää raiskausta ym. koskevasta rikosasiasta vastaavat ensisijaisesti kihlakunnansyyttäjät Haapalehto ja Pajula. Avustavina syyttäjinä asiassa toimivat kihlakunnansyyttäjät Valkama ja Kulmala. Tätä asiaa koskevasta  tiedottamisesta vastaa kihlakunnansyyttäjä Haapalehto.

Syyttäjänviraston mukaan päätöksestä ei voida antaa lisätietoja, koska Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa vireillä olevan asian käsittely on määrätty salaiseksi.

[Topi Junkkari]

On ihan asiallista, että Auerin oikeusturva taataan eli että häntä ei tuomita yksittäisen lakimiehen mielipiteen mukaan. Vrt. valtionsyyttäjä Mika Illman ja "Hets mot folkgrupp".

[M]

On ihan asiallista, että Auerin oikeusturva taataan eli että häntä ei tuomita yksittäisen lakimiehen mielipiteen mukaan. Vrt. valtionsyyttäjä Mika Illman ja "Hets mot folkgrupp".

"Hyvä syyte on parempi kuin huonosti valmisteltu syyte".
-Uusi Viitakon sananlasku

Neljä syyttäjää työryhmänä kuulostaa äkkiä paljolta, mutta eivätköhän syyttäjät tee yhteistyötä muissakin jutuissa. Tämä juttu on paisunut aika isoksi.

[Mansikka]

Kiinnostaa, että onko käänne oikeasti yllättävä vai ei.

Kuinka tavallista on, että neljä syyttäjää syyttävät vastavissa tilanteissa?

[Teiskolainen]

Kiinnostaa, että onko käänne oikeasti yllättävä vai ei.

Kuinka tavallista on, että neljä syyttäjää syyttävät vastavissa tilanteissa?

Tulee sellainen vaikutelma, että syyttäjä/syyttäjät eivät ole kovin vahvoilla.

[Arvoton]

Törmäsin eilen vahingossa Annumamman sivuihin ja alkoi kylmätä. Vaikkei ole todisteita.

[Kuosto]

Törmäsin eilen vahingossa Annumamman sivuihin ja alkoi kylmätä. Vaikkei ole todisteita.

Ja missähän ne sivut luuraavat?