Otteita kuntouttavasta työtoiminnasta
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010189
6 §
Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen
Kuntouttavan työtoiminnan järjestää kunta. Kunta voi järjestää kuntouttavan työtoiminnan itse, tekemällä kirjallisen sopimuksen sen järjestämisestä toisen kunnan tai kuntayhtymän taikka rekisteröidyn yhdistyksen, rekisteröidyn säätiön, valtion viraston tai rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan kanssa. Kunnan tulee antaa tieto työvoimatoimistolle kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä tekemästään sopimuksesta.
Kuntouttavaa työtoimintaa ei saa hankkia yritykseltä.
10 § (30.4.2010/314)
Velvollisuus osallistua aktivointisuunnitelman laatimiseen ja kuntouttavaan työtoimintaan
Henkilöllä, joka täyttää 3 §:ssä säädetyt edellytykset, on velvollisuus osallistua aktivointisuunnitelman laatimiseen yhdessä työ- ja elinkeinotoimiston ja kunnan kanssa.
Aktivointisuunnitelman laatimistilaisuuteen saapumatta jäämiseen sekä kieltäytymiseen osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen ja siihen merkittyyn kuntouttavaan työtoimintaan sovelletaan, mitä työttömyysturvalain 2 luvun 18 ja 18 a §:ssä sekä 8 luvun 6 §:ssä ja toimeentulotuesta annetun lain 10 §:n 1, 3 ja 4 momentissa säädetään.
Eli vaihtoehtona on karenssi käytännössä, eli voidaan tavallaan verrata vastentahtoiseen hoitoonohjaukseen (lue pakkohoito)
4 luku
Kuntouttava työtoiminta
13 §
Toteuttaminen
Kuntouttava työtoiminta on sovitettava henkilön työ- ja toimintakyvyn sekä osaamisen mukaan niin, että se on työmarkkinoille pääsyn kannalta mielekästä ja riittävän vaativaa. Kuntouttava työtoiminta ei saa vakavasti loukata henkilön uskonnollista tai muuta eettistä vakaumusta.
Loukkaako vakaamustani työskentely uskonnollisessa yhdistyksessä se, että nuoleskelevat muslimeita, ja siksi eronnut yhdyskunnasta?
14 §
Kuntouttavan työtoiminnan rajoitukset
Kuntouttavaan työtoimintaan henkilö voi osallistua enintään 230 päivänä 12 kuukauden aikana. Toimintaan sovelletaan työaikalain (605/1996) 6 §:n 1 momentin yleissäännöstä säännöllisestä työajasta.
Kuntouttavalla työtoiminnalla ei saa korvata virkasuhteessa tai työsuhteessa tehtävää työtä. Kuntouttava työtoiminta ei saa aiheuttaa kunnan tai muun toiminnan toteuttajan palveluksessa olevien työntekijöiden irtisanomisia tai lomauttamisia, eikä heidän työolosuhteidensa tai etuuksiensa huonontumista.
Kuntouttava työtoiminta on järjestettävä henkilön työttömyysturvalain 1 luvun 9 §:ssä tarkoitetulla työssäkäyntialueella. Henkilön suostumuksella voidaan kuntouttava työtoiminta järjestää myös työssäkäyntialueen ulkopuolella. (30.12.2002/1293)
Syrjäseudulla matkoihin julkisilla saattaa kestää enemmän aikaa, kun itse aktivointi toimessa
18 §
Matkakorvaukset
Henkilöllä on oikeus saada korvaus kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisesta aiheutuvista matkakustannuksista siten kuin toimeentulotuesta annetun lain 10 a §:ssä säädetään.
Eli käytännössä halvimman kaavan mukaan, eikä ajallisesti järkevimmän muksisesti. Esim. junalla puhumattakaan omalla autolla EI, koska linja-auto halvempi tms. ,vaikka juna-aikataulu minimoisi odotusajan, mutta työttömällähän aikaa riittää räntäsateessa seisomiseen.
Tehokas ajankäytön hallinta ei edistä työelämään kuntoutumista, mutta oppimalla tekemään turhaa halvalla, onkin markkina-arvo, jolla saat työnantajat sinusta tappelemaan verissäpäin.
hyvä nuivatoveri!
alkujaan minäkin vastustin työttömien "pakkokuntoutusta" ja pidin sitä simputuksena.
Kun aloin tuneta enemmän pitkäaikaistyöttömiä, muutin mieleni.
Voisin jakaa pitkäaikaistyöttömät kahteen ryhmään: ammattiluuserit, joila on jäänyt armeija käymättä tai kesken, ja samoin kaikki koulut. Juuri he ovat tämä ryhmä, joka kaipaisi enemmän ohjausta ja tukea. Voiko sellaista valtiota, joka hylkää nämä, joilla on pakko olla omia ongelmia, omiin oloihinsa, kerrostaloslummeihin erakoitumaan ja mahdollisesti alkoholisoitumaan ynnä vetämään pilveä, kunhan pysyvät poissa katukuvasta, pitää "hyvänä isänmaana"?
toinen ryhmä ovat ne, jotka ovat jostain syystä pudonneet yhteiskunnan verkoston läpi, ja kun pohjalla ollaan, suomalainen yhteiskunta keskittyy vain pitämään sinut siellä (tai siis "hengissä", mutta ylöspäin on mahdotonta ponnistaa). heille riittäisi työllistymiseen pienikin ylimääräinen tuki.
Pahinta on ettei työtön itse huomaa omaa tilaansa, vaan pitää vääryytenä sitä, että joutuu tekemään työtä ilman kunnon korvausta, ja sitähän se onkin, mutta on suurempi synti pitää aikuisia, työhön kykeneviä ihmisiä kotona pelaamassa peikkaria, ilman että ovat syypäitä siihen, että pääsisivät töihin.
Koen ja tiedän yhden suurimmista ongelmapesäkkeistä työllistymiselle olevan byrokratia, työkkäri ei työllistä ketään, vaan keskityy lähinnä papereiden pyörittämiseen. Saat lusmuta kuten haluat, kunhan pidät huolta, että paperisi ovat kunnossa: sama toisnpäin: et pääse haluamaasi koulutukseen ja sen kautta töihin, koska paperisi jauhautuvat byrokratian rattaissa.
Kunnat ovat pakkovelvoitettuja työllistämään pitkäaikaistyöttömiä, joka on johtanut siihen, että samat naamat tulevat samoihin työllismispajoihin parin vuoden välein.
Eli systeemi EI TOIMI, se
ei keskity työllistämään, vaan toteuttamaan lain kirjainta. Systeemistä puuttuu kokonaisvaltainen "osasto" jonka tarkoitus on työllistää, ei tekemään vain omaa osaansa byrokratian rattaassa. Ei ole tahoa, joka ottaisi vastuun systeemin epäonnistumisesta, siitä, että joku on työtön vielä yli vuoden jälkeenkin, vaikka työttömälle henkilölle se on suuri onnettomuus.
Minun ehdotus, että työtön olisi jo vuoden jälkeen (siis kesken liiton päivien kulumisen) sidottu pakolliseen "työpaja-toimintaan" tai kurssitukseen. Ja että
kunnat pakotettaisiin maksamaan tämä koko show, aina niin kauan, kunnes työtön on ns. "uusinut ansiosidonnaisensa" jolloin hän olisi täysn vapailla markinoilla vuoden.
Näin kuntien olisi pakko luoda, nykyisten päiväkeskusten, jotka ovat lähinnä työttömien päiväkoteja, sijaan keskuksia, jotka keskittyvät ihmisten työllistymiseen, tyyliin, sä pääsisit keikkavartijaksi, ok, hommataan sulle kortti, ai sulla on tarvetta elintarvikekortille, hommataan se, ai sä pääsisit töihin hesaan, no yritetään hommata asunto....
Keskuksia niin valtio kuin kunnatkin voisivat käyttää "sijaispankkeina" ja ne voisivat vuokrata työvoimaa yksityisille yrityksille. Ne jotka haluavat töihin saisivat uuden alun, ja valmiiksi lusmut luovuttajat joutuisivat vaivautumaan mukaan rakentamaan tätä yhteiskuntaa. Ennemmin tai myöhemmin he innostuvat hakemaan töitä (olen itse nähnyt kuinka lusmu, joka on vuoden tukitöissä päättääkin aloittaa työnhaun. Ongelma tuleekin siinä, ettei häntä palkata, todennäköisesti puuttuvan koulutuksen tai byrokratian (ei ole elintarvikekorttia, et pääse töihin kaupan varastoon) vuoksi. Ehdotukseni poistaisi tämän esteen.
Lähin malli tähän toimintaa löytyy Tanskasta.
