Mikä armeija? Wikipedian mukaan ammattisotilaita on 8.700 ja epäilisin heitäkin suhteellisen nuiviksi.
No ammattiarmeijan saattaa saadakin tappamaan kansalaisiaan, mutta reserviläisiä ja varusmiehiä voi olla hankalampi käskyttää tuohon suuntaan.
Armeijalla on aseita ja jos kantapeikot ja reserviläiset ovat "nuivia", mihin tarvitsemme kotipislareita ja metsästysaseita? Mutta siis. Armeija on armeija. Jos päällystö on suvaitsevaisia ja res. upseerit puolueettomia ja suvaitsevaisia sekä mahdollisesti pitkälle ulkomaalaisperäisiä, niin ketä me opetamme kotikonstein? Palvelusta kieltäytyminen rivimiehiltäkin on sanktioitu, joten laajasti se ei hevin toteudu, vaikka voi tietysti tapahtua joissain olosuhteissa. Kieltäytyjälle ei luovuteta asetta ja aseet jäävät niille, jotka ovat armeijaan tulleet. Itselleni on selvää, että aseissa olevat voivat tappaa maanmiehiään, kun heille on taottu päähän, että kohde (kapinoiva kansanosa) on uhka maalle. Aseissa voi siis olla suvaitsevaisto ja puolueettomat. Kommentoijat ovat sikälis asiasta "jyvällä", että loppujen lopuksi armeija on se, joka turvaa kulloisenkin vallan tai varmistaa sen kukistumisen. Siis he varmaankin ovat kanssani samaa mieltä, että sotavoimat on oltava oikeissa käsissä, tässä tapauksessa "nuivilla" tai ainakin järkiaineksella (ei idealisteilla). Armeijan roolista Nigerissä oli juuri esimerkki. Kreikassa 60-luvulla ja 70-luvulla esim. Allenden luhistaminen tapahtui demokraattisesti valitulle johdolle. Jugoslaviassa armeija oli ns. taantumuksellisten käsissä rivimiehineen kaikkineen. VENÄJÄllä taas armeija ei alkanut tappamaan jengiä, joka oli Jeltsinin takana v 91 (minusta se, että upseeristo kenraaleista alaspäin ei antanut käskyä tulittaa, oli ratkaisevaa, ei niinkään rivimiesten mielihalut). Pakistanissa sotilasvalta pitää enemmän tai vähemmän kurissa islamisteja. Saureilla ja Braxeilla täytyy toki olla myös poliisi kontrollissaan, jos meinaavat jonkinlaisia hartioita esittää. Ongelma on minusta siinä, että onko maamme asevoimat (tietysti muun esivallan ohessa) kulloinkin kansan ja kehityksen mukana vai sen jäljessä. Esim. jos puolet kansasta on saanut mokutuksesta tarpeekseen, mutta virkamiehistö, oikeuslaitos, media ja maan hallitus vain mokuttaa.
Ymmärtääkseni Suomen armeijan on lain mukaan oltava yhteiskunnallisen päätöksenteon ulkopuolella ja kaikki pitävät sitä tekijänä maan ulkoista uhkaa vastaan. Itse ymmärrän sen olevan roolissa myös silloin, jos maan sisällä on paha poikkeustila. Suomen armeijalla on kait miljoona rynkkyä ja torrakkoa isommat vehkeet päälle. Ei ole toissijainen asia, kuka niitä hallitsee. Nyt ylipäällikkö on Tarja H.
En edelleenkään hiffaa Jussin USA-esimerkkiä paitsi jollain periaatteellisella tasolla, jolla se minusta tuntuu mielenkiintoiselta. Käytännössä ei taida olla vain yksi tai kaksi kertaa, että kansalliskaarti on kutsuttu tukahduttamaan pienempiä kansannousuja, joissa käytetään ihmisten ja jengien omia aseita. Itse olen Eisenhowerin kannalla, joka tarkoittaa sotilasteollisen kompleksin ylivaltaa maassa. CIA ja FBI eivät minusta ole kuitenkaan kuten KGB aikoinaan naapurissa, l. valtio valtiossa.
Saurin komitean päätös minulle näyttää selvältä pakkovallan oireelta. Braxin "evästykset" valtuustojen puheenjohtajille taannoin väärästä vaalituloksesta oli myös samaa oireistoa. "Hyvien ihmisten" diktatuuri on kohta täällä. Nyt sillä on jalka jo oven raossa.