Jos henkilöiden keskimääräisen äo:n ero on 10-20 pistettä, niin tämä jo riittää siihen, että näistä ei tule yhtä usein insinöörejä ja taas fyysiset omaisuudet takaavat heille kilpailuedun urheilussa. Kukaan ei urheilumaailmassa tai tieteessa kiistä mustien parempia ominaisuuksia fysiikaltaan ja harva tiedemaailmassa uskaltaa myöntää erot älyykkyydessä.
On toki esitetty eroja erilaisten lihassolujen pitoisuuksissa jne. Mutta kuinka paljon tästä on geneettistä ja kuinka paljon johtuu siitä, että länsimaiset HARRASTAVAT liikuntaa, kun taas monille afrikkalaisille se on olennainen osa elinkeinoa? Onko sattumaa, että parhaat kestävyysjuoksijat tulevat itäisen Afrikan paljon juoksevien paimentolaiskansojen joukosta?
Mitä älykkyyseroihin tulee, niin niitä ei ole vielä pystytty todistamaan aukottomasti.
- Testit eivät ole täysin koulutusneutraaleja.
- Eri maiden mitta-asteikot eivät ole vertailukelpoisia.
- Vaikka näennäinen yhteys bruttokansantuotteeseen löytyisi, se voisi selittyä kolmannen tekijän kautta: esimerkiksi pituuden kanssa se korreloi aivan yhtä hyvin.
- Vaikka erot älykkyydessä olisivat todellisia, pitäisi selvittää kuinka paljon siitä on geneettistä ja kuinka paljon kasvuiän ympäristövaikutusta (aliravitsemus, koulutuksen puute jne.).
Eli ei voida tässä vaiheessa sanoa, että rotujen väliset älykkyyserot olisivat tieteellisesti todistettuja. Niin voidaan sanoa vasta kun löydetään älykkyyteen vaikuttavat geenit ja selvitetään niiden kaikkien mahdollisten kombinaatioiden vaikutus aivojen kehitykseen vakioiduissa olosuhteissa. Esimerkiksi niinkään yksinkertainen asia kuin silmän värin periytyminen ei ole vielä täysin tunnettu: geenit (tai ainakin iso osa niistä) kyllä ilmeisesti tiedetään, mutta geenien pohjalta ennustettu lopputulos ei aina vastaakaan todellista väriä – tästä löytyy esimerkkejä alan foorumeilta.
Itse pidän erittäin todennäköisenä, että jonkinlaisia älykkyyseroja rotujen väliltä tullaan löytämään, aivan kuten on eroja ihonvärissä, pituudessa, lihaskoostumuksessa, raajojen mittasuhteissa sekä nenän ja silmän muodossa jne. Mutta Vanhasen ja Lynnin hutiloidut ja tarkoitushakuiset tutkimukset eivät vielä ole tieteellisesti uskottavalla tavalla näitä eroja osoittaneet. Ehkä asia jää jonkin yksityisen tahon selvitettäväksi, mikäli viralliset akateemiset piirit pitävät tutkimusaihetta liian epäkorrektina.
Toisaalta, jos slerssin pituuttakin on jo vertailtu kansoittain, niin miksei älykkyyttäkin? Tavalliset foorumivääntäjät eri maista toki käyttävät näitä tietoja rasistissävyiseen kuittailuun, mutta internetin liiallinen vapaus on asia erikseen eikä sillä pitäisi olla mitään tekemistä tieteellisten tutkimusaiheiden valinnan kanssa.
Se pieni etu mikä fysiikassa johtaa urheiluraan esim. Yhdysvalloissa (muistaakseni) 40% ammattiurheilijoista on mustia, osuus väestöstä 10+% ja taas riski päätyä vankilaan 10 kertainen muihin etnisiin ryhmiin nähden, on kiistaton todiste erojen olemassa olosta ja niiden merkityksestä arkielämässä.
Jostain syystä unohdat jatkuvasti kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät. Se, että käytöksessä ja suuntautumisessa ilmenee joitain tilastollisia eroja, ei vielä todista mitään siitä, että erot olisivat geneettisiä. Et voi olettaa niitä geneettisiksi ennen kuin sinulla on näyttöä siitä, että ne ovat geneettisiä.
Itse veikkaan, että se pieni ero älykkyydessä on riittävä selittämään Afrikan nykytilanteen ja mustien aseman rikostilastoissa kautta maailman. Tämä voitaisiin tutkia esim. tarkkailemalla valkoihoisia joiden äo on hieman keskivertoa alempi, että miten heidän rikos, syrjäytymis ja sosiaaliset ongelmat eroavat muista, että onko äo selvä indikaattori parempaan elämään. Tämä valkoisilla tehtävä tutkimus voisi näyttää kiistattomasti, että tietty rodullinen ominaisuus on syrjäytystä aiheuttava seikka, ei rasismi ja asenteet, jos sama tapahtuisi valkoisten keskuudessa.
Hyvä pointti, on itse asiassa tutkittukin että rikolliset ovat keskimäärin muuta väestöä tyhmempiä. Tästä on kuitenkin vielä aika monta spekulaatioaskelta siihen, että matalampi ÄO selittäisi afrikkalaisten rikollisuuden; ks. viestini alku.
Itse asiassa minkäänlaista korrelaatiota ei ainakaan alustavasti näyttäisi esiintyvän: oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisujen mukaanhan maahanmuuttajistamme eniten rikoksia tekevät Lähi-idän kansat, joilla kuitenkin Vanhasen ja Lynnin puolitieteellisen tutkimuksen perusteella pitäisi käsittääkseni olla korkeampi ÄO kuin afrikkalaisilla keskimäärin.
Pieni palautus maan pinnalle. Rasismi voi olla ihan mitä vaan. Tämä johtuu siitä, että sitä alkuperäisintä rasismi-käsitteen määritelmää ei ole kunnioitettu eikä riittävän arvovaltaisilta tahoilta hyväksytty oikeaksi määritelmäksi. Käsite olisi pitänyt hyvissä ajoin jäädyttää, mutta niin ei tapahtunut. Tästä johtuen useat toisistaan erilliset tahot ovat yrittäneet uudelleen määritellä rasismia, kukin eri tavoin.
Paradoksaalisesti: Kun rasismi voi olla mitä vaan, se ei lopulta olekaan mitään. Käsite kärsii käytön sekavuudesta ja inflaatiosta.
Kärsiihän se, mutta kiihkoilijoiden tulkinnat voidaan huoletta ohittaa: akateemisesti määritelty rasismi on sitä oikeinta rasismia. Käsitteen vaihtelukenttä tutkimuksissa on aika suppea.