Jätit edelleen auki, mitä me tästä hyödymme? Olen nationalisti, enkä näe mitään järkeä siinä että tänne otetaan mitään muita kuin tuottavia maahanmuuttajia
Niputat kaiken maahanmuuton samaan nippuun, on mahdotonta sanoa mikä on humanitaarisen maahanmuuton tai perheenyhdistämisen kautta tulevan maahanmuuton hyödyt. Itse en näe humanitaarisessa maahanmuutossa juurikaan hyötyjä, vaan se on molemmille osapuolille yhtä vahingollista. Suomelle se on taloudellisesti taakka, ja maahanmuuttajalle se on vaikeaa, koska hän jättää taakseen sosiaaliset suhteet, oman kulttuurinsa ja yhteiskunnan, jossa hän on tottunut toimimaan ja jonka toimintaa hän syvemmin ymmärtää.
Naapurissani on muutamia humanitaarisen avun kautta tulleita pakolaisia, enkä näe heidän elämäänsä mitenkään helppona. Kaupunki jossa asun, on pyrkinyt sijoittamaan pakolaisia eri puolille välttääkseen nimenomaan "ghettoutumista". He elävät täysin yhteiskunnasta eristäytyneinä, eikä kukaan kerro heille miten heidän tulisi elää. Voisinpa väittää että heidät on suorastaan jätetty heitteille. Naapurini on kaikessa hyvyydessään yrittänyt heille valistaa talon tapoja, kierrätystä, ym. Miksi heidän kotouttaminen on jätetty meidän tavallisten suomalaisten harteille, miksei meillä ole hyvin suunniteltua instituutiota joka huolehtisi siitä, että he saavat tiedot ja taidot sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan?
Juuri tänä vuonna kaupunki lopetti projektin, jossa maahanmuuttajille opetettiin suomen kieltä, lainsäädäntöä, oikeuksia ja velvollisuuksia. Syynä määrärahojen loppuminen. Mikäli tilanne on tämä, on myös tulijoiden määrä suhteutettava uudelleen.
Kuitenkin, jos mietin sitä että mielestäsi aviopuolisoni tuonti Suomeen on vain taakka muille veronmaksajille, ja että yhteiskunta ei "hyödy" siitä, niin voin muistuttaa sinua siitä, mihin on johtanut sellainen ajattelumalli, jossa haetaan pelkkää puhdasta
hyötyä. Useat kansainväliset osakkeenomistajat ja vakuutus-sekä eläkeyhtiöt ajattelevat pelkkää hyötyä, ja sen vaikutukset voimme nähdä tänä päivänä omassa yhteiskunnassamme. Työttömyyttä, taantumaa ja kurjuutta. Yhteiskuntamalli ja -ajattelu joka pohjautuu pelkkään hyötymiseen, on ominaista juuri näille matalan HDI-maille, joista olen puhunut. En sano etteikö meidän tulisi ajatella myös taloudellista hyötyä, näin varmasti onkin. Mutta korkean sivilisaation ja hyvinvointiyhteiskunnan mittareina ovat myös taloudellisen kehityksen myötä ihmisten saama koulutus, eliniänennuste ja
onnellisuus. Onnellisuus taas lisää tuottavuutta, kun kurjuus ja epävarmuus taas eivät. Optimismi lisää yrittäjyyttä, pessimismi ei.
Minua pyydettiin asumaan mieheni kotimaahan. Sinällään minulla ei ole mitään sitä vastaan, olisimme voineet rakentaa elämämme sinnekin. Koulutukseni vuoksi valitsin Suomen, koska hänen kotimaassaan ei tarjota englanninkielistä, yliopistotason koulutusta. Toinen asia, enhän ole sanonutkaan että jäisimme Suomeen loppuelämäksemme. Työntekijä menee sinne missä töitä on. Lähtökohtaisesti kuitenkin ajattelen, että koska Suomen valtio on investoinut meihin, minuun sekä häneen, me jäisimme Suomeen tuottamaan työnteolla sen minkä olemme kuluttaneet. Sen lisäksi että haluan lasteni saavan suomalaisen, maailmalla huipputasoisen koulutuksen, joka mahdollistaa heille paremman elämän. Onko näissä argumenteissa jotakin pahaa?
Ja miksi nimenomaan minun pitäisi muuttaa ulkomaille? Siksikö että olen nainen, ja naisen kuuluu seurata miestään? Onko myös miehen, joka nai ulkomaalaisen naisen, myös vastaavasti muutettava ulkomaille?
Kysyt mitä hyötyä mieheni tuonnista on sinulle, tai yhteiskunnalle? Tällä hetkellä ei varmasti mitään hyötyä, hän on edelleen taloudellisesti riippuvainen valtiosta ja minusta. Hän on kuitenkin aktiivinen ja haluaa työllistyä, ja näin varmasti tulee käymään kunhan hän oppii suomen kielen niin, että pystyy kommunikoimaan normaalisti muiden kanssa. Ne investoinnit mitä häneen nyt käytetään, hän tulee verovaroina ne maksamaan työnteollaan takaisin. Sen lisäksi hän perustaa perheen, josta syntyy uusia veronmaksajia.
Nyt sitten joku sanoo tietysti, että usko mitä uskot. No kyllä minä uskon (tai siis tiedän). Olemme molemmat optimisteja, ja optimismi tuottaa enemmän kuin pessimismi. Sen lisäksi hänellä on perheenjäsen, joka auttaa häntä sopeutumaan yhteiskuntaan. Sen lisäksi perheenjäsenellä on vielä koulutusta siitä, miten integraatio onnistuu parhaiten ja miten prosessi kokonaisuudessaan toimii. Näillä eväillä on hieman erilaista lähteä asumaan uuteen maahan kuin tulla maahan pakolaisena, jolla ei ole mitään kosketuspintaa Suomeen tai suomalaisiin. Jos siihen lisätään vielä matala koulutus, syvä uskonnollisuus ja sisäänpäinkääntyneisyys, uskoisin että ongelmat vain odottavat ottajaansa.
Näillä tarkoitan sellaisten erikoisalojen osaajia joita kotimaasta ei saa palkattua/koulutettua
Valitettavasti Suomen kilpailukyky kansainvälisesti on heikentynyt. Käynnissä on kilpailu "osaajista", ja Suomella on suhteellisen vähän tarjottavaa. Meillä on korkea verotus, karu ilmasto, taantuma ja nyt myös kasvavassa määrin ulkomaalaisvastaisuus, joka valitettavasti on kohdistunut myös työperäiseen maahanmuuttoon. Suomen olisi parannettava kilpailukykyään ja houkuttelevuuttaan, mutta se on äärimmäisen haastavaa. Haluaisin myös korostaa sitä, että vaikka oletkin nationalisti, niin Suomen talous ja hyvinvointi on valitettavan paljon kytköksissä siihen, mitä ulkomailla tapahtuu. Emme voi valitettavasti enää pistää rajoja täysin kiinni ja todeta, että pitäkööt tunkkinsa. Todelliset tulot Suomeen saadaan vientiteollisuuden kautta ja ulkomaisina investointeina.
Yhden positiivisen maallistuneen ja töitätekevän islamilaiseksi itseään kutsuvan olen tavannut, mukava tyyppi, mitä nyt juoksi naisissa ja kaljalla naimisissa ollessaan.
En ehkä kutsuisi yhtä yksilöä kattavaksi otokseksi. Kuten edellä mainitsin, niin useissa maissa avioliitto on taloudellinen/yhteiskuntaluokkien mukainen liitto, ei niinkään tunneperäinen sidos. Siksi vieraissakäyntikin on sallitumpaa, jännitystä ja tunteita etsitään muualta kun kotona odottaa enemmän järkisyillä valittu vaimo. Ei kylläkään Islamin mukaan sallittua toimintaa, kertonee että hän on tapamuslimi enemmän kuin muslimi. Pettäminen on muutenkin Suomessa jo aika yleistä, ja moraalin rappio näkyy jo kaikkialla.
Mm. opetuksen häirintää, väkivaltaisuutta ja ylipäätään jengikukkoilua.
Nii-in... Näin juuri käy, kun vanhemmat kotona ovat kouluttamattomia ja uskonnollisia, eivätkä tue lapsiensa integroitumista koska eivät ole itsekään koskaan integroituneet. Jos on lusikalla annettu, ei voi kauhalla ottaa? Suomalaisille nuorille annan kuitenkin lisäpisteitä, koska lähikoulussamme he ovat pyrkineet ottamaan mamujen lapset kaveripiireihinsä ja ystävystyneet ennakkoluulottomasti heidän kanssaan. Eräs suomalaisnuori kerran pohti mistä "kukkoilu" voisi johtua, ja hän totesi että se on suojamekanismi, jolla peitellään äärimmäisen huonoa itsetuntoa ja epävarmuutta siitä, kuka on ja mihin kuuluu.
Teen nyt selväksi sen, että en kannata pakolaiskiintiöiden nostamista, pikemminkin alentamista. Myös paikallinen humanitaarinen apu kehitysmaissa on ongelmallista, koska suuri osa "kehitysavusta" päätyy eliitin näppeihin, kuten olemme esim. Pakistanissa nähneet, jonne Yhdysvallat on kauhonut valtavia määriä rahaa, ilman että siellä on nähtävissä minkäänlaista inhimillistä kehitystä.
Minua kiinnostaa enemmän se, mitä teemme näille
jo Suomeen saapuneille pakolaisille välttääksemme samankaltaiset ongelmat kuten esim. Ruotsissa. Syyttely tässä vaiheessa voi tuntua hyvälle turhautumisen purkamiskeinolle, mutta valitettavasti se ei auta ehkäisemään ongelmia tai auta kun on niinsanotusti löysät jo housussa.
Esimerkiksi paljonpuhutut rikokset ovat eräillä kunniakulttuureilla moninkertaisia
Rikosten uusijat paluulennolle. Ei minulla siihen ole mitään muuta erikoista sanottavaa. Lainsäädäntö uusiksi, Sveitsin malliin.
