Saul on kyllä asian ytimessä.
Vuonna 2002 valtion menot olivat 34,5 miljardia, tänä vuonna 54,4 miljardia eukkua. Rahan arvo on toki hieman kymmenessä vuodessa muuttunut, mutta on pakko kysyä että
onko maassamme nyt hyvinvointi yli 50% suurempi kun vuonna 2002?
Itse vastaan että ei todellakaan ole! Tälläkin palstalla puolustellaan usein henkeen ja vereen sosialismia, suurta julkista sektoria ja kauhistellaan yksityistämispuheita, vaikka on päivän selvää että julkisen sektorin sisäänrakennettuihin ominaisuuksiin kuuluu pöhötä niin suureksi kuin se vaan pystyy. Ja tämä pöhö ei suihkaan tarkoita sitä että järjestelmän suorituskyky kasvaa rahan myötä, vaan sitä että se pöhöttyy kaikenlaisilla turhakkeilla (monikulttuurikoordinaattorit hyvänä esimerkkinä) jotka itseasiassa voivat vaan haitata sen toimintaa.
William Niskasen "Budget-maximizing model":
http://en.wikipedia.org/wiki/Budget-maximizing_modelJenkeissä on myös pohdittu asiaa koska liittovaltio on menossa konkurssiin. Vasurit haluavat nostaa veroja (varsinkin ns. rikkaille), oikeisto taas leikata sosiaalituista. Sielläkin on tilanne se että mitkään veronkorotukset eivät voi tilannetta muuttaa, tänä päivänäkin liittovaltio saa tuloja (suhteutettuna inflaatioon/väestönkasvuun) yhtäpaljon kun 90-luvun loppuvuosina, mutta menot ovat kaksinkertaistuneet. Ei sielläkään ole muuta vaihtoehtoa kun leikata menot reilun kymmenen vuoden takaiselle tasolle.
http://hotair.com/archives/2012/12/06/just-a-reminder-this-is-a-spending-crisis-not-a-revenue-crisis/Ratkaisuksi en muuta keksia kun kaiken mahdollisen palvelutuotannon yksityistämisen ja hallinnon pienentämisen minimiin. Laissa pitää myös asettaa maksimikoko julkiselle sektorille suhteessa kansantuotteeseen ja tiukat rajat velaotolle. Sääntelyä vähennettävä ja verotus reiluksi.