seuraava »

[mikkoellila]

Ehdotan uutta slangitermiä kympin tytön syndrooma.

Tarkoitan tällä sitä ahkerien, fiksujen, kilttien nuorten opiskelijatyttöjen tai vastavalmistuneiden hum.kand./valt.kand./tms.-tyyppisten Tiedostavien ja Edistyksellisten akateemisten urbaanien nuorten naisten oireyhtymää, johon kuuluu Suvaitsevuus, Toiseuden ihailu, Suomen ja suomalaisten haukkuminen ja omien ihanien monikulttuurisuuskokemusten hehkuttaminen.

- "mä olin lukiolaisena vaihto-oppilaana Ranskassa ja siellä kaikki oli niin hienoa ja ranskalaiset oli tosi sivistyneitä kun taas suomalaiset on juntteja jotka pelkää neekereitä koska ne ei oo tottunu niihin koska Suomi on niinku 30 vuotta jäljessä Ranskasta jossa kaikki on niin vitun coolia kun siellä on neekereitä ja arabeja niin paljon"

- "niin ja sit mä olin yliopisto-opiskelijavaihdossa Kolumbiassa ja siellä oli kaikki tosi ihqudaa ku siellä on niinq vielä sitä intiaanien kulttuuria jonka pahat valkoiset miehet tuhonnu muualta ja mun mielestä meidän pitäisi niinq ottaa oppia niiltä Etelä-Amerikan intiaaneilta"

- "ja sit mä olin yhtenä kesänä uffin vapaaehtoistöissä Mosambikissa ja mulla oli mosambikilainen poikaystävä ja se on niinq tosi ihq ja mä toin sen Suomeen mun mukana ja mennään ens kesänä naimisiin"

- "Suomeen pitäis saada lisää maahanmuuttajia Afrikasta ja Etelä-Amerikasta ja Lähi-idästä ja Etelä-Aasiasta koska silloin Suomen kulttuuri niinq rikastuis ja täällä olis niinq värikkäämpää meininkiä ja kaikki niinq rakastais toisiaan ja oppis tuntemaan toistensa kulttuureja ja sit kaikki niinq tajuais et rasismi on niinq tosi perseestä"


Ks. myös allaolevaa.

Lainaus käyttäjältä: JMG - 05.06.2009, 08:46:54

"Koen sekoittavan asumispolitiikan monella tavalla rikkautena. Kyse ei ole vain maahanmuuttajien ja "suomalaisten" sekoittamisesta vaan myös rikkaiden ja köyhien, sairaiden ja terveiden jne. En halua Suomeen usalaista mallia, jossa rikkaat valkoiset suojautuvat aitojen taakse, koska pelkäävät erilaisuutta. Sosiaalisesti ja etnisesti sekoittava asumispolitiikka lisää kaupungin elävyyttä ja viihtyisyyttä."

En tiedä kumpi vetää hiljaisemmaksi, lapsellinen naivius maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan vai täydellinen tietämättömyys siitä, mitä atlantin toisella puolella tapahtuu, ja minkä takia keskiluokkaiset ja sitä varakkaammat ihmiset suojaavat itseään ja omaisuuttaan "erilaisuudelta". Hämmästyttävää  

http://siniterava.blogspo...n-maahanmuuttoteesit.html

Sini on tyypillinen kiltti ja ahkera koulutyttö, jonka maailmankuva perustuu koulussa ja järjestötoiminnassa opittuihin ideologisesti oikeaoppisten fraasien litaniaan.

Kirjoitin keväällä tästä kympin tyttöjen syndroomasta.

[mikkoellila]

Kympin tytön syndrooma eroaa perusmokutuksesta siten, että mokuttaja on nimenomaan akateemisesti koulutettu ja jo peruskoulussa ja lukiossa hyvin pärjännyt, yleisesti fiksuna pidetty ja itsekin fiksuna itseään pitävä tyttö.

Mokuttajat ovat toki muutenkin omahyväisiä, mutta keski-ikäisillä poliitikoilla (Thors, Vanhanen) ja byrokraateilla (Viljanen, Suurpää, Illman) asenne on kuitenkin jotenkin toisenlainen. Keski-ikäiset sedät ja tädit eivät korosta itseään, omaa persoonallisuuttaan ja omia henkilökohtaisia elämänkokemuksiaan niin paljon kuin nämä opiskelijatytöt/vastavalmistuneen nuoret hum.kand.-/valt.kand.-naiset.

Tyypillisesti nämä tytöt toimivat tai ovat toimineet opiskelijajärjestöissä (ViNO, Vasemmistonuoret jne.) tai "kansalaisjärjestöissä" (Amnesty, Greenpeace, Maan ystävät, Dodo, Attac, Kepa jne.).

Lisäksi he kirjoittelevat työkseen Suvaitsevia, Tiedostavia, Edistyksellisiä kolumneja, joissa he vittuilevat inhottaville rasisteille eli hienhajuisille valkoisille heteromiehille.

Tämän kympin tyttöjen jengin tunnetuimpia jäseniä lienevät Sanna Ukkola ja Katja Martelius.

[Miniluv]

Tuolle henkilökohtaisen kokemuksen esille tuomiselle hirmu tärkeänä asiana on todennäköisesti jokin humanoidiakateeminen termi valmiina ja perustelu.

Tietääkö joku, mikä mahtaisi olla?

[urogallus]

Tuolle henkilökohtaisen kokemuksen esille tuomiselle hirmu tärkeänä asiana on todennäköisesti jokin humanoidiakateeminen termi valmiina ja perustelu.

En kyllä keksi mitään 'rotusanaa' tuolle asenteelle, vaikka olen itsekin humanoidiakateeminen. Joudun siis tyytymään maatiaismaiseen itsekeskeisyyteen.

Lisäksi vielä sellainen juttu, että omien kokemusten korostaminen usein kertoo siitä, ettei niitä vielä ole kovin paljon.

[mikkoellila]

Tuolle henkilökohtaisen kokemuksen esille tuomiselle hirmu tärkeänä asiana on todennäköisesti jokin humanoidiakateeminen termi valmiina ja perustelu.

En kyllä keksi mitään 'rotusanaa' tuolle asenteelle, vaikka olen itsekin humanoidiakateeminen. Joudun siis tyytymään maatiaismaiseen itsekeskeisyyteen.

Kyseessähän on anekdotaalinen evidenssi eli virheellinen yksittäistapausten yleistäminen.

Lisäksi vielä sellainen juttu, että omien kokemusten korostaminen usein kertoo siitä, ettei niitä vielä ole kovin paljon.

Se kertoo myös ihmistuntemuksen puutteesta: omista henkilökohtaisista kokemuksistaan jonain tärkeinä tietoina yhteiskunnallisessa keskustelussa puhuvat ihmiset luulevat olevansa suunnilleen ainoita ihmisiä, jotka ovat joskus käyneet ulkomailla, ystävystyneet ulkomaalaisten ihmisten kanssa, opiskelleet vieraita kieliä, tutustuneet toisiin kulttuureihin jne.

Jos näillä idiooteilla olisi vähän laajempi tuttavapiiri, he tietäisivät vastaavanlaisia kokemuksia olevan monilla muillakin. Tällöin he eivät turhaan kertoisi omia henkilökohtaisia elämänkokemuksiaan ikään kuin ne olisivat jotenkin uusia ja merkittäviä tietoja yhteiskunnallisessa keskustelussa.

[myötäjuoksija]

Olisiko "egosentrinen mokutus" sopiva humanoidistus termille?

[Miniluv]

Kokemisen ympärille se ehkä kiertyy. Solipsismi tavoittaa myös jotain.

[mikkoellila]

Kympin tytön syndrooma eroaa perusmokutuksesta siten, että mokuttaja on nimenomaan akateemisesti koulutettu ja jo peruskoulussa ja lukiossa hyvin pärjännyt, yleisesti fiksuna pidetty ja itsekin fiksuna itseään pitävä tyttö.

Mokuttajat ovat toki muutenkin omahyväisiä, mutta keski-ikäisillä poliitikoilla (Thors, Vanhanen) ja byrokraateilla (Viljanen, Suurpää, Illman) asenne on kuitenkin jotenkin toisenlainen. Keski-ikäiset sedät ja tädit eivät korosta itseään, omaa persoonallisuuttaan ja omia henkilökohtaisia elämänkokemuksiaan niin paljon kuin nämä opiskelijatytöt/vastavalmistuneen nuoret hum.kand.-/valt.kand.-naiset.

Tyypillisesti nämä tytöt toimivat tai ovat toimineet opiskelijajärjestöissä (ViNO, Vasemmistonuoret jne.) tai "kansalaisjärjestöissä" (Amnesty, Greenpeace, Maan ystävät, Dodo, Attac, Kepa jne.).

Lisäksi he kirjoittelevat työkseen Suvaitsevia, Tiedostavia, Edistyksellisiä kolumneja, joissa he vittuilevat inhottaville rasisteille eli hienhajuisille valkoisille heteromiehille.

Tämän kympin tyttöjen jengin tunnetuimpia jäseniä lienevät Sanna Ukkola ja Katja Martelius.

Nina Suomalainen

Valtiotieteiden maisteri, erityisasiantuntija. Kokoomuksen Helsingin kaupunginvaltuutettu 2009 alkaen. Työskentelee kehityspolitiikan asiantuntijana Kirkon Ulkomaanavussa. Kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja. Toiminut demokratian, ihmisoikeuksien ja kehityskysymysten parissa Balkanilla, IVY-maissa ja Afrikassa. Aktiivinen paikallis- ja valtakunnanpolitiikassa sekä monissa kansalaisjärjestöissä. Asuu Paloheinässä Helsingissä, kotoisin Kymenlaaksosta Utista.

Kokoomuksen eurovaaliehdokas 2009.

Tunnen kansainvälistä diplomatiaa, olen toiminut YK:ssa, Ety-järjestössä ja EU:ssa 16 vuoden ajan. Olin EU:ssa ennen kuin Suomi oli EU:n jäsen, komissiossa ja parlamentissa, sekä konsulttitoimistoissa jo vuodesta 1993. Sieltä siirryin Latviaan, Bosniaan, Puolaan, ja kolusin Balkania ja entistä Neuvostoliittoa. Nykyään toimin Kirkon Ulkomaanavussa kehityspolitiikan ja ihmisoikeuksien parissa mm. Afrikan ja Aasian maissa. Olen myös kaupunginvaltuutettu Helsingissä.

Osaamiseni tulee ulkopolitiikasta, eli haluan edistää EU:n globaalia johtavaa roolia maailmassa. Tähän liittyy mm. Venäjä-suhteemme, E:n kehityspolitiikkaa, ihmisoikeuksien edistäminen, maailman kauppapolitiikka, sekä Itämeri-ulottuvuus. Haluan myös viedä EU:ta eteenpäin ihmisläheisenä ja kaikkien eurooppalaisten oikeuksia, vaurastumista ja hyvinvointia ajavana. Myös luonto ja eläintensuojelu on lähellä sydäntäni.

[mikkoellila]

Kympin tytön syndrooma eroaa perusmokutuksesta siten, että mokuttaja on nimenomaan akateemisesti koulutettu ja jo peruskoulussa ja lukiossa hyvin pärjännyt, yleisesti fiksuna pidetty ja itsekin fiksuna itseään pitävä tyttö.
...
Lisäksi he kirjoittelevat työkseen Suvaitsevia, Tiedostavia, Edistyksellisiä kolumneja, joissa he vittuilevat inhottaville rasisteille eli hienhajuisille valkoisille heteromiehille.

Case in point:

Vihateoille stoppi!

Vaalitiimiläiseni äiti joutui pahoinpitelyn kohteeksi luukuttaessaan vaaliesitteitä Pasilassa. Kerrostalosta ulos tullut nuorehko mies löi yli viisikymppistä naista nyrkillä suoraan silmäkulmaan, solvausten kera, niin että tämä kaatui, löi päänsä ja loukkasi selkänsä. Silmänympärystö ruhjoontui, ja tuloksena musta silmä ja päänsärkyä. Rouvashenkilö ei olisi aluksi halunnut mennä tekemään rikosilmoitusta, koska hänen mielestään pahoinpitelijää ei kuitenkaan tavoitettaisi, eikä rikosilmoituksesta olisi mitään hyötyä.

No sellainen lopulta kuitenkin tehtiin, olihan kyseessä pahoinpitely, joka on aina rikos ja joka on hyvä ilmoittaa aina poliisille. Vaikka vain tilastoinnin vuoksi. Päällekarkaus ja fyysinen hyökkäys toista kohtaan on aina väärin, mutta erityisen väärältä se kuulostaa kun tekijänä mieshenkilö ja kohteena vanhempi naishenkilö. Millaista olisi lähteä kaupungille seuraavan kerran kun muistaa, että viimeksi sai nyrkistä silmäänsä, ihan ventovieraalta?

Nyt voin paljastaa, että kyseessä oli afgaanitaustaisen tiimiläiseni Zarminan äiti, joka siis selvästi on ulkomaalaisen näköinen. Olisiko siis joku muu vanhempi naisihminen ollut yhtä todennäköinen kohde, vai oliko kohteena kevyesti huivia takaraivollaa kantava nainen vain siksi, että hän ei ilmiselvästi ole nk. kantasuomalainen?

Rikosilmoitusta vastaanottava poliisimies kertoi vastaavasta tapauksesta juuri äskettäin Hakaniemen torilla. Vaalea nuori mies kävi kiinni ulkomaalaisen näköiseen, sylkien ja riuhtoen. Poliisin mukaan saattoi olla sama tyyppi asialla. Niin toivottavasti, eikö, jotta näitä kimppuunkäyjiä ei majaile joka kulmalla. Itse Zarminaa oli kuntavaalien alla syljetty kasvoihin. No, me poliitikot tietenkin joudumme kestämään kaikenlaista. Minua ei tosin vielä ole syljetty kasvoihin.

Monet iltapäivälehdet ovat tehneet uutisen poikasta siitä, kun perussuomalaisten ehdokkaat solvaavat keskustalaisia, tai ketä milloinkin, ja puhuvat saunan taakse viemisestä. Kiinnostaako uutisissa ketään se, että “Kokoomuksen ulkomaalaistaustainen kampanja-aktiivi joutui pahoipitelyn kohteeksi”? (jossa todennäköisesti motiivina ulkomaalaisvihamielisyys.) Onko se Suomessa uutinen? Jos onkin, mitähän niin usein masentavat nettikeskustelut tästä keksivät: ‘no, ei nyrkillä lyönti niin vakavaa ole, varsinkin jos on epäilyttävä ulkomaalainen’?

Vihatekoja ei tule hyväksyä, koskaan. Vihatekoa on myös vihapuhe, väkivaltaan yllyttäminen, solvaaminen, rasistiset puheet. Maahanmuuttopolitiikasta voi olla montaa mieltä, ja siitä voi keskustella. Mutta raja on vedettävä keskusteluun. Meillä on Suomessa monenlaisia ihmisiä, joista suurin osa ovat täällä aivan laillisesti, monesta eri, ja täysin laillisesta ja oikeutetusta syystä. Vihaan heitä kohtaan ei ole mitään aihetta. Eikä varsinkaan vihatekoihin tai edes vihapuheisiin. Niitä ei tule suvaita missään muodossa.

Poliitikoilla, tulevilla ja wannabe-sellaisilla tulisi olla tarpeeksi johtajuutta näyttääkseen tässäkin mikä on oikein, ja mikä väärin, eikä mennä populistisen aallonharjan mukaan.

[MokuMan]

Ehdotan uutta slangitermiä kympin tytön syndrooma.

Tarkoitan tällä sitä ahkerien, fiksujen, kilttien nuorten opiskelijatyttöjen tai vastavalmistuneiden hum.kand./valt.kand./tms.-tyyppisten...

Minä tunnistan tuon syndrooman, mutta kympin tytön syndrooma on harhaanjohtava termi. Kympin tytöt eivät hakeudu hum.kand./valt.kand./tms.-tyyppisiin opinahjoihin, vaan lääkikseen, kauppakorkeaan tai Teknillisen korkeakoulun guruohjelmiin (esimerkiksi tuotantotalous).

Vai onko sinulla päinvastaisia kokemuksia?

[Kallioinen Käsi]

Samaa mieltä, itse opettamani opiskelijat yliopistolla eivät humanistisella puolella ole niitä aivan fiksuimpia, vaikka sydän heillä on oikealla paikalla. Itse ajattelen lähinnä, kun ovat vasta 20-22-vuotiaita, että kyllä Siperia jossain vaiheessa vielä opettaa ja avaa silmät.

[pn]

Ehdotan uutta slangitermiä kympin tytön syndrooma.

Synonyyminä voisi olla viherstalinistifemakko.

[Kaptah]

Kympin tytöt eivät hakeudu hum.kand./valt.kand./tms.-tyyppisiin opinahjoihin, vaan lääkikseen, kauppakorkeaan tai Teknillisen korkeakoulun guruohjelmiin (esimerkiksi tuotantotalous).

Vai onko sinulla päinvastaisia kokemuksia?

Ei tuota tuotantotaloutta kannata liikaa hehkuttaa... siellä on suurin työttömyys valmistumisen jälkeen koko TKK:lta.

[IDA]

Kokemisen ympärille se ehkä kiertyy. Solipsismi tavoittaa myös jotain.

Fenomenologia tietenkin on kattokäsite

http://fi.wikipedia.org/wiki/Fenomenologia

Et sää nyt länsimaista filosofiaa tunne vaikka ollaan täällä samassa paikassa töissä

[Miniluv]

Juuen

Mutta ovatko kympin tytöt, jotka luulevat että ulkomailla kasvaa vain eri värisiä suomalaisia nyt sitten fenomenologeja, vai mitä tarkoitat? Ei ymmärrä tällä filosofian pohjalla...

[MokuMan]

Ei tuota tuotantotaloutta kannata liikaa hehkuttaa... siellä on suurin työttömyys valmistumisen jälkeen koko TKK:lta.

Vähän menee offtopiciksi, mutta niin uskomaton väite, että näkisin mielelläni, mistä tieto on repäisty? Vai onko niin, että tuotantotalouden työttömyysprosentti on 2 % siinä missä muulla TKK:lla 1 %?

[mikkoellila]

Ehdotan uutta slangitermiä kympin tytön syndrooma.

Tarkoitan tällä sitä ahkerien, fiksujen, kilttien nuorten opiskelijatyttöjen tai vastavalmistuneiden hum.kand./valt.kand./tms.-tyyppisten...

Minä tunnistan tuon syndrooman, mutta kympin tytön syndrooma on harhaanjohtava termi. Kympin tytöt eivät hakeudu hum.kand./valt.kand./tms.-tyyppisiin opinahjoihin, vaan lääkikseen, kauppakorkeaan tai Teknillisen korkeakoulun guruohjelmiin (esimerkiksi tuotantotalous).

Vai onko sinulla päinvastaisia kokemuksia?

TKK:n, kauppiksen, lääkiksen ja oikiksen opiskelijat eivät välttämättä olleet peruskoulussa ja lukiossa keskimäärin parempia oppilaita kuin hum.kand./valt.kand./tms.-tyyppisiin koulutusohjelmiin hakeutuneet.

En tosin väitä, että korrelaatio olisi myöskään päinvastainen. Väitän kuitenkin, että humanistis-yhteiskunnallisilla aloilla opiskelijat olivat lukiossa tyypillisesti "mä on hirveen fiksu ja kiltti tyttö ja mua niinq ärsyttää se että maailmassa on niinq epäoikeudenmukaisuutta niinq esim. eläinkokeita ja lihansyöntiä ja ydinvoimaa ja rasismia ja mä haluun niinq parantaa maailmaa kieltämällä kaikki tällaiset pahat asiat"-tyylisiä angstisia teinejä eivätkä pragmaattisia ja epäpoliittisia "dokataan ja bailataan ja nussitaan"-teinejä tai aidosti älykkäitä pikkuvanhoja teiniprofessoreita. Kympin tytöt nimenomaan eivät yleensä ole aidosti älykkäitä, vaan ahdasmielisiä konformisteja ja sosiaalisista paineista kärsiviä anorektikkoja, työnarkomaaneja ja maailman pahuudesta närkästyneitä moraalisäteilijöitä.

[Kaptah]

Ei tuota tuotantotaloutta kannata liikaa hehkuttaa... siellä on suurin työttömyys valmistumisen jälkeen koko TKK:lta.

Vähän menee offtopiciksi, mutta niin uskomaton väite, että näkisin mielelläni, mistä tieto on repäisty? Vai onko niin, että tuotantotalouden työttömyysprosentti on 2 % siinä missä muulla TKK:lla 1 %?

Hmm.. perhana. Tällaisen tiedon sain jostain ihan luotettavasta lähteestä, mutta hankala kyllä nyt muistaa. Olisiko ollut Polyteekkarissa, eli teekkarien lehdessä. Pahoittelen, mutta en kyllä nyt löydä lähdettä.

Eikun löytyi jotain. Heh, nyt pistän sellaisen lähteen, että alta pois. Tätä ei voi kumota, koska tieto on absoluuttisen tiedon lähteestä: http://keskustelu.suomi24.fi/node/2615072 

[Anti-Utopisti]

Tuolle henkilökohtaisen kokemuksen esille tuomiselle hirmu tärkeänä asiana on todennäköisesti jokin humanoidiakateeminen termi valmiina ja perustelu.

Tietääkö joku, mikä mahtaisi olla?

Keksin ainakin kaksi erilaista vastausta tähän kysymykseen. Aloitetaan päättelyketju seuraavasta aatehistorian kehityksen yleisemmästä teoriasta (jossa mm. oletin, että romantiikan, fasismin ja vihervasemmistolaisuuden aatteita yhdistävät niiden mytologiapohjainen luonne ja ajanhenki vastakohtana rationaalisuudelle):

http://hommaforum.org/ind....msg143906.html#msg143906

Otetaan sieltä tarkasteltavaksi seuraava kohta: "romantiikan tunteellisuus ja mielikuvituksellisuus (mytologinen)".

Katsotaan mitä Wikipedia sanoo romantiikan epistemologiasta:

"The movement stressed strong emotion as a source of aesthetic experience, placing new emphasis on such emotions as trepidation, horror and awe — especially that which is experienced in confronting the sublimity of untamed nature and its picturesque qualities, both new aesthetic categories. It elevated folk art and custom to something noble, and argued for a "natural" epistemology of human activities as conditioned by nature in the form of language, custom and usage."

"Many intellectual historians have seen Romanticism as a key movement in the Counter-Enlightenment, a reaction against the Age of Enlightenment. Whereas the thinkers of the Enlightenment emphasized the primacy of deductive reason, Romanticism emphasized intuition, imagination, and feeling, to a point that has led to some Romantic thinkers being accused of irrationalism."

Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Romanticism

Nämä lainaukset kertovat varsin valaisevasti romantiikan epistemologian ulkoiset piirteet. Mutta lisäksi tarvitsemme tarkempaa tietoa mekanismista, jolla ihmisaivot tuottavat sellaista tietoa, jota kuvaillaan yllä sanoilla "intuition, imagination, and feeling".

Ilmeisesti jokin osa aivoista tuottaa ainakin osalle ihmisistä mytologisia oivalluksia, eli tällöin tämä (Jungin termillä) introvertti intuitio taikoo ikään kuin tyhjästä uskottavan kuuloisen selityksen jollekin päänvaivaa tuottavalle ilmiölle. Osa ihmisistä hylkää tällaiset oivallukset saman tien epärationaalisina tai vähintäänkin ryhtyy rationaalisiin jatkotutkimuksiin, mutta tietty ihmistyyppi päin vastoin haluaa luottaa tällaisiin oivalluksiin sellaisenaan. Gurut, shamaanit ja ylipapit jopa systematisoivat näiden oivallusten tuottamisen tajuntaansa laajentavilla rituaaleilla ja päihteillä, jolloin lopputuloksena on yleensä hyvin monipuolinen ja mielikuvituksellinen uskomusjärjestelmä päänvaivaa tuottaneen ilmiön perusluonteesta.

Vrt. mytologiapohjainen uskomus syrjinnän perusluonteesta, jossa paha rasismi saadaan kitkettyä sillä, että tuodaan EU-maihin kehitysmaista Hyviä Ihmisiä, jotka sitten menevät naimisiin Syntisten Ihmisten kanssa, eikä seuraavassa sukupolvessa ole enää Syrjinnän Syntiä:

"You know, if everybody married someone from a different race then in one generation there would be no prejudice" - pettämätöntä logiikkaa elokuvasta Thirteen (2003)

"'Den internationella migrationen kännetecknas av snabbhet. Om cirka 19–20 år får vi lämna nationalismen bakom oss', säger den världsberömde norske socialantropologen Thomas Hylland Eriksen." - lähde: Helene Holmström: Migration i raketfart

Seuraava Newbergin, D'Aquilin ja Rausen kirjan Why God Won't Go Away katkelma kertoo, kuinka ekstrovertin intuition (erillisistä havainnoista) taikoma oivallus muuttuu aivoissa varmaksi koetuksi tiedoksi. Veikkaisin introvertin intuition (tyhjästä) taikomien oivallusten muuttuvan varmaksi koetuksi tiedoksi aivan vastaavalla mekanismilla:

"The importance of finding answers compelled the mind, through the thrive of the cognitive imperative to bring the brain's analytical powers to bear. The causal operator found a plausible explanation for the noise. The binary operator framed the problem in terms of opposites. And finally, the holistic agreement of the left and right sides of the brain led to a whole brain unification that turned logical ideas into emotionally felt beliefs. These beliefs resolved all uncertainties and gave the hunter a coherent scenario in which he could react effectively."

Lähde: http://www.amazon.com/Why...ont-Go-Away/dp/034544034X

Introverttiin intuitioonsa luottavat gurut ovat aina korostaneet uskoon heittäytymisen tärkeyttä. Monet Hommalaiset varmaan muistavat elokuvasta Indiana Jones ja viimeinen ristiretki kohtauksen, jossa Indyn täytyy yrittää kävellä tyhjän päällä putoamatta rotkoon (katsokaa ainakin kohta 3:30-4:35; varsinkin ilme kohdassa 4:20-4:30 soveltunee mainiosti myös EU:n monikulttuurisuushyppäyksen luonteeseen):

http://www.youtube.com/wa...8zTVE&feature=related

BACK TO INDY: He can see nowhere to cross. He looks again to the v-rail Diary.

INDY: "The path of flood. Only in the leap from the lion's head will he prove his worth."

INDY: looks around and then he notices that inscribed into the rock above his head is the head of a lion.

INDY: "Impossible! Nobody can jump this!"

INDY: looks down into the Diary and tortures over what it is asking him to do.

BRODY: rushes forward and calls to INDY.

BRODY: "Indy... Indy, you must hurry!! Come quickly!"

INDY: (realizing) "It's... a leap of faith. Oh, God."

HENRY: calls to his son.

HENRY: "You must believe, boy. you must... believe."

Lähde: http://www.scifiscripts.com/scripts/Indiana3.txt

Tämä kohtaus on tietenkin vain yritys kuvata uskontojen ja uskomusjärjestelmien edellyttämää täydellistä heittäytymistä "korkeammilta voimilta" saapuvien viestien armoille.

Monikulttuurisuus voidaankin ymmärtää helposti yläluokan statuskilpailuna, jossa Akateemisen Ylipapiston yläilmoista tulleista oivalluksista (valtiotiede, yhteiskuntatiede, lakitiede, kulttuurintutkimus) kasatun monikulttuurisen EU-vision pohjalta EU-maiden valtaeliitti vaatii tavallista kansaa tekemään vastaavan "a leap of faith" -hyppäyksen rotkoon. Kuten aina romanttisia yhteiskuntavisioita toteutettaessa, tavallisen kansan nurina tällaista täydellistä heittäytymistä vastaan - kritiikistä puhumattakaan - on tällöin kerettiläisyyttä, joka halutaan armotta kitkeä pois meistä tavallisen kansan röyhkeistä ja uskottomista pakanoista.

Tästä introvertin intuition tavasta tuottaa tietoa on olemassa myös eettinen variantti, jossa oivallukset oikeaoppisista arvoista eivät tule yläilmoista kuten introvertin intuition kohdalla vaan arvokokoelmien sosiaalisen vertailuprosessin tuloksena. Tämä sosiaalinen komponentti tuo tietenkin mukaan automaattisesti kiinnostuksen antaa kullekin arvovalinnalle sen oikeaoppisuutta mittaavan statusarvon, joiden pohjalta eri arvovalintoja voidaan sitten vertailla keskenään (kts. Amotz Zahavin teoriat statuskilpailusta).

Altruismin äärimmilleen vieneitä henkilöitä (kuten luullakseni Astrid Thorsia) voidaan kutsua tällöin esimerkiksi nimityksellä Les Grandes Consciences. Nämä poikkeusyksilöt ovat siis niitä kuuluisia yhteisön arvojohtajia. Siinä, missä käytöstavoiltaan korrekti henkilö (dandy) tietää jokaisessa tilanteessa pienintäkin liikettä myöten, mikä on asiallisin käyttäytymismalli, niin aivan vastaavasti tällainen arvojohtaja tietää jokaisessa tilanteessa, kuinka siitä voidaan repiä irti maksimaalinen määrä eettistä ja empaattista myötäkärsimistä.

Les Grandes Consciences -persoonallisuusrakenne on siis myös yksi vastaus esitettyyn kysymykseen: "Tuolle henkilökohtaisen kokemuksen esille tuomiselle hirmu tärkeänä asiana on todennäköisesti jokin humanoidiakateeminen termi valmiina ja perustelu."

Humanistisessa tiedekunnassahan perehdytään mm. kirjallisuuden historiaan, ja 1800-luvun ranskalaisista ja venäläisistä romaanikirjailijoista lähtien nämä Les Grandes Consciences -arvojohtajat ovat empatisoineet sydän karrella kaikkien sorrettujen puolesta. Perustelu on yksinkertaisesti se, että empatia, eettisyys ja intuitio ovat ihmisaivojen luontaisia tapoja tuottaa tietoa ja sitä kautta myös kokea asioita. Ihmisille ominainen statuskilpailu on saanut aikaan evoluution myötä sen, että jotkut yksilöt vievät luonnostaan nämä piirteet äärimmäisyyksiin asti.

Empaattisuus, eettisyys ja intuitio eivät ole suinkaan aina pahasta, vaan päin vastoin niillä on oma roolinsa yhteisössä. Mutta se, miksi tavallisen kansan pitäisi tehdä "a leap of faith" -itsemurhahyppäys pelkästään valtaeliitin arvojohtajien omalaatuisen persoonallisuusrakenteen takia, on kysymys, johon taas haluaisin itse vastauksen.


31116582@hotmail.com

[gloaming]

Tuolle henkilökohtaisen kokemuksen esille tuomiselle hirmu tärkeänä asiana on todennäköisesti jokin humanoidiakateeminen termi valmiina ja perustelu.

Yläkategoriana voisi pitää subjektivismia.

[ElinaElina]

Tosi hyvä aihepiiri! En nyt osaa lisätä tähän mitään, sillä tämä on niin hämmästyttävää. Kiitos, että tämä otettiin esille.

[BeerBelly]

Nina Suomalainen

Asuu Paloheinässä Helsingissä, kotoisin Kymenlaaksosta Utista.

Paloheinä on Helsingin vähiten rikastuneita alueita. Ulkomaalaistaustaiset: Muut kuin EU- ja muut OECD-maat: osuus alueen väestöstä 1.1.2009 alle 2,5%. Myös ympäröivät alueet ovat hyvin köyhiä. Lähde.

Nina taitaa olla NIMBY-ihminen. Oma moraali säteilee sitä kirkkaammin mitä enemmän kaataa paskaa muiden niskaan.

[IDA]

Minä olen kyllä sitä mieltä, että sen paremmin humanistit kuin kauppa-, lääke- tai oikeustieteilijätkään eivät tiedä todellisesta dokaamisesta yhtään mitään. Kyllä ne oikeat alan miehet ja naiset vaikuttavat jossain ihan muualla kuin yliopistoissa.

Ellilän tekstissä ei noin väitetäkään.

Toki parempien opintolinjojen opiskelijat ovat keskimäärin varakkaammistä perheistä, joten heillä on varmaan käytettävissään enemmän rahaa siihen bailaamiseen ja nussimiseen, mutta dokaamisesta puhuminen tämän porukan kohdalla on mielestäni vahvaa liioittelua. Ennemminkin kyse on pikku hörpiskelystä.

Eli jos luettaisiin toisten tekstit olisi mahdollista pysyä aiheessa. Tämä "rikkaat sen kuin porskuttaa" - teema on tullut muutenkin aika hyvin esille. Mikäli keskustelu siitä jatkuu tässä ketjussa poistan viestit tuosta lainatusta eteenpäin.

edit: Jo on kun ei mitään uskota 

[Anti-Utopisti]

Taidan antaa viesteissäni liian vähän havainnollistavia esimerkkejä, jolloin niiden sisältö jää liian teoreettiseksi.

Niinpä ajattelin laittaa tähän esimerkeiksi kolme erinomaista lähdettä, jotka havainnollistavat monikulttuurisuudenkin takana olevaa yleisempää mytologista sekä toisaalta eettistä ajattelutapaa.

Aloitetaan mytologisesta ajattelutavasta:

Ilmeisesti jokin osa aivoista tuottaa ainakin osalle ihmisistä mytologisia oivalluksia, eli tällöin tämä (Jungin termillä) introvertti intuitio taikoo ikään kuin tyhjästä uskottavan kuuloisen selityksen jollekin päänvaivaa tuottavalle ilmiölle. Osa ihmisistä hylkää tällaiset oivallukset saman tien epärationaalisina tai vähintäänkin ryhtyy rationaalisiin jatkotutkimuksiin, mutta tietty ihmistyyppi päin vastoin haluaa luottaa tällaisiin oivalluksiin sellaisenaan. Gurut, shamaanit ja ylipapit jopa systematisoivat näiden oivallusten tuottamisen tajuntaansa laajentavilla rituaaleilla ja päihteillä, jolloin lopputuloksena on yleensä hyvin monipuolinen ja mielikuvituksellinen uskomusjärjestelmä päänvaivaa tuottaneen ilmiön perusluonteesta.

"As others have recognized, revolutionary hope is a religious gnosticism. It is the belief in a world possessed by evil and an earthly redemption achieved through knowledge. The Left is impervious to its own catastrophes because the perception of catastrophe is the very premise of its faith.  The religious foundation of its political beliefs is the idea of history as a fall from grace. If a socialist experiment proves to be corrupt, it has merely failed to escape the existing corruption. The Left is not about reforming particular institutions through a program of social reform. It proposes, instead, to rectify the general catastrophe of existence itself. Until the general redemption is achieved,  the potential always exists for a particular lapse.

To the secular messianists of the radical Left, the world we know is a social illusion, mankind alienated from its “true self.” Likewise, to the religious gnostic, reality is a delusion of false consciousness. The religious revolutionary believes that humanity creates its own reality. There is no limit, therefore, to what humanity may become. Alienation and suffering can be ended by a revolution that restores humanity to its authentic being. Reactionary religion, by contrast, reconciles humanity to its unacceptable reality with a dream of divine intervention and other-worldly hope. It is the opium of the people, projecting humanity’s own power -- the power to redeem itself -- onto a supernatural being, God. The revolutionary faith rejects the illusion of divine grace and proposes itself as the messianic force. The revolutionary answer to the religious question is the demand to change the conditions that make religion necessary. The revolutionary prophet proclaims a liberation theology: You shall be as gods, creating the conditions of your own redemption."

Lähde: David Horowitz: The Religious Roots of Radicalism

http://www.discoverthenet...OTS%20of%20Radicalism.htm

Kun mainitsin edellisessä viestissäni, että "gurut, shamaanit ja ylipapit jopa systematisoivat näiden oivallusten tuottamisen ... jolloin lopputuloksena on yleensä hyvin monipuolinen ja mielikuvituksellinen uskomusjärjestelmä päänvaivaa tuottaneen ilmiön perusluonteesta", niin Horowitzin kirjoituksesta käy ilmi, kuinka äärimmäisen mielikuvituksellinen uskomusjärjestelmä on todellakin mahdollista luoda introvertin intuition avulla. Näin villeihin ajatusrakennelmiin ja symboliikkaan emme me tavikset pystyisi, vaan niiden keksimiseen tarvittaneen jo aivojen rakenteeltaan poikkeuksellisia guruja.

Siirrytään sitten tarkastelemaan yltiöeettistä ajattelutapaa, joka perustuu arvovalintojen sosiaaliseen vertailuun ja on siten aivan eri asia kuin yllä esitetty mytologinen ajattelutapa:

Tästä introvertin intuition tavasta tuottaa tietoa on olemassa myös eettinen variantti, jossa oivallukset oikeaoppisista arvoista eivät tule yläilmoista kuten introvertin intuition kohdalla vaan arvokokoelmien sosiaalisen vertailuprosessin tuloksena. Tämä sosiaalinen komponentti tuo tietenkin mukaan automaattisesti kiinnostuksen antaa kullekin arvovalinnalle sen oikeaoppisuutta mittaavan statusarvon, joiden pohjalta eri arvovalintoja voidaan sitten vertailla keskenään (kts. Amotz Zahavin teoriat statuskilpailusta).

"As several studies (like this one) have shown, altruistic people achieve higher status, and are much more likely to behave altruistically in situations where their actions are public than when they will go unnoticed.
...
In many hunter-gatherer societies, including some Native American tribes in the Pacific Northwest, prominent families have staged elaborate ceremonies in which they compete to give away possessions. [Kenenköhän ministerin ajattelutapa tulee tästä heti mieleen]
...
Two weeks ago, at the Association for Psychological Science convention in San Francisco, Griskevicius presented new research that furthers the competitive-altruism theory. Traditionally, economists have presumed that if people are seeking status, they will simply buy the most luxurious product they can afford. But Griskevicius and his colleagues — Joshua Taylor of the University of New Mexico and Bram Van den Bergh of the Rotterdam School of Management — theorized that when given an eco-friendly alternative, competitive altruism would compel people to forgo luxury for environmental status."

Lähde: John Cloud: Competitive Altruism: Being Green in Public

http://www.time.com/time/...le/0,8599,1902361,00.html

Varsinkin Horowitzin analyysi vasemmistolaisesta mytologiasta on todella nerokas, vaikkakin itse veikkaisin vihervasemmiston teemojen ja arkkityyppien olevan peräisin judeokristillisestä mytologiasta lainattujen teemojen ohella myös ihmisluonnolle ominaisesta arkkityyppisestä hahmottamistavasta. Eli jos näitä teemoja ei olisi ollut jo valmiina judeokristillisessä mytologiassa, niin vihervasemmiston gurut olisivat ehkä keksineet ne itse muodossa tai toisessa. Mitä tulee esimerkiksi vihervasemmiston käsitykseen valtavirran elämäntavan synnillisyydestä sekä heidän horjumattomaan uskoonsa oman vaihtoehtovisionsa erehtymättömyydestä, niin tämä ajattelutapa ei ehkä eroa juuri lainkaan esimerkiksi 1500-luvun lopun puritaaneista, joita heidän aikalaisensa Richard Hooker kuvasi seuraavasti!

[Voegelin, 1987:] "Once a social environment of this type is organized, it will be difficult, if not impossible, to break it up by persuasion."

[Hooker, 1593:] "Let any man of contrary opinion open his mouth to persuade them, they close up their ears, his reasons they weight not, all is answered with rehearsal of the words of John: 'We are of God; he that knowth God heareth us: as for the rest ye are of the world: for this world's pomp and vanity it is that ye speak, and the world, whose ye are, heareth you.' They are impermeable to argument and have their answers well drilled. Suggest to them that they are unable to judge in such matters, and they will answer, 'God hath chosen the simple.' Show them convincingly that they are talking nonsense, and you will hear 'Christ's own apostle was accounted mad.' Try the meekest warning of discipline, and they will be profuse on 'the cruelty of bloodthirsty men' and cast themselves in the role of 'innocency persecuted for the truth.'"

[Voegelin, 1987:] "In brief: the attitude is psychologically iron-clad and beyond shaking by argument".

Lähde: Eric Voegelin: The New Science of Politics (1987)

http://books.google.co.uk...mp;pg=PA137&lpg=PA137

Jos 1500-luvun puritaaneista lähtien mytologiapohjaisille radikaaliryhmille ei ole saatu puhuttua järkeä päähän, niin mikä on todennäköisyys, että se onnistuisi nyt 2000-luvulla utopismin vihervasemmistolaisen iteraation kohdalla?

EDIT: Tästä aihepiiristä ovat näköjään maahanmuuttokriitikot muuallakin Euroopassa tehneet tutkimusta:

"An important part of Voegelin’s argument, which he took from writers like Cumont and Walter Bauer (1877-1960), was that the Gnostic attitude, like resentment, is always present in a society, and that the Gnostic religions were never anything like original but always took the form of parodies of the existing mainstream religion, whether it was Platonic Monotheism, Judaism, or Christianity. Gnosticism, for Voegelin, is essentially reactionary and parasitical: it is an intellectualizing form of resentment that obsessively opposes all norms.
...
When Plato and his followers say that it is good to have been born in a beautiful world, then the Gnostics insist that it is intolerable to have been born in a polluted world and that enlightened people will seek to be redeemed from the universal miasma or will dedicate themselves to detoxifying existence.
...
When Plato and his followers argue for a universal humanity, then the Gnostics insist that humanity is not single, but dual; that there is a vast preterit of the unenlightened and unsalvageable who probably belong in the Hell where Fate has consigned them and that, set apart from those, there is an elect of the enlightened and salvageable, who, by spiritual exercises, can either escape from the Hellish world or transform it back into its pristine state before the usurper polluted it. In the second of those two possibilities emerges the theme of the Paradise-on-earth, as constructed by the vanguard."

Lähde: Thomas F. Bertonneau: Further Remarks on Eric Voegelin and Gnosticism

http://www.brusselsjournal.com/node/3984


39956979@hotmail.com