Ainiin, unohdin nalkuttaa yhdestä asiasta.
Monesti törmää siihen väitteeseeen, että asevelvollisarmeijaa on pidettävä yllä perinteen tai yhteisöllisyyden takia. Olipa johtopäätös itse asian suhteen mikä tahansa, niin tällainen on täysin typerä perustelu.
Armeijan funktiona on se, että estetään ulkopuolista tahoa uhkaamasta tai tuhoamasta väkivalloin valtiota tai kansaa. Mitään tämän ulkopuolisia tehtäviä puolustusvoimille ei tule asettaa, sillä mitä enemmän sekundäärisiä tehtäviä armeija saa, niin sitä vähemmän armeijaa voidaan johdonmukaisesti rakentaa vastaamaan mahdollisimman tehokkaasti ja luotettavasti ensisijaisesta tehtävästään.
Kyllähän väitteesi pitää pää piirteittään paikkansa, ei sitä voi kieltää. Kuinka isot tälläiset joukot sitten olisi? 10 000? 30 000? 50 000? Tulisiko enää halvemmaksi?
Itsehän olen vain ryhmänjohtaja, joten minun on vaikea sanoa laajempaa strategisesti tarvittavaa määrää.
Tässä kuitenkin liberalismiwikistä jotain laskelmia:
* Nykyisin koulutetaan vuosittain noin 31 000 varusmiestä ja kertausharjoituksiin kutsutaan noin 30 000 reserviläistä. Rauhan aikana puolustusvoimissa on 17 000 henkeä, joista ammattisotilaita noin 9600 henkeä. Valtio työllistää kaiken kaikkiaan n. 120 000 henkeä, missä ei ole mukana valtion omistamien osakeyhtiöiden henkilöstöä. Yhtiöittämisen myötä valtion henkilöstön määrä on laskenut.
* Näistä 31 000 varusmiehestä n. 47% palvelee 6 kk, 18% 9 kk ja 35% 12 kk. Tämä on summittainen arvio, joka on peräisin pääesikunnalta. Keskimääräinen palvelusaika olisi tämän arvion mukaan 8,6 kk.
* Jos asevelvollisuus poistettaisiin, ei millään hinnalla varmasti saataisi kaikkia 31 000 varusmiestä suorittamaan asepalvelusta, mutta ehkä järkevä arvio olisi, että kohtuullisella korvauksella saataisiin 20 000 - 25 000 suorittamaan asepalvelus. Tämän määrän pitäisi riittää, kun otetaan huomioon, että vähiten motivoituneiden varusmiesten, jotka ensimmäiseksi karsiutuvat, kouluttaminen on lähinnä resurssien tuhlaamista, ja että pienempikin armeija voi olla iskukykyinen, varsinkin jos teknistä valmiutta eli aseistusta parannetaan.
* Arvioidaan, että 20 000 - 25 000 varusmiestä ja -naista saataisiin houkuteltua vuosittain asepalvelukseen 10 000 markan eli 1682 euron kuukausipalkalla (joka voisi olla veroton). Jos keskimääräinen palvelusaika olisi edelleen 8,6 kk, hinnaksi tulisi vuosittain 1720 - 2150 miljoonaa markkaa eli 289 - 362 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä varusmiehen päiväraha on palvelusajan mukaan (1-6 kk) 19 mk, (7-9 kk) 34 mk tai (10-12 kk) 49 markkaa. Kun lasketaan, paljonko päivärahoja nykyisin maksetaan tämän tiedon ja ylempänä palvelusajoista esitetyn arvion perusteella nykyiselle 31 000 varusmiehelle (kertausharjoituksiin osallistuvien päivärahat jätän yksinkertaisuuden vuoksi pois laskelmista), päädytään n. 204,1 miljoonaan markkaan eli 34,3 miljoonaan euroon. Varusmiesten palkkaus tulisi siis 1516 - 1946 miljoonaa markkaa eli 255 - 327 miljoonaa euroa nykyistä kalliimmaksi. Kustannuksia säästettäisiin kuitenkin hiukan muissa kuluissa, kun harvemmalle varusmiehelle tarvitsisi kustantaa terveydenhuolto, majoitus, vaatteet, ruoka jne, mutta yksinkertaisuuden vuoksi jätän tämänkin pois laskelmista. Jos joku haluaa kuitenkin itse laskea säästön, niin tässä tarvittavat luvut:
* (Kokonaisuudessaan varusmies maksaa 142 markkaa vuorokaudessa. Se koostuu ylläpitokustannuksista eli päivärahoista, vaatteista, ruoasta, puhtaanapidosta ja terveydenhuollosta, jotka vievät 77 markkaa 142 markasta. Loput 65 markkaa tulevat koulutuksesta ja kiinteistöistä. Ylläpitokustannuksista vaatetus maksaa 15 ja ruoka 20 markkaa, josta elintarvikkeiden osuus 17 markkaa.)
* Valtion menoarvio vuodelle 2002 on 36 015 miljoonaa euroa eli 214 135 miljoonaa markkaa, tästä 1716 miljoonaa euroa eli 10 203 miljoonaa markkaa puolustusministeriön hallinnonalaan, mikä merkitsee 4,8% koko budjetista. Tarvittava lisärahoitus olisi siis 1516 - 1946 miljoonaa markkaa eli 255 - 327 miljoonaa euroa, mikä merkitsisi 0,7 - 0,9% koko valtion budjetista. Varmasti muualta budjetista löytyisi riittävästi säästökohteita, jotta puolustuksen ylläpidosta pakkotyöllä voitaisiin luopua. Jos tämä katsotaan kohtuuttomaksi, ehkä myös muiden julkisten palveluiden järjestämistä pakko- tai orjatyövoimalla pitäisi harkita. Mites sitten kun paska osuu tuulettimeen? Olisiko rahan perässä juoksevat hemmot yhtään motivoituneempia tosipaikan edessä, kuin maatilaansa/kotiansa puolustava matti meikäläinen?
Ainakin motivoituneempia kuin ne henkilöt, jotka eivät armeijaan menisi tuosta 1 000 eurosta kuussa vaan ainoastaan pakotettuina. Miksi se maatilaansa ja kotiansa puolustava mattimeikäläinen ei muka suorittaisi armeijaa vapaaehtoisesti jos kokee maanpuolustuksen tärkeäksi? Varsinkin jos koulutusajasta maksettaisiin kohtuullinen korvaus?
Korvaako laatu määrän, ja missä määrin? 50 000 vs 500 000? Nykyinen sodankäynti luullakseni olisi enemmän "terrorismia" puolustuksen osalta ja uskoisin, että puhtaalla miesten määrällä saadaan kyllä isommat tuhot aikaiseksi.
Terrorism is a policy or ideology of violence[1] intended to intimidate or cause terror[2] for the purpose of "exerting pressure on decision making by state bodies."[1] The term "terror" is largely used to indicate clandestine, low-intensity violence that targets civilians and generates public fear. Thus "terror" is distinct from asymmetric warfare, and violates the concept of a common law of war in which civilian life is regarded. The term "-ism" is used to indicate an ideology —typically one that claims its attacks are in the domain of a "just war" concept, though most condemn such as crimes against humanity.
Suomen puolustusvoimat eivät kouluta terroristeja nytkään, vaan sotilasjoukkoja. Tosin olen sissikoulutuksen saaneena ja Leningradin sotilaspiirin kalustotietoihin tutustuneena sitä mieltä, että kaikille joukoille tulisi kouluttaa perusteet sissisodankäyntiin - väijytyksiin ja yleiseen toimintaan vihollisen hallussa olevalla alueella.
kaikki mahdolliset miinat takaisin käyttöön.
Tästä olen samaa mieltä. Ennen kaikkea siksi, että kun pilliin kerran puhalletaan niin Ottawan sopimuksilla voi pyyhkiä perseensä. Toisekseen miinat ovat rakenteellisesti niin yksinkertaisia, että niitä voidaan nopeasti valmistaa myös toissijaistarvikkeista. Asetat vain paino- tai vetosytyttimen ja nallin möykkyyn räjähdettä ja - a'vot! - sinulla on jalkaväkimiina!
Toisekseen, mielestäni Hornetit olivat totaalisen virheellinen hankinta. Jos oltaisiin tämä invastointi jätetty tekemättä ja oltaisiin sijoitettu rahat esimerkiksi kevyeen ilmatorjunnan kehittämiseen (esimerkiksi olalta laukaistavat ilmatorjuntaohjukset) olisi kokonaisiskukyky tehostunut huomattavasti enemmän ja pidemmälle kriisiajalle. En nimittäin usko, että jouduttuamme sotaan Venäjää vastaan olisi Suomella minkäänlaisia ilmavoimia enää viikko sodan alkamisesta - samaan menoon kyllä olisivat mennyttä myös Suomen operatiiviset joukot Leopardeineen. Ilman ilmaherruutta on panssariase vain suurriistaa rynnäkköhävittäjille.