HOMMAN KESKUSTELU => Paja => Aiheen aloitti: ike60 - 29.11.2009, 17:32:58

Otsikko: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 29.11.2009, 17:32:58
Homma forumilla on useassakin paikassa kyselty materiaalia jota voisi käyttää esitelmissä ja muissa vastaavissa, tai josta voisi aloittaa maahanmuuttokritiikkiin perehtymisen. Tämän ketjun tarkoitus on luoda dia/kalvosarja – tunnetaan myös nimellä powerpointit – joiden avulla voi esimerkiksi oppilaitoksissa, työpaikoilla, puolueiden tilaisuuksissa tai vaikkapa kaveripiirissä kertoa eräitä perusasioita humanitaarisesta maahanmuutosta ja maahanmuuttokritiikistä. Ajatuksena on, että sarja on kohtalaisen kattava, ja siitä voi jokainen poimia omaan aikatauluunsa, aiheeseensa ja yleisöönsä sopivat kalvot.

Kalvosarja on tällä hetkellä olemassa openoffice.org Impress-ohjelman ymmärtämässä odf-formaatissa sekä Microsoft Officen PowerPoint ppt-formaatissa. Kalvosarjan viimeisin versio on ladattavissa sivulta
http://cms.hommaforum.org/index.php?option=com_content&view=article&id=145:myyttejae-ja-tosiasioita&catid=10:homma-ry-tiedottaa

Kalvosarjan jaottelu on seuraava:
mitä on humanitaarinen maahanmuutto?
humanitaarisen maahanmuuton lähtömaita koskevat myytit
maahanmuuttajia ja maahanmuuton syitä koskevat myytit
lakeja, sopimuksia ja viranomaisten toimintaa koskevat myytit
maahanmuuton vaikutuksia koskevat myytit
maahanmuuttokritiikkiä koskevat myytit
politiikkaa ja vaikuttamista koskevat myytit
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 29.11.2009, 17:36:16
---Dia 1-----------------------------------------------------------------------
Humanitaarinen maahanmuutto
Myyttejä ja tosiasioita


--- Muistiinpanot: ---
Viimeksi päivitetty 28.11.2009
---Dia 2-----------------------------------------------------------------------
Mitä on humanitaarinen maahanmuutto?
Koostuu

Kiintiöpakolaisista

Turvapaikanhakijoista

Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 29.11.2009, 17:40:01
------------ Dia 3 ---------------------------------------

Humanitaarisen maahanmuuton lähtömaita koskevat myytit

------------ Dia 4 ---------------------------------------

Myytti: Humanitaaristen maahanmuuttajien vastaanotto on tehokas tapa lievittää maailman hätää

[TODO: tähän sopiva lainaus humanitaarisesta maahanmuutosta ihmisten hädän lieventäjänä]


------------Dia 5 ---------------------------------------

Fakta: ei ole

Pakolaisten asuttaminen Suomeen kiihdyttää ympäristötuhoa, mm. kasvihuoneilmiötä
Suomessa asuva pakolainen kuluttaa paljon enemmän luonnonvaroja kuin pakolaisen kulttuuripiirissä asuvat ihmiset
Asuttamalla pakolaiset johonkin omaa maataan lähellä olevaan turvalliseen maahan autettaisiin paljon useampaa ja enemmän




------------ Dia 6 ---------------------------------------

Saman rahan voi käyttää paljon tehokkaammin

Alle 16-vuotiaan turvapaikan ja ylläpidon kustannuksilla voisimme  tarjota 438 000 lapselle rokotteen poliota vastaan tai hätäavun yhteydessä käytettävän ensiapu-paketin yli sadalletuhannelle ihmiselle 3 kuukaudeksi

--- Muistiinpanot: ---
Maahanmuuttoa kuvaavat tunnusluvut 2009 (arvio)

      Suomessa asuvat ulkomaan kansalaiset 158 670
      Maahanmuutto/ulkomaan kansalaiset 26 170
      Nettomaahanmuutto/ulkomaan kansalaiset 13 000
      Suomen kansalaisuuden saaneet/vuosi 4 000

Vastaanoton piirissä olevat turvapaikanhakijat (keskim./v) 2009 (arvio)

      Maahan saapuneet uudet turvapaikanhakijat 2 000
      Vastaanottokeskuksiin majoitettuja 1 050
      Yksityismajoituksessa 750
      Yksintulleet alaikäiset turvapaikanhakijat 180
      Säilöön otetut ulkomaalaiset 40
 
      Keskimääräiset kustannukset:
      Vastaanoton kokonaiskustannukset 23 466 000
      Vastaanottokeskusten kustannukset/euroa/v 14 388 000
      — Vastaanottokeskusten yksikkökust./euroa/paikka/v 12 021
      — Alaikäisten kustannukset/euroa/paikka/v 42 600
      — Säilöön otettujen kustannus/euroa/hlö/v 67 270
      Yksityismajoituksen kustannukset/euroa/v 3 158 000
      — Yksityismajoituksen yksikkökust./euroa/hlö/v 5 970
 
 
Kotouttaminen: Pakolaisiin, turvapaikanhakijoihin ja paluumuuttajiin liittyvät korvaukset 2009 (arvio)
 
Tuosta puuttuu vielä sosiaali- terveysministeriön hallinonalaan kuuluva erityistuki (arvio 24,7 miljoonaa vuodelle 2009)

Rokotteen ja ensiapupaketin kustannustiedot: UNICEF
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Jouko - 29.11.2009, 17:48:38
Me laitetaan jo ainakin miljardi euroa vuodessa pakolaisuuden/turvapaikanhaun eliminoimiseen. Paljonko sen päälle vielä tarvitaan? Koska se osataan/halutaan laskea ja tehdä yksinkertaiseksi summaksi nähtäväksi koko kansalle? Ehkä osasataan, mutta sitä ei kerrota.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 29.11.2009, 17:50:30
------------ Dia 7 ---------------------------------------

Maahanmuuttajia ja maahanmuuton syitä koskevat myytit

------------ Dia 8 ---------------------------------------

Myytti: maahanmuuttajat ovat kaikki samanlaisia

Esimerkki: "Maahanmuuttajanuoret haluavat pois Suomesta"
- Iltalehden otsikko 13.10.2009


--- Muistiinpanot: ---
Iltalehden jutun IP-osoite http://www.iltalehti.fi/uutiset/2009101310415454_uu.shtml

------------ Dia 9 ---------------------------------------

Fakta: eivät ole muuttonsa syiltä

Työperäinen

Perhesyistä johtuva
Sosiaalinen
Pakolaisuus (humanitaarinen)

------------ Dia 10 ---------------------------------------

Fakta: eivät ole lähtömaittensa osalta

Maahanmuuttajat Euroopasta, muista länsimaista ja kaukoidästä


Maahanmuuttajat islamilaisista maista ja Afrikasta

------------ Dia 11 ---------------------------------------

(http://i50.tinypic.com/kbackw.jpg)

--- Muistiinpanot: ---

Tämäkin on hieman harhaanjohtavaa, sillä suuri osa esim. somalien naisista on jatkuvalla äitiyslomalla. Iso osa työllistyneistäkin työllistyy ns. maahanmuuttajien tukitehtäviin, joita ei olisi olemassa, jos ko. ryhmien massamuuttoa Suomeen ei olisi olemassa.
Taulukossa ulkom ka tarkoittaa kaikkien ulkomaalaisten työllistymisen keskiarvoa, Koko väestö sisältää eri ulkomaalaisryhmien lisäksi myös Suomen kansalaiset.

------------ Dia 12 ---------------------------------------

(http://i46.tinypic.com/hry5uo.jpg)

--- Muistiinpanot: ---

Lähde: Tilastokeskus
Ks. http://www.izrailit.net/maahanmuutto_rikostilastot.html

Sosiologi Magdalena Jaakkola tutki vuonna 2003 suomalaisten suhtautumista maahanmuuttoon. Mieluiten suomalainen ottaa maahansa englantilaiset, pohjoismaalaiset ja inkeriläiset. Virolaiset ovat jo vähemmän suosittuja, sitten tulevat kiinalaiset ja vietnamilaiset, entiset jugoslaavit, mustat afrikkalaiset ja venäläiset.

Vähiten kaivataan kurdeja, arabeja ja somaleja.

Jaakkolan löytämä järjestys noudattelee karkeasti ottaen maahanmuuttajaryhmien rikollisuuslukuja.

------------ Dia 13 ---------------------------------------

Myytti: useimmat humanitaariset maahanmuuttajat kokeneet vainoa

[TODO: tähän sopiva lainaus]


------------ Dia 14 ---------------------------------------

Fakta: monet hyväksytään muilla perusteilla

Toissijainen ja humanitaarinen suojelu (484 kpl 2008)


Oleskelulupa muulla perusteella (212 kpl 2008)
Tilapäinen
Jatkuva
Perheenyhdistämiset [TODO: lukumäärä]


--- Muistiinpanot: ---

Muita perusteita lisäksi
Oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella
hakija ei voi palata kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa joutumatta vakavaan henkilökohtaiseen vaaraan siellä vallitsevan aseellisen selkkauksen vuoksi

Tilapäinen oleskelulupa muilla perusteilla myös kun: tilapäisestä terveydellisestä syystä ei voida palauttaa kotimaahansa
Hyväksymisperusteista ks. maahanmuuttoviraston nettisivut
<a href="http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?path=8,2476,2537">http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?path=8,2476,2537</a>
Perheenyhdistämisten perusteella [TODO: tähän faktaa MIGRIn sivuilta, ehkä omaksi kalvokseen]

------------ Dia 15 ---------------------------------------

Fakta: monet pääsevät maahamme turvapaikan saaneiden perheenyhdistämisen perusteella

Vuonna 2008 sai Suomesta oleskeluluvan perhesiteen perusteella seuraavasti
Mukana tosin myös työperäisten maahanmuuttajien perheet


Perheside, avioliitto1981
Perheside, lapset2763
Perheside, muu omainen325
Perheside, Suomen kansalaisen perheenjäsen325

--- Muistiinpanot: ---

Lähde: Maahanmuuttovirasto http://www.migri.fi/download.asp?id=mamu+tilastonalyysi+2008;1371;{A745DE88-6CA3-4CB7-8BFD-60BB0609EA5D}

------------ Dia 16 ---------------------------------------

Myytti: useimmat humanitääriset maahanmuuttajat pakenevat kotimaassaan kohtaamaansa vainoa

[TODO: tähän lainaus jossa väitetään humanitääristen maahanmuuttajien pääasiassa pakenevan vainoa]


------------ Dia 17 ---------------------------------------

Fakta: monet turvapaikanhakijat tulevat muista syistä

Vuonna 2008 Suomessa myönnettiin 89 ihmiselle turvapaikka vainon perusteella (hakijoita 4035)

Parempien liikenneyhteyksien ulottuvilla olevaan naapurimaahamme Viroon tuli 14 turvapaikkahakemusta vuonna 2008


--- Muistiinpanot: ---

Vuoden 2008 luvut Suomen osalta: Maahanmuuttovirasto http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=2003
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 29.11.2009, 17:58:12
------------ Dia 18 ---------------------------------------

Lakeja, sopimuksia ja viranomaisten toimintaa koskevat myytit


------------ Dia 19 ---------------------------------------

Myytti: sopimukset velvoittavat nykymenoon

Väite: kansainvälisten sopimusten velvoitteet tuottavat nykyisen maahanmuuttopolitiikan

TODO: Tähän sopiva lausunto humanitaarisesta maahanmuutosta kansainvälisten sopimusten asettamana velvoitteena


------------ Dia 20 ---------------------------------------

Fakta: eivät velvoita

Suomen maahanmuuttopolitiikka on paljon löyhempi kuin sopimukset edellyttävät


Suomessa ei pikakäännytystäNorjassa ???
Kriteerit ???Muualla ???
Muuta ???

[TODO: taulukkoon vertailuja Suomen ja muiden Euroopan maiden välille]

------------ Dia 21 ---------------------------------------

Fakta: Suomen sosiaalituet turvapaikanhakijoille suuret

Viisihenkinen perhe saa Suomessa ilmaisen majoituksen lisäksi toimeentulotukea 1 277 euroa kuussaRuotsissa viisihenkinen perhe saisi kuukausittain 531 euroa. Saksassa, Italiassa ja Iso-Britanniassa heille ei annettaisi käteistä rahaa lainkaan, mutta he saisivat valtiolta majoituksen lisäksi ilmaista ruokaa
Suomessa vastaanottokeskus maksaa myös turvapaikanhakijoiden välttämättömän terveydenhuollon, josta voi koitua isot kulut???
Muuta ???

--- Muistiinpanot: ---

Lähde: Helsingin Sanomat 21.11.2009, lainaa Aamulehden uutista sisäministeriön teettämästä selvityksestä.<br>

------------ Dia 22 ---------------------------------------

Myytti: elintasopakolaisia ei pääse viranomaisseulan läpi

"Kun pakolainen tulee rajalle, poliisi ja maahanmuuttoviranomaiset ottavat selvää, onko hänen tarinansa tosi. Uskon, että elintasopakolaiset käännytetään tässä vaiheessa maasta pois."
Maahanmuuttajaopettaja Riitta Virmala, Keskisuomalainen 26.11.2009


------------ Dia 23 ---------------------------------------

Fakta: huijarinkin on mahdollista saada turvapaikka

Kiintiöpakolaiset tavallisesti valitsee esim. UNHCR (YK:n pakolaisapujärjestö) pakolaisleireiltä

Turvapaikanhakijoiden kohdalla yleensä luotettava hakijan omaan kertomukseen


Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 29.11.2009, 18:08:22

--- Dia 24 ----------------------------------------

Maahanmuuton vaikutuksia koskevat myytit


--- Dia 25 ----------------------------------------

Myytti: tarvitsemme maahanmuuttajia lievittämään työvoimapulaa

Suurten ikäluokkien eläkkeelle jäämisen arvellaan synnyttävän työvoimapulan

"Ulkomaisen työvoiman saaminen on Suomelle kohtalonkysymys"
Maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Riitta Wärn, EK


--- Muistiinpanot: ---
Lainauksen lähde: Ulkopolitiikka-lehti 2/2007

--- Dia 26 ----------------------------------------

Fakta: työvoimapula ei ole realisoitunut

Suurista ikäluokista (synt. 1945-49) on suurin osa jo eläkkeellä
Maassa on yli 600000 työtöntä tai vajaatyöllistettyä


--- Dia 27 ----------------------------------------

Myytti: humanitaariset maahanmuuttajat parantavat huoltosuhdetta

[TODO: tähän sopiva lainaus]


--- Dia 28 ----------------------------------------

Fakta: humanitaaristen maahanmuuttajien huoltosuhde on paljon huonompi kuin kantaväestön

Vuonna 2003 ulkomaalaisten huoltosuhde Suomessa oli 3,0 ? koko väestöllä 2,2
Ulkomaalaisryhmien välillä on suuria eroja
Suomessa asuvien virolaisten, saksalaisten ja brittien huoltosuhde on parempi kuin kantaväestön


--- Dia 29 ----------------------------------------

(http://i50.tinypic.com/4q0l1k.jpg)

--- Muistiinpanot: ---

Maahanmuuttajien huoltosuhteesta puhuttaessa on otettava huomioon monien maahanmuuttajaryhmien korkeampi syntyvyys. Niinpä esimerkiksi somalien heikko huoltosuhde johtuu osin siitä että monet heistä ovat alaikäisiä. Kuitenkin työikäisten somalien korkea työttömyysaste kertoo että suuri lapsiluku ei ole ainoa heikkoa huoltosuhdetta selittävä tekijä, eikä välttämättä edes tärkein.

--- Dia 30 ----------------------------------------

Myytti: monikulttuurinen naapurusto lisää elämään rikkautta

"Monikulttuurisuus on alueellamme rikkaus"
Päiväkoti Kajuutta-Kalkkilaivan varhaiskasvatussuunnitelma


--- Muistiinpanot: ---

Suunnitelma löytyy osoitteesta
<a href="http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/dbea76004a176489a59fed3d8d1d4668/Pk+Kajuutta-Kalkkilaivan+Vasu.pdf?MOD=AJPERES">http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/dbea76004a176489a59fed3d8d1d4668/Pk+Kajuutta-Kalkkilaivan+Vasu.pdf?MOD=AJPERES</a> (linkki luettu 22.11.2009)<br>
Päiväkoti Kajuutta-Kalkkilaiva toimii Helsingin Vuosaaressa, jossa asuu paljon maahanmuuttajataustaisia ihmisiä.

--- Dia 31 ----------------------------------------

Fakta: monikulttuurinen naapurusto lisää epäluuloa ja kuihduttaa sosiaalisia suhteita

yhteisön rodullisen heterogeenisyyden lisääntyessä seurauksena asukkailla mm.
[/b]

--- Muistiinpanot: ---

Lähde: Robert D. Putnam. E Pluribus Unum: Diversity and
Community in the Twenty-first Century. The 2006 Johan Skytte Prize Lecture. Scandinavian Political Studies, Volume 30, Issue 2  (p 137-174)

Putnamin tutkijaryhmä haastatteli yli 30 000 ihmistä 41 monikulttuurisessa yhteisössä. Tuloksena on laajin koskaan Yhdysvalloissa tehty yhteiskunnallista ja sosiaalista sitoumista mittaava tutkimus. Löydökset ovat karua luettavaa. Monikulttuurisissa yhteisöissä ihmiset ovat passiivisia, välinpitämättömiä ja sulkeutuneita. Monikulttuurisuus ei ainoastaan lisää keskinäistä epäluuloa, se myös heikentää monikulttuurisen yhteisön sisällä asuvia homogeenisiä pienyhteisöjä, joissa sosiaaliset suhteet kuihtuvat. Putnam kutsuu prosessia "kilpikonnailmiöksi", jossa ihmiset vetäytyvät kuoreensa.

Katso myös http://en.wikipedia.org/wiki/Robert_D._Putnam#Diversity_and_Trust_within_Communities

--- Dia 32 ----------------------------------------

Myytti: humanitaariseen maahanmuuttoon käytetyt rahat eivät ole mistään pois

[TODO: tähän sitaatti tyyliin µhumanitäärinen maahanmuutto ei ole meiltä poisµ]

"Tämä ei ole meiltä pois vaan kaiken maksaa valtio"
Kemin kaupunginjohtaja [TODO: johtajan nimi] Ajankohtaisessa kakkosessa 3.2.2009


--- Dia 33 ----------------------------------------

Fakta: kaikki resurssit ovat jostain muualta pois

Suomen valtion budjetissa on vuodelle 2009 varattu maahanmuuton suoriin kustannuksiin


--- Muistiinpanot: ---

Taloustieteen perustotuuksia on, että johonkin käytetyt resurssit ovat pois jostain muualta. Taloustiedettä onkin joskus kutsuttu niukkojen resurssien allokoinnin (kohdentamisen) tieteeksi.

--- Dia 34 ----------------------------------------

Myytti: humanitaarisen maahanmuuton negatiiviset vaikutukset menevät nopeasti ohi

"Kestää parikymmentä vuotta ennen kuin suomalainen lapsi alkaa kuluttamisen sijasta tuottaa yhteiskunnalle jotain. Pakolaisen kohdalla kyse on luultavasti parista vuodesta. Siksi pidän puheita pakolaisten aiheuttamista kansantaloudellisista rasitteista melko kohtuuttomina."
Nykyinen vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää 1991


--- Dia 35 ----------------------------------------

Fakta: saatavilla oleva näyttö ei viittaisi siihen

Somalit


Romanit

--- Muistiinpanot: ---

Ryöstörikokset lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_romanit">http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_romanit (luettu 22.11.2009)
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 29.11.2009, 18:09:40
--- Dia 36 ----------------------------------------

Maahanmuuttokritiikkiä koskevat myytit

--- Dia 37 ----------------------------------------

Myytti: maahanmuuttokriitikot vastustavat kaikkea maahanmuuttoa

[TODO: tähän sopiva sitaatti]


--- Dia 38 ----------------------------------------

Fakta: monet vastustavat vain nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa

[TODO: tähän sopivia sitaatteja]


--- Dia 39 ----------------------------------------

Myytti: maahanmuuttokriitikot ovat rasisteja

[TODO: tähän sopiva sitaatti]


--- Dia 40 ----------------------------------------

Fakta: tunnetuista maahanmuuttokriitikoista ei kukaan ole rasisti
[TODO: tähän sopivia sitaatteja Halla-aholta, Vihavaiselta, Hankamäeltä, Mäki-Ketelältä jne.; myös nasevat lainaukset Homma forumin nimimerkeiltä käyvät]

Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 29.11.2009, 18:13:22
--- Dia 41 ----------------------------------------

Politiikkaa koskevat myytit


--- Dia 42 ----------------------------------------

Myytti: emme voi vaikuttaa maahanmuuttoon

"Me voidaan kiukutella, että emme halua maahanmuuttoa, mutta se tulee tapahtumaan"
Tommi Laatio (Ajatushautomo Demos Helsinki)  Ylen aamu-TV:ssä 5.11.2009


--- Dia 43 ----------------------------------------

Fakta: voimme vaikuttaa

Suomi on itsenäinen maa

Suomen solmimat kansainväliset sopimukset jättävät väljät puitteet maahanmuutto- ja kansalaisuuspolitiikalle

Eduskunnan päätettävissä mm.
ulkomaalaislaki, kansalaisuuslaki, kotouttamislaki, kiintiöpakolaisten määrä, toimeentulotuen jakamisen kriteerit ja monet muut asiat

Me suomalaiset päätämme millaista politiikkaa täällä harjoitetaan


--- Dia 44 ----------------------------------------

Maan turvapaikkapolitiikalla on vaikutusta hakijoiden määriin

Tanska vuonna 2002 tiukensi omaa linjaansa (lähinnä karsimalla taloudellisia houkuttimia)
Tanskan osuus kolmen Pohjoismaan yhteenlasketuista turvapaikkahakemuksista putosi 31%:sta yhdeksään
Virta suuntautui Ruotsiin. Ruotsin vastaava osuus kohosi 41%:sta 60 %:iin
Ruotsin kiristäessä maahanmuutto-politiikkaansa 2008 turvapaikanhakijoiden virta kohdistui Suomeen


--- Dia 45 ----------------------------------------

Myytti: minä en voi tehdä mitään

[TODO: Tähän sopiva sitaatti]


--- Dia 46 ----------------------------------------

Fakta: voit tehdä paljonkin

Ota selvää
Keskustele
Kerro mielipiteesi vaalipiirisi kansanedustajille ja muille poliittisille päättäjille
Allekirjoita maahanmuuttoa koskevia adresseja: www.adressit.com (http://www.adressit.com/)
Ota kantaa lakiehdotuksiin: http://www.otakantaa.fi
Äänestä

Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 29.11.2009, 18:22:02
Me laitetaan jo ainakin miljardi euroa vuodessa pakolaisuuden/turvapaikanhaun eliminoimiseen. Paljonko sen päälle vielä tarvitaan? Koska se osataan/halutaan laskea ja tehdä yksinkertaiseksi summaksi nähtäväksi koko kansalle? Ehkä osasataan, mutta sitä ei kerrota.

Totta: monet humanitaarista maahanmuuttoa koskevat tiedot ovat tavallisen ihmisen kannalta vaikeasti löydettävissä. Dialla 33 on jotain tietoja, mutta kokonaiskustannuksethan eivät rajoitu tähän. Niiden arvioimiseksi tarvittaisiin erillistä tutkimusta, jos sellaista ei ole jo tehty.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: kgb - 29.11.2009, 19:14:16
Tiedostot voidaan ottaa jaettavaksi vaikka tänne Homman alle sitten kun alkaa olla valmista.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: OlliH - 29.11.2009, 19:22:21
Työvoimapula-kohtaa voisi lisätä jo pitkään esittämäni erottelun, jota en ole muiden havainnut käyttävän.

Työvoimapula ja työttömyys eivät ole toisensa poissulkevia tilanteita. Joillakin aloilla voi olla työvoimapula, ja toisilla samaan aikaan työttömyyttä. Sosiaalisen maahanmuuton kautta maahan tulleet eivät tyypillisesti edusta ammattialoja, joilla suomessa on, tai on odotettavissa työvoimapula. Joillekin ammateille ei ole Suomessa lainkaan työpaikkoja - esim. kamelinajajille.

Mitenköhän tämän lyhyesti ilmaisisi?
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 29.11.2009, 20:26:21
Työvoimapula-kohtaa voisi lisätä jo pitkään esittämäni erottelun, jota en ole muiden havainnut käyttävän.

Työvoimapula ja työttömyys eivät ole toisensa poissulkevia tilanteita. Joillakin aloilla voi olla työvoimapula, ja toisilla samaan aikaan työttömyyttä. Sosiaalisen maahanmuuton kautta maahan tulleet eivät tyypillisesti edusta ammattialoja, joilla suomessa on, tai on odotettavissa työvoimapula. Joillekin ammateille ei ole Suomessa lainkaan työpaikkoja - esim. kamelinajajille.

Mitenköhän tämän lyhyesti ilmaisisi?

Hyvä havainto. Tämän voisi purkaa osiin jotenkin siten, että

-niille aloille joihin ylivoimainen valtaosa humanitaarisista maahanmuuttajista soveltuu, ei ole odotettavissa työvoimapulaa. Syynä on tuo odotettavissa oleva krooninen työttömyys.

- niille aloille joille työvoimapula on tulossa, ei humanitaarisista maahanmuuttajista tule olemaan kuin marginaalista apua. Tämä johtuu heidän vähäisestä koulutuksestaan ja huonosta suomen kielen taidostaan. Lisäksi, mikäli Vanhasen ja Flynnin tutkimuksia on uskominen, heidän kognitiiviset valmiutensa eivät keskimäärin riitä huomattavaa taitoa tai adaptiokykyä vaativiin töihin.

Nyt tarvitsisikin tietää, mille aloille sitä työvoimapulaa on ennustettu. Onko kellään esittää linkkejä tai lähdeviitteitä?
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Jepulister - 29.11.2009, 20:34:28
Työvoimapula-kohtaa voisi lisätä jo pitkään esittämäni erottelun, jota en ole muiden havainnut käyttävän.

Työvoimapula ja työttömyys eivät ole toisensa poissulkevia tilanteita. Joillakin aloilla voi olla työvoimapula, ja toisilla samaan aikaan työttömyyttä. Sosiaalisen maahanmuuton kautta maahan tulleet eivät tyypillisesti edusta ammattialoja, joilla suomessa on, tai on odotettavissa työvoimapula. Joillekin ammateille ei ole Suomessa lainkaan työpaikkoja - esim. kamelinajajille.

Mitenköhän tämän lyhyesti ilmaisisi?

Alakohtaista työvoimapulaa käsiteltäessä on hyvä ottaa huomioon, että varsinkin suhdanneherkillä aloilla kuten rakentamisessa työvoiman vapaa liikkuvuus EU:ssa mahdollistaa kysyntähuippujen tasoittamisen tilapäistyövoimaa käyttämällä. Tämä on kaikkein järkevintä, koska kysyntäpiikin mentyä ohi ja siten töiden loputtua repputyövoima poistuu maasta. Ei jäädä pyörimään toimeentulotuella. Tai näin sen ainakin periaatteessa pitäisi toimia.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 29.11.2009, 20:45:15
Tiedostot voidaan ottaa jaettavaksi vaikka tänne Homman alle sitten kun alkaa olla valmista.

Tämä on ilman muuta paras mahdollinen ratkaisu. Täältä se on helppo kiinnostuneiden löytää.

Täällä voidaan pitää aina esillä tuoreinta, ajantasaista versiota. Diasarja nimittäin kaivannee päivitystä muutaman kuukauden välein esim. lainsäädännön edistyessä, uuden tiedon tullessa saataville tai vaikka Astridin aikaansaannosten kohotessa uusiin sfääreihin. Voin ylläpitää diasarjaa ainakin aluksi, mutta jossain vaiheessa vuoro saattaa vaihtua.

Lisäksi tästä diasarjasta ja sen esittämisestä tulee Homman^^^ yhteinen asia, mikä tietenkin on toiveeni ja tarkoituskin.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 30.11.2009, 00:51:46
Alakohtaista työvoimapulaa käsiteltäessä on hyvä ottaa huomioon, että varsinkin suhdanneherkillä aloilla kuten rakentamisessa työvoiman vapaa liikkuvuus EU:ssa mahdollistaa kysyntähuippujen tasoittamisen tilapäistyövoimaa käyttämällä. Tämä on kaikkein järkevintä, koska kysyntäpiikin mentyä ohi ja siten töiden loputtua repputyövoima poistuu maasta. Ei jäädä pyörimään toimeentulotuella. Tai näin sen ainakin periaatteessa pitäisi toimia.

EU:n sisäinen vapaa liikkuvuus tosiaan mahdollistaa työvoiman kysynnän ja tarjonnan paremman tasaamisen. Se ei rajoitu pelkästään suhdanneherkille aloille, vaan myös vaikkapa aloille joilla työvoiman kysyntä vaihtelee vuodenaikojen mukaan, kuten turismiliiketoiminnassa.

Toinen trendi joka lisää joustavuutta työmarkkinoihin on erilainen verkostoituminen, sekä tietotekninen että muunlainen, joka mahdollistaa joidenkin työtehtävien siirron vaikka toiselle puolelle maapalloa jos työvoimapula alalla yllättää.

Toki on olemassa työtehtäviä joissa täytyy olla paikan päällä ja joissa esim. kielenosaamisvaatimukset ovat niin kovat, että käytännössä täytyy asua tietyssä maassa niitä hommia tehdäkseen. Tällaisia töitä ovat vaikkapa lastentarhaopettajan tai poliisin hommat.

Mutta kaikkiaan työmarkkinoille on kehittymässä sellaista joustavuutta jota työvoimappulan ennustajat eivät ehkä ole faktoroineet laskelmiinsa/tuumailuihinsa mukaan.

Miten tällaiset asiat otetaan huomioon kalvosarjassa, onkin monimutkainen juttu. Ehkä voisi lisätä maininnan että työmarkkinoiden joustavuuden lisääntyminen pienentää tietyssä maassa pysyvästi paikalla olevan työvoiman tarvetta.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Jepulister - 30.11.2009, 06:59:02
Mutta kaikkiaan työmarkkinoille on kehittymässä sellaista joustavuutta jota työvoimappulan ennustajat eivät ehkä ole faktoroineet laskelmiinsa/tuumailuihinsa mukaan.

Miten tällaiset asiat otetaan huomioon kalvosarjassa, onkin monimutkainen juttu. Ehkä voisi lisätä maininnan että työmarkkinoiden joustavuuden lisääntyminen pienentää tietyssä maassa pysyvästi paikalla olevan työvoiman tarvetta.

Juuri tätä tarkoitin. Liikkuvuuden mahdollistama joustavuus sekä tietenkin automaation kehittymisen mahdollistama parempi tuottavuus myös palvelualoilla häivyttävät pelkkään ikärakenne-ennustamiseen perustuvan oletetun työvoimapulan käytännössä kokonaan.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Karri - 30.11.2009, 12:36:17
Mistähän löytyisi määritelmä "humanitaariselle maahanmuutolle"?

Seuraava osa harhaanjohtava:
Lainaus
Fakta: eivät ole lähtömaittensa osalta
Maahanmuuttajat Euroopasta, muista länsimaista ja kaukoidästä

Ovat keskimäärin hyvin koulutettuja
Yleensä työllistyvät hyvin
Tekevät määräänsä nähden suunnilleen saman verran rikoksia kuin suomalaiset

Maahanmuuttajat islamilaisista maista ja Afrikasta

Ovat usein luku- ja kirjoitustaidottomia
Työllistyvät huonosti
Tekevät määräänsä nähden paljon rikoksia

Kuitenkin linkissä näkyy että vietnamilaiset, irakilaiset, ruotsalaiset, virolaiset ja turkkilaiset tekevät suurinpiirtein saman verran rikoksia...siis ilman pahoinpitelyjä. Ainoastaan saksalaisten ja venäläisten luvut ovat lähellä suomalaisten lukuja. Taulukko on aika harhaanjohtava jo senkin takia että dia-sarjassahan on kyse humanitaarisesta maahanmuutosta, miten tämä näkyy rikostilastossa kun esim. somaliasta tulleet ovat pääasiassa 'humanitaarista maahanmuuttoa' mutta esim. Virosta, Venäjältä tai Saksasta tulleet eivät.


EDIT:
Siis ongelmana se että dia-sarja jonka pitäisi käsitellä humanitaarista maahanmuuttoa sotkee mukaan normaalin maahanmuuton.


EDIT2:
Ja jättäisin kokonaan pois selittelyt rasismista, omasta mielestäni on jo päästy sille asteelle, että tämä väittämä on poistunut yleisestä keskustelusta.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Äänestäjä - 30.11.2009, 12:43:18
Erinomainen idea.

Erittäin hyviä pointteja mukana jo nyt. Visualisointi, muun muassa pylväsdiagrammein, on monin verroin tehokkaampi tapa välittää tietoa kuin numerot/excel-taulukot.

Suosittelen, että jokaisen sliden oikeaan alalaitaan kirjoitetaan pienellä fontilla kyseisen datan lähde. Mitä useammin lähde on mahdollisimman virallinen: tilastokeskus, maahanmuuttovirasto, yliopiston tutkimus, jne., sitä parempi.

Ajoittain esitykseen voisi liittää myös muita kuvia. Isolle osalle ihmisiä kuvat ja case-esimerkit auttavat asian kuin asian ymmärtämisessä. Lisäksi ne nostavat huomattavasti tunnetilaa esitystä katsottaessa, joka taas edesauttaa sanoman perille menoa ja muistamista, sekä auttaa sen jälkeisessä toimintaan aktivoinnissa.

Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Vera - 30.11.2009, 12:45:00
Mistähän löytyisi määritelmä "humanitaariselle maahanmuutolle"?

Seuraavat statukset:

- turvapaikka,
- suojeluntarve,
- humanitaarinen suojelu,
- toissijainen suojelu,
- yksilöllinen inhimillinen syy,
- tilapainen oleskelulupa johtuen siitä että henkilöä ei voitu palauttaa kotimaahan,

plus perheenyhdistämistapaukset jotka tulevat edellämainittujen luokse niiden kotimaista.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: RP - 30.11.2009, 17:50:46

Muutama lähde-ehdotus harkittavaksi:
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#turvapaikanhakijat
Peerheenyhdistämisten lukumäärät ja humanitääristen maahanmuuttajien kumalatiivinen määrä eri vuosina (poislukien tietenkin heidän täällä syntyneet jälkeläisensä)

http://www.optula.om.fi/uploads/bqo7i2ws2l3.pdf
Vaihtoehtoinen rikollisuustaulukko (Tätä ei ole rajattu vakavimpiin rikoksiin. Hyvänä puolena on "turistien" ja maassa asuvien erottelu toisistaan)
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 30.11.2009, 22:49:04
Taulukossa ulkom ka tarkoittaa kaikkien ulkomaalaisten työllistymisen keskiarvoa, Koko väestö sisältää eri ulkomaalaisryhmien lisäksi myös Suomen kansalaiset.

Noita eri tilastoja kannattaa pyytää Tilastokeskukselta suoraan XLS-muodossa. Saahan niitä migri.fistä ajettua, mutta niillä on myös käteviä yhteenvetoja, joita antavan, kun kiltisti pyytää.

Hyvä tietää. En tullut ajatelleeksi että Tilastokeskus tekisi tuollaista ilmaiseksi. Yhdysvalloissahan sikäläisen tilastokeskuksen tilastot ovat ainakin olleet kaikille ilmaisia: siellä ajatellaan että niistä on jo kertaalleen maksettu veroissa.

Tällä hetkellä kiintoisa tieto on romanien työllisyysaste ja törkeät rikokset per capita (ne olisivat hyvää vertailuaineistoa kalvoon jossa kerrotaan että humanitaaristen mamujen ongelmat eivät ole välttämättä tilapäistä laatua).

Lainaus
Aikoinaan pyysin mm. ulkomaalaisten työllisyys -taulukon kansalaisuuksittain jaoteltuna. Työssäkäyvien osuus työikäisistä on myös mielenkiintoinen. Ohessa vuoden 2005 arvoilla.

Ovatko nämä kyseisen maan kansalaisten lukuja Suomessa vai kotimaassaan?
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 30.11.2009, 23:37:30
Mistähän löytyisi määritelmä "humanitaariselle maahanmuutolle"?

Vera sen tuossa jo antoikin. Veran antama jaottelu on se, jolla esim. Maahanmuuttovirasto lajittelee turvapaikan ja humanitaarisista syistä myönnettävän oleskeluluvan perusteet.

Diasarjassa Veran informaatiota vastaa dia 2 ja dia 14. Tämä herättääkin kysymyksen, kannattaisiko heti alussa antaa nuo oleskelulupaan oikeuttavat syyt; alun perin en antanut koska silloin olisi tullut kerrattua sama tieto kalvolla 2 (ja sitä seuraavalla) ja kalvolla 14.

Lainaus
Seuraava osa harhaanjohtava:
Lainaus
Fakta: eivät ole lähtömaittensa osalta
Maahanmuuttajat Euroopasta, muista länsimaista ja kaukoidästä

Ovat keskimäärin hyvin koulutettuja
Yleensä työllistyvät hyvin
Tekevät määräänsä nähden suunnilleen saman verran rikoksia kuin suomalaiset

Maahanmuuttajat islamilaisista maista ja Afrikasta

Ovat usein luku- ja kirjoitustaidottomia
Työllistyvät huonosti
Tekevät määräänsä nähden paljon rikoksia

Kuitenkin linkissä näkyy että vietnamilaiset, irakilaiset, ruotsalaiset, virolaiset ja turkkilaiset tekevät suurinpiirtein saman verran rikoksia...siis ilman pahoinpitelyjä. Ainoastaan saksalaisten ja venäläisten luvut ovat lähellä suomalaisten lukuja. Taulukko on aika harhaanjohtava jo senkin takia että dia-sarjassahan on kyse humanitaarisesta maahanmuutosta, miten tämä näkyy rikostilastossa kun esim. somaliasta tulleet ovat pääasiassa 'humanitaarista maahanmuuttoa' mutta esim. Virosta, Venäjältä tai Saksasta tulleet eivät.


EDIT:
Siis ongelmana se että dia-sarja jonka pitäisi käsitellä humanitaarista maahanmuuttoa sotkee mukaan normaalin maahanmuuton.

Tämä tavanomaisen maahanmuuton (syynä työ tai perhesuhteet) yhdistäminen humanitaariseen maahanmuuttoon johtuu siitä, että mokuttajat tekevät sitä. Kalvojen 9-12 tarkoitus on näyttää, että maahanmuuttajista puhuminen yhtenä ryhmänä ei ole järkevää: maahanmuuttajaryhmissä on suuria eroja, ja nimenomaan niin että humanitaariset maahanmuuttajat ovat keskimäärin ongelmallisempia.

Luulen että jotkut mokuttajat sekoittavat kaikki maahanmuuttajat yhdeksi massaksi ihan tarkoituksella: tällöin saadaan ongelmaryhmien työllisyys ja rikollisuusalttius näyttämään hyvältä kun saksalaiset ja hollantilaiset ym. muuttavat koko joukon keskiarvoa edulliseen suuntaan. Harvahan maahanmuuttopolitiikkaa viitsisi kritisoida jos valtaosa maahanmuuttajista tekisi paljon töitä ja vähän rikoksia jne. Juuri tästä syystä on tärkeää tuoda esille että maahanmuuttajissa on eroja.

Yksi ongelma tässä on vielä se, että tietääkseni ei ole tilastoja saatavilla siitä, kuinka paljon esim. rötöksiä tekevät nimenomaan humanitaariset maahanmuuttajat ja kuinka paljon työperäiset; kuinka hyvä työllisyysaste on humanitaarisilla ja kuinka hyvä työperäisillä (vaikka jälkimmäisillä se on varmasti sangen hyvä); jne. Maakohtainen jaottelukin kertoo tuosta asiasta melko paljon, sillä Somaliasta, Irakista tai Afganistanista ei tänne juuri tulla työperäisesti, ja EU:n alueelta ei ollenkaan humanitaarisista syistä (tiedän, Romanian romanit yrittivät, mutta eivät ole saaneet turvapaikkoja).

Mutta kritiikissäsi osut oikeaan siinä mielessä että kalvo 10 on hieman harhaanjohtava. Ehkä siinä voisi ottaa esille vaikka yhtenä ääripäänä saksalaiset, jotka Suomessa ovat työperäisiä, työllistyvät hyvin (tietenkin) ja tekevät vähän rikoksia; toisena ääripäänä somalit, jotka ovat humanitaarisia, työllistyvät huonosti ja tekevät paljon rikoksia. Onko kellään ajatuksia siitä miten tuon "maahanmuuttajissa on väestöryhmittäisiä eroja"-ajatuksen voisi parhaiten ilmaista?

Sivumennen sanoen Ruotsin hämmästyttävä sijoitus rikollisuustilastoissa saattaa sekin johtua väestöryhmäkohtaisesta ongelmasta. Olen kuullut väitteitä että 70- ja 80-luvuilla Ruotsiin muutti paljon Suomen romaneja, koska Ruotsissa oli tuolloin parempi sosiaaliturva. Nyttemminhän sikäläinen ja suomalainen sosiaaliturva lienevät suunnilleen samalla tasolla, joten romaneja on voinut palata Ruotsista maan kansalaisina. Heidän keskimäärin korkea alttiutensa tehdä rikoksia sitten aiheuttaisi Ruotsin korkean sijoituksen.

Lainaus
EDIT2:
Ja jättäisin kokonaan pois selittelyt rasismista, omasta mielestäni on jo päästy sille asteelle, että tämä väittämä on poistunut yleisestä keskustelusta.

Jaa-a. Itse ajattelisin että sitä kuitenkin pidetään yllä suvaitsevaiston piirissä. Eli kuvittelisin monen suvaitsevaiston jäsenen ajattelevan, että maahanmuuttokritiikki on vain rasismin salonkikelpoisempi muoto. Ja juuri tämän ajatuksen haluaisin kumota useimpien maahanmuuttokriitikoiden osalta. Mitä mieltä te muut olette: sotketaanko maahanmuuttokritiikki enää nykyään rasismiin?
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 30.11.2009, 23:56:42
Suosittelen, että jokaisen sliden oikeaan alalaitaan kirjoitetaan pienellä fontilla kyseisen datan lähde. Mitä useammin lähde on mahdollisimman virallinen: tilastokeskus, maahanmuuttovirasto, yliopiston tutkimus, jne., sitä parempi.

Sangen varteenotettava ehdotus. Jopa niin varteenotettava, että rupesin heti sitä toteuttamaan. Tällä hetkellähän lähteet pääosin mainitaan muistiinpanosivulla, mutta sehän ei näy esityksen aikana.

Lainaus
Ajoittain esitykseen voisi liittää myös muita kuvia. Isolle osalle ihmisiä kuvat ja case-esimerkit auttavat asian kuin asian ymmärtämisessä. Lisäksi ne nostavat huomattavasti tunnetilaa esitystä katsottaessa, joka taas edesauttaa sanoman perille menoa ja muistamista, sekä auttaa sen jälkeisessä toimintaan aktivoinnissa.

Totta. Kuvat ja caset auttaisivat suuresti sanoman perillemenoa. Ainakin seuraavat tulevat mieleen:

- kaavio josta ilmenisi kuinka paljon milläkin perusteella sai oleskeluluvan vuonna 2008 (työperäiset, sosiaaliset, kiintiöpakolaiset, toissijaisista syistä päästetyt jne.)

- kaavio joka kertoo miten turvapaikanhakijamäärät kehittyivät Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa kun ensin Tanskassa ja sitten Ruotsissa kiristettiin maahanmuuttopolitiikkaa

- loppupuolella kun kumotaan maahanmuuttokritiikistä ja -kriitikoista esitettyjä väitteitä, voisi laittaa tunnettujen maahanmuuttokriitikoiden sitaattien yhteyteen heidän valokuviaan (esim. Halla-aho, Hankamäki, Vihavainen, Keronen, Mäki-Ketelä, Izrailit, Elisa jne.). Tosin tässä yhteydessä on varmaan vähintäänkin kohteliasta kysyä ensin asianosaisilta ennen kuin laittaa heidän kuvansa tällaiseen kalvosarjaan, vaikka heidän (ainakin useimpien) kuviaan onkin vapaasti netissä saatavilla.

Tuleeko kellään mieleen mitä muita kuvia voisi lisätä diasarjaan?

Entä caset? Esimerkiksi jonkin myytin, vaikkapa "maahanmuuttokriitikot vastustavat kaikkea maahanmuuttoa", voisi kertoa sopivan anekdootin avulla. Tuleeko kellään mieleen osuvia anekdootteja?
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 01.12.2009, 00:01:54

Muutama lähde-ehdotus harkittavaksi:
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#turvapaikanhakijat
Perheenyhdistämisten lukumäärät ja humanitääristen maahanmuuttajien kumalatiivinen määrä eri vuosina (poislukien tietenkin heidän täällä syntyneet jälkeläisensä)

http://www.optula.om.fi/uploads/bqo7i2ws2l3.pdf
Vaihtoehtoinen rikollisuustaulukko (Tätä ei ole rajattu vakavimpiin rikoksiin. Hyvänä puolena on "turistien" ja maassa asuvien erottelu toisistaan)

Kappas. Varsinkin tuosta tilastokeskuksen datasta saa melko mojovan kaavion, jolla voi osoittaa kuinka pieni on varsinaisten kiintiöpakolaisten ja turvapaikan saaneiden osuus kaikista humanitaarisista maahanmuuttajista. Kiitos linkeistä!
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Lemmy - 01.12.2009, 00:03:49
Juutalaisista Suomessa 1918-1945 on kirja olemassa... käsitelee myös pakolaisia
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 01.12.2009, 00:52:33
Juutalaisista Suomessa 1918-1945 on kirja olemassa... käsitelee myös pakolaisia

Muistatko kirjan nimeä?

Jonkinlainen kalvon tai parin historiallinen katsaus Suomen pakolaisista (juutalaiset, Karjalan evakot, chileläiset 70-luvulla, vietnamilaiset 70-luvun lopulla jne.) olisi hyvä tehdä. Toinen asia on sitten, saako siihen liitettyä jotain mokuttajiston levittämää tai muuten yleisesti leviävää myyttiä jonka voisi oikaista.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: RP - 01.12.2009, 03:42:40
Sivumennen sanoen Ruotsin hämmästyttävä sijoitus rikollisuustilastoissa saattaa sekin johtua väestöryhmäkohtaisesta ongelmasta. Olen kuullut väitteitä että 70- ja 80-luvuilla Ruotsiin muutti paljon Suomen romaneja, koska Ruotsissa oli tuolloin parempi sosiaaliturva. Nyttemminhän sikäläinen ja suomalainen sosiaaliturva lienevät suunnilleen samalla tasolla, joten romaneja on voinut palata Ruotsista maan kansalaisina. Heidän keskimäärin korkea alttiutensa tehdä rikoksia sitten aiheuttaisi Ruotsin korkean sijoituksen.

Lienee mahdollista. Toinen asia on sitten, että eurooppalaisten maiden kansalaisten osalta tilastoa vääristävät "turistien" tekemät rikokset. Jos katsotaan kaikista rikoksista epäiltyjä (en tiedä julkista lähdettä mistä näkisi vastaavan mainituista vakavimmista rikoksista erikseen) tässä maassa rikoksia tehneistä Somalian, Irakin, Turkin ja Iranin kansalaista yli 90% (ei mitenkään yllättäen) myöskin asuu vakituisesti Suomessa. Sen sijaan venäläisistä ja ruotsalaista rikosepäilyistä puolet kohdistuu Suomen ulkopuolella vakituisesti asuviin ihmisiin, virolaisten kohdalla jopa 2/3. Tiedämme kaikki mikä aiheuttaa  sen, että vain 9%:lla rikosista epäillyistä romanialaista on täällä asuinpaikka... (taulukko 44: http://www.optula.om.fi/uploads/bqo7i2ws2l3.pdf )

Jos taloudellisista vaikutuksista haluaa vielä lisä dataa, niin kuviot 13 ja 14 (välittömät verot vähennettyinä tulonsiirroilla yhdeksi sarjaksi yhditettyinä) tästä voisi olla käyttökelpoinen.

http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/06_tutkimus/tpt265.pdf

Erikseen OECD maat (ei-humanitäärisiä), lähialueet (etupäässä ei-humanitäärisiä (tosin inkeriläiset)) ja JIIS = ex-Jugoslavia, Iran, Irak, Somalia (lähinnä humanitäärisiä). Euromäärät on annettu muuten tilastollista ekivalenttia perheen kulutusyksikköä kohden, joka sinänsä ei tietysti ole yleisölle tuttu käsite, mutta sitä tuskin kannattanee erityisemmin mainita (määritelmä löytyy tutkimuksesta (1 aikuinen = 1 yksikkö. Muut aikuiset +0.7 yksikköä ja alaikäiset lapset +0.5 jokainen)
 

  
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: RP - 01.12.2009, 05:57:09
Lainaus
--- Dia 31 ----------------------------------------

Fakta: monikulttuurinen naapurusto lisää epäluuloa ja kuihduttaa sosiaalisia suhteita

yhteisön rodullisen heterogeenisyyden lisääntyessä seurauksena asukkailla mm.

Vastannee varmaan sinänsä salonkikelpoisen lähdeaineiston sisältöä, mutta ehkä sanan "rodullisen" jättäminen pois olisi kuitenkin parempi. Ei muuta keskeisintä asiasisältöä ja on sitten yksi vähempi lähtöpiste "Rasisti!" -huuteluille.

Lainaus
------------ Dia 17 ---------------------------------------

Fakta: monet turvapaikanhakijat tulevat muista syistä

Vuonna 2008 Suomessa myönnettiin 89 ihmiselle turvapaikka vainon perusteella (hakijoita 4035)

Parempien liikenneyhteyksien ulottuvilla olevaan naapurimaahamme Viroon tuli 14 turvapaikkahakemusta vuonna 2008


--- Muistiinpanot: ---

Parempi ehkä mainita tässä kohtaa vain, että hakijoita täällä 4035, Virossa 14. Tuosta luvusta 89 voi saada väärän käsityksen, että oleskelulupia myönnettäisiin harvakseltaan.
 
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Karri - 01.12.2009, 11:44:18


Tämä tavanomaisen maahanmuuton (syynä työ tai perhesuhteet) yhdistäminen humanitaariseen maahanmuuttoon johtuu siitä, että mokuttajat tekevät sitä. Kalvojen 9-12 tarkoitus on näyttää, että maahanmuuttajista puhuminen yhtenä ryhmänä ei ole järkevää: maahanmuuttajaryhmissä on suuria eroja, ja nimenomaan niin että humanitaariset maahanmuuttajat ovat keskimäärin ongelmallisempia.

Jako pitäisi tehdä erittäin selväksi, koska siitä tässä koko hommassa on käsittääkseni kysymys...ihan sama mitä mokuttajat tekevät.  Itseasiassa pakolaiset eivät edes ole mitään maahanmuuttajia, he ovat pakolaisia.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Kalle - 01.12.2009, 14:37:45



Fakta: humanitaaristen maahanmuuttajien huoltosuhde on paljon huonompi kuin kantaväestön

Vuonna 2003 ulkomaalaisten huoltosuhde Suomessa oli 3,0 ? koko väestöllä 2,2
Ulkomaalaisryhmien välillä on suuria eroja
Suomessa asuvien virolaisten, saksalaisten ja brittien huoltosuhde on parempi kuin kantaväestön


--- Dia 29 ----------------------------------------

(http://i50.tinypic.com/4q0l1k.jpg)

--- Muistiinpanot: ---

Maahanmuuttajien huoltosuhteesta puhuttaessa on otettava huomioon monien maahanmuuttajaryhmien korkeampi syntyvyys. Niinpä esimerkiksi somalien heikko huoltosuhde johtuu osin siitä että monet heistä ovat alaikäisiä. Kuitenkin työikäisten somalien korkea työttömyysaste kertoo että suuri lapsiluku ei ole ainoa heikkoa huoltosuhdetta selittävä tekijä, eikä välttämättä edes tärkein.




En ole kyllä minkään sortin asiantuntija tässä, mutta eikö tuo huoltosuhde normaalisti ilmoiteta suhdelukuina, eikä osuuksina. Siis (huoltajien määrä):(huollettavien määrä). Nythän nuo on tuossa laskettu (huoltajien määrä):(koko ryhmä). Siis esim tuossa graafissa koko väestön huoltosuhde on 1:2,3. kun se oikein merkittynä olisi 1:1,3. Jostain omistuisesta syystä tilastokeskus on käyttänyt tätä poikkeavaa tapaa ainakin ulkomaalaisia käsittelevissä tilastoissaan. Tällä tavalla toki saadaan näyttämään ero ryhmien välillä pienemmältä kun vaikkapa kantaväestön ja somalien huoltosuhteen ero näyttäisi olevan "vain" nelinkertainen, kun se tosiasiassa on kahdeksankertainen.

Siis kai informatiivisempi ja paremmin normaaleja merkitsemistapoja vastaava taulukko saataisiin miinustamalla jokaisesta luvusta 1.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Lemmy - 01.12.2009, 17:35:22
Lainaus käyttäjältä: ike60
Lainaus käyttäjältä: Lemmy
Juutalaisista Suomessa 1918-1945 on kirja olemassa... käsitelee myös pakolaisia

Muistatko kirjan nimeä?

Jari Hanski
Juutalaisviha Suomessa 1918-1944
Ajatus, Jyväskylä 2006 

Perustuu väitöskirjaan joten sisältää aika paljon tilastoja jotka lienee tarkastettukin.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 02.12.2009, 01:25:22
eurooppalaisten maiden kansalaisten osalta tilastoa vääristävät "turistien" tekemät rikokset. Jos katsotaan kaikista rikoksista epäiltyjä (en tiedä julkista lähdettä mistä näkisi vastaavan mainituista vakavimmista rikoksista erikseen) tässä maassa rikoksia tehneistä Somalian, Irakin, Turkin ja Iranin kansalaista yli 90% (ei mitenkään yllättäen) myöskin asuu vakituisesti Suomessa. Sen sijaan venäläisistä ja ruotsalaista rikosepäilyistä puolet kohdistuu Suomen ulkopuolella vakituisesti asuviin ihmisiin, virolaisten kohdalla jopa 2/3. Tiedämme kaikki mikä aiheuttaa  sen, että vain 9%:lla rikosista epäillyistä romanialaista on täällä asuinpaikka... (taulukko 44: http://www.optula.om.fi/uploads/bqo7i2ws2l3.pdf )

Tässä kyseinen taulukko kaaviona:
(http://i49.tinypic.com/24nmmo5.jpg)

Vaikka turismin vaikutus on karsittu pois, edelleenkin Ruotsi on kovin korkealla.

Diasarjaa varten tietenkin kaikkein paras olisi, kuten taisit aiemmin todetakin, Suomessa asuvien ulkomaalaisten törkeät rikokset per capita. Harmi että tällaista dataa ei näyttäisi olevan valmiiksi saatavilla. Ehkä yritän saada sitä Tilastokeskukselta.

Lainaus
Jos taloudellisista vaikutuksista haluaa vielä lisä dataa, niin kuviot 13 ja 14 (välittömät verot vähennettyinä tulonsiirroilla yhdeksi sarjaksi yhditettyinä) tästä voisi olla käyttökelpoinen.

http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/06_tutkimus/tpt265.pdf

Joo, taloudellisia vaikutuksia on syytä käsitellä perusteellisemmin kuin mitä diasarjassa nyt on tehty. Siinä pitää vaan koettaa löytää dataa joka on oletetulle keskivertoyleisölle, paitsi relevanttia, myös välittömästi ymmärrettävää.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 02.12.2009, 01:46:43
Lainaus
--- Dia 31 ----------------------------------------

Fakta: monikulttuurinen naapurusto lisää epäluuloa ja kuihduttaa sosiaalisia suhteita

yhteisön rodullisen heterogeenisyyden lisääntyessä seurauksena asukkailla mm.

Vastannee varmaan sinänsä salonkikelpoisen lähdeaineiston sisältöä, mutta ehkä sanan "rodullisen" jättäminen pois olisi kuitenkin parempi. Ei muuta keskeisintä asiasisältöä ja on sitten yksi vähempi lähtöpiste "Rasisti!" -huuteluille.

Totta. Itse asiassa Putnamin paperissa puhutaan ethnic diversitystä eli muutan "rodullinen" -> "etninen". En edes muista mistä tuo rodullisuus tuohon tuli - toivottavasti ei ole ollut oma freudilainen lipsahdukseni   :o

Lainaus
Lainaus
------------ Dia 17 ---------------------------------------

Fakta: monet turvapaikanhakijat tulevat muista syistä

Vuonna 2008 Suomessa myönnettiin 89 ihmiselle turvapaikka vainon perusteella (hakijoita 4035)

Parempien liikenneyhteyksien ulottuvilla olevaan naapurimaahamme Viroon tuli 14 turvapaikkahakemusta vuonna 2008

Parempi ehkä mainita tässä kohtaa vain, että hakijoita täällä 4035, Virossa 14. Tuosta luvusta 89 voi saada väärän käsityksen, että oleskelulupia myönnettäisiin harvakseltaan.

Tätä diaa pitää tosiaan hioa. Muutin sen nyt muotoon:

------------ Dia 17 ---------------------------------------

Fakta: monet turvapaikanhakijat tulevat muista syistä

Suomessa turvapaikanhakijoita 4035 vuonna 2008


Virossa turvapaikanhakijoita 14 vuonna 2008
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Lemmy - 02.12.2009, 07:46:43
Pitäisikö tuhon laittaa myös kuinka paljon virossa myönnettiin turvapaikkoja?
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: sattuma - 02.12.2009, 09:02:42
Pitäisikö tuhon laittaa myös kuinka paljon virossa myönnettiin turvapaikkoja?
http://www.postimees.ee/?id=146037
Eestist otsivad enim varjupaika iraaklased

26.07.2009 21:18

Kommenteeri | Prindi
Kodakondsus- ja migratsiooniameti andmetel on viimase 12 aasta jooksul kõige rohkem Eestist varjupaika palunud Iraagi kodanikud. Teisel kohal on Venemaa kodanikud.

Iraaklased on alates 1997. aastast kuni tänavu 1. juulini palunud Eestist varjupaika 22 korral, vahendas Reporter.ee.

Sama ajaga taotlesid Venemaa kodanikud Eestist varjupaika 21 korda. Kahele esimesele järgnevad taotluste arvult Türgi, Valgevene, Gruusia, Pakistani, Afganistani ja Nigeeria kodanikud.

Eesti on 12 aasta jooksul varjupaika andnud kokku 11-le inimesele. 12-le inimesele on pakutud täiendavat kaitset.

Ülejäänud juhtudel on taotlus tagasi lükatud, varjupaiga andmisest keeldutud või menetlus lõpetatud.

Viimastel aegadel soovib Eestis varjupaika 7-15 inimest aastast.

Viro on viimeisen 12 vuoden aikana on myöntänyt turvapaikan yhdelletoista ihmiselle.
Kahdelletoista ihmiselle on myönnetty oleskelulupa suojeluperusteella tai jotain vastaavaa.
(En tunne tarkasti Viron systeemiä.)
Loput ovat vetäneet hakemuksensa takaisin, hakemus on hylätty tai menettely on lopetettu.
Viime vuosina on Virosta hakenut turvapaikkaa vuosittain 7-15 ihmistä.

Syy tähän hakemusten vähyyteen on tietenkin Viron valtion tarjoamien etuuksien puute.
Suomi kun tarjoaa ilmaiseksi enemmän kuin on Viron minimipalkka(278€).
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Lemmy - 02.12.2009, 19:48:46
Sitten kannattaa lukea tuolta http://www.migrationinstitute.fi/articles/index.php
Noita Jouni Korkiasaaren analyysejä Suomesta tapahtuneesta muuttoliikkeestä.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 02.12.2009, 23:43:30
En ole kyllä minkään sortin asiantuntija tässä, mutta eikö tuo huoltosuhde normaalisti ilmoiteta suhdelukuina, eikä osuuksina. Siis (huoltajien määrä):(huollettavien määrä). Nythän nuo on tuossa laskettu (huoltajien määrä):(koko ryhmä). Siis esim tuossa graafissa koko väestön huoltosuhde on 1:2,3. kun se oikein merkittynä olisi 1:1,3. Jostain omistuisesta syystä tilastokeskus on käyttänyt tätä poikkeavaa tapaa ainakin ulkomaalaisia käsittelevissä tilastoissaan. Tällä tavalla toki saadaan näyttämään ero ryhmien välillä pienemmältä kun vaikkapa kantaväestön ja somalien huoltosuhteen ero näyttäisi olevan "vain" nelinkertainen, kun se tosiasiassa on kahdeksankertainen.

Siis kai informatiivisempi ja paremmin normaaleja merkitsemistapoja vastaava taulukko saataisiin miinustamalla jokaisesta luvusta 1.

Näytät olevan oikeassa. Ainakin wikipediassa huoltosuhde määritellään kuvaamallasi tavalla, samoin kuin tällä (http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_07_03_nieminen.html) ja tällä (http://www.stat.fi/til/tyokay/2006/tyokay_2006_2008-03-17_tie_001.html) Tilastokeskuksen sivulla.

Tuo kaaviossa esitelty huoltosuhdedata on Taloudellisen tiedotustoimiston sivuilta, mutta se ei tietenkään muuta kritiikkisi osuvuutta. Toimiston motiiveista on tietenkin vaikea sanoa, mutta tuo esittämäsi kuulostaa uskottavalta.

Kalvosarjan seuraavassa versiossa huoltosuhdekaavio onkin sitten piirrettynä ehdottamasi korjaus huomioiden.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 02.12.2009, 23:48:48
Viime vuosina on Virosta hakenut turvapaikkaa vuosittain 7-15 ihmistä.

Laitankin tämän tiedon kalvosarjaan. Kiitos!

Lainaus
Syy tähän hakemusten vähyyteen on tietenkin Viron valtion tarjoamien etuuksien puute.
Suomi kun tarjoaa ilmaiseksi enemmän kuin on Viron minimipalkka(278€).

Sehän se syy on minunkin mielestäni, mutta sitä ei ehkä kannata laittaa kalvosarjaan. Ihmiset osaavat kyllä sen päätelläkin. Tosin Suomen anteliaista sosiaalituista kertovan dian muistiinpanoihin voisi laittaa vertailun vuoksi tuon Viron minimipalkan.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 03.12.2009, 00:25:21
Sitten kannattaa lukea tuolta http://www.migrationinstitute.fi/articles/index.php
Noita Jouni Korkiasaaren analyysejä Suomesta tapahtuneesta muuttoliikkeestä.

Noilla Siirtolaisuusinstituutin sivuilla näyttää olevan paljonkin mielenkiintoista tavaraa. Esimerkiksi Söderlingin kompakti kuvaus mm. Kanadan pistelaskuun perustuvasta maahanmuuttopolitiikasta; voisiko se tai Sveitsin malli olla Suomessakin keino ohjata maahanmuuttoa työperäiseen suuntaan? Tosin näistä spekulaatioista ei taida saada paljoa irti tähän diasarjaan. Ehkä niitä voisi tarkastella yhteydessä, jossa käsitellään myyttiä maahanmuuton vaihtoehdottomuudesta.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 08.12.2009, 00:55:30
Onko kellään esittää vertailua Suomen ja Tanskan politiikasta humanitaaristen maahanmuuttajien perheenyhdistämisessä?

Olen jostain lukenut että Tanskassa ollaan tiukempia asiassa, mutta en löydä suoraa vertailua. nyidanmark-sivustolta (http://www.nyidanmark.dk/en-us/coming_to_dk/familyreunification/spouses/spouses.htm) löytyy tieto, että perheenyhdistämisessä molempien puolisoiden täytyy olla vähintään 24 vuotta vanhoja, ja pariskunnan yhteyden Tanskaan täytyy olla vahvempi kuin lähtömaahan. Lisäksi edellytetään että Tanskassa olevalla puolisolla on riittävän iso asunto, ei ole saanut "public assistance" (ilmeisesti lähes mitä tahansa sosiaalitukea) viimeisen vuoden aikana, ja hänen täytyy tallettaa 60011 DKK kattamaan kunnalle mahdollisesti koituvat kulut. Lisäksi hänellä ei saa olla viimeisen 10 vuoden ajalta tuomiota väkivallasta aiempaa puolisoa/partneria kohtaan. Joistain vaatimuksista voidaan tosin joustaa.

Onko kellään tiedossa mitä vaatimuksia Suomessa asetetaan puolisoiden perheenyhdistämiselle? Entä ovatko Suomen perheenyhdistämissäännökset muissa suhteissa löyhemmät kuin Tanskan?

Näitä tietoja tarvittaisiin kalvolle 20 ("Fakta: Suomen maahanmuuttopolitiikka on löyhempi kuin sopimukset edellyttäisivät").
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: RP - 08.12.2009, 23:00:47
Onko kellään tiedossa mitä vaatimuksia Suomessa asetetaan puolisoiden perheenyhdistämiselle?

Ei tuolle kai mitään muuta ehtoa ole kuin aitona  pidetty perheside.

Tosin tanskalaisella sivullakin lukee:
Lainaus
In accordance with Denmark’s international obligations to protect the right to family life, exemptions from the following requirements can be granted to certain groups of applicants:

    * the 24-year requirement
    * the attachment requirement
    * the housing requirement
    * the collateral requirement
    * the requirement that your spouse/partner not have received certain types of public assistance within the past 12 months

Exemptions can be granted if your spouse/partner in Denmark holds a residence permit on the grounds of asylum or Protected Status and still risks persecution in his/her country of origin.

Vertailuun pitäisi löytää kuinka Tanskassa noita säääntöjä oikeasti sovelletaan. Pelkän tuon sivun kuvauksen perusteella on vaikea tunnistaa muuta varmaa eroa, kuin mitä liittyy maan omien kansalaisten käsittelyyn. (sellaisen entisen pakolaisen oikeus tuoda puolisonsa maahan, joka on saanut Tanskassa tanskan vs. Suomessa suomen kansalaisuuden)
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 09.12.2009, 00:11:52
Onko kellään tiedossa mitä vaatimuksia Suomessa asetetaan puolisoiden perheenyhdistämiselle?

Ei tuolle kai mitään muuta ehtoa ole kuin aitona  pidetty perheside.

Jos näin on, tehtävä helpottuu aika lailla. Tanskassa on kuitenkin aika paljon vaatimuksia.

Lainaus käyttäjältä: RP
Tosin tanskalaisella sivullakin lukee:
Lainaus
In accordance with Denmark’s international obligations to protect the right to family life, exemptions from the following requirements can be granted to certain groups of applicants:

    * the 24-year requirement
    * the attachment requirement
    * the housing requirement
    * the collateral requirement
    * the requirement that your spouse/partner not have received certain types of public assistance within the past 12 months

Exemptions can be granted if your spouse/partner in Denmark holds a residence permit on the grounds of asylum or Protected Status and still risks persecution in his/her country of origin.

Vertailuun pitäisi löytää kuinka Tanskassa noita säääntöjä oikeasti sovelletaan. Pelkän tuon sivun kuvauksen perusteella on vaikea tunnistaa muuta varmaa eroa, kuin mitä liittyy maan omien kansalaisten käsittelyyn. (sellaisen entisen pakolaisen oikeus tuoda puolisonsa maahan, joka on saanut Tanskassa tanskan vs. Suomessa suomen kansalaisuuden)

Noista viidestä vaatimuksesta voidaan siis tinkiä Tanskassa, jos maassa asuva puoliso on saanut turvapaikan (ilmeisesti ei kata esim. tapauksia joissa oleskelulupa on myönnetty siksi että henkilöä ei voida palauttaa takaisin kotimaahansa) tai "protected status" (kai oleskelulupa suojelun tarpeen perusteella) ja jolla on vielä riski tulla vainotuksi lähtömaassaan. Lisäksi jää vaatimukset että henkilön pitää oleskella pysyvästi maassa (ts. vähintäänkin pysyvä oleskelulupa), eikä ole tuomittu edelliseen puolisoon/kumppaniin kohdistuneesta väkivallasta viimeisen 10 vuoden aikana; jälkimmäinen vaatimus ei luultavasti sulje pois kuin muutaman henkilön. Jos Suomessa saa tuoda perheen maahan tilapäiselläkin oleskeluluvalla niin siinä on jo aika paljon eroa.

Eli summa summarum: ainakin joidenkin oleskeluluvan saaneiden kohdalla perheenyhdistäminen on puolison kohdalla tiukempaa kuin Suomessa.

Mutta olet oikeassa: vertailuun olisi todella hyvä löytää tietoa siitä, miten tanskalaiset sääntöjään soveltavat.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Vera - 09.12.2009, 02:24:19
Onko kellään tiedossa mitä vaatimuksia Suomessa asetetaan puolisoiden perheenyhdistämiselle?

Ei tuolle kai mitään muuta ehtoa ole kuin aitona  pidetty perheside.

Riippuu siitä kuka yhdistää. Suomen kansalainen ja humanitaarinen maahanmuuttaja eivät tarvitse mitään muuta kuin aitona pidettyä perhesidettä, ne ulkomaalaiset jotka eivät ole humanitaarisia joutuvat todistamaan että niiden toimeentulo on turvattu (muutenkin kuin sossulla).

Käsittääkseni monet maat rajoittavat humanitaaristen perheenjäsenten tuomisen etuoikeuden vain niihin perheenjäseniin jotka olivat jo olemassa silloin kun humanitaarinen saapui maahan (esim. silleen että jos pakolaisella on alunperin jäänyt kotimaahan vaimo niin sen saa tuoda vapaasti mutta jos pakolainen on mennyt naimisiin käydessään lomalla vanhassa kotimaassa niin hän joutuu toditamaan että pystyy elättämään sen vaimon), mutta Suomessa se etuoikeus koskee kaikkia perheenjäseniä.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: RP - 09.12.2009, 06:17:18
Riippuu siitä kuka yhdistää. Suomen kansalainen ja humanitaarinen maahanmuuttaja eivät tarvitse mitään muuta kuin aitona pidettyä perhesidettä, ne ulkomaalaiset jotka eivät ole humanitaarisia joutuvat todistamaan että niiden toimeentulo on turvattu (muutenkin kuin sossulla).

Asiayhteydestä tulkitsin kysymyksen koskevan vain humanitäärisiä. Vera on tietysti sinänsä täysin oikeassa.

Löytyisiköhän täällä joku, joka tuntisi irlantilaisia säännöksiä ja käytäntöjä? Netistä löytyy tietoja englanniksi, mutta nollatasolta lähtiessä asiat on usein joltain osin helppo ymmärtää väärin ensi yrittämältä.

Joka tapauksessa näyttäisi siltä, että heillä subjektiivinen perheenyhdistämisoikeus on rajattu vain varsinaisen pakolais/turvapaikka-aseman saaneille:
http://www.citizensinformation.ie/categories/moving-country/asylum-seekers-and-refugees/refugee-status-and-leave-to-remain/leave-to-remain
Lainaus
They do not have the right to family reunification but anyone who is entitled to reside and remain in the State may apply to the Minister to permit family members to join them. The Minister for Justice, Equality and Law Reform can grant or refuse permission on a discretionary basis.

http://www.emigrantadvice.ie/images/Family%20reunification.pdf
Lainaus
People with leave to remain on humanitarian grounds
These people who are often in the most vulnerable and isolated of situations have no
entitlement to Family Reunification. Requests can be made but they are rarely granted

http://www.ris.ie/media/Leave_to_Remain.doc_word_040909.pdf
Lainaus
Those with Leave to Remain do not have a statutory right to family reunification. Each
application is looked at individually and decisions are made on a case-by-case basis. You may
apply for immediate and dependent family members to join you in Ireland.
For assistance and further information on applying for family reunification please contact the
RIS
Irlantiin saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä, tiedostosivu 59
http://www.orac.ie/pdf/PDFCustService/AnnualReports/2008%20Annual%20Report%20English.pdf
Tippunut 11600:ta 3900:n vuosien 2002 ja 2008 välillä
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 10.12.2009, 21:53:36
Onko kellään tiedossa mitä vaatimuksia Suomessa asetetaan puolisoiden perheenyhdistämiselle?

Ei tuolle kai mitään muuta ehtoa ole kuin aitona  pidetty perheside.

Riippuu siitä kuka yhdistää. Suomen kansalainen ja humanitaarinen maahanmuuttaja eivät tarvitse mitään muuta kuin aitona pidettyä perhesidettä, ne ulkomaalaiset jotka eivät ole humanitaarisia joutuvat todistamaan että niiden toimeentulo on turvattu (muutenkin kuin sossulla).

Tämän perusteella siis esim. tilapäisen oleskeluluvan omistaja, joka ei täytä pakolaisen kriteerejä mutta jota ei voi palauttaa kotimaahansakaan siellä olevan sotatilan vuoksi, voi tuoda maahan jokaisen johon pystyy riittävän vakuuttavasti osoittamaan omaavansa perhesiteen.
Ymmärsinkö oikein?
Ja tapahtuuko tämäkin perheitten yhdistäminen valtion kustannuksella?
Kuinka kauan pitää humanitaarisen mamun olla oleskellut Suomessa ennen kuin voi alkaa perhettään yhdistelemään? Voiko aloittaa heti oleskeluluvan saatuaan?

Lainaus
Käsittääkseni monet maat rajoittavat humanitaaristen perheenjäsenten tuomisen etuoikeuden vain niihin perheenjäseniin jotka olivat jo olemassa silloin kun humanitaarinen saapui maahan (esim. silleen että jos pakolaisella on alunperin jäänyt kotimaahan vaimo niin sen saa tuoda vapaasti mutta jos pakolainen on mennyt naimisiin käydessään lomalla vanhassa kotimaassa niin hän joutuu toditamaan että pystyy elättämään sen vaimon), mutta Suomessa se etuoikeus koskee kaikkia perheenjäseniä.

Tätä tietoa yritän kaivaa esiin. Tanskassa tällaista vaatimusta ei näytä olevan (http://www.nyidanmark.dk/en-us/coming_to_dk/familyreunification/spouses/spouses.htm) ja Irlannissa asiat ratkaistaan ilmeisesti aina tapauskohtaisesti. Olisiko sinulla vinkkiä minkä maan säädöksiä kannattaisi seuraavaksi selvittää?
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 13.12.2009, 22:55:35
Riippuu siitä kuka yhdistää. Suomen kansalainen ja humanitaarinen maahanmuuttaja eivät tarvitse mitään muuta kuin aitona pidettyä perhesidettä, ne ulkomaalaiset jotka eivät ole humanitaarisia joutuvat todistamaan että niiden toimeentulo on turvattu (muutenkin kuin sossulla).

Asiayhteydestä tulkitsin kysymyksen koskevan vain humanitäärisiä. Vera on tietysti sinänsä täysin oikeassa.
Oikein tulkitsit. Eli sekä Vera että sinä olette oikeassa  ;)

Lainaus
Löytyisiköhän täällä joku, joka tuntisi irlantilaisia säännöksiä ja käytäntöjä? Netistä löytyy tietoja englanniksi, mutta nollatasolta lähtiessä asiat on usein joltain osin helppo ymmärtää väärin ensi yrittämältä.

Joka tapauksessa näyttäisi siltä, että heillä subjektiivinen perheenyhdistämisoikeus on rajattu vain varsinaisen pakolais/turvapaikka-aseman saaneille:
http://www.citizensinformation.ie/categories/moving-country/asylum-seekers-and-refugees/refugee-status-and-leave-to-remain/leave-to-remain
Lainaus
They do not have the right to family reunification but anyone who is entitled to reside and remain in the State may apply to the Minister to permit family members to join them. The Minister for Justice, Equality and Law Reform can grant or refuse permission on a discretionary basis.

Näin minäkin asian tulkitsin, ja laitoin sitten diaan lyhyen maininnan.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 13.12.2009, 23:14:24
Onko kellään tiedossa mitä vaatimuksia Suomessa asetetaan puolisoiden perheenyhdistämiselle?

Ei tuolle kai mitään muuta ehtoa ole kuin aitona  pidetty perheside.

Riippuu siitä kuka yhdistää. Suomen kansalainen ja humanitaarinen maahanmuuttaja eivät tarvitse mitään muuta kuin aitona pidettyä perhesidettä, ne ulkomaalaiset jotka eivät ole humanitaarisia joutuvat todistamaan että niiden toimeentulo on turvattu (muutenkin kuin sossulla).

Tämän perusteella siis esim. tilapäisen oleskeluluvan omistaja, joka ei täytä pakolaisen kriteerejä mutta jota ei voi palauttaa kotimaahansakaan siellä olevan sotatilan vuoksi, voi tuoda maahan jokaisen johon pystyy riittävän vakuuttavasti osoittamaan omaavansa perhesiteen.
Ymmärsinkö oikein?
Ja tapahtuuko tämäkin perheitten yhdistäminen valtion kustannuksella?
Kuinka kauan pitää humanitaarisen mamun olla oleskellut Suomessa ennen kuin voi alkaa perhettään yhdistelemään? Voiko aloittaa heti oleskeluluvan saatuaan?

Roope vinkkasi keskeiseen dokumenttiin "Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta (http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2009/20090240.pdf)" ja osoitti oikeat kohdatkin sieltä, joten vastaus on, että kaikki humanitaariset maahanmuuttajat (paitsi ne joille on myönnetty tilapäinen oleskelulupa maasta poistamisen estymisen vuoksi ja ihmiskaupan uhrit, jotka ovat saaneet tilapäisen oleskeluluvan) ovat Suomessa oikeutettuja perheenyhdistämiseen. Perhettään voi alkaa yhdistämään heti oleskeluluvan saatuaan - näin ainakin käsitin kun ei muutakaan mainintaa löytynyt.

Tuohon hintapuoleen (eli että Suomessa perheenyhdistäminen tapahtuu valtion kustannuksella) kaipaisin vielä viitettä.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 13.12.2009, 23:44:55
Uusittu dia 20 on nyt seuraavanlainen. Laitoin perheenyhdistämisiin verrokkimaaksi Tanskan, vaikka Tanska ei sen suomalaisen lakiesityksen (http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2009/20090240.pdf) mukaan EU:n perheenyhdistämisdirektiiviä lainsäädännössään noudatakaan. Tämä siksi että direktiivi ei koske lainkaan toissijaista suojelua saavia eikä tilapäisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneita.

Toki vertailukohdaksi voisi ottaa senkin että monissa maissa perheenyhdistäminen on varattu vain pakolaisille tai oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella saaneille, kun taas Suomessa se kattaa kaikki jotka ovat saaneet oleskeluluvan (pl. ne joille on myönnetty tilapäinen oleskelulupa maasta poistamisen estymisen vuoksi ja ihmiskaupan uhrit, jotka ovat saaneet tilapäisen oleskeluluvan).

Kommentit edelleenkin erittäin tervetulleita.

---Dia 20-----------------------------------------------------------------------

Fakta: Suomen turvapaikkapolitiikka on  löyhempi kuin sopimukset edellyttävät

Suomessa ei perusteettomien turvapaikanhakijoiden pikakäännytystä. Ei pikakäännytyksiä edes turvapaikkaa hakeville EU-kansalaisille.Norjassa on 48 tunnin pikakäännytys ilmeisen perusteettomille turvapaikanhakijoille; Ruotsissa päätös ja käännytys voidaan tietyissä tapauksissa toimeenpanna tunneissa. Monissa maissa pikakäännytys rajalla turvapaikkaa hakeville EU-kansalaisille
Suomessa humanitaarisen mamun oikeus perheenyhdistämiseen syntyy lähtökohtaisesti heti oleskeluluvan saamisen jälkeen riippumatta siitä, minkä tyyppinen oleskelulupa perheenkokoajalle on myönnetty.Tanskassa edellytetään (paitsi pakol. tai toissij. suoj. perusteella saadulla oleskeluluvalla) 24 vuoden ikää molemmilta puolisoilta, riittävänkokoista asuntoa, elatuskykyä (ei sosiaalitukea viim. vuoden aikana), 60011 DKK panttia. Irlannissa oleskelulupalaisten  perheenyhdistämiset harkitaan tapauskohtaisesti, ja lupa myönnetään harvoin.

--- Muistiinpanot: ---

Perheenyhdistämisestä säädetään ulkomaalaislaissa.
Tiedot: sisäministeriön selvitys
http://www.intermin.fi/intermin/images.nsf/files/2fcbeaf321fa9534c22575c90025d031/$file/nakokulmia_turvapaikkapolitiikkaan_020609.pdf
(luettu 3.12.2009)
Hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamiseksi http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2009/20090240.pdf
EU:n turvapaikkamenettelydirektiivi 2005/85/EY ei koske toissijaista suojelua saavia eikä tilapäisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneita!
Ks. myös Report by the Committee of Experts
on asylum rules of other countries (Tanskan pakolais-, maahanmuutto- ja integraatioministeriön julkaisu)
http://www.nyidanmark.dk/NR/rdonlyres/E0C453EA-5E7E-4FA9-AFB9-72A483FA0404/0/report_asylum_june_2009.pdf
Tanskan virallinen maahanmuuttoportaali nyidanmark http://www.nyidanmark.dk/en-us/coming_to_dk/familyreunification/family_reunification.htm
http://www.citizensinformation.ie/categories/moving-country/asylum-seekers-and-refugees/refugee-status-and-leave-to-remain/leave-to-remain
http://www.emigrantadvice.ie/images/Family%20reunification.pdf 
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Roope - 14.12.2009, 00:30:31
Tuohon hintapuoleen (eli että Suomessa perheenyhdistäminen tapahtuu valtion kustannuksella) kaipaisin vielä viitettä.

Aiempi viestini: Raportti SPR:n perheenyhdistämisseminaarista 28.1.2006 (http://hommaforum.org/index.php/topic,5405.0.html)

http://www.redcross.fi/apuajatukea/maahanmuuttajientuki/tietoakannanotto/fi_FI/perheenyhdistaminen/_files/76919486890508809/default/perheenyhdistamisseminaari2006.pdf

Sivulla 19 luetellaan ketkä ovat oikeutettuja perheenyhdistämismatkan korvaamiseen.
Lainaus
KOMMENTTIPUHEENVUORO
Pia Salmela,
suunnittelija,
Työministeriö

Perheenjäsenen matkakustannusten korvaaminen ja pakolaisten vastaanotto kunnassa Työministeriön arviomäärärahasta

Seuraavien henkilöiden matka Suomeen maksetaan ja he kuuluvat pakolaisten vastaanoton piiriin:
- perhesiteen perusteella oleskeluluvan saanut pakolaiseksi katsottava perheenjäsen tai muu omainen, jos perheenkokoaja on saanut ulkomaalaislain 106§:n mukaisen pakolaisaseman eli turvapaikan Suomessa tai on tullut tänne kiintiöpakolaisena;

- perheenjäsen tai muu omainen, jos perheenkokoajalle on myönnetty ulkomaalaislain 11 3§:n 1 momentin mukaan oleskelulupa suojelun tarpeen perusteella;

- perheenjäsen tai muu omainen, jos perheenkokoaja on saanut tilapäisen suojelun jälkeen oleskeluluvan ulkomaalaislain 113§:n 2 momentin nojalla (ei avioliiton, työnteon eikä opiskelun perusteella);

- perheenjäsen tai muu omainen, jos perheenkokoajalle on hänen haettuaan kansainvälistä suojelua myönnetty oleskelulupa ulkomaalaislain 51, 52 tai 89§:n perusteella;

- perheenjäsen tai muu omainen, jos perheenkokoaja on ulkomaalaislain 93§:n mukaan otettu Suomeen erityisellä humanitaarisella perusteella tai kansainvälisen velvoitteen täyttämiseksi;

- edellytyksenä on lisäksi, että perheenjäsenellä tai muulla omaisella on ollut perheside pakolaisen tai oleskeluluvan saaneen henkilön kanssa ennen tämän Suomeen tuloa;

- lisäedellytyksenä on, että perheenkokoaja, perheenjäsen tai muu omainen ei ole Suomen kansalainen;

Ketjutus:
Perheenjäsen tai muu omainen ei kuulu pakolaisten vastaanoton korvausten piiriin, jos perheenkokoaja on saanut oleskeluluvan perhesiteen perusteella (ketjutus).

Käytännön ongelmia
- sen selvittäminen yksittäistapauksissa, kuuluuko henkilö Työministeriön korvausten piiriin silloin, kun Ulkomaalaisvirasto ei määrittele hänen asemaansa pakolaiseen rinnastettavaksi, eli minkä tahon tulisi vastata asiasta ja miten asiaan liittyvä tiedonkulku viranomaisten kesken turvataan?

- oleskelulupamaksun vaikutus asian käsittelyyn, perheen mahdollinen varattomuus,
perheenjäsenen tai perheenkokoajan alaikäisyys, eli kuka silloin vastaa lupamaksuista?

- kuka vastaa Työministeriön korvausten ulkopuolelle jäävien perheenjäsenten tai omaisten, erityisesti alaikäisten Suomeen tulon ja vastaanoton aiheuttamista kustannuksista?
(Työministeriön poikkeusratkaisut korvausten maksamisesta ja kuntien toimeentulotukipäätökset perheen tueksi ovat olleet käytössä hätäratkaisuina erityisesti alaikäisten perheitä yhdistettäessä).

- Työministeriö ei korvaa haastattelumatkoista aiheutuvia kustannuksia;

- B-luvan saanut voi saada perheensä Suomeen vasta oltuaan Suomessa 2 vuotta ja
saatuaan jatkuvan oleskeluluvan statuksella A.

Säädöspohja:
- Kotouttamislaki 3 a § (V: 20.7.2004 M, A: 9.7.2004, SK: 649/2004) >
Pakolainen tätä lakia sovellettaessa

- VNp pakolaisista ja eräistä muista maahanmuuttajista sekä turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta 1§.
(V: 20.7.2004 M, A: 15.7.2004, SK: 664/2004)
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 15.12.2009, 00:59:53
Tuohon hintapuoleen (eli että Suomessa perheenyhdistäminen tapahtuu valtion kustannuksella) kaipaisin vielä viitettä.

[..]

Sivulla 19 luetellaan ketkä ovat oikeutettuja perheenyhdistämismatkan korvaamiseen.
Lainaus
Seuraavien henkilöiden matka Suomeen maksetaan ja he kuuluvat pakolaisten vastaanoton piiriin:
- perhesiteen perusteella oleskeluluvan saanut pakolaiseksi katsottava perheenjäsen tai muu omainen, jos perheenkokoaja on saanut ulkomaalaislain 106§:n mukaisen pakolaisaseman eli turvapaikan Suomessa tai on tullut tänne kiintiöpakolaisena;

- perheenjäsen tai muu omainen, jos perheenkokoajalle on myönnetty ulkomaalaislain 113§:n 1 momentin mukaan oleskelulupa suojelun tarpeen perusteella;

Toissijaisessa suojelussa "hakija ei voi palata kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa joutumatta vakavaan henkilökohtaiseen vaaraan siellä vallitsevan aseellisen selkkauksen vuoksi". Eli kattanee useimmat somalit, afgaanit ja irakilaiset; riippuu varmaan tulkinnasta.

Oleskelulupa suojelun tarpeen perusteella kattaa somalit, afgaanit ja irakilaiset vielä laajemmin, koska "hakija ei voi palata kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa [..] siellä vallitsevan huonon turvallisuustilanteen vuoksi, joka voi johtua aseellisesta selkkauksesta tai vaikeasta ihmisoikeustilanteesta".

Ulkomaalaislain 113 § näyttää puhuvan jatkuvasta oleskeluluvasta, joka myönnetään varsinaisille pakolaisille sekä toissijaisesti tai humanitaarisesti suojeltaville heti kun päätös on tehty. Tai paremmin sanoen päätös koskee juuri tuon jatkuvan oleskeluluvan myöntämistä.

Turvapaikkatilastojen (http://www.migri.fi/download.asp?id=tp%2Dp%C3%A4%C3%A4t%C3%B6kset+2008;1336;{2C8E2956-D508-49FE-80FF-C994726584B2}) mukaan vuonna 2008 noista kolmesta maasta tulleita vain aniharvoin hylättiin muuten kuin Dublin-tapauksina.

Eli käytännössä useimmat noista kolmesta maasta tulevat ovat oikeutettuja sekä oleskelulupaan että tämän saatuaan välittömästi yhdistämään perheensä Suomessa valtion kustannuksella. Menikö oikein?

Lainaus
- perheenjäsen tai muu omainen, jos perheenkokoaja on saanut tilapäisen suojelun jälkeen oleskeluluvan ulkomaalaislain 113§:n 2 momentin nojalla (ei avioliiton, työnteon eikä opiskelun perusteella);

Tämä näyttäisi koskevan hakijoita joille myönnetään lupa vasta 3 vuoden yhtäjaksoisen maassaolon jälkeen koska näiden on epäilty tehneen törkeitä rikoksia.

Lainaus
- perheenjäsen tai muu omainen, jos perheenkokoajalle on hänen haettuaan kansainvälistä suojelua myönnetty oleskelulupa ulkomaalaislain 51, 52 tai 89§:n perusteella;

Sama juttu, eli on epäilty tehneen törkeitä rikoksia mutta ei voida poistaa maasta, koska häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Lainaus
- perheenjäsen tai muu omainen, jos perheenkokoaja on ulkomaalaislain 93§:n mukaan otettu Suomeen erityisellä humanitaarisella perusteella tai kansainvälisen velvoitteen täyttämiseksi;

93§:n mukaan (sisäministeriön valmisteltua asian) "valtioneuvosto voi yleisistunnossa päättää ulkomaalaisten ottamisesta Suomeen erityisellä humanitaarisella perusteella tai kansainvälisten velvoitteiden täyttämiseksi." Tällaista tapahtuu varmaan aika harvoin? Eihän tämä kiintiöpakolaisia tarkoita?

Lainaus
- edellytyksenä on lisäksi, että perheenjäsenellä tai muulla omaisella on ollut perheside pakolaisen tai oleskeluluvan saaneen henkilön kanssa ennen tämän Suomeen tuloa;

Eli maahantulon jälkeen hankitut morsiamet kustannetaan maahan itse?

Lainaus
- lisäedellytyksenä on, että perheenkokoaja, perheenjäsen tai muu omainen ei ole Suomen kansalainen;

Eli somalin kannattaa hankituttaa perheensä tänne ennen kuin saa kansalaisuuden, muuten tulee kalliiksi.

Lainaus
- Työministeriö ei korvaa haastattelumatkoista aiheutuvia kustannuksia;

Voiko tuon tulkita niin että paikan päällä käydään suhteellisen harvoin selvittämässä perhesiteiden aitoutta?

Lainaus
- B-luvan saanut voi saada perheensä Suomeen vasta oltuaan Suomessa 2 vuotta ja
saatuaan jatkuvan oleskeluluvan statuksella A.

Onko B-lupa tilapäinen ja A-lupa jatkuva oleskelulupa?

Lainaus
Säädöspohja:
- Kotouttamislaki 3 a § (V: 20.7.2004 M, A: 9.7.2004, SK: 649/2004) >
Pakolainen tätä lakia sovellettaessa

- VNp pakolaisista ja eräistä muista maahanmuuttajista sekä turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta 1§.
(V: 20.7.2004 M, A: 15.7.2004, SK: 664/2004)
[/quote]

Noita en finlexistä löytänyt, en kotouttamislain nimellä enkä noilla säädösnumeroilla. Luultavasti johtuu tumpeloudestani lakiasioissa. Mutta uskon kyllä tuota Punaisen ristin dokumenttia.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Roope - 15.12.2009, 01:26:48
Eli käytännössä useimmat noista kolmesta maasta tulevat ovat oikeutettuja sekä oleskelulupaan että tämän saatuaan välittömästi yhdistämään perheensä Suomessa valtion kustannuksella. Menikö oikein?
Näin olen ymmärtänyt. Irakissa tosin on keväästä alkaen ollut ne tietyt alueet, joilta ei enää automaattisesti pääsisi.

Lainaus
93§:n mukaan (sisäministeriön valmisteltua asian) "valtioneuvosto voi yleisistunnossa päättää ulkomaalaisten ottamisesta Suomeen erityisellä humanitaarisella perusteella tai kansainvälisten velvoitteiden täyttämiseksi." Tällaista tapahtuu varmaan aika harvoin? Eihän tämä kiintiöpakolaisia tarkoita?
Ei noita varsinaisia, vaan kiintiön ulkopuolelta erityispäätöksellä otettavia. Yleensä kai pakolaisleiriltä eli samoja tyyppejä. Suomi ei ole tainnut näitä kertaeriä harrastaa, toisin kuin jotkut muut maat (Ruotsi, Saksa).

Lainaus
- edellytyksenä on lisäksi, että perheenjäsenellä tai muulla omaisella on ollut perheside pakolaisen tai oleskeluluvan saaneen henkilön kanssa ennen tämän Suomeen tuloa;

Eli maahantulon jälkeen hankitut morsiamet kustannetaan maahan itse?
Pitäisi kai olla näin, mutta jäljempänä puhutaan huolestuttavasti "poikkeusratkaisuista". En tiedä yleisyydestä.

Lainaus
- Työministeriö ei korvaa haastattelumatkoista aiheutuvia kustannuksia;

Voiko tuon tulkita niin että paikan päällä käydään suhteellisen harvoin selvittämässä perhesiteiden aitoutta?
Ei, vaan omaiset liikkuu Addis Abebaan tai missä haastattelut sitten tehdäänkin. Siinä SPR:n raportissa mainitaan, että eivät enää oikein luota puhelinhaastatteluihin...

Lainaus käyttäjältä: SPR
Koska länsi-afrikkalaisten oleskelulupa-asioihin liittyy niin paljon väärinkäytöksiä ja muita ongelmia, ei haastatteluja uskalleta tehdä puhelimitse, vaan kaikki kutsutaan henkilökohtaisesti haastateltaviksi Länsi-Afrikan Suomen Abujan suurlähetystöön.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: RP - 15.12.2009, 08:47:17
Pari lyhyttä kommenttia:

Eli somalin kannattaa hankituttaa perheensä tänne ennen kuin saa kansalaisuuden, muuten tulee kalliiksi.
Matkaliput ymmärtääkseni joutuu maksamaan itse. Salakuljetuslisältä välttyy, kun perheenjäsenille voi hankkia oleskeluluvat etukäteen.

Lainaus
Onko B-lupa tilapäinen ja A-lupa jatkuva oleskelulupa?
Kyllä. Täsmennyksenä vielä, että molemmat ovat määräaikaisia, mutta A-lupa on annettu jatkuvaksi arvioidulla perusteella. Erikseen on sitten pysyvä lupa kirjaintunnuksella 'P'.

Lainaus
Lainaus
Säädöspohja:
- Kotouttamislaki 3 a § (V: 20.7.2004 M, A: 9.7.2004, SK: 649/2004) >
Pakolainen tätä lakia sovellettaessa

- VNp pakolaisista ja eräistä muista maahanmuuttajista sekä turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta 1§.
(V: 20.7.2004 M, A: 15.7.2004, SK: 664/2004)

Noita en finlexistä löytänyt, en kotouttamislain nimellä enkä noilla säädösnumeroilla. Luultavasti johtuu tumpeloudestani lakiasioissa. Mutta uskon kyllä tuota Punaisen ristin dokumenttia.

Kotuttamislaki, viralliselta nimeltään "Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta"  ajantasaisena: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990493

Tuosta asetuksesta en löydä ajantasaversiota, mutta alkuperäinen teksti on täällä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1999/19990512
ja muutokset, mukaanlukien tuo SK 664/2004, täällä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2007/20071393
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 15.12.2009, 23:30:05
Eli käytännössä useimmat noista kolmesta maasta tulevat ovat oikeutettuja sekä oleskelulupaan että tämän saatuaan välittömästi yhdistämään perheensä Suomessa valtion kustannuksella. Menikö oikein?
Näin olen ymmärtänyt. Irakissa tosin on keväästä alkaen ollut ne tietyt alueet, joilta ei enää automaattisesti pääsisi.

Somaliassakin taitaa Somalimaa olla sellainen alue, mikäli oikein muistan.

Lainaus
Lainaus
- edellytyksenä on lisäksi, että perheenjäsenellä tai muulla omaisella on ollut perheside pakolaisen tai oleskeluluvan saaneen henkilön kanssa ennen tämän Suomeen tuloa;

Eli maahantulon jälkeen hankitut morsiamet kustannetaan maahan itse?
Pitäisi kai olla näin, mutta jäljempänä puhutaan huolestuttavasti "poikkeusratkaisuista". En tiedä yleisyydestä.

Kirjoitankin sitten tuon poikkeusratkaisuasian dian muistiinpanosivulle maininnalla "ei tietoa kuinka paljon sovelletaan".
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 15.12.2009, 23:35:54
Kotuttamislaki, viralliselta nimeltään "Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta"  ajantasaisena: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990493

Tuo elatiivimuoto pitääkin painaa mieleen finlex-hakuja silmällä pitäen. Ilmeisesti aika moni laki on otsikoitu "laki ...sta".
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 16.12.2009, 00:41:45
Perheenyhdistämisen kustannuksen korvaamisesta syntyy sitten seuraava vertailu:

Suomessa valtio maksaa mm. toissijaisen tai humanitaarisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneen perheenjäsenten matkat tänne perheenyhdistämisessä (vuonna 2008 mm. kaikki somaleille myönnetyt oleskeluluvat annettiin näillä perusteilla)Tanskassa humanitaarisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneet joutuvat maksamaan perheenyhdistämisen kustannukset itse

Noin vertailun vuoksi, osaako kukaan luetella paria Euroopan maata jotka eivät maksa perheenyhdistämisen kustannuksia tilapäisen oleskeluluvan omaaville? Wikipedia kertoo että Yhdysvalloissa ja Kanadassa perheenyhdistäjä maksaa kaikki kustannukset itse - ainakin näin ymmärsin sanan sponsor käytön tässä yhteydessä - mutta jokin EU-maa olisi siinä mielessä parempi että niitä sitovat samat direktiivit ja yleensä kai samat sopimuksetkin kuin Suomea.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Roope - 16.12.2009, 01:55:56
Irakissa tosin on keväästä alkaen ollut ne tietyt alueet, joilta ei enää automaattisesti pääsisi.

Somaliassakin taitaa Somalimaa olla sellainen alue, mikäli oikein muistan.

Mielestäni Somalimaa ei Suomen viranomaisille poikkea muusta Somaliasta. En ole ainakaan koskaan kuullut sellaisesta. Sen sijaan olen montakin kertaa törmännyt lehtijutuissa Somalimaan alueelta saapuneisiin turvapaikanhakijoihin. Oli miten oli, niin lähde olisi mukava saada.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 16.12.2009, 09:36:37
Irakissa tosin on keväästä alkaen ollut ne tietyt alueet, joilta ei enää automaattisesti pääsisi.

Somaliassakin taitaa Somalimaa olla sellainen alue, mikäli oikein muistan.

Mielestäni Somalimaa ei Suomen viranomaisille poikkea muusta Somaliasta. En ole ainakaan koskaan kuullut sellaisesta. Sen sijaan olen montakin kertaa törmännyt lehtijutuissa Somalimaan alueelta saapuneisiin turvapaikanhakijoihin. Oli miten oli, niin lähde olisi mukava saada.
Ainakin vuosi sitten KHO päätti (http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2008/200803443), että jatkuvasti rikoksiin syyllistynyt mies voidaan Somalimaahan karkottaa. Hän tosin kuuluu alueen valtaklaaniin.

Tämähän ei tietenkään vielä kerro kaikkea siitä, mikä on viranomaisten asenne alueelta tuleviin turvapaikanhakijoihin. Ainakin voisi kuvitella että jos hakija ilmoittaa ettei kuulu alueen valtaklaaniin, Somalimaata ei välttämättä katsottaisi hänelle turvalliseksi paikaksi. Tilannekin on voinut muuttua sen jälkeen kun tuo KHO:n päätös annettiin.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Vera - 16.12.2009, 11:19:16
Tätä tietoa yritän kaivaa esiin. Tanskassa tällaista vaatimusta ei näytä olevan (http://www.nyidanmark.dk/en-us/coming_to_dk/familyreunification/spouses/spouses.htm) ja Irlannissa asiat ratkaistaan ilmeisesti aina tapauskohtaisesti. Olisiko sinulla vinkkiä minkä maan säädöksiä kannattaisi seuraavaksi selvittää?

Valitettavasti ei, itse luin tästä jossain hallituksen esityksessä, jossa lueteltiin maat. Asiasta mainitaan myös Roopen linkittamassa hallituksen esityksessä (HE 240/2009), mutta siinä sanotaan vain "Useimmat EU-maat soveltavat suotuisampia perheenyhdistämistä koskevia säännöksiä kansainvälistä suojelua saaneiden perheenjäseniin vain, jos perhe on muodostettu ennen maahan tuloa. Jos perheside on syntynyt vasta perheenkokoajan maahantulon jälkeen, sovelletaan normaaleja oleskeluluvan myöntämisen edellytyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi toimeentuloon, sairausvakuutuksiin, asunnon vähimmäisvaatimuksiin tai kieli- ja kulttuurikokeisiin."
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Roope - 16.12.2009, 11:27:17
Tämähän ei tietenkään vielä kerro kaikkea siitä, mikä on viranomaisten asenne alueelta tuleviin turvapaikanhakijoihin. Ainakin voisi kuvitella että jos hakija ilmoittaa ettei kuulu alueen valtaklaaniin, Somalimaata ei välttämättä katsottaisi hänelle turvalliseksi paikaksi. Tilannekin on voinut muuttua sen jälkeen kun tuo KHO:n päätös annettiin.

Pohjois-Somalia lasketaan turvalliseksi ja siksi myös maan sisäisen paon mahdollisuus periaatteessa myönnetään, mutta sillä ei ole merkitystä, koska Suomi ei tee palautuksia. Eli myös kielteisen päätöksen saaneet jäävät Suomeen tai ainakin EU:n alueelle.

Lainaus
Suomen Maahanmuuttoviraston mukaan Etelä- ja Keski-Somaliassa vallitsee aseellinen konflikti, eikä palauttaminen sinne ole mahdollista, ja siksi kaikille näiltä alueilta tuleville hakijoille annetaan kansainvälistä suojelua. Somalian pohjoisosassa sijaitsevista Puntmaasta ja Somalimaasta tuleville hakijoille ei anneta suojelua pelkän turvallisuustilanteen perusteella, sillä mainitut alueet ovat suhteellisen turvallisia.

Haavoittuvassa asemassa oleville, kuten ilman huoltajaa oleville alaikäisille, ilman tukiverkostoa oleville naisille ja vähemmistöklaaneihin kuuluville henkilöille myönnetään todennäköisemmin suojelua kuin muille. Maan sisäisen paon mahdollisuutta sovelletaan siten, että Etelä- ja Keski-Somaliasta tulevia hakijoita voidaan tapauskohtaisen harkinnan perusteella palauttaa Puntmaahan ja Somalimaahan. Suomesta palasi vapaaehtoisesti Somaliaan (mukaan lukien Puntmaa ja Somalimaa) yksi henkilö vuonna 2006. Samana vuonna palautettiin alueelle yksi henkilö. Vapaaehtoisia paluita ei ole toteutunut vuosina 2007 ja 2008. Alkuvuodesta 2009 palautettiin Somalimaahan yksi henkilö.

Lainaus
Vapaaehtoista paluuta ja palauttamista suositellaan edistettäväksi Irakin ja Afganistanin kanssa solmittavin yhteistyöpöytäkirjoin ja käytännön yhteistyösuhteiden luomisella Somalimaahan.
Näkökulmia turvapaikkapolitiikkaan - kehitysehdotuksia ja pohjoismaista vertailua (http://www.poliisi.fi/intermin/biblio.nsf/D71589287E4A2A63C22575D90031CC32/$file/nakokulmia_turvapaikkapolitiikkaan_020609.pdf.pdf) 5/2009
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Vera - 16.12.2009, 11:31:36
Wikipedia kertoo että Yhdysvalloissa ja Kanadassa perheenyhdistäjä maksaa kaikki kustannukset itse - ainakin näin ymmärsin sanan sponsor käytön tässä yhteydessä - mutta jokin EU-maa olisi siinä mielessä parempi että niitä sitovat samat direktiivit ja yleensä kai samat sopimuksetkin kuin Suomea.

USA:ssa tämä ei välttämättä koske pakolaista, jos perhekin on tulossa jostain pakolaismaasta. Tämä on voinut muuttua viime aikoina - muutama vuosi sitten ne huomasi että suurin osa itä-afrikasta tulevista sukulaisista eivät ole oikeita sukulaisia. Mutta ainakin ennen sitä asiat olivat niin että pakolaiset saivat tuoda perheenjäseniä ilman että joutuisivat sitoutumaan elättämään niitä. Liput yms. muuttokustanukset piti muistaakseni silti maksaa itse.

Tämä myös toki tarkoittaa että pakolaisten perheenjäsenet saavat pakolaisstatuksen eikä perheenjäsenstatuksen, ja kuuluvat pakolaiskiintiöön.

"Sponsor" voi tarkoittaa monia juttuja. Varsinaisen perheenyhdistämisen kohdalla se tarkoittaa tosiaankin että perheenkokoaja sitoutuu elättämään, mutta aika monessa pakolaiskontekstissa se tarkoittaa vain että ihminen suostuu ilmaiseksi kotouttamistyövoimaksi (poimii ne sponsoroitavat pakolaiset lentokentältä, vie ne kotiinsa, auttaa niitä rekiströitymään kaikissa virastoissa, toimii tulkkina tarvittaessa, auttaa asunnon vuokraamisessa ja työpaikan etsinnässä, jne.).
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 17.12.2009, 23:12:47

Tämä tavanomaisen maahanmuuton (syynä työ tai perhesuhteet) yhdistäminen humanitaariseen maahanmuuttoon johtuu siitä, että mokuttajat tekevät sitä. Kalvojen 9-12 tarkoitus on näyttää, että maahanmuuttajista puhuminen yhtenä ryhmänä ei ole järkevää: maahanmuuttajaryhmissä on suuria eroja, ja nimenomaan niin että humanitaariset maahanmuuttajat ovat keskimäärin ongelmallisempia.

Jako pitäisi tehdä erittäin selväksi, koska siitä tässä koko hommassa on käsittääkseni kysymys...ihan sama mitä mokuttajat tekevät.  Itseasiassa pakolaiset eivät edes ole mitään maahanmuuttajia, he ovat pakolaisia.
Sori, en näemmä ole vastannut tähän.

Tämän kalvosarjan tarkoitus on oikaista mokuttajien levittämiä väärinkäsityksiä, puolitotuuksia ja yksinkertaisesti paikkansapitämättömiä väitteitä. Ei ole ihan sama mitä mokuttajat tekevät, koska heillä on kuitenkin oma vaikutuksensa siihen valtaosaan kansasta, joilla ei ole paljoa tietoja eikä selkeää näkemystäkään näistä asioista. Vaikutus vielä korostuu koska suuri osa valtamediaa yksipuolisesti ja asenteellisesti myötäilee mokuttajia.

Jos kanssanuivat löytävät tästä kalvosarjasta uusia tietoja tai tuoreita näkemyksiä, se on tietenkin erinomainen asia. Mutta vielä tärkeämpää on välittää tietoa sille valtaenemmistölle: jos tämä kalvosarja herättää ihmisiä, saa heidät ajattelemaan, keskustelemaan ja ottamaan asioista selvää, se on täyttänyt tarkoituksensa.

Puheenvuorosi lopusta saan vaikutelman että pitäisit pakolaisia jotenkin erityisen ongelmallisina. Pakolaisia Suomi on sopimuksin sitoutunut vastaanottamaan, eivätkä he muodosta enemmistöä humanitaarisesta maahanmuutosta. Enemmän saa oleskeluluvan erilaisten toissijaisten syiden perusteella sekä perheenyhdistämisissä. Ongelman ydin on Suomen nykyinen maahanmuutto- ja ulkomaalaispolitiikka, joka sallii ja suorastaan houkuttelee niiden toissijaisilla syillä tulevien ja jäävien maahanmuuttoa.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 17.12.2009, 23:58:43
Pohjois-Somalia lasketaan turvalliseksi ja siksi myös maan sisäisen paon mahdollisuus periaatteessa myönnetään, mutta sillä ei ole merkitystä, koska Suomi ei tee palautuksia. Eli myös kielteisen päätöksen saaneet jäävät Suomeen tai ainakin EU:n alueelle.

Maahanmuuttoviraston tilaston (http://www.migri.fi/download.asp?id=tp%2Dp%C3%A4%C3%A4t%C3%B6kset+2008;1336;{2C8E2956-D508-49FE-80FF-C994726584B2}) mukaan uonna 2008 somaleihin kohdistuneista kielteisistä päätöksistä 156 oli Dublin-tapauksia ja vain 12 muita; irakilaisista 184 dublinereitä ja 2 muita; ja afgaaneista 14 dublinereita ja 5 muita. Dublinerithan palautetaan käsittääkseni siihen EU-maahan josta ovat tulleetkin.

Ainakaan kielteisen päätöksen saaneita somaleja ei tuon mukaan jäisi montaa tänne. Toivottavasti muilla EU-mailla on jämäkämpi palauttamispolitiikka, sillä se viestisi Somalian asukkaille että Euroopasta ei ilman pätevää syytä ihan helpolla saa turvapaikkaa.

Toisaalta nuo kolme maata eivät anna täyttä kokonaiskuvaa: kaikkiaan kielteisistä päätöksistä vuonna 2008 oli dublinereita 500 ja muita 511. Tosin luvussa on mukana Venäjän 90 ei-Dublin-tapausta, ja venäläisethän kai palautetaan.

Lainaus
Lainaus
Suomen Maahanmuuttoviraston mukaan Etelä- ja Keski-Somaliassa vallitsee aseellinen konflikti, eikä palauttaminen sinne ole mahdollista, ja siksi kaikille näiltä alueilta tuleville hakijoille annetaan kansainvälistä suojelua. Somalian pohjoisosassa sijaitsevista Puntmaasta ja Somalimaasta tuleville hakijoille ei anneta suojelua pelkän turvallisuustilanteen perusteella, sillä mainitut alueet ovat suhteellisen turvallisia.

Haavoittuvassa asemassa oleville, kuten ilman huoltajaa oleville alaikäisille, ilman tukiverkostoa oleville naisille ja vähemmistöklaaneihin kuuluville henkilöille myönnetään todennäköisemmin suojelua kuin muille. Maan sisäisen paon mahdollisuutta sovelletaan siten, että Etelä- ja Keski-Somaliasta tulevia hakijoita voidaan tapauskohtaisen harkinnan perusteella palauttaa Puntmaahan ja Somalimaahan. Suomesta palasi vapaaehtoisesti Somaliaan (mukaan lukien Puntmaa ja Somalimaa) yksi henkilö vuonna 2006. Samana vuonna palautettiin alueelle yksi henkilö. Vapaaehtoisia paluita ei ole toteutunut vuosina 2007 ja 2008. Alkuvuodesta 2009 palautettiin Somalimaahan yksi henkilö.

Vapaaehtoisia paluita näyttää olevan turha odottaa ainakaan nykymenolla. Tuo alkuvuoden 2009 tapaus muuten taitaa olla se aiemmassa viestissä mainitsemani rikollinen; ihan helposta nakista palauttamisessa ei ole kyse, kun tuossa ainokaisessakin tämän vuoden pakkopalautuksessa tarvittiin KHO:n päätös.

Lainaus
Lainaus
Vapaaehtoista paluuta ja palauttamista suositellaan edistettäväksi Irakin ja Afganistanin kanssa solmittavin yhteistyöpöytäkirjoin ja käytännön yhteistyösuhteiden luomisella Somalimaahan.
Näkökulmia turvapaikkapolitiikkaan - kehitysehdotuksia ja pohjoismaista vertailua (http://www.poliisi.fi/intermin/biblio.nsf/D71589287E4A2A63C22575D90031CC32/$file/nakokulmia_turvapaikkapolitiikkaan_020609.pdf.pdf) 5/2009
[/quote]

Toivottavasti asia etenee. Ainakaan googlaamalla
Koodia: [Valitse]
yhteistyöpöytäkirja Irak,
Koodia: [Valitse]
"memorandum of understanding" Finland Iraq tai
Koodia: [Valitse]
"memorandum of cooperation" Finland Iraq ei näy löytyvän mitään viitettä siitä, että tuollaisia yhteistyöpöytäkirjoja olisi jo tehty; tosin selasin tulokset aika pikaisesti läpi.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 18.12.2009, 00:07:30
Wikipedia kertoo että Yhdysvalloissa ja Kanadassa perheenyhdistäjä maksaa kaikki kustannukset itse - ainakin näin ymmärsin sanan sponsor käytön tässä yhteydessä - mutta jokin EU-maa olisi siinä mielessä parempi että niitä sitovat samat direktiivit ja yleensä kai samat sopimuksetkin kuin Suomea.

USA:ssa tämä ei välttämättä koske pakolaista, jos perhekin on tulossa jostain pakolaismaasta. Tämä on voinut muuttua viime aikoina - muutama vuosi sitten ne huomasi että suurin osa itä-afrikasta tulevista sukulaisista eivät ole oikeita sukulaisia. Mutta ainakin ennen sitä asiat olivat niin että pakolaiset saivat tuoda perheenjäseniä ilman että joutuisivat sitoutumaan elättämään niitä. Liput yms. muuttokustanukset piti muistaakseni silti maksaa itse.

Tämä myös toki tarkoittaa että pakolaisten perheenjäsenet saavat pakolaisstatuksen eikä perheenjäsenstatuksen, ja kuuluvat pakolaiskiintiöön.

Tässäkin olisi jo hieman aineksia diasarjaan. Ensinnäkin että muuttokustannukset pitää maksaa itse, ja toiseksi että perheenyhdistäminen koskisi vain oikeita pakolaisia (oletan että USA:ssakin saattaa oleskeluluvan saada toissijaisen suojelun tai esim. lähtömaassa vallitsevan sotatilan takia).

Lainaus
"Sponsor" voi tarkoittaa monia juttuja. Varsinaisen perheenyhdistämisen kohdalla se tarkoittaa tosiaankin että perheenkokoaja sitoutuu elättämään, mutta aika monessa pakolaiskontekstissa se tarkoittaa vain että ihminen suostuu ilmaiseksi kotouttamistyövoimaksi (poimii ne sponsoroitavat pakolaiset lentokentältä, vie ne kotiinsa, auttaa niitä rekiströitymään kaikissa virastoissa, toimii tulkkina tarvittaessa, auttaa asunnon vuokraamisessa ja työpaikan etsinnässä, jne.).

Tämän sanojen epämääräisyyden takia olenkin viime aikoina jossain määrin tykästynyt lukemaan lakitekstejä: niissä sentään sanoilla on yksiselitteinen merkitys, ja usein se merkitys kerrotaan alussa.  :-\
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Vera - 18.12.2009, 16:17:55

USA:ssa tämä ei välttämättä koske pakolaista, jos perhekin on tulossa jostain pakolaismaasta. Tämä on voinut muuttua viime aikoina - muutama vuosi sitten ne huomasi että suurin osa itä-afrikasta tulevista sukulaisista eivät ole oikeita sukulaisia. Mutta ainakin ennen sitä asiat olivat niin että pakolaiset saivat tuoda perheenjäseniä ilman että joutuisivat sitoutumaan elättämään niitä. Liput yms. muuttokustanukset piti muistaakseni silti maksaa itse.

Tämä myös toki tarkoittaa että pakolaisten perheenjäsenet saavat pakolaisstatuksen eikä perheenjäsenstatuksen, ja kuuluvat pakolaiskiintiöön.

Tässäkin olisi jo hieman aineksia diasarjaan. Ensinnäkin että muuttokustannukset pitää maksaa itse, ja toiseksi että perheenyhdistäminen koskisi vain oikeita pakolaisia (oletan että USA:ssakin saattaa oleskeluluvan saada toissijaisen suojelun tai esim. lähtömaassa vallitsevan sotatilan takia).

En ole 100% varma mikä on muuttokustanusten tilanne nyt, mutta 80-90 luvulla se systeemi oli sen verran tiukka että pakolaistenkin piti maksaa muuttokustannukset itse. Käytännössä se tarkoitti että IOM (http://www.iom.int/) lainasi niille rahaa lippuun ja se piti maksaa takaisin.

Statuksista: ensinnäkin on olemassa "refugee" ja "asylum". Niiden ainoa ero on se että refugee on status joka saadaan ennen maahantuloa, ja asylum on status jota voi hakea ja saada olleessaan jo USA:ssa. Nämä ovat siis pakolaisstatuksia, ja niitä jaetaan niille joille State Department päättää. Nämä eivät suinkaan ole kaikki YK-pakolaisia, mutta sekä YK:n että State Departmentin referoimat yksilöllisen vainon uhrit ovat korkeimpana listalla. Muutenkin eka prioriteetti on yksilöllisen vainon uhrit, toka prioriteetti on vainotut vähemmistöt (State Department päättää kerran vuodessa ketkä ne on) ja kolmas luokka on aiemmin tulleiden perheenjäsenet.

Sitten on olemassa myös sellainen status kuin parolee. Se on sellainen "et ole oikea pakolainen mutta olkoon tän kerran". Se on oletusarvoisesti tilapäinen mutta jotkut ryhmät saavat sen pysyväksikin ja ne saa myös tuoda perheenjäseniä.

Sitten on myös temporary protected status. Se on aina tilapäinen, enkä tiedä saavatko ne tuoda perheenjäseniä.

Perheenyhdistäminen on tosi monimutkaista, koska siinä on ainakin 3 eri systeemiä, eli erillinen perheen yhdistämisohjelmä puolisoa ja lapsia varten, se yleinen systeemi jossa monenlaiset pakolaisten sukulaiset saa hakea, ja pakolainen voi myös hyödyntää tavallisille maahanmuuttajille tarkoitettua perheenyhdistämisjärjestelmää (sitä joutuu käyttämään jos perhe asuu turvallisessa maassa).
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 18.12.2009, 22:25:48

USA:ssa tämä ei välttämättä koske pakolaista, jos perhekin on tulossa jostain pakolaismaasta. Tämä on voinut muuttua viime aikoina - muutama vuosi sitten ne huomasi että suurin osa itä-afrikasta tulevista sukulaisista eivät ole oikeita sukulaisia. Mutta ainakin ennen sitä asiat olivat niin että pakolaiset saivat tuoda perheenjäseniä ilman että joutuisivat sitoutumaan elättämään niitä. Liput yms. muuttokustanukset piti muistaakseni silti maksaa itse.

Tämä myös toki tarkoittaa että pakolaisten perheenjäsenet saavat pakolaisstatuksen eikä perheenjäsenstatuksen, ja kuuluvat pakolaiskiintiöön.

Tässäkin olisi jo hieman aineksia diasarjaan. Ensinnäkin että muuttokustannukset pitää maksaa itse, ja toiseksi että perheenyhdistäminen koskisi vain oikeita pakolaisia (oletan että USA:ssakin saattaa oleskeluluvan saada toissijaisen suojelun tai esim. lähtömaassa vallitsevan sotatilan takia).

En ole 100% varma mikä on muuttokustanusten tilanne nyt, mutta 80-90 luvulla se systeemi oli sen verran tiukka että pakolaistenkin piti maksaa muuttokustannukset itse. Käytännössä se tarkoitti että IOM (http://www.iom.int/) lainasi niille rahaa lippuun ja se piti maksaa takaisin.

Statuksista: ensinnäkin on olemassa "refugee" ja "asylum". Niiden ainoa ero on se että refugee on status joka saadaan ennen maahantuloa, ja asylum on status jota voi hakea ja saada olleessaan jo USA:ssa. Nämä ovat siis pakolaisstatuksia, ja niitä jaetaan niille joille State Department päättää. Nämä eivät suinkaan ole kaikki YK-pakolaisia, mutta sekä YK:n että State Departmentin referoimat yksilöllisen vainon uhrit ovat korkeimpana listalla. Muutenkin eka prioriteetti on yksilöllisen vainon uhrit, toka prioriteetti on vainotut vähemmistöt (State Department päättää kerran vuodessa ketkä ne on) ja kolmas luokka on aiemmin tulleiden perheenjäsenet.

Yhdysvaltain järjestelmähän näyttäisi yhä enemmän yhteismitalliselta Suomen järjestelmän kanssa. Se on hyvä, koska se mahdollistaa mielekkäät vertailut. Refugee on tietenkin pakolainen ja asylum turvapaikka. Nämä kuuluvat humanitaarisen maahanmuuton hyväksyttävämmälle alueelle, joten ei niistä sen enempää diasarjan yhteydessä.

Lainaus
Sitten on olemassa myös sellainen status kuin parolee. Se on sellainen "et ole oikea pakolainen mutta olkoon tän kerran". Se on oletusarvoisesti tilapäinen mutta jotkut ryhmät saavat sen pysyväksikin ja ne saa myös tuoda perheenjäseniä.

Kuulostaisi oleskeluluvalta toissijaisen tai humanitaarisen suojelun perusteella.

Lainaus
Sitten on myös temporary protected status. Se on aina tilapäinen, enkä tiedä saavatko ne tuoda perheenjäseniä.

Tilapäinen oleskelulupa.

Lainaus
Perheenyhdistäminen on tosi monimutkaista, koska siinä on ainakin 3 eri systeemiä, eli erillinen perheen yhdistämisohjelmä puolisoa ja lapsia varten, se yleinen systeemi jossa monenlaiset pakolaisten sukulaiset saa hakea, ja pakolainen voi myös hyödyntää tavallisille maahanmuuttajille tarkoitettua perheenyhdistämisjärjestelmää (sitä joutuu käyttämään jos perhe asuu turvallisessa maassa).

Tuossa yhdysvaltalaisessa systeemissä näyttää olevan moniakin piirteitä joista täälläkin voitaisiin ottaa oppia. Ensinnäkin tuo maksullisuus: pakolaiselle annetaan lainaa jotta hän voi yhdistää perheensä, mikä on humaania, mutta edellytetään että hän maksaa sen aikanaan takaisin. Toiseksi se että perheenjäsenet lasketaan mukaan pakolaiskiintiöön - tämähän on järkeenkäypää: sopimuksessa sitoudutaan tiettyyn määrään ihmisiä, ja he voivat olla vainottuja tai näiden perhettä (tai muuta lähisukua). Suomalainen systeemi jossa yhden humanitaarisen perässä tulee epälukuinen määrä "ottolapsia" joita ei lasketa mihinkään kiintiöihin on oikeastaan hieman kummallinen tuohon verrattuna.

Kolmas hyvä piirre on että Yhdysvalloissa oletetaan että ihminen rupeaa itse elättämään itsensä. Suomessa tämä on tosin monimutkaisempi asia koska täkäläiset joustamattomat työmarkkinoiden pelisäännöt aiheuttavat sen, että täällä ei ole sellaista määrää matalapalkkkaista lähinnä palvelualan työpaikkoja joilla pakolaiset yleensä ammattitaidottomina kai lähinnä työllistyvät USAssa.

Tuon perheenyhdistämislainan taidan ottaa diasarjaan. Ehkä se herättää ajatuksia.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: KJ - 18.12.2009, 23:06:04
Pakko kunnioittaa ike60:n paneutumista asiaan. Kun tuo projekti valmistuu, niin aika monelle se on sellainen tietopaketti, että eipä paljon muuta tarvita vähään aikaan.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Vera - 19.12.2009, 00:17:40
Lainaus
Sitten on olemassa myös sellainen status kuin parolee. Se on sellainen "et ole oikea pakolainen mutta olkoon tän kerran". Se on oletusarvoisesti tilapäinen mutta jotkut ryhmät saavat sen pysyväksikin ja ne saa myös tuoda perheenjäseniä.

Kuulostaisi oleskeluluvalta toissijaisen tai humanitaarisen suojelun perusteella.

Nimenomaan humanitaarisen, luulisin. Käsittääkseni toissijainen suojelu on ne jotka ovat pakeneet sotia, ainakin Suomessa. Jenkeissä parolee on yleensä henkilö jossain omituisessa tilanteessa, ja niitä ei ole paljon mutta tilastoja on vaikea etsiä (olen nähnyt vain tilastoa niistä joiden annettiin jäädä maahan pysyvästi, niitä on pari tuhatta vuodessa). Ainoat paroleet joita olen nähnyt omin silmin olivat ihmisiä jotka olivat jo valmiiksi jossain jenkkien ylläpitämässä pakolaisleirissä kun niille tarkoitettu pakolaisohjelma suljettiin. Kuulemma samaan ryhmään kuuluvat myös jotkut vakavasti sairaat.

Lainaus
Lainaus
Sitten on myös temporary protected status. Se on aina tilapäinen, enkä tiedä saavatko ne tuoda perheenjäseniä.

Tilapäinen oleskelulupa.

Juuri niin. Se on tarkoitettu ihmisille joiden kotimaassa tapahtui sota tai luontokatastrofi tai jotain muuta tilapäistä.

Lainaus
Tuossa yhdysvaltalaisessa systeemissä näyttää olevan moniakin piirteitä joista täälläkin voitaisiin ottaa oppia. Ensinnäkin tuo maksullisuus: pakolaiselle annetaan lainaa jotta hän voi yhdistää perheensä, mikä on humaania, mutta edellytetään että hän maksaa sen aikanaan takaisin. Toiseksi se että perheenjäsenet lasketaan mukaan pakolaiskiintiöön - tämähän on järkeenkäypää: sopimuksessa sitoudutaan tiettyyn määrään ihmisiä, ja he voivat olla vainottuja tai näiden perhettä (tai muuta lähisukua). Suomalainen systeemi jossa yhden humanitaarisen perässä tulee epälukuinen määrä "ottolapsia" joita ei lasketa mihinkään kiintiöihin on oikeastaan hieman kummallinen tuohon verrattuna.

Kolmas hyvä piirre on että Yhdysvalloissa oletetaan että ihminen rupeaa itse elättämään itsensä. Suomessa tämä on tosin monimutkaisempi asia koska täkäläiset joustamattomat työmarkkinoiden pelisäännöt aiheuttavat sen, että täällä ei ole sellaista määrää matalapalkkkaista lähinnä palvelualan työpaikkoja joilla pakolaiset yleensä ammattitaidottomina kai lähinnä työllistyvät USAssa.

Tuon perheenyhdistämislainan taidan ottaa diasarjaan. Ehkä se herättää ajatuksia.

En muuten usko että se lippulaina on perheenyhdistämislaina: sen sai yleensä se henkilö joka oli tulossa maahan, ja riippumatta siitä oliko sillä perhettä USA:ssa.

Diasarjaan voit ottaa myös tiedon siitä kuinka paljon (tai vähän) rahaa jenkit käyttävät pakolaista kohti. Tässä on Office of Refugee Resettlementin kongressiraportit: http://www.acf.hhs.gov/programs/orr/data/arc.htm. Siinä on hyvin paljon kaikenlaista tilastotietoa.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 20.12.2009, 01:23:30
Tuossa yhdysvaltalaisessa systeemissä näyttää olevan moniakin piirteitä joista täälläkin voitaisiin ottaa oppia. Ensinnäkin tuo maksullisuus: pakolaiselle annetaan lainaa jotta hän voi yhdistää perheensä, mikä on humaania, mutta edellytetään että hän maksaa sen aikanaan takaisin. [..]

Tuon perheenyhdistämislainan taidan ottaa diasarjaan. Ehkä se herättää ajatuksia.

En muuten usko että se lippulaina on perheenyhdistämislaina: sen sai yleensä se henkilö joka oli tulossa maahan, ja riippumatta siitä oliko sillä perhettä USA:ssa.

OK. Tosin tietenkin siinä tapauksessa että perheenjäsen pystyy ottamaan lainan ja USA:ssa oleskeleva perheenyhdistäjä ei pysty matkaa rahoittamaan, laina kai sitten heltiää. Tämä tosin herättää kysymyksen, millä (jos millään) rahalla maahan tulevat alaikäiset perheenjäsenet jos maassa olevilla perheenyhdistäjillä ei ole rahaa maksaa heidän matkaansa. Ehkä sellaisessa tilanteessa setä Samuli sitten heltyy.

Laitoin tuon laina-asian sitten kyseisen dian muistiinpanosivuille. Tällöin diasarjan esittäjä voi valita mainitseeko asian vai ei. Yhdysvaltain esilleottaminen tällaisissa herkissä asioissa tuntuu nimittäin usein siirtävän keskustelua pari astetta tunnekylläisempään suuntaan, ja keskustelu helposti ajautuu ja jumittuu esimerkiksi tasankointiaanien kohteluun 1800-luvulla, presidentin sukupuolikäyttäytymiseen tai hampurilaisketjujen raaka-ainehankintaan.

Lainaus
Diasarjaan voit ottaa myös tiedon siitä kuinka paljon (tai vähän) rahaa jenkit käyttävät pakolaista kohti. Tässä on Office of Refugee Resettlementin kongressiraportit: http://www.acf.hhs.gov/programs/orr/data/arc.htm. Siinä on hyvin paljon kaikenlaista tilastotietoa.

Kiitos vinkistä, tämä onkin mielenkiintoinen saitti (kiitos myös siitä iom-linkistä, en ennen tiennyt kyseisen järjestön olemassaolostakaan). Pakolaiskiintiö näyttää pienentyneen parikin kertaa, ensin Clintonin aikana 1995 ja sitten Bushin kauden alkupuolella. Kiintiötäkään ei tosin ole saatu koskaan täyteen. Pitääpä lueskella uusin raportti paremmalla ajalla.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 20.12.2009, 23:57:55
Olen nyt lähdössä joululomalle. Yritän senkin aikana lukea tätä ketjua sikäli kuin pääsen Internetissä kiinni olevalle koneelle. Diasarja olisi tavoitteena laittaa Hommaan kaikkien saataville tammikuun ensimmäisellä puoliskolla.

Tällä hetkellä tehtävälista käsittää seuraavia asioita:

Jos noihin löytäisitte jotain niin oikein hyvä olisi.

Olen jättämässä maahanmuuttokriitikoiden ajattelua käsittelevät diat pois tästä diasarjasta. Toisaalta siksi että diasarja on muutenkin jo 47 kalvon mittainen, mutta ennen kaikkea siksi että kriitikoiden mielipiteet ja näkemykset ansaitsevat kaikessa moninaisuudessaan ihan oman kartoituksensa ja yhteenvetonsa. Ehkä se hoituu FAQ:n yhteydessä, ehkä siitä kannattaa tehdä oma diasettinsä.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Roope - 21.12.2009, 02:06:55
teen vielä yhden kaavion jossa on Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Irlannin vuosittaiset turvapaikan hakijamäärät 2000-2008. Tämä siitä syystä että se mitä todennäköisimmin osoittaisi että lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa hakijamääriin (Irlanti ja Tanska kiristivät linjaansa muistaakseni 2002, Ruotsi vähän myöhemmin). Suomen, Tanskan ja Irlannin luvut löytyvät tässä ketjussa jo mainituilta saiteilta mutta Ruotsin lukuja vielä kaipaisin. Löytynevätkö paikallisen siirtolaisviraston sivuilta?

Löytyy, mutta ovat näköjään sekoittaneet sivunsa uuteen järjestykseen.

http://www.migrationsverket.se/info/862.html
http://www.migrationsverket.se/download/18.56e4f4801246221d25680001080/Asyls%C3%B6kande+till+Sverige+1984-2008.pdf
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 03.01.2010, 23:12:29
teen vielä yhden kaavion jossa on Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Irlannin vuosittaiset turvapaikan hakijamäärät 2000-2008. Tämä siitä syystä että se mitä todennäköisimmin osoittaisi että lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa hakijamääriin (Irlanti ja Tanska kiristivät linjaansa muistaakseni 2002, Ruotsi vähän myöhemmin). Suomen, Tanskan ja Irlannin luvut löytyvät tässä ketjussa jo mainituilta saiteilta mutta Ruotsin lukuja vielä kaipaisin. Löytynevätkö paikallisen siirtolaisviraston sivuilta?

Löytyy, mutta ovat näköjään sekoittaneet sivunsa uuteen järjestykseen.

http://www.migrationsverket.se/info/862.html
http://www.migrationsverket.se/download/18.56e4f4801246221d25680001080/Asyls%C3%B6kande+till+Sverige+1984-2008.pdf

Kiitos näistä. Nyt on sitten sekin kalvo valmis. Laitoin siihen vain Suomen, Tanskan ja Irlannin koska Ruotsi huitelee joka tapauksessa omassa sarjassaan mitä turvapaikan hakijoiden määriin tulee, ja koska siellä se tuntuu heilahtelevan vuodesta toiseen aika isosti. Sen sijaan Tanska ja Irlanti osoittavat selkeästi että lainmuutoksilla saadaan turvapaikanhakijoiden määrät tippumaan radikaalisti.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 03.01.2010, 23:21:44
Alkaa olla aika esittää muuttuneet diat kommentointianne varten ennen kalvosarjan lataamista Hommaan.

Seuraavassa lihavoidut ovat niitä tekstejä jotka näkyvät dioilla, ja kursivoidut tekstit ovat omia kysymyksiäni ja kommenttipyyntöjäni.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 04.01.2010, 00:01:27
--- Dia 1-----------------------------------------------------------------------
Humanitaarinen maahanmuutto

Myyttejä ja tosiasioita

”Nyt julkisuudessa menee kaikki läpi, jopa väärinkäsitykset ja virheet. Sellainen keskustelu ei tuota mitään hyvää.”
Sosiologi Salla Tuori maahanmuuttokeskustelusta, Turkulainen-lehti 25.11.2009


Mitä mieltä olette Tuori-sitaatin laittamisesta otsikkodiaan?

--- Muistiinpanot: ---

Viimeksi päivitetty 2.1.2010
Tuorin sitaatti: http://www.turkulainen.fi/Paikallisuutiset/Paivan-puheenaihe/Mamu-keskustelu-rajahtaa-kasiin
(luettu 18.12.2009)

Ilmoita asiavirheistä, esitä parannusehdotuksia jne. Internetissä osoitteessa http://hommaforum.org/index.php/topic,18528.0.html (vaatii rekisteröitymisen ja kirjautumisen)

Kiitokset Homma^^^ Forumin jäsenille: RP, Roope, Vera, OlliH, Jepulister, Jari Leino, Karri, Äänestäjä, RP, Lemmy, Kalle, sattuma

-Ike
--- Dia 2 ennallaan -------------------------------------------------------------
--- Dia 3 ennallaan -------------------------------------------------------------
--- Dia 4 -----------------------------------------------------------------------

Myytti: Humanitaaristen maahanmuuttajien vastaanotto on tehokas tapa lievittää maailman hätää

TODO: tähän kaivattaisiin edelleen sopivaa lainausta humanitaarisesta maahanmuutosta ihmisten hädän lieventäjänä, tapana auttaa hädänalaisia tms.

--- Dia 5 ennallaan -------------------------------------------------------------
--- Dia 6 ennallaan -------------------------------------------------------------
--- Dia 7 ennallaan -------------------------------------------------------------
--- Dia 8 -----------------------------------------------------------------------
Myytti: maahanmuuttajat ovat kaikki samanlaisia

Esimerkki: "Maahanmuuttajanuoret haluavat pois Suomesta"
- Iltalehden otsikko 13.10.2009


--- Muistiinpanot: ---
Iltalehden jutun IP-osoite http://www.iltalehti.fi/uutiset/2009101310415454_uu.shtml

Olisiko seuraava vaihtoehtoinen sitaatti parempi: ”Kaikki maahanmuuton tyypit johtavat taitojen, ideoiden ja tiedon vaihtoon, luovat linkkejä ja ihmistenvälisiä verkostoja, myötävaikuttavat sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen sekä alkuperämaissa että vastaanottavissa maissa sekä tukevat työntekijöitä itseään.” Eurooppa on muuttoliikkeen maanosa -dokumentti Euroopan Vihreiden saitilla http://www.europeangreens.org/cms/default/dokbin/259/259195.europe_is_[email protected]
(luettu 15.12.2009)


--- Dia 9 ennallaan -------------------------------------------------------------
--- Dia 10 ennallaan ------------------------------------------------------------
--- Dia 11 ennallaan ------------------------------------------------------------
--- Dia 12 ennallaan ------------------------------------------------------------
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Pliers - 04.01.2010, 11:33:15


Tämä saattaa ollakin jo täällä, mutta tuleehan nyt uudelleen. Tässä selvitetään paljonko säästettäisiin, jos maahanmuuttajat kävisivät ihan töissä. Työllisyysastekin löytyy. On tietysti vanhaa tietoa.

http://www.hel2.fi/ajankohtaista/maahanmuuttajien_tyollisyys.pdf
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 04.01.2010, 23:27:48
Tämä saattaa ollakin jo täällä, mutta tuleehan nyt uudelleen. Tässä selvitetään paljonko säästettäisiin, jos maahanmuuttajat kävisivät ihan töissä. Työllisyysastekin löytyy. On tietysti vanhaa tietoa.

http://www.hel2.fi/ajankohtaista/maahanmuuttajien_tyollisyys.pdf

En ole tuota aiemmin huomannut. Kieltämättä mielenkiintoinen tutkimus, ja sen johtopäätöksissä olisi ainesta yhdeksi diaksi.

Raportissa esitetty arvio Helsingissä maahanmuuttajiin uppoavasta rahasta voisi olla kumoamassa myyttiä, että humanitaariseen maahanmuuttoon käytetyt rahat eivät ole mistään pois. Summan voisi kontrastoida vaikka Helsingin kaupungin säästökuurin tuottamiin arvioituihin säästöihin.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Samuli Salminen - 05.01.2010, 05:34:40
Todella ansiokasta duunia nimimerkiltä ike60 ja tähän ketjuun tietoja kaivaneilta muilta hommalaisilta.

Pistän tähän vielä linkin viime maaliskuussa julkaisemaani Humanitaarinen maahanmuutto heikentää Suomen taloudellista huoltosuhdetta -tekstiin. Siitä voi vielä löytyä jokunen hyödyllinen tieto, viite tai lähde tätä kalvosarjaa varten, kun kuitenkin samasta asiasta on aika lailla kyse. Tietenkin tämä valmisteilla oleva työ on vielä kattavampi aiheen suhteen.

http://hommaforum.org/index.php/topic,3791.0.html
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Roope - 05.01.2010, 17:11:13
Lainaus käyttäjältä: ike60
Myytti: Humanitaaristen maahanmuuttajien vastaanotto on tehokas tapa lievittää maailman hätää

TODO: tähän kaivattaisiin edelleen sopivaa lainausta humanitaarisesta maahanmuutosta ihmisten hädän lieventäjänä, tapana auttaa hädänalaisia tms.

Liekö tuollaista sitaattia missään, koska tehokkuus on tässä yhteydessä aina ollut iso paha muutenkin. Ei ole tarkoitus käyttää resursseja erityisen tehokkaasti, vaan käyttää niitä niin paljon että sattuu.

Samasta suunnasta on kuitenkin esimerkiksi Thomas Wallgrenin pääkirjoitus Pakolainen-lehdessä. Hänen mukaansa Suomi hyötyy myös taloudellisesti pakolais- ja kehitysapumenoista, koska jne.

Uutta talousajattelua, win-win:
Lainaus
Viennistä riippuvaisena maana Suomi ei voi menestyä globaalin etelän kasvavilla markkinoilla, ellei meitä tunneta avoimena, reiluna, myönteisen pakolais- ja maahanmuuttopolitiikan maana. Vastaavasti pienen maan poliittinen etu, viime kädessä myös maan itsenäisyys, perustuu aina suurelta osin maan nauttimaan arvostukseen. Suomen kansainvälisen arvovallan peruskivi on osaamisen ja tekojen ansiosta hankittu maineemme yhteistyökykyisenä, maailmanlaajuista yhteisvastuuta kantavana maana. Suomen kulttuurinkin menestys on myönteisen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikan varassa, sillä erilaisten kulttuurien kohtaaminen on oppimisen, luovuuden ja elämän ilon voimakkaimpia lähteitä. Pakolaisten auttaminen on siis oikein mutta samalla myös hyödyllistä, talouden, politiikan ja kulttuurin kannalta.

Lukija arvaa tietenkin jo taka-ajatukseni. Jos eettiset, oikeudelliset, taloudelliset, poliittiset ja kulttuurin liittyvät syyt kaikki puhuvat reilun, anteliaan pakolais- ja maahanmuuttopolitiikan puolesta miksi Suomi ottaa vuodessa vain 750 kiintiöpakolaista ja miksi Suomen tuki YK:n pakolaisjärjestöille (UNHCR ja UNRWA) on noin 20 miljoonaa euroa vuodessa eikä esimerkiksi 100 miljoonaa euroa?
Thomas Wallgren: Pakolaisten tukemisen hyödyllisyydestä (http://mediaseuranta.blogspot.com/2009/01/pakolainen-pakolaisten-tukemisen.html)
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 06.01.2010, 01:30:46
Todella ansiokasta duunia nimimerkiltä ike60 ja tähän ketjuun tietoja kaivaneilta muilta hommalaisilta.
Täysin samaa mieltä muiden hommalaisten panoksesta; omaan panokseen en ota kantaa vaikka kehut tietenkin mieltä lämmittävätkin. Diasarja alkaa muistuttamaan enemmän yhteisten ponnistusten tulosta kuin yhden iken sooloa, ja todella hyvä niin. Tosin aikaa tuppaa kulumaan hommalaisten vinkkaamiin mielenkiintoisiin materiaaleihin perehtyessä: nytkin olen lukenut kolmisen tuntia tuota tekstiäsi, sen linkkejä ja linkinlinkkejä - enkä ole vielä päässyt siinä kuin puoliväliin. Mutta se on positiivinen "ongelma".

Laitoin äsken linkin tuohon tekstiisi diasarjan muistiinpanosivuille, mutta voi olla että vielä laitan sieltä jotain varsinaisille dioillekin: toinen huoltosuhdekysymyksiä käsittelevä dia hyötyisi täydennyksistä.

Lainaus
Pistän tähän vielä linkin viime maaliskuussa julkaisemaani Humanitaarinen maahanmuutto heikentää Suomen taloudellista huoltosuhdetta -tekstiin.
http://hommaforum.org/index.php/topic,3791.0.html
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 06.01.2010, 01:58:53
Lainaus käyttäjältä: ike60
Myytti: Humanitaaristen maahanmuuttajien vastaanotto on tehokas tapa lievittää maailman hätää

TODO: tähän kaivattaisiin edelleen sopivaa lainausta humanitaarisesta maahanmuutosta ihmisten hädän lieventäjänä, tapana auttaa hädänalaisia tms.

Liekö tuollaista sitaattia missään, koska tehokkuus on tässä yhteydessä aina ollut iso paha muutenkin. Ei ole tarkoitus käyttää resursseja erityisen tehokkaasti, vaan käyttää niitä niin paljon että sattuu.

Totta sekä metaforisessa, sarkastisessa että liiankin konkreettisessa mielessä: ainakin väitteiden mukaan briteissä Blairin hallitus löyhensi maahanmuuttopolitiikkaa nimenomaan näyttääkseen poliittisille vastustajille.

Lainaus
Samasta suunnasta on kuitenkin esimerkiksi Thomas Wallgrenin pääkirjoitus Pakolainen-lehdessä. Hänen mukaansa Suomi hyötyy myös taloudellisesti pakolais- ja kehitysapumenoista, koska jne.

Uutta talousajattelua, win-win:
Lainaus
Viennistä riippuvaisena maana Suomi ei voi menestyä globaalin etelän kasvavilla markkinoilla, ellei meitä tunneta avoimena, reiluna, myönteisen pakolais- ja maahanmuuttopolitiikan maana. [..] Jos eettiset, oikeudelliset, taloudelliset, poliittiset ja kulttuurin liittyvät syyt kaikki puhuvat reilun, anteliaan pakolais- ja maahanmuuttopolitiikan puolesta miksi Suomi ottaa vuodessa vain 750 kiintiöpakolaista ja miksi Suomen tuki YK:n pakolaisjärjestöille (UNHCR ja UNRWA) on noin 20 miljoonaa euroa vuodessa eikä esimerkiksi 100 miljoonaa euroa?
Thomas Wallgren: Pakolaisten tukemisen hyödyllisyydestä (http://mediaseuranta.blogspot.com/2009/01/pakolainen-pakolaisten-tukemisen.html)

Tuo Wallgrenin kirjoitus on kyllä pakollinen lisäys diasarjassa esitettyihin lainauksiin. Paitsi että se on diametrisesti vastakkain joidenkin diasarjassa esitettyjen faktojen kanssa, se on niin täynnä perustelemattomia väitteitä, non sequitureja ja muuta puolivillaista argumentinkorviketta että siitä riittää helppoa kumottavaa. Nyt otan vain lyhyen pätkän siihen mainittuun diaan mutta tuosta runsaudensarvesta saattaa vielä palasia päätyä muillekin dioille.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 16.01.2010, 20:00:12
Diasarja alkaa olla lähes julkaisuvalmis. Yritän tämän viikonlopun aikana saada muuttuneet diat vielä tänne tarkasteltaviksenne. Toivon mahdolliset kommentit ennen keskiviikkoa, koska yritän toimittaa esitysvalmiin diasarjan Homma Forumin ylläpidolle loppuviikosta. Keskiviikon jälkeenkin kommentit ovat tervetulleita, mutta niiden aiheuttamat muutokset näkyvät Forumilla olevassa kalvosarjassa vasta muutaman kuukauden viiveellä (toki mahdolliset asiavirheet korjataan nopeammin).

------------ Dia 4 ---------------------------------------------------------------------------------------------

Myytti: Humanitaaristen maahanmuuttajien vastaanotto on tehokas tapa lievittää maailman hätää

”Jos eettiset, oikeudelliset, taloudelliset, poliittiset ja kulttuurin liittyvät syyt kaikki puhuvat reilun, anteliaan pakolais- ja maahanmuuttopolitiikan puolesta miksi Suomi ottaa vuodessa vain 750 kiintiöpakolaista”
Filosofi Thomas Wallgren, Pakolainen-lehti 4/2008


--- dian muistiinpanot ---

Wallgrenin kirjoitus on lehden kyseisen numeron pääkirjoitus sivulla 4: http://www.pakolaisapu.fi/files/228/pakolainenlehti408.pdf
(luettu 6.1.2010)
Lainattu lause on osa virkettä, joka  kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti: ”Jos eettiset, oikeudelliset, taloudelliset, poliittiset ja kulttuurin liittyvät syyt kaikki puhuvat reilun, anteliaan pakolais- ja maahanmuuttopolitiikan puolesta miksi Suomi ottaa vuodessa vain 750 kiintiöpakolaista ja miksi Suomen tuki YK:n pakolaisjärjestöille (UNHCR ja UNRWA) on noin 20 miljoonaa euroa vuodessa eikä esimerkiksi 100 miljoonaa euroa?”
Kirjoituksessaan Wallgren esittää perustelematta myös väitteen, että kaikkia ei voida omassa maassaan tai lähialueilla auttaa.
Wallgren oli kirjoittamisen aikaan Suomen Pakolaisavun hallituksen puheenjohtaja.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 16.01.2010, 21:12:04
------------ Dia 8 ---------------------------------------------------------------------------------------------

Myytti: maahanmuuttajat ovat kaikki samanlaisia

Esimerkki: ”Maahanmuuttajanuoret haluavat pois Suomesta”
Iltalehden otsikko 13.10.2009
Haastateltiin 55 15-21-vuotiasta virolais-, venäläis- ja somalitaustaista nuorta
vain somalit kokevat uramahdollisuutensa huonoiksi, ja heilläkin poismuuttohalut liittyvät usein haaveeseen saada asua muslimimaassa
Ovatko siis vain somalit maahanmuuttajia?


--- dian muistiinpanot ---

Iltalehden jutun IP-osoite http://www.iltalehti.fi/uutiset/2009101310415454_uu.shtml
Muistiinpanoihin lisäys:
Vaihtoehtoinen sitaatti: ”Kaikki maahanmuuton tyypit johtavat taitojen, ideoiden ja tiedon vaihtoon, luovat linkkejä ja ihmistenvälisiä verkostoja, myötävaikuttavat sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen sekä alkuperämaissa että vastaanottavissa maissa sekä tukevat työntekijöitä itseään.” Eurooppa on muuttoliikkeen maanosa -dokumentti Euroopan Vihreiden saitilla http://www.europeangreens.org/cms/default/dokbin/259/259195.europe_is_[email protected]
(luettu 15.12.2009)

Mikäli arvioit vaihtoehtoisen sitaatin paremmaksi kuin dialla nyt oleva Iltalehden artikkelin sitaatti, kerro mielipiteesi (mieluiten perustellen)

------------ Dia 10 ---------------------------------------------------------------------------------------------

Fakta: eivät ole taustaltaan ja vaikutuksiltaan

Työperäiset maahanmuuttajat

Humanitaariset maahanmuuttajat

------------ Dia 11 ---------------------------------------------------------------------------------------------

(http://i49.tinypic.com/6y0f4g.jpg)

--- dian muistiinpanot ---

Lähde: http://www.tat.fi/opetat/taloustieto/vaestorakenteen_muutos_maahanmuutto.shtml (luettu 30.11.2009)
Tämäkin on hieman harhaanjohtavaa, sillä suuri osa esim. somalien naisista on jatkuvalla äitiyslomalla. Iso osa työllistyneistäkin työllistyy ns. maahanmuuttajien tukitehtäviin, joita ei olisi olemassa, jos ko. ryhmien massamuuttoa Suomeen ei olisi olemassa.
Taulukossa ulkom ka tarkoittaa kaikkien ulkomaalaisten työllistymisen keskiarvoa, Koko väestö sisältää eri ulkomaalaisryhmien lisäksi myös Suomen kansalaiset.

------------ Dia 12 ---------------------------------------------------------------------------------------------

(http://i50.tinypic.com/2qbhxli.jpg)

--- dian muistiinpanot ---

Datan lähde: Tilastokeskus
Ks. http://www.izrailit.net/maahanmuutto_rikostilastot.html

Sosiologi Magdalena Jaakkola tutki vuonna 2003 suomalaisten suhtautumista maahanmuuttoon. Mieluiten suomalainen ottaa maahansa englantilaiset, pohjoismaalaiset ja inkeriläiset. Virolaiset ovat jo vähemmän suosittuja, sitten tulevat kiinalaiset ja vietnamilaiset, entiset jugoslaavit, mustat afrikkalaiset ja venäläiset.

Vähiten kaivataan kurdeja, arabeja ja somaleja.

Jaakkolan löytämä järjestys noudattelee karkeasti ottaen maahanmuuttajaryhmien rikollisuuslukuja.

------------ Dia 12a (lisätty) -----------------------------------------------------------------------------------

(http://i47.tinypic.com/2s7tkm0.jpg)

--- dian muistiinpanot ---

Lähde: http://www.optula.om.fi/uploads/bqo7i2ws2l3.pdftaulukko 44 sivulla 254 (luettu 1.12.2009)
Suomessa asuvat ulkomaalaiset
ovat vuodesta toiseen suhteellisesti useimmin epäiltyinä raiskauksista
(16 % vuonna 2008) ja ryöstöistä (12 % vuonna 2008).

------------ Dia 13 ---------------------------------------------------------------------------------------------

Todistamaton väite: useimmat humanitääriset maahanmuuttajat pakenevat kotimaassaan kohtaamaansa vainoa

”Mitä käsite turvapaikanhakija siis meille kertoo? Se luo kuvan ihmisestä, joka on syystä tai toisesta hädänalainen, pelokas ja vaarassa. Se tarkoittaa, että ihminen pyrkii hakeutumaan paikkaan, jossa asiat olisivat toisin, jossa voisi olla turvassa.”
Toimittaja Jussi Förbom Oikeutta ihmisille!-blogissaan 22.10.2009


--- dian muistiinpanot ---

Förbomin blogi: http://blogit.yleradio1.yle.fi/oikeuttaihmisille

------------ Dia 13a ---------------------------------------------------------------------------------------------

Fakta: monet turvapaikanhakijat saattavat tulla muista syistä

Suomessa 4035 turvapaikanhakijaa vuonna 2008
Virossa turvapaikanhakijoita 14 vuonna 2008

--- dian muistiinpanot ---

Vuoden 2008 luvut Suomen osalta: Tilastokeskus http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#turvapaikanhakijat
Viron tiedot: Postmees-lehti
http://www.postimees.ee/?id=146037
Viro on viimeisen 12 vuoden aikana myöntänyt turvapaikan 11 ihmiselle. Lisäksi 12 ihmistä on saanut oleskeluluvan muista humanitaarisista syistä.
Se, mihin maahan turvavpaikanhakija hakeutuu, on tietenkin eri päätös kuin päätös lähteä pakoon vainoa; ihminen on siis voinut kokea vainoa ja päättää hakeutua sitä pakoon mieluummin Suomeen kuin Eestiin esim. Suomen paremman sosiaaliturvan takia. Joka tapauksessa taloudellisilla seikoilla on merkitystä heidän muuttopäätöksessään; kuinka suuri se on ja vaikuttaako se suoraan lähtöpäätöstä motivoivasti, on avoin kysymys.
Myös kannattaa huomata, että turvapaikanhakijat ovat  selvillä eroista eri maiden sosiaaliturvissa; on kyseenalaista ehtisikö akuuttia vainoa henkensä edestä pakeneva ottamaan tällaisista asioista selkoa. Tiedot lienevät useimmiten peräisin ihmissalakuljettajilta ja sukulaisilta,; jos ne ovat sukulaisilta tai ystäviltä, ne on todennäköisesti tiedetty jo ennen muuttopäätöstä ja näin ne ovat hyvinkin saattaneet vaikuttaa päätökseen.

------------ Dia 14 ---------------------------------------------------------------------------------------------

Fakta: muita syitä oleskelulupaan

Toissijainen ja humanitaarinen suojelu
Henkilökohtainen vaara kotimaassa
Lähtömaassa ympäristökatastrofi, huono turvallisuustilanne (aseellinen selkkaus, vaikea ihmisoikeustilanne)
Oleskelulupa muulla perusteella
Tilapäinen
maasta poistaminen ei käytännössä mahdollista
Jatkuva
Terveydentila, Suomeen syntyneet siteet, muut yksilölliset


--- dian muistiinpanot ---

Muita perusteita lisäksi
Oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella
hakija ei voi palata kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa joutumatta vakavaan henkilökohtaiseen vaaraan siellä vallitsevan aseellisen selkkauksen vuoksi

Tilapäinen oleskelulupa muilla perusteilla myös kun: tilapäisestä terveydellisestä syystä ei voida palauttaa kotimaahansa
Hyväksymisperusteista ks. maahanmuuttoviraston nettisivut
http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?path=8,2476,2537

------------ Dia 14a (uusi) --------------------------------------------------------------------------------------

(http://i50.tinypic.com/24mxabo.jpg)

--- dian muistiinpanot ---

Tilaston lähde: http://www.migri.fi/download.asp?id=tp%2Dp%C3%A4%C3%A4t%C3%B6kset+2008;1336;{2C8E2956-D508-49FE-80FF-C994726584B2}
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 17.01.2010, 00:23:52
------------ Dia 19 ---------------------------------------------------------------------------------------------

Myytti: sopimukset velvoittavat löysempään tai edes nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan

”Niin katoavaisia ovat kansainvälinen solidaarisuus, Suomea velvoittavat ihmisoikeussopimukset ja hyvinvointivaltion periaatteet. Virallinen Suomi tuntuu tekevän kaikkensa, että maahanpääsystä tulisi mahdollisimman vaikeaa ja nöyryyttävää ja maasta ulos heittämisestä mahdollisimman helppoa ja nopeaa.”
Ninni Sandelius, Apu-lehti 51/2009


--- dian muistiinpanot ---

Sandeliuksen lainaus on peräisin hänen kolumnistaan, joka on otsikoltaan ”Kolkko vuosi”

------------ Dia 20 ---------------------------------------------------------------------------------------------

Fakta: eivät velvoita

Esimerkki: perheenyhdistäminen
”[EU:n perheenyhdistämis-]direktiivi sallii suotuisammat kansalliset säännökset, mistä syystä ulkomaalaislakia ei katsottu aikanaan tarpeelliseksi muuttaa niiltä osin kuin kansallisesti säädettiin direktiiviä suotuisammin. Suomessa oikeus perheenyhdistämiseen syntyy lähtökohtaisesti heti oleskeluluvan saamisen jälkeen huolimatta siitä, minkä tyyppinen oleskelulupa perheenkokoajalle on myönnetty.”
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta HE 240/2009 vp


--- dian muistiinpanot ---

Hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamiseksi http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2009/20090240.pdf
Mainittu direktiivi on Neuvoston direktiivi oikeudesta perheenyhdistämiseen (2003/86/EY)

------------ Dia 20a (uusi) --------------------------------------------------------------------------------------

Myytti: Suomen turvapaikkapolitiikka on tiukkaa

”turvapaikkapolitiikka on ollut tiukkaa koko ajan”
Dosentti Suvi Keskinen (Turun Yliopisto) muuttoliikkeessa.fi-sivuston haastattelussa 18.8.2009


--- dian muistiinpanot ---

Lähde: http://www.muuttoliikkeessa.fi/index_html?cid=19&lang=suo (luettu 12.12.2009)

------------ Dia 20b (uusi) -------------------------------------------------------------------------------------

Fakta: Suomesta saa turvapaikan helpommin kuin monesta muusta EU-maasta

Suomessa tehtiin vuonna 2008 1675 turvapaikkapäätöstäKreikassa hyväksyttiin alle 1 %
Näistä myönteisiä 655Sloveniassa 3 %
Hyväksymisprosentti 39 %Espanjassa 5 %
Tsekissä, Ranskassa ja Romaniassa 16 %
Ruotsissa 27 %
Norjassa 34 %

--- dian muistiinpanot ---

Lisäksi vuonna 2008 Suomessa ratkaistiin 95 valitusta, joista 80 valittajan kannalta myönteisesti. Yhteensä siis ratkaistiin 1675+95=1770 tapausta, joista 655+80=735 myönteisesti.
Lähde: Eurostatin tilasto http://epp.eurostat.ec.europa.eu/cache/ITY_PUBLIC/3-08122009-AP/EN/3-08122009-AP-EN.PDF
Hylätyistä 500 oli Dublin-tapauksia (tulleet Suomeen jonkin muun EU-maan kautta ja siten automaattisesti palautetaan ko. Maahan), ja 84 tuli turvalliseksi katsotusta lähtömaasta (lähinnä  Bulgariasta, mutta myös Italiasta, Latviasta, Puolasta, Romaniasta ja Unkarista). Täten varsinaisia kielteisiä päätöksiä henkilöille, joilla ylipäätään voisi olla mahdollisuuksia turvapaikkaan Suomessa, tehtiin 436; niitä tehtiin siis vähemmän kuin myönteisiä päätöksiä.

------------ Dia 20c (uusi) -------------------------------------------------------------------------------------

Fakta: Suomen turvapaikkapolitiikka on  löyhempi kuin monissa muissa Euroopan maissa

Suomessa ei perusteettomien turvapaikanhakijoiden pikakäännytystä. Ei pikakäännytyksiä edes turvapaikkaa hakeville EU-kansalaisille.Norjassa on 48 tunnin pikakäännytys ilmeisen perusteettomille turvapaikan-hakijoille; Ruotsissa päätös ja käännytys voidaan tietyissä tapauksissa toimeen-panna tunneissa. Monissa maissa pikakäännytys rajalla turvapaikkaa hakeville EU-kansalaisille
Suomessa humanitaarisen mamun oikeus perheenyhdistämiseen syntyy lähtökohtaisesti heti oleskeluluvan saamisen jälkeen riippumatta siitä, minkä tyyppinen oleskelulupa perheenkokoajalle on myönnetty.Tanskassa edellytetään (paitsi pakol. tai toissij. suoj. perusteella saadulla oleskeluluvalla) 24 vuoden ikää molemmilta puolisoilta, riittävänkokoista asuntoa, elatuskykyä (ei sosiaalitukea viim. vuoden aikana), 60011 DKK panttia. Irlannissa oleskelulupalaisten  perheenyhdistämiset harkitaan tapauskohtaisesti, ja lupa myönnetään harvoin.

Lähteet: sisäministeriö, finlex, Tanskan maahanmuuttoministeriö, nyidanmark, Citizens Info

--- dian muistiinpanot ---

Perheenyhdistämisestä säädetään ulkomaalaislaissa.
Tiedot: sisäministeriön selvitys
http://www.intermin.fi/intermin/images.nsf/files/2fcbeaf321fa9534c22575c90025d031/$file/nakokulmia_turvapaikkapolitiikkaan_020609.pdf
(luettu 3.12.2009)
Hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamiseksi http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2009/20090240.pdf
EU:n turvapaikkamenettelydirektiivi 2005/85/EY ei koske toissijaista suojelua saavia eikä tilapäisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneita!
Ks. myös Report by the Committee of Experts
on asylum rules of other countries (Tanskan pakolais-, maahanmuutto- ja integraatioministeriön julkaisu)
http://www.nyidanmark.dk/NR/rdonlyres/E0C453EA-5E7E-4FA9-AFB9-72A483FA0404/0/report_asylum_june_2009.pdf
Tanskan virallinen maahanmuuttoportaali nyidanmark http://www.nyidanmark.dk/en-us/coming_to_dk/familyreunification/family_reunification.htmhttp://www.citizensinformation.ie/categories/moving-country/asylum-seekers-and-refugees/refugee-status-and-leave-to-remain/leave-to-remainhttp://www.emigrantadvice.ie/images/Family%20reunification.pdf
Irlannin perheenyhdistämispolitiikka ks. http://www.citizensinformation.ie/categories/moving-country/asylum-seekers-and-refugees/refugee-status-and-leave-to-remain/leave-to-remain

------------ Dia 20d (uusi) -------------------------------------------------------------------------------------

Fakta: Suomen rahallinen tuki humanitaarisille mamuille suuri

Viisihenkinen turvapaikan hakijaperhe saa Suomessa ilmaisen majoituksen lisäksi toimeentulotukea 1 277 euroa kuussaRuotsissa viisihenkinen perhe saa  531 euroa/kuukausi. Saksassa, Italiassa ja Iso-Britanniassa heille ei anneta käteistä rahaa lainkaan, mutta he saavat valtiolta majoituksen lisäksi ilmaista ruokaa
Suomessa valtio maksaa mm. toissijaisen tai humanitaarisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneen perheenjäsenten matkat tänne perheenyhdistämisessä (vuonna 2008 mm. kaikki somaleille ja afganistanilaisille myönnetyt oleskeluluvat annettiin näillä perusteilla)Tanskassa humanitaarisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneet joutuvat maksamaan perheenyhdistämisen kustannuk-set itse. Joissakin EU-maissa ei subjektiivista oikeutta perheen-yhdistämiseen edes ole humani-taarisen suojelun perusteella oleskeluluvan omaavilla

--- dian muistiinpanot ---

Lähde: Aamulehti 21.11.2009. http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/suomi-maksaa-eun-isoimmat-tuet-turvapaikanhakijoille/162296
Viisihenkinen perhe tässä laskelmassa isä, äiti ja kolme 10-17-vuotiasta lasta
Vertailun vuoksi: Virossa minimipalkka kokopäivätyöstä on 278 euroa/kk
Jos oleskeluluvan saanut haluaa tuoda tänne Suomeen tulonsa jälkeen hankkimansa puolison, hänen täytyy periaatteessa kustantaa matkat itse; tosin tässä voidaan mahdollisesti soveltaa poikkeusratkaisuja, joiden yleisyydestä ei ole tietoa.
Perheenyhdistämisen maksamisesta: Raportti SPR:n perheenyhdistämisseminaarista 28.1.2006 http://www.redcross.fi/apuajatukea/maahanmuuttajientuki/tietoakannanotto/fi_FI/perheenyhdistaminen/_files/76919486890508809/default/perheenyhdistamisseminaari2006.pdf
Tanskan tilanne: nyidanmark-sivusto http://www.nyidanmark.dk/en-us/coming_to_dk/familyreunification/spouses/collateral_requirement.htm
Yhdysvalloissa pakolaisen tulee itse maksaa matkansa maahan; tosin monet saavat siihen lainaa.

------------ Dia 22 ---------------------------------------------------------------------------------------------

Myytti: elintasopakolaisia ei pääse viranomaisseulan läpi

”Kun pakolainen tulee rajalle, poliisi ja maahanmuuttoviranomaiset ottavat selvää, onko hänen tarinansa tosi. Uskon, että elintasopakolaiset käännytetään tässä vaiheessa maasta pois.”
Maahanmuuttajaopettaja Riitta Virmala, Keskisuomalainen 26.11.2009


--- dian muistiinpanot ---

Artikkeli verkossa: http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/virheellist%C3%A4-tietoa-ja-ennakkoluuloja/507238
(luettu 10.1.2010)

------------ Dia 23 ---------------------------------------------------------------------------------------------

Fakta: huijarinkin on mahdollista saada turvapaikka

Kiintiöpakolaiset tavallisesti valitsee esim. UNHCR (YK:n pakolaisapujärjestö) pakolaisleireiltä
Turvapaikanhakijoiden kohdalla yleensä luotettava hakijan omaan kertomukseen
Muita todisteita ei yleensä ole saatavilla
Kertomuksesta on ilmettävä miten hakija on joutunut kotimaassaan vainon kohteeksi
Kertomuksesta tarkistetaan ristiriidattomuus eri yksityiskohtien välillä ja että hakija kertoo samanlaisen kertomuksen eri kuulusteluissa


--- dian muistiinpanot ---

Ks. Helsingin Sanomat 4.10.2009, uutisanalyysi ”Turvapaikanhakijan sana on usein uskonasia”, kirj. Lasse Kerkelä
Lainaus artikkelista: 'Ratkaisevaa on, kuinka uskottavasti turvapaikanhakija kertoo menneisyydestään. "Kiinnitämme huomiota, esiintyykö kertomuksessa ristiriitaisuuksia ja onko se johdonmukainen", [Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Jukka] Tukia sanoo. Viranomaiset vertaavat hakijan puheita omiin tietoihinsa hänen kotiseutunsa tilanteesta. "Yritämme näin selvittää, onko hakijan kertomus ylipäätään mahdollinen." Viranomaiset saattavat tentata hakijan tietoja kotiseudustaan tai järjestää hänelle kielianalyysin. Näin on tarkoitus varmistaa, onko hakija todella kotoisin siltä alueelta, josta hän itse sanoo olevansa. "Jos kertomus on johdonmukainen ja hakijan todetaan tarvitsevan suojelua, hän saa oleskeluluvan", Tukia toteaa.'

------------ Dia 23a (uusi) -------------------------------------------------------------------------------------

Fakta: monet turvapaikanhakijat eivät puhu totta taustoistaan

Vuonna 2008-09 tehtiin oikeuslääketieteellinen ikätesti 98 alaikäiseksi ilmoittautuneelle turvapaikanhakijalle
Heistä osoittautui täysi-ikäisiksi 58

”Jokainen heistä on puhunut jotain sellaista, mikä ei pidä paikkaansa. Kukaan ei kerro totuutta siitä, miten ovat tänne Suomeen saapuneet.”
Vanhempi konstaapeli Kari Pollari Pohjanmaan poliisilaitokselta asiakkaanaan olleista turvapaikanhakijoista

Lähteet: vähemmistövaltuutettu, Pohjalainen-lehti 1.6.2009


--- dian muistiinpanot ---

Täysi-ikäisten määrä testattujen joukossa on melko varmasti suurempi kuin 56, koska testien virhemarginaali on 1-2 vuotta ja ”epäselvissä tapauksissa tulos tulkitaan asiakkaan eduksi” (ylitarkastaja Ritva Laakso-Liukkonen maahanmuuttovirastosta)
On muitakin viitteitä että täysi-ikäisten määrä alaikäisiksi ilmoittautuneiden turvapaikanhakijoiden joukossa on suuri: Parikkalan vastaanottokeskuksen asukkaista yli puolet  osoittautui täysi-ikäisiksi pelkän poliisitutkinnan keinoin ennen ikätestejä. http://www.esaimaa.fi/Uutiset---Uutiset-maakunnasta/2009/05/06/Parikkalan+vastaanottokeskuksen+nuorista+yli+puolet+t%C3%A4ysi-ik%C3%A4isi%C3%A4/200917034558/5
(luettu 15.1.2010)
Poliisi keskeytti alaikäisten turvapaikanhakijoiden ikätestauksen toukokuun lopulla 2009 puuttuvan säädöspohjan vuoksi. Siihen astikin iänmääritystestaus oli ollut testattavalle vapaaehtoista, eikä kieltäytyminen vaikuttanut turvapaikkapäätökseen. Voi olettaa että ainakin jotkut ovat kieltäytyneet testauksesta koska ovat pelänneet paljastuvansa täysi-ikäisiksi.
Ikätestiedot vähemmistövaltuutetun tiedotteesta ”Lapsia vai turvapaikanhakijoita? - Turvapaikanhakijalasten etu ja oikeudet eivät toteudu riittävästi (14.01.2010)”
http://www.vahemmistovaltuutettu.fi/intermin/vvt/home.nsf/headlines/A955B09D16F5D2F2C22576AA0044AB18?OpenDocument
(luettu 15.1.2010)
Artikkeli Pohjalainen-lehdessä, josta Pollarin lausunto on otettu: http://autologin.pohjalainen.fi/teemat/kulttuuriteematarticle.jsp?p=264&article=423888&Title=L%E4hes+80+prosenttia+alaik%E4isist%E4+pakolaisista+huijasi+ik%E4ns%E4
(luettu 4.1.2009)
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 17.01.2010, 00:52:54
------------ Dia 26 ---------------------------------------------------------------------------------------------

Fakta: työvoimapulaa ei ole tullut eikä nähtävissä

2010-15 eläkkeelle lähtee vuosittain 10000 ihmistä enemmän kuin nuoria tulee tilalle
Suurista ikäluokista (1945-49) paljon jo eläkkeellä
Maassa on yli 600000 työtöntä tai vajaatyöllistettyä
Monilla aloilla työvoiman ei tarvitse tulevaisuudessa olla pysyvästi maassa
EU:n sisällä esim. rakennusalan työvoima voi siirtyä maihin joissa kulloinkin tarvetta
Tietotekninen ja muu verkottuminen vähentävät joillain aloilla riippuvuutta fyysisestä sijainnista


--- dian muistiinpanot ---

Työttömiä oli marraskuussa 2009 224 000 http://www.stat.fi/til/tyti/2009/11/tyti_2009_11_2009-12-22_tie_001_fi.html
Tähän on laskettava lisäksi lyhennettyä työviikkoa tekevät, työllisyyskursseilla olevat, vapaaehtoisesti työvoiman ulkopuolelle jättäytyneet mutta työkykyiset jne.
Eläkkeelle lähtevien arvio artikkelista
Kivinen, Osmo; Hedman, Juha ja Mäkelä, Kai 2003: Tavoitteena täystyöllisyys – suomalainen työvoima riittää Suomen tarpeisiin. Yhteiskuntapolitiikka 68:4. http://www.stakes.fi/yp/2003/4/034kivinen.pdf (luettu 7.1.2010)
Tuossa artikkelissa arvioidaan perustellusti, että suomalainen työvoima riittääkin tulevaisuudessa, jos vain koulutuspolitiikka muutetaan vastaamaan enemmän työmarkkinoiden tarpeita; lisää työvoimaa ulkomailta ei siis ainakaan työvoimapulan takia tarvita.

------------ Dia 26a (uusi) ---------------------------------------------------------------------------------------------

Fakta: työvoimapulaa ei ole tulossa aloille joille humanitaariset mamut pääasiassa työllistyisivät

Korkean työttömyyden on arvioitu jatkuvan pitkälle tulevaisuuteen
Kotimaista työvoimareserviä käytettävissä vähän koulutusta vaativilla aloilla
Humanitaarisista maahanmuuttajista harva soveltuu pitkällistä koulutusta, erityistaitoja tai -valmiuksia vaativiin tehtäviin
Heidän koulutustasonsa on yleensä alhainen
Ammatti- ja kielitaito usein tullessa olematon


--- dian muistiinpanot ---

Vähän koulutusta vaativissa työtehtävissä markkinamekanismit hoitavat työvoimapulan ilman maahanmuuttajiakin: jos vähän koulutusta tai erityisosaamista vaativiin työtehtäviin tulee työvoimapula, sen palkat nousevat ja alalle hakeutuu enemmän ihmisiä.
Työvoimapula voi tulla pitkää koulutusta, erityisosaamista tai erityisiä ominaisuuksia vaativille aloille. Ei kuitenkaan ole nähtävissä, että humanitaariset maahanmuuttajat voisivat merkittävästi helpottaa työvoimapulaa tällaisissa tehtävissä: aikuiset heistä ovat valtaosaltaan huonosti tai olemattomasti koulutettuja. Tyypillisistä humanitaarisen maahanmuuton maista tulleiden lapset menestyvät keskimääräistä huonommin koulussa, vaikka heidän koulutukseensa panostetaan enemmän kuin kantaväestön lasten (maahanmuuttajalapsen koulutukseen 10500 €/vuosi, tavallisen suomea puhuvan oppilaan koulutukseen 7000 €/v)..
ks. http://hommaforum.org/index.php/topic,3791.0.html

------------ Dia xx ---------------------------------------------------------------------------------------------

Myytti: humanitaariset maahanmuuttajat parantavat huoltosuhdetta

”Fakta on se, että Suomea uhkaa tulevaisuudessa työvoimapula ja huoltosuhteen huononeminen. Näitä asioita on täysin mahdotonta hoitaa maan sisäisien järjestelyjen avulla, niin katastrofaalisia ovat olleet ne seuraukset, joita historia väestöään tietoisesti lisänneistä valtioista on kertonut. [..] Maahanmuutto kohdemaan ehdoilla ei kuitenkaan voi olla periaate, sillä se sisältää jo itsessään hyvin häikäilemättömän ajatuksen rikkaiden länsimaiden etujen ensiarvoisuudesta suhteessa kehitysmaihin.”
Elmo Raution blogi 2.11.2009, http://elmo-rautio.blogspot.com/


--- dian muistiinpanot ---

Linkki luettu 10.1.2010

------------ Dia xx ---------------------------------------------------------------------------------------------

Fakta: humanitaaristen maahanmuuttajien huoltosuhde on paljon huonompi kuin kantaväestön

Vuonna 2003 ulkomaalaisten huoltosuhde Suomessa oli 2,0 – koko väestöllä 1,2
Ulkomaalaisryhmien välillä on suuria eroja
 Suomessa asuvien virolaisten, saksalaisten ja brittien huoltosuhde on parempi kuin kantaväestön


--- dian muistiinpanot ---

Perusteellisempi katsaus huoltosuhdekysymyksiin löytyy osoitteesta http://hommaforum.org/index.php/topic,3791.0.html


------------ Dia 29 ---------------------------------------------------------------------------------------------

(http://i45.tinypic.com/2lvbrpk.jpg)

--- dian muistiinpanot ---

Lähde: http://www.tat.fi/opetat/taloustieto/vaestorakenteen_muutos_maahanmuutto.shtml (luettu 30.11.2009)
Maahanmuuttajien huoltosuhteesta puhuttaessa on otettava huomioon monien maahanmuuttajaryhmien korkeampi syntyvyys. Niinpä esimerkiksi somalien heikko huoltosuhde johtuu osin siitä että monet heistä ovat alaikäisiä; tosin vanhusten määrä heidän joukossaan on myös pieni. Kuitenkin työikäisten somalien korkea työttömyysaste kertoo että suuri lapsiluku ei ole ainoa heikkoa huoltosuhdetta selittävä tekijä, eikä välttämättä edes tärkein.

------------ Dia 32 ---------------------------------------------------------------------------------------------

Myytti: humanitaariseen maahanmuuttoon käytetyt rahat eivät ole mistään pois

"Tämä ei ole meiltä pois vaan kaiken maksaa valtio"
Kemin kaupunginjohtaja Ajankohtaisessa kakkosessa 3.2.2009
”On täysin absurdi argumentti väittää, että kun järjestetään tai annetaan pakolaisille asia x se on pois meiltä suomalaisilta.”
Nimimerkki Juha Helsingin Sanomien verkkokeskustelussa 11.12.2009


--- dian muistiinpanot ---

Helsingin Sanomien verkkokeskustelun linkki: http://www.hs.fi/keskustelu/Tulkkeja+tarvitaan+yh%E4+enemm%E4n+my%F6s+synnytyksiss%E4/thread.jspa?threadID=219760&tstart=0&sourceStart=0&start=20 (luettu 12.12.2009)

------------ Dia 33 ---------------------------------------------------------------------------------------------

Fakta: kaikki resurssit ovat jostain muualta pois

Suomen valtion budjetissa on vuodelle 2009 varattu maahanmuuton suoriin kustannuksiin
Sisäministeriö 92 890 000, josta suurin osa pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin
Poliisitoimi: maastapoisto- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot 2 500 000
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala: maahanmuuttajan erityistuki 24 700 000


--- dian muistiinpanot ---

Taloustieteen perustotuuksia on, että johonkin käytetyt resurssit ovat pois jostain muualta. Taloustiedettä onkin joskus kutsuttu niukkojen resurssien allokoinnin (kohdentamisen) tieteeksi.
Maahanmuuttajan erityistukea tarvitsevat ja käyttävät lähinnä humanitaariset maahanmuuttajat: työperäiset maahanmuuttajat eivät erityistukia tarvitse.

------------ Dia 34 ---------------------------------------------------------------------------------------------

Myytti: maahanmuuton negatiiviset vaikutukset menevät nopeasti ohi

”Kestää parikymmentä vuotta ennen kuin suomalainen lapsi alkaa kuluttamisen sijasta tuottaa yhteiskunnalle jotain. Pakolaisen kohdalla kyse on luultavasti parista vuodesta. Siksi pidän puheita pakolaisten aiheuttamista kansantaloudellisista rasitteista melko kohtuuttomina.”
Nykyinen vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää 1991


--- dian muistiinpanot ---

Suurpään lausunto on Helsingin Sanomien haastattelusta 21.4.1991

------------ Dia 35 ---------------------------------------------------------------------------------------------

Fakta: saatavilla oleva näyttö ei viittaisi siihen

Somalit


Romanit

--- dian muistiinpanot ---

Romanien työllisyystilanteesta ei ole olemassa luotettavia tilastoja, mutta esim. vuonna 1995 Romaniväestön koulutusyksikön kyselyyn vastanneista 200 romanista yli 50 % oli työttömiä
Ks. Hannele Syrjä, Mikko Valtakari. Romanien pitkä matka työn markkinoille – Tutkimus romanien työmarkkinoille sijoittumisen edistämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 22/2008, sivu 39.
http://www.tem.fi/files/20018/TEMJul_22_2008_tyo_ja_yrittajyys.pdf
(luettu 8.1.2010)
Ryöstörikokset lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_romanit (luettu 22.11.2009)

--- Dia 36 poistettu ----------------------------------------
--- Dia 37 poistettu ----------------------------------------
--- Dia 38 poistettu ----------------------------------------
--- Dia 39 poistettu ----------------------------------------
--- Dia 40 poistettu ----------------------------------------
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 17.01.2010, 00:58:45
--- Dia 44a (uusi) ------------------------------------------------------------------

(http://i48.tinypic.com/mcd72t.jpg)

--- dian muistiinpanot ---

Datan lähteet
Suomi: http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=2003
Ruotsi: http://www.migrationsverket.se/info/862.html http://www.migrationsverket.se/download/18.56e4f4801246221d25680001080/Asyls%C3%B6kande+till+Sverige+1984-2008.pdf
Tanska:
http://www.nyidanmark.dk/resources.ashx/Resources/Statistik/tal_og_fakta/2002/Statistical%20overview%202002.pdfhttp://www.nyidanmark.dk/NR/rdonlyres/B219C8ED-CF9C-4C11-8ECF-81E6C2898B90/0/StatisticalOverview2008.pdf
Irlanti: http://www.orac.ie/pdf/PDFCustService/AnnualReports/2008%20Annual%20Report%20English.pdf
Eri maiden vertailu: http://www.migrationsverket.se/info/862.html

Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: KJ - 17.01.2010, 21:22:38
Pitäisiköhän diaan nro 13a lisätä maininta suojelun tarpeessa olevien lomailusta kotimaissaan?
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Cls - 17.01.2010, 22:18:22
FAQ (http://wiki.hommaforum.org/index.php/Paja:Maahanmuuton_FAQ):n lähteet [51], [52] ja [54] (turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttö -otsikon alla) sisältävät kotimaassa vierailua tai pysyvää takaisinmuuttoa (tukien nostoa jatkaen) Somaliaan ja Irakiin ja lapsien lähetystä kotimaan kouluun.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 18.01.2010, 00:32:48
Pitäisiköhän diaan nro 13a lisätä maininta suojelun tarpeessa olevien lomailusta kotimaissaan?

Hyvä huomio (kiitos myös Cls:lle vinkeistä tähän liittyen). Oikeastaan pitäisi korostaa sitä, että osa esim. täkäläisistä somaleista lomailee kotimaassaan ja lähettää lapsiaan sinne kouluun, mutta samaan aikaan luultavasti samoilta alueilta tulevien turvapaikkahakemuksia hyväksytään maassa vallitsevan sotatilan takia (esim. 2:lle somalille myönnettiin turvapaikka vuonna 2009, mutta suojelun tarpeen perusteella myönnettiin 120 oleskelulupaa, humanitaarisen suojelun perusteella 83 ja toissijaisen suojelun perusteella 336).

Tästä pitäisi tehdä oikeastaan oma kalvonsa, koska kalvolle 13a ei enää lisäkohtia mahdu. Saattaa olla että en ennätä tekemään tuota kalvoa tähän versioon (joka tulee luultavasti jakeluun ensi viikon puolimaissa), mutta kylläkin seuraavaan.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Homma Admin - 27.01.2010, 12:31:29
Kalvosarja on siis valmis ja vapaasti käytettävissä.

Kalvosarja on tällä hetkellä olemassa openoffice.org Impress-ohjelman ymmärtämässä odf-formaatissa sekä Microsoft Officen PowerPoint ppt-formaatissa. Linkit alla:

http://hommaforum.org/tiedostot/maahanmuuton_myytit_ja_todellisuus.odp

http://hommaforum.org/tiedostot/maahanmuuton_myytit_ja_todellisuus.ppt

Kiitokset kaikille projektiin osallistuneille.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: MokuMan - 27.01.2010, 13:25:51
Kalvot ovat hyvät, hienoa työtä. Parannettavaa:

Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Juha Päivärinta - 27.01.2010, 13:28:25
Slaidit 24-25 tekstit menee kummallisesti ppt-formaatissa?
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: LVirus - 27.01.2010, 13:43:09
Mahtavaa settiä! Otinpa talteen ennenkuin rasismi-poliisi tulee ja raidaa teidät maanrakoon!  :P
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Yksilö - 27.01.2010, 13:44:32
Suuret kiitokset Ikelle ja muille projektiin osallistuneille!
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Shino - 27.01.2010, 13:50:36
Meinasin pyytää pdf-versiota, mutta tein itse, alustariippumattoman informaationvälityksen vuoksi.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: MokuMan - 27.01.2010, 16:44:37
Viimeisellä kalvolla lukee hommaforum.com (tyhjä domaini), vaikka pitäisi olla org.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: john555 - 27.01.2010, 20:25:06

------------ Dia 12 ---------------------------------------------------------------------------------------------

(http://i50.tinypic.com/2qbhxli.jpg)

--- dian muistiinpanot ---

Datan lähde: Tilastokeskus
Ks. http://www.izrailit.net/maahanmuutto_rikostilastot.html


Tuo on ilmeisesti tehty ylemmän taulukon mukaan? Kuitenkin, jos myös pahoinpitelyt ovat mukana, niin eikö tuo olisi pitänyt tehdä alemman taulukon mukaan?

http://www.izrailit.net/maahanmuutto_rikostilastot.html
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 27.01.2010, 21:28:21
No niin!

Nyt on sitten versio 1.0 jakelussa. Sarjassa on tällä hetkellä 48 kalvoa, mikä riittänee tunnin esitykseen. Lyhyempiin esityksiin saa sopivia kokonaisuuksia vaikkapa diasarjan väliotsikoita hyödyntämälllä. Diasarjan muistiinpanosivuilla on hyödyllistä täydentävää tietoa, mm. tarkemmat lähdeviitteet ja linkit.

Kiitos tähän mennessä osallistuneille! Jatketaan. Seuraavassa versiossa on tarkoitus tuoda paremmin esille mm. humanitaarisen maahanmuuton taloudelliset vaikutukset, eli perusteellisempi vastaveto tuolle "ei ole mistään poissa"-argumentille. Tähän ovat RP, Pliers ja Pitkätukka jo linkittäneet keskeisiä dokumentteja; pitää vielä käydä ne läpi ajatuksella.

Seuraava versio on tarkoitus laittaa saataville noin kahden-kolmen kuukauden kuluttua. Jos diasarjassa on suoranaisia virheitä - esimerkiksi ylläolevista kommenteista ilmeneviä - korjattu versio saattaa tulla jakoon aiemminkin.

EDIT: diasarjan viimeisin versio löytyy forumin tiedostoalueelta osoitteesta http://www.hommaforum.org/tiedostot/. Tämänhetkinen viimeisin versio on numeroinniltaan v2.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Jiri Keronen - 27.01.2010, 21:54:31
Saako tätä käyttää esimerkiksi Muutoksen kiertueilla, jos jossain paikassa sattuu olemaan projektorit ynnä muut?
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 27.01.2010, 22:03:55
Kalvot ovat hyvät, hienoa työtä. Parannettavaa:
  • Joku äidinkielivelho (Mikko Ellilä?) voisi seuloa kalvoista kirjoitusvihreet (esim. humanitaarinen ja humanitäärinen käytetty sekaisin, välimerkkejä puuttuu jostain).
  • Jotkut otsikot ovat vähän sekavia, esim. "Fakta: eivät ole muuttonsa syiltä" tai "Fakta: saatavilla oleva näyttö ei viittaisi siihen" (mikä on siihen? - ihmisen työmuisti on lyhyt, otsikossa pitää kerrata, mihin viitataan)
  • Kalvoon 11 voisi lisätä han-suomalaisten työllisyysasteen (nyt siellä on "koko väestö", hyvä sekin)
  • Kalvo 39 voisi lisätä rahayksikön

Kappas. Humanitaarinen ja humanitäärinen ovat Nykysuomen sivistyssanakirjan mukaan molemmat oikeita kirjoitusmuotoja, mutta yhdessä diasarjassa tietenkin kannattaa käyttää vain toista muotoa. Ehkä tuo humanitaarinen on parempi, kun siinä ei ole ääkkösiä.

Otsikkohuomautuksesi on näin tarkemmin ajatellen aivan totta. Teen muutoksen diasarjaan. Lisäetuna on, että dioja voi vapaammin poimia kulloistakin esityskertaa varten, kun kalvolta toiselle ei viitata pronomineilla.

Ihan puhdasta han-suomalaisten työttömyysastetta voi olla vaikea selvittää: kun Abdul ja Mohammed saavat kansalaisuuden, heidät tilastoidaan suomalaisina myös työttömyystilastoihin. Verotiedot ovat julkisia, ja niin taitavat olla myös kansalaisuuden saamistiedot, mutta tilastojen tekeminen siltä pohjalta on aika urakka.

€ lisätty kalvoon 39. Sivumennen sanoen diallahan ei ole kaikkia humanitaarisesta maahanmuutosta aiheutuvia kuluja edes listattu; tuokin dia kaipaa siis täydennystä.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 27.01.2010, 22:34:29
Slaidit 24-25 tekstit menee kummallisesti ppt-formaatissa?

Tämä on hyvin mahdollista, sillä niillä dioilla on taulukoita. Itse käytän kotona vain OpenOfficea, ja jostain syystä PowerPoint Viewer (siis se Microsoftin ilmaisohjelma) ei näemmä suostu koko diasarjaa powerpoint-muodossa edes näyttämään. Taulukot näkyvät OpenOfficessa asiallisesti, vaikka avaisin sen powerpoint-versionkin.

Auttaisikohan tähän ongelmaan jos laittaisi taulukon kehystettyyn formaattiin? Taidanpa kokeilla, tulokset nähtävissä seuraavassa versiossa. Jos sinulla on Powerpoint käytettävissäsi, voit kokeilla sitä myös itse.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 27.01.2010, 22:36:22
Meinasin pyytää pdf-versiota, mutta tein itse, alustariippumattoman informaationvälityksen vuoksi.

Hyvä! Jos aiot esittää diasarjan pdf:nä, kannattaa kuuntelijoille jakaa printit joissa on diasarjan muistiinpanosivut.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 27.01.2010, 22:50:11

------------ Dia 12 ---------------------------------------------------------------------------------------------

(http://i50.tinypic.com/2qbhxli.jpg)

--- dian muistiinpanot ---

Datan lähde: Tilastokeskus
Ks. http://www.izrailit.net/maahanmuutto_rikostilastot.html


Tuo on ilmeisesti tehty ylemmän taulukon mukaan? Kuitenkin, jos myös pahoinpitelyt ovat mukana, niin eikö tuo olisi pitänyt tehdä alemman taulukon mukaan?

http://www.izrailit.net/maahanmuutto_rikostilastot.html

Hitto, tuossa on tosiaan päässyt käymään jokin kämmi. Pylväät on tosiaan piirretty pelkästään sen "törkeät rikokset"-datan (eli Veran ylemmän taulukon) mukaan, kun tekstissä puhutaan myös pahoinpitelyistä. Mitähän olen mahtanut ajatella tuota tehdessäni?

Pitääkin harkita diasarjan seuraavan version julkaisemista nopeammin. Mutta siihen asti: muistakaa että tuo kuva koskee pelkästään törkeitä väkivaltarikoksia, ei pahoinpitelyjä, vaikka kuvatekstissä erheellisesti toisin väitetäänkin!
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 27.01.2010, 22:52:04
Viimeisellä kalvolla lukee hommaforum.com (tyhjä domaini), vaikka pitäisi olla org.

Totta. Tuo on nyt korjattu diasarjaan.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 27.01.2010, 23:03:08
Saako tätä käyttää esimerkiksi Muutoksen kiertueilla, jos jossain paikassa sattuu olemaan projektorit ynnä muut?

Totta ihmeessä saa!

Sama koskee tietysti myös muita puolueita. Itse asiassa, jos minulta kysytään, tämän diasarjan (tai vastaavien tietojen) pitäisi olla hyväksytysti tentittynä ennen kuin pääsee Vihreiden puoluekokoukseen. RKP:n kokouksia varten voisin kääntää diasarjan ruotsiksi jos vain sen joku niissä tilaisuuksissa esittäisi.

Jiri, olisi mukava jos kertoisit kokemuksiasi diasarjan (tai osia siitä) esitettyäsi. Pyyntö myös muillekin esittäjille:
kertokaahan miten esitys meni ja mitä kohtia diasarjassa kannattaisi parannella.

EDIT: täsmennys viimeiseen virkkeeseen
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Dragon - 27.01.2010, 23:21:55
Paremmat lähdeviitteet taulukoihin ainakin. Pelkkä tilastokeskus ei riitä vaan lähteessä pitää olla myös mahdollisesti tutkimuksen nimi/numero, missä julkaistu, päivämäärä ja vuosi. Periaatteena, että lähde on helppo löytää jos joku sitä epäilee.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 27.01.2010, 23:41:49
Paremmat lähdeviitteet taulukoihin ainakin. Pelkkä tilastokeskus ei riitä vaan lähteessä pitää olla myös mahdollisesti tutkimuksen nimi/numero, missä julkaistu, päivämäärä ja vuosi. Periaatteena, että lähde on helppo löytää jos joku sitä epäilee.

Paremmat lähdeviitteet löytyvät diasarjan muistiinpanosivuilta. OpenOfficessa menu-komento Näytä->Muistiinpanosivu, ja PowerPointissa vastaavasti. Ne muistiinpanosivut tarjoavat, tai ainakin pyrkivät tarjoamaan, muutakin lisätietoa.

En laittanut täydellisiä lähdeviitteitä kalvoille siksi, että joko ne veisivät dialla suhteettoman paljon tilaa tai olisivat toivottoman pienellä fontilla.

Tämähän voi muuten olla tehokeinokin: kun se pakollinen skeptikko ja/tai vastarannankiiski kysyy esityksen kuluessa tarkempia lähteitä, voit käydä muistiinpanosivuilla näyttämässä sen tai useassa tapauksessa vaikka suoraan klikkaamassa linkkiä.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Cls - 28.01.2010, 00:07:36
Tämähän voi muuten olla tehokeinokin: kun se pakollinen skeptikko ja/tai vastarannankiiski kysyy esityksen kuluessa tarkempia lähteitä, voit käydä muistiinpanosivuilla näyttämässä sen tai useassa tapauksessa vaikka suoraan klikkaamassa linkkiä.
Mielestäni parempi olla näkyvillä, vaikka olisikin pienellä. Toinen vaihtoehto on, että merkitsee tyyliin "Tilastokeskus [1]" ja tekee lähdeluettelon loppuun.

Muutamassa diassa olisi jonkin verran paranneltavaa luettavuuden kohdalla. Esim. luvut kuten 30 000e eivät mielellään saisi katketa rivinvaihdossa. Kaaviodioissa kaavion päällä olevalle tekstille voisi nostaa ylemmälle tasolle (kaavion ruudukko menee päälle).
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 31.01.2010, 11:32:42
Tämähän voi muuten olla tehokeinokin: kun se pakollinen skeptikko ja/tai vastarannankiiski kysyy esityksen kuluessa tarkempia lähteitä, voit käydä muistiinpanosivuilla näyttämässä sen tai useassa tapauksessa vaikka suoraan klikkaamassa linkkiä.
Mielestäni parempi olla näkyvillä, vaikka olisikin pienellä. Toinen vaihtoehto on, että merkitsee tyyliin "Tilastokeskus [1]" ja tekee lähdeluettelon loppuun.

Laitetaan harkintaan.

Vielä yksi tapa jota olen vähän miettinyt noitten lähdeviittausten yhteydessä olisi, että linkit laitettaisiin suoraan kalvoille: klikkaamalla esim. sanaa Tilastokeskus pääsisi suoraan kyseiseen tilastoon.

Mitä mieltä muut olette? Onko paras vaihtoehto lähdeviittausten hoitamiseen

Lainaus käyttäjältä: Cls
Muutamassa diassa olisi jonkin verran paranneltavaa luettavuuden kohdalla. Esim. luvut kuten 30 000e eivät mielellään saisi katketa rivinvaihdossa. Kaaviodioissa kaavion päällä olevalle tekstille voisi nostaa ylemmälle tasolle (kaavion ruudukko menee päälle).

Molemmat ovat totta. Edellistä olen nyt käynyt korjailemassa. Jälkimmäisessä ongelmassa näkyy kokemattomuuteni OpenOffice Impressin käytössä: PowerPointissa asia olisi helposti hoidettavissa "Bring to front"-komennolla, mutta Impressissä asia ei näyttäisi olevan niin suoraviivainen. Yksi vaihtoehto on kirjoittaa selitetekstit suoraan OpenOffice Calcissa (jossa olen kaaviot piirtänyt), ja katsoa mitä vaihtoehtoja se tarjoaa tekstien asettelulle. Pitääkin kokeilla tätä.
Otsikko: Dia/kalvosarja: korjattu versio saatavilla
Kirjoitti: ike60 - 31.01.2010, 17:45:30
Korjatut versiot ovat saatavilla osoitteessa
http://cms.hommaforum.org/index.php?option=com_content&view=article&id=145:myyttejae-ja-tosiasioita&catid=10:homma-ry-tiedottaa

Muutokset niihin aiemmin ladattavissa olleisiin ovat seuraavat:
- humanitäärinen-sanat korvattu humanitaarisella
- joitakin otsikoita täsmennetty, esim. "Fakta: Eivät ole muuttonsa syiltä" -> "Fakta: Maahanmuuttajat tulevat eri syistä"
- kalvoon 39 lisätty rahayksikkö €
- viimeisellä sivulla korjattu linkki www.hommaforum.com -> www.hommaforum.org
- korjattu diaa 12 - kaaviossa mukana törkeät väkivaltarikokset, ei tavalliset pahoinpitelyt
- lisätty dia 12a - kaaviossa mukana törkeät väkivaltarikokset sekä pahoinpitelyt

Kyseessä on siis lähes puhdas korjauspäivitys. Seuraava isompi päivitys tulee vasta parin-kolmen kuukauden kuluttua. Siihen asti: huomauttakaa virheistä, ehdotelkaa dioilla käsiteltäviä aiheita, vinkatkaa hyvistä lähteistä ja antakaa ylipäätään palautetta. Keskustellaan!
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Daemonic - 25.04.2010, 14:33:58
Noissa tulijamäärissä olisi hyvä mainita myös haettujen/saatujen oleskelulupien määrä. Perheenyhdistämiset on nyt unohdettu kokonaan noista luvuista. Tai no onhan tuolla joku "perhesuhde"-juttu, mutta oleskelulupiin ne on suurimmalta osin piilotettu.

http://www.selma-net.fi/page.asp?notice=1&_item_id=1235

"Oleskelulupaa haki 20 790
Suomesta haki oleskelulupaa vuonna 2009 kaikkiaan 20 790 ulkomaalaista EU-maiden ulkopuolelta, mikä on 9 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna (2008: 22 904). Eniten hakemuksia saapui Venäjältä (4 260), Somaliasta (2 267) ja Kiinasta (1 473).

Eniten, 42 prosenttia, vähenivät työntekijän oleskelulupahakemukset, kun taas muuta omaista koskevat perhesidehakemukset lisääntyivät 53 prosentilla. Kaikkien perhesiteen perusteella tehtyjen oleskelulupahakemusten määrä kasvoi 15 prosentilla (2009: 8 509, 2008: 7 424). Ylivoimaisesti suurin hakijakansalaisuus perhesidehakemuksissa oli Somalia (2 204 hakijaa). Seuraavaksi eniten perheenyhdistämistä hakivat venäläiset (1 354) ja intialaiset (478). Perhesidehakemusten ennustetaan lisääntyvän lähivuosina merkittävästi, koska turvapaikanhakijana maahan tulleiden ja oleskeluluvan saaneiden määrä on kasvanut.

Päätöksiä oleskelulupahakemuksiin tehtiin 18 260 (2008: 23 112). Oleskelulupa myönnettiin 15 208 henkilölle eli 83 prosentille päätöksen saaneista hakijoista.
"
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 26.04.2010, 00:26:12
Erityiset kiitokset ODF formaatin käytöstä. Ehkä sen lisäksi pakettia kannattaisi jakaa möys PDF:nä jolloin se aukeaisi myös mobiililaitteissa, antaa kuluttajan valita.

Joku taisi jo aiemmin muuntaa diasarjan PDF:ksi. Itse teen sen sitten kun ylläpito järjestää näille pysyväisluonteisille materiaaleille - diasarja, Rähmiksen kootut ym. - oman lokeronsa johon pääsee etusivulta. Tällaisen lokeron järjestämisestä on ollut puhetta ylläpidon kanssa, ja eiköhän se jollain aikajänteellä ole tulossa.

Ehkä tuota Openofficen Master Slide toimintoa kannattaisi käyttää ja lisätä sinne Homman ulkoasu, värit ja logot? Toisi vähän pirteämpää ilmettä muuten asiapitoiselle prujulle. Niiden käyttöönoton jälkeen tulee varmaan käydä kaikki sivut läpi ja varmistaa, että elementit ei mene pällekkäin.

Tämä on hyvä ajatus. Tällä hetkellähän diat ovat aika askeettiset. Pitääpä tiedustella Homma ry:ltä lupaa (logohan on heidän). Jos tätä lukevista löytyy joku graafisesti suuntautunut, niin sen master sliden ulkoasun parantelussa olisi tarjolla kosolti kunniaa; lisäksi tällaista pätevöitymistä pidetään varmasti meriittinä esim. vähemmistövaltuutetun virkaan sitten kun Halla-aho on pääministeri ja Mäki-Ketelä valtionvarainministeri.  ;)

Materiaalissa on paljon asioita jotka lienee muuttuvat ajan myötä ja suosittelisin versioimaan ne jaettavat tiedostot nimestään ja lisäämään saman version sisältöön jotta ihmiset pysyvät kärryillä mikä on viimeisin versio. Ehkä noille kandeis luoda jonnekkin CMS:ään omat sivut josta voisi käydä aina nappaamassa viimeisimmät versiot?

Versiointi on käväissyt mielessäni. Tällä hetkellä versiokirjanpidon virkaa hoitelee ekan dian muistiinpanosivulla oleva maininta viimeisimmästä päivityksestä, mutta itse dioilla näkyvä versionumero olisi varmasti selkeämpi. Ehkä version ja päivämäärän voisi lisätä pienellä fontilla otsikkodiaan tai slide masteriin.

Kalvot ovat hyvät, hienoa työtä. Parannettavaa:
  • Jotkut otsikot ovat vähän sekavia, esim. "Fakta: eivät ole muuttonsa syiltä" tai "Fakta: saatavilla oleva näyttö ei viittaisi siihen" (mikä on siihen? - ihmisen työmuisti on lyhyt, otsikossa pitää kerrata, mihin viitataan)

Samaa mieltä, itsellä tuli tuo myös mieleen. Se ei haittaa jos sitä on lukenut ajatuksella pidempään, mutta häiritsee aika paljon tutustuessa materiaaliin ensimmäisen kerran ja siinä vaiheessa moiset tunteet eivät lisää luottamusta.

Uusimmassa julkistetussa versiossa tuo mainitsemasi otsikointi on muutettukin (toivottavasti) selkeämmäksi. Se löytyy täältä (http://www.hommaforum.org/tiedostot/) (ne v2-versiot ovat uudempia). Olisi hyvä jos joku kävisi sen uusimmankin version otsikoinnin ajatuksella läpi ja raportoisi (vinkki vinkki)...

Mitäs jos lisäisit seuraavaan versioon selkeän kuvauksen käyttöehdoista (jonkinsortin lisenssi)? Sama kuvaus voisi olla siellä ehdottamallani CMS:n kotisivuilla.

Lisenssistä oli aikanaan puhetta Homma adminin kanssa. Diasarjahan on tarkoitettu mahdollisimman laajaan levitykseen, eikä siihen liity kaupallisia intressejä. Ainoa asia jota lisenssillä kannattaisi suojata on vääristeltyjen versioiden tekeminen hommaforumin, Homma ry:n tai ylipäätään nuivan asian vahingoittamiseksi. Sellaisten tekemistä voi kuitenkin olla vaikea lisenssein estää. Onko sinulla ajatuksia lisenssiehtojen sisällöksi?

Ehdotan, että korjaat tässä säikeessä olevat kaikki viittaukset ko sivulla, josta löytyy koostettuna kaikki päivittynyt informaatio. Siis linkki itse CMS sivulle, ei pelkiin dokumentteihin. Muuten se tieto/uusi tilanne jää näkemättä.

Tämä(kin) on varteenotettava ehdotus, ja pyrin toteuttamaan sen lähipäivinä.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 26.04.2010, 00:30:34
Noissa tulijamäärissä olisi hyvä mainita myös haettujen/saatujen oleskelulupien määrä. Perheenyhdistämiset on nyt unohdettu kokonaan noista luvuista. Tai no onhan tuolla joku "perhesuhde"-juttu, mutta oleskelulupiin ne on suurimmalta osin piilotettu.

Totta, tätä puolta olisi hyvä parantaa. Muutenkin diasarja kaipaa päivitystä mm. koska vuoden 2009 tilastoja ei pääosin ollut käytettävissä sarjan aiempia versioita tehtäessä. Olen tässä odotellut Tanskan ja Irlannin turvapaikkatilastoja vuodelle 2009; vilkaisenpa huomenna ovatko ne jo tulleet...
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: OTU - 02.08.2010, 15:28:20
Luin kalvosarjat läpi. Minusta periaatteessa hyvät. Kiitos tekijöille vaivannäöstä. Ajattelin pistää ainakin muutamalle kaverilleni lähetyksen.

Kritiikkiä, jotta niistä tulisi vielä paremmat:
 
Selkeyttä ei ole koskaan liikaa. Esim. rikostilastopylväskuvissa (sivut 12 ja 13) on se kuvateksti epäselvä (kaksi lähes samanlaista, pitkähköä tekstiä). Sivun 13 teksti voisi olla vaikka: Sama kuin edellinen, lisättynä pahoinpitelyillä.
 
Minusta kalvoissa kannattaisi käyttää vain suomalaisia termejä- ei ns. sivistyssanoja- koska ne saattavat mennä yli hilseen joillekkin. Esimerkiksi fakta on suomeksi tosiasia. Ja heterogeeninen on epäyhtenäinen, sekakoosteinen.

Lopussa voisi olla koottuna ja pelkistettynä iskulauseen omaisesti tosiasiat esim. työttömyys, rikollisuus ja tuet ovat moninkertaisia. jne.

Eli kuten ihmisjoukkoihin vaikuttamisen suurmestari ja ylipappi Goebbels sanoi: propagandan täytyy olla niin yksinkertaista ja selkeää, että tyhminkin kadunmies ymmärtää sen, tjsp.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 02.08.2010, 15:33:47
Selkeyttä ei ole koskaan liikaa. Esim. rikostilastopylväskuvissa (sivut 12 ja 13) on se kuvateksti epäselvä (kaksi lähes samanlaista tekstiä).
 
Minusta kalvoissa kannattaisi käyttää vain suomalaisia termejä- ei ns. sivistyssanoja- koska ne saattavat mennä yli hilseen joillekkin. Esimerkiksi fakta on suomeksi tosiasia. Ja heterogeeninen on epäyhtenäinen, sekakoosteinen.

Eli kuten ihmisjoukkoihin vaikuttamisen suurmestari ja ylipappi Goebbels sanoi: propagandan täytyy olla niin yksinkertaista ja selkeää, että tyhminkin kadunmies ymmärtää sen, tjsp.

Kiitos kommenteista! Olen käyttänyt fakta-sanaa siksi että se on lyhyempi kuin tosiasia-sana. Tarkistan tilanteen ja käytän noita ehdottamiasi sanoja, mikäli ne mahtuvat niille varattuihin kohtiin. Osa selkeyttä on sekin että käyttää riittävän isoa fonttia.

Tiedoksi muillekin, että olen valmistelemassa kalvosarjan kolmatta versiota. Siihen tulee pientä hiontaa mm. uusimman datan muodossa, mutta myös uusia kohtia kuten taulukko turvapaikanhakijoille maksettavista rahoista Euroopan eri maissa.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Koepotkupallo - 02.08.2010, 15:51:50
Dia 41

Suurpää ei enää ole vähemmistövaltuutettu, siihen voisi laittaa esim "entinen vähemmistövaltuutettu"
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: dothefake - 04.12.2010, 19:31:25
Mitä Vuittoa?

Jaa se hävisi jo, poista tämäkin.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: RP - 04.12.2010, 20:21:56
Dia 41

Suurpää ei enää ole vähemmistövaltuutettu, siihen voisi laittaa esim "entinen vähemmistövaltuutettu"
"Vähemmistövaltuutettu 2007-2010" ehkä ennemmin (hän ei ollut entinen vähemmistövaltuutettu tuon päivätyn lainauksen aikoihin)

("Oikeuseministeriön demokratia- ja kieliasioiden yksikön johtaja" on vähän kankea käytettäväksi)
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 04.12.2010, 23:24:58
Dia 41

Suurpää ei enää ole vähemmistövaltuutettu, siihen voisi laittaa esim "entinen vähemmistövaltuutettu"
"Vähemmistövaltuutettu 2007-2010" ehkä ennemmin (hän ei ollut entinen vähemmistövaltuutettu tuon päivätyn lainauksen aikoihin)

("Oikeuseministeriön demokratia- ja kieliasioiden yksikön johtaja" on vähän kankea käytettäväksi)

Hyvä huomio, tein muutoksen.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 04.12.2010, 23:32:10
On tullut aika julkaista kalvosarjan uusi versio tekemienne parannusehdotusten, uuden datan ja muutaman lisätyn myytinkin johdosta. Laitan tänne vain muuttuneet kalvot, mutta voitte toki esittää kritiikkiä ja parannusehdotuksia muistakin kalvoista.

Heti alkuun ensimmäinen kalvo johon on tullut grafiikkaa ;)

EDIT: laitan tähän saman tien koko uusitun sarjan PDF-muodossa.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 04.12.2010, 23:41:05
Uusi dia:

--- Dia 9a ---

Myytti: humanitaariset mamut eivät voi palata kotimaahansa sotatilan takia

”...eikä somalipakolaisten kohdallakaan kyse ole islamismin pelosta, vaan sodan paosta.”
Nimimerkki Gagarin Husein Muhammedin blogin kommenttiosiossa 27.4.2010 09:45


--- Muistiinpanot: ---

Husein Muhammedin blogikirjoituksen otsikko on ”Islamisteilla ja äärioikeistolla on sama tavoite”
http://huseinmuhammed.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2010/04/27/islamisteilla-ja-aarioikeistolla-on-sama-tavoite
Gararinin lausuman asiayhteys on seuraava. Hän vastaa aiemmalle kommentoijalle:
#16: "Nyt on vain niin, että ns. maltilliset muslimit lähtevät lähtevät omista maistaan karkuun tänne medän hoiviimme jättäen maansa terroristien ja diktaruuristen hallitusten pelikentäksi."

Blogisti on itse Irakin kurdi ja se maahan on jo vapautettu! :D

Sama koskee Kosovon albaaneja, eikä somalipakolaisten kohdallakaan kyse ole islamismin pelosta, vaan sodan paosta.
[..]

--------------------------------------------------------------------------------

Jos jollain on tähän kalvoon esittää osuvampi lainaus suomalaisesta julkisesta keskustelusta, viite otettaisiin kiitollisuudella vastaan. Lainauksen olisi hyvä olla ajatuksellisesti "nehän on täällä sotaa paossa"-tyyppinen.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 04.12.2010, 23:48:09
--- Dia 9b ---

Fakta: mamut lomailevat, lähettävät lapsiaan kouluun ja asuvat ”sodassa” olevassa lähtömaassaan

Somalian pohjoisosa, Somalimaa, on turvallinen
Somalit lähettäneet lapsiaan kouluun Somaliaan
Somalien tiedetään lomailleen lähtömaassaan alueilla joilta tulleiden turvapaikkahakemuksia samaan aikaan hyväksytään sotatilan vuoksi
Jotkut somalit ovat muuttaneet takaisin kotimaahansa mutta jatkaneet pohjoismaisten sosiaalitukien nostoa


--- Muistiinpanot ---

”Pitääkseen yhteyttä omaan kulttuuriin osa vanhemmista lähettää lapsiaan [Somaliaan koraanikouluun]” http://www.ts.fi/online/lahialue/100958.html
Kun Somalian laillisen hallituksen joukot valtasivat islamistien siihen asti hallitseman Mogadishun tammikuussa 2007, kaupungissa oli 50-60 Suomen somalia. Ks. http://www.halla-aho.com/scripta/huijatuksi_tulemisesta.html

Lähde ruotsalaiseen sosiaaliturvahuijaustapaukseen: http://www.friatider.se/somalisk-kvinna-var-hemma-i-8-ar-put-aterkallas-ej
Kirjoituksessa mainittu nainen teki valituksen, jonka jälkeen hänen tukensa ja oleskelulupansa jatkuivat.
Lähde Tanskan tietoihin: http://jp.dk/indland/indland_politik/article1878028.eceTukihuijauksesta halutaan Tanskassa karkoitusperuste.

---------------------------------------------------------------------------------

Mitä mieltä olette, onko tätä tarpeen käsitellä kalvosarjassa? Halla-ahohan on käsitellyt aihetta blogissaan.

Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 04.12.2010, 23:54:49
--- Dia 13 ---

Lyhensin selitetekstiä.

Ennen: "Törkeistä väkivaltarikoksista (ryöstö, törkeä ryöstö, tappo, murha, surma, tapon, murhan tai surman yritys, lapsensurma, törkeä pahoinpitely, raiskaus, törkeä raiskaus, pakottaminen sukupuoliyhteyteen) sekä pahoinpitelyistä epäillyt kansallisuuden mukaan vuonna 2008 tuhatta väestöryhmän Suomessa asuvaa jäsentä kohti"

Nyt: "Sama kuin edellinen, lisättynä pahoinpitelyillä"
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 05.12.2010, 00:00:54
Uusi dia:

--- Dia 24a ---

Fakta: Suomesta saa oleskeluluvan helpommin kuin muualta Euroopasta

Vuonna 2009 aineellisesti käsitellyistä turvapaikkahakemuksista myönteinen päätös
Suomi 77,8 %
Malta 65,5 %
Sveitsi 53,7 %
Ruotsi 37 %, Norja 42,1 %, Tanska 44,1 %
Lukuihin ei ole sisällytetty Dublin-tapauksia, ilmeisen perusteettomia tai vastaavia

Lähde: European Council on Refugees and Exiles


--- Muistiinpanot ---

Tiedot ECRE:n sivulta http://www.ecre.org/node/1680
(luettu 4.12.2010)

------------------------------------------------------------------------------

Tässä on tunnustettava kiitollisuudenvelka Roopelle, joka vastikään linkitti tänne tuon sivuston ja sillä olevan kartan Tuvassa.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 05.12.2010, 00:10:04
Uusi dia:

--- Dia 26a ---

Fakta: Suomen turvapaikanhakijalle antama raha Euroopan suurimpia

(taulukko ks. liitteenä oleva pdf-tiedosto)

--- Muistiinpanot ---

Liettuassa vastaavat luvut: vastaanottokeskuksen ulkopuolella 0 LTL, vastaanottokeskuksessa 26 LTL (n. 8 €)
Luvut koskevat yksin tullutta aikuista turvapaikanhakijaa.
Lähde: Suomen aloitteesta tehty ad hoc-kysely European Migration Networkineri maiden virkamiehille: http://www.emn.fi/files/114/FI_Final_Summary_Ad-Hoc_Query_151_Wider_Dissemination_Cash_and_other_benefits_for_asylum_seekers_2009.pdf
Eri maissa saattaa olla lisäksi erilaisia kertaluonteisia tukia esim. vaatteiden hankintaa varten.
Diassa mainituista maista useissa kuukausirahan maksaminen loppuu heti jos turvapaikkapäätös on kielteinen; Suomessa rahan maksatus jatkuu siihen asti, että kielteisen päätöksen saanut poistuu Suomesta.
Asiasta nousseen kohun jälkeen maahanmuuttoministeri Astrid Thors teki ehdotuksen kuukausirahan määrän alentamisesta 292,2e/kk vastaanottokeskukse ulkopuolella asuvalle, ja 87,66e/kk vastaanottokeskuksessa asuvalle turvapaikanhakijalle. Lakimuutos tuli voimaan keväällä 2010. Muutoksen jälkeenkin Suomen maksama kuukausiraha turvapaikanhakijalle on Euroopan toiseksi suurin Luxemburgin jälkeen.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 05.12.2010, 00:13:58
--- Dia 28 ---

Lisätty tieto:
n. 80 % turvapaikanhakijoista ei esitä edes henkilöllisyysasiakirjoja


Lisätty lähteet:
Helsingin Sanomat, Keskisuomalainen

--- Muistiinpanot ---

Lisäys: "Henkilöllisyysasiakirjattomien osuus turvapaikanhakijoista: viestintäjohtaja Tarja-Riitta Nissinen Maahanmuuttovirastosta Keskisuomalainen-lehdessä 16.12.2009 http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/hakemukset-tutkitaan-yksil%C3%B6llisesti/513808
(inkki luettu 31.1.2010)"
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 05.12.2010, 00:17:34
Uusi dia:

--- Dia 30a ---

Myytti: maahanmuuton vaikutus Suomen väestörakenteeseen on olematon

”Suomeen muutti vuonna 2008 eri oleskelulupien perusteella 19 906 ulkomaan kansalaista nettomuuton ollessa 15 410. Vuonna 2008 maassamme syntyi noin 60 000 lasta. Väestörakenteellisia vaikutuksia maahanmuutolla ei näillä määrillä ole.”
Sisäasiainministeriön maahanmuuttojohtaja Mervi Virtanen,  Helsingin Sanomat 17.8.2009


--- Muistiinpanot ---

Virtasen mielipidekirjoitus on luettavissa osoitteessa http://mediaseuranta.blogspot.com/2009/08/mervi-virtanen-maahanmuuton-faktat.html
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 05.12.2010, 00:19:25
Uusi dia:

--- Dia 30b ---

Fakta: Suomen väestörakenne muuttuu merkittävästi lähivuosikymmeninä

Helsingin kouluissa joka kymmenes lapsi maahanmuuttajataustainen
Vuoteen 2020 mennessä osuus kasvaa noin neljännekseen
Virtasen lukujen mukaan nettomuutto ulkomailta on neljännes syntyvästä ikäluokasta
Maahanmuuttajien määrällä ja laadulla on suuri vaikutus tulevaisuuden väestörakenteeseen


--- Muistiinpanot ---

Aihetta on käsitellyt Sampo Terho blogissaan http://www.sampoterho.net/?p=374
Terhon blogikirjoitus oli alun perin vastaus Virtasen omassa mielipidekirjoituksessaan esittämiin väitteisiin. Helsingin Sanomat ei julkaissut Terhon kirjoitusta.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 05.12.2010, 00:23:33
Uusi dia:

--- Dia 40a ---

Fakta: kukaan ei tiedä paljonko humanitaarinen maahanmuutto maksaa Suomelle

Ministeri Astrid Thors on kieltäytynyt selvityttämästä asiaa
Verkkouutisten laskelman mukaan maahanmuuton kokonaiskulut ovat 300 miljoonaa euroa
Luvut peräisin valtion vuoden 2011 talousarviosta
Epäsuorat kustannukset puuttuvat luvusta
Kunnille koituvat ne menot, joita valtion tuki ei kata, puuttuvat myös

Lähteet: Helsingin Sanomat 13.5.2010, Verkkouutiset 15.11.2010


--- Muistiinpanot ---

Thorsin kieltäytyminen maahanmuuton kustannusten selvittämisestä: http://www.hs.fi/verkkolehti/kotimaa/artikkeli/Eduskunta+haluaa+turvapaikanhakijoiden+eduista+selvityksen/1135256809344
Thors vastasi eduskunnan hallintovaliokunnan selvityspyyntöön seuraavasti: "Ei ministeriö ole mikään tutkimuslaitos, ei meillä tällaiseen ole resursseja. Jos tällaisen haluaa, sen voisi tilata muualta"

Verkkouutisten juttu: http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=42193%3Amaahanmuuton-kulut-300-miljoonaa-euroa-vuodessa&Itemid=8

Välillisiä, Verkkouutisten laskelmaan sisältymättömiä kustannuksia ovat mm. poliisin ja sosiaalityöntekijöiden  lisääntynyt työtaakka, kuntien uusien vuokra-asuntojen rakentamisen tarve, maahanmuuttajista koululaitokselle (pl. Valmistavaan koulutukseen osoitetut rahat) aiheutuvat kulut, terveyden- ja sairaanhoidon lisäkulut ym. Lisäksi luvut eivät sisällä maassa jo pitempään asuneiden humanitaaristen maahanmuuttajien mm. keskimääräistä suuremman sosiaalitukiriippuvuuden ja rikollisuuden aiheuttamia kustannuksia.
Kustannuksista ks. myös http://hommaforum.org/index.php/topic,33259.0.html
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 05.12.2010, 00:24:49
--- Dia 41 ---

Suurpään titteliksi vaihdettu "Vähemmistövaltuutettu 2007-2010"
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 05.12.2010, 00:30:19
--- Dia 41 ---

Viivadiagrammiin lisätty vuoden 2009 luvut: Suomi on mennyt reilusti Irlannin edelle turvapaikanhakijoiden määrissä, ja Tanskan luvut ovat edelleen Suomea pienemmät kasvustaan huolimatta. Näkyy myös että Irlannin luvut ovat jatkaneet laskuaan, vaikka Suomeen suuntautuneen lisäyksen piti väitteiden mukaan johtua heikentyneestä turvallisuustilanteesta lähtömaissa.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: pelle12 - 05.12.2010, 00:32:38
--- Dia 41 ---

Suurpään titteliksi vaihdettu "Vähemmistövaltuutettu 2007-2010"
Päinvastoin kuin taistolaisten kohdalla (mikä olikin okeus ja kohtuus, sillä pelkkä ajattelu tai mielipidehän ei ole rikos), toivoisin, että nämä nykyiset mokuttajat (uustaistolaiset tai miksi heitä kukakin haluaa nimittää) joutuisivat tekemistään vastuuseen, ts. totuuskomission tuomittaviksi. He eivät ainoastaan ajatellet ja sanoneet, vaan myös toteuttivat politiikkaansa.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 05.12.2010, 00:36:09
Uusi dia:

--- Dia 47a ---

Oikeusistuinten päätökset vaikuttavat

Ruotsin Migrationsöverdomstol teki 6.10.2009 ennakkotapaukseksi luokiteltavan päätöksen
3 somalia sai pysyvän oleskeluluvan Somaliassa käynnissä olleen aseellisen konfliktin takia
Tämän jälkeen Ruotsin turvapaikanhakijaluvut nousivat suuresti, Suomen taas laskivat


TurvapaikanhakijatRuotsiSuomi
Tammi-kesä 2009103572799
Tammi-kesä 2010140562144

Lähteet: Sveriges Radio, Migrationsverket, Migri

--- Muistiinpanosivu ---

Migrationsöverdomstolin päätöksestä kerrotaan seuraavassa uutisessa: http://sverigesradio.se/cgi-bin/international/amnessida.asp?programID=166&Nyheter=0&grupp=3724&artikel=3148313

Ruotsin kuukausittaiset turvapaikanhakijaluvut vuodelle 2009 löytyvät täältä: http://www.migrationsverket.se/download/18.78fcf371269cd4cda980001754/Inkomna+ans%C3%B6kningar+om+asyl+hel%C3%A5ret+2009.pdf
Ruotsin kuukausittaiset turvapaikanhakijaluvut vuodelle 2010 löytyvät täältä: http://www.migrationsverket.se/download/18.358c12fe127a8ff14c280001916/Inkomna+ans%C3%B6kningar+om+asyl+innevarande+%C3%A5r.pdf

Suomen kuukausittaiset turvapaikanhakijaluvut vuodelle 2009: http://www.migri.fi/download.asp?id=Turvapaikanhakijat+2009;1480;{A22DBE83-CA96-4187-993E-BBADCD7BC6C9}
Suomen kuukausittaiset turvapaikanhakijamäärät vuodelle 2010: http://www.migri.fi/download.asp?id=Tp%2Dhakijat+2010;1903;{02554125-978B-4813-8AD3-7C58A6D294E3}

Luvut näyttävät tukevan hypoteesia, että Suomi toimii turvapaikanhakijoita välittäville ihmissalakuljettajille jonkinlaisena Ruotsin varaventtiilinä: http://hommaforum.org/index.php/topic,31931.msg424819.html#msg424819
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 05.12.2010, 00:41:17
--- Dia 49 ---

Lisätty muistiinpanosivulle:

Maahanmuuttoon liittyvää keskustelua käydään myös useiden lehtien uutisten kommenteissa, blogikirjoitusten kommenteissa sekä mm. osoitteessa http://www.todellisuus.org

---------------------------------------------------------------------------

Tuleeko kenellekään mieleen muita merkittäviä paikkoja joissa maahanmuuttokeskustelua käydään?

Pitäisikö tämän kalvon muistiinpanosivuille lisätä myös viittauksia merkittävimpiin tietolähteisiin, esim. blogeihin?
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 11.12.2010, 22:54:12
Melkein viikko vierinyt eikä mitään ole kuulunut. Ovatko nuo uudet kalvot täydellisiä?

Jos mitään ei kuulu, laitan kalvosarjan viimeisimmän version jakeluun huomenissa; PDF-versiohan on jo käytettävissänne tuossa yllä, mutta nyt tulee OpenOffice Impress- ja PowerPoint-versiot.

Kommentit olisivat kuitenkin edelleen tervetulleita. Lytätäkin saa, kunhan perustelee.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Hommaforum Admin - 11.01.2011, 01:10:44
Julkaistu etusivulla. Hienoa työtä, kiitokset.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: morrjens - 11.01.2011, 15:43:06
Kalvoesitys on mainio ja havainnollistava. Ihan pieniä mietintöjä:

- Mamu-termin ylenmääräinen käyttö saattaa kalskahtaa kohdeyleisön korvaan. Jos se korvattaisiin neutraalimmalla maahanmuuttaja-sanalla, saavutettaisiin kenties asiallisempi sävy. Tällöin voisi olla todennäköisempää, että viesti menisi perille johonkuhun, jolle Homman kielipeli ei ole tuttua. Raa'at faktat kaipaavat asiatekstiä. Sen johdosta myös seuraava:

- Joidenkin kalvojen kieliasu on kömpelöhköä. Esimerkkejä:
  "autettaisiin paljon useampaa ja enemmän" - voisiko "ja enemmän" -osion tiputtaa?
  "vain somalit kokevat" - pieni alkukirjain
  "Tanskasta on irakilaisia mamuja palannut kotimaahansa mutta jatkanut tukien nostamista" - miten olisi vaikkapa "Tanskasta on palannut kotimaahansa irakilaisia maahanmuuttajia, jotka ovat jatkaneet tukien nostamista poismuutettuaan"

- Joissain kalvoissa jättimäinen otsikko on aivan kiinni bullet pointeissa, esimerkiksi kalvossa "Fakta: humanitaarinen maahanmuutto on tehoton tapa lievittää hätää." Tämä tekee kalvosta hälyisen näköisen. Kyseinen kalvo on muutenkin aivan täyteen ahdettu. Jos tekstiä pienennettäisiin vähän ja siirrettäisiin irti otsikosta, ja jos otsikkoa siirrettäisiin vaikkapa hieman alaspäin, kalvosta tulisi helppolukuisempi.

Näistä huolimatta, hieno tiivistelmä. Ajattelin alkaa linkittää sitä heti esimerkiksi Facebookissa eteenpäin.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 11.01.2011, 17:34:06
Kiitos palautteesta, morrjens!

- Mamu-termin ylenmääräinen käyttö saattaa kalskahtaa kohdeyleisön korvaan. Jos se korvattaisiin neutraalimmalla maahanmuuttaja-sanalla, saavutettaisiin kenties asiallisempi sävy. Tällöin voisi olla todennäköisempää, että viesti menisi perille johonkuhun, jolle Homman kielipeli ei ole tuttua. Raa'at faktat kaipaavat asiatekstiä.

Tässä sananvalinnan on ratkaissut käytettävissä oleva tila. Kuten toteatkin, monilla kalvoilla on jo nyt paljon tekstiä tilaan nähden. "mamu" on lyhyempi sana kuin "maahanmuuttaja". Omasta mielestäni mamu on myös neutraali koska sillä ei ole konnotaatioita mihinkään suomenkielessä jo esiintyvään kielteiseen sanaan. Voi silti olla että jotkut pitävät mamu-sanaa negatiivisena; mistähän tämä johtuu?

Mitä mieltä muut olette, kannattaisiko mamu-sana vaihtaa maahanmuuttajaksi?

Lainaus käyttäjältä: morrjens
- Joidenkin kalvojen kieliasu on kömpelöhköä. Esimerkkejä:
  "autettaisiin paljon useampaa ja enemmän" - voisiko "ja enemmän" -osion tiputtaa?
Mielestäni molemmat osat ovat oleellisia - voidaan auttaa useampia, ja panostus per henkilö voisi olla suurempi.

Lainaus
 "vain somalit kokevat" - pieni alkukirjain
Muutettu.

Lainaus
"Tanskasta on irakilaisia mamuja palannut kotimaahansa mutta jatkanut tukien nostamista" - miten olisi vaikkapa "Tanskasta on palannut kotimaahansa irakilaisia maahanmuuttajia, jotka ovat jatkaneet tukien nostamista poismuutettuaan"
Muutettu.

Lainaus
- Joissain kalvoissa jättimäinen otsikko on aivan kiinni bullet pointeissa, esimerkiksi kalvossa "Fakta: humanitaarinen maahanmuutto on tehoton tapa lievittää hätää." Tämä tekee kalvosta hälyisen näköisen. Kyseinen kalvo on muutenkin aivan täyteen ahdettu. Jos tekstiä pienennettäisiin vähän ja siirrettäisiin irti otsikosta, ja jos otsikkoa siirrettäisiin vaikkapa hieman alaspäin, kalvosta tulisi helppolukuisempi.
Totta, pienensin fonttia ja irrotin tekstilaatikoita toisistaan.

Ylläolevat muutokset tulevat näkyviin vasta kalvosarjan seuraavassa versiossa. Se ilmestynee vasta joskus huhtikuun vaalien jälkeen. Tässä päivityksessä oli ajatuksena saattaa kalvosarja ajan tasalle ja muutenkin ehompaan kuntoon niin paljon ennen vaaleja, että kiinnostuneet ehtivät sekä päivittää tietonsa että valistaa muita äänestyspäätöstään tekeviä.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: M. - 11.01.2011, 17:41:37
Lainaus
Suomessa asuva pakolainen kuluttaa paljon
enemmän luonnonvaroja kuin pakolaisen
kulttuuripiirissä asuvat ihmiset

Kulttuuripiirillä ei ole suoraa tekemistä luonnonvarojen kuluttamisen kanssa. Viittaa mielummin maantieteelliseen alueeseen tai vaikka pakolaisen kotimaahan.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: M. - 11.01.2011, 17:48:39
Lisäksi "Pakolaisten asuttaminen Suomeen kiihdyttää ympäristötuhoa, mm. kasvihuoneilmiötä" ---> ilmastonmuutosta.

"Tanskasta on irakilaisia mamuja palannut kotimaahansa mutta jatkanut tukien nostamista" ---> Tanskasta takaisin kotimaahansa palanneet irakilaiset ovat jatkaneet tukien nostamista.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 11.01.2011, 17:50:05
Lainaus
Suomessa asuva pakolainen kuluttaa paljon enemmän luonnonvaroja kuin pakolaisen kulttuuripiirissä asuvat ihmiset

Kulttuuripiirillä ei ole suoraa tekemistä luonnonvarojen kuluttamisen kanssa. Viittaa mielummin maantieteelliseen alueeseen tai vaikka pakolaisen kotimaahan.

Totta. Muutettu maantieteelliseksi lähtöalueeksi.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 11.01.2011, 17:55:11
Kiitos palautteesta sinullekin, M.!

Lisäksi "Pakolaisten asuttaminen Suomeen kiihdyttää ympäristötuhoa, mm. kasvihuoneilmiötä" ---> ilmastonmuutosta.
Muutettu.

Lainaus käyttäjältä: M.
"Tanskasta on irakilaisia mamuja palannut kotimaahansa mutta jatkanut tukien nostamista" ---> Tanskasta takaisin kotimaahansa palanneet irakilaiset ovat jatkaneet tukien nostamista.

Muutin tämän morrjensin kommentin perusteella muotoon "Tanskasta on palannut kotimaahansa irakilaisia maahanmuuttajia, jotka ovat jatkaneet tukien nostamista poismuutettuaan".
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: O. M. Hietamaa - 11.01.2011, 22:04:52
Omasta mielestäni mamu on myös neutraali koska sillä ei ole konnotaatioita mihinkään suomenkielessä jo esiintyvään kielteiseen sanaan.

On sillä. Kun ensimmäisen kerran törmäsin tuohon sanaan tohtori Halla-ahon vieraskirjassa pari vuotta sitten, oletin ilman muuta sen tarkoittavan 'mammanpoikaa', mikä ensi alkuun vaikeutti keskustelun ymmärtämistä melkoisesti, kuten arvata voi. Minun toistaitoisuuteni nuivan kielenkäytön nyanssien tajuamisessa on toki yksittäistapaus, jota ei saa yleistää, mutta...

Lainaus
Voi silti olla että jotkut pitävät mamu-sanaa negatiivisena; mistähän tämä johtuu?

Mamu on melko uusi koostesana (http://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=170), joka ei ole vielä levinnyt läheskään yhtä laajaan käyttöön kuin vanhemmat sellaiset sanat lukihäiriö, luomu, mopo, Akava, Kela ym. Eräät näistä sanoista ovat jo lähes täysin syrjäyttäneet alkuperäiset pitemmät muodot, ja samoin kenties mamu tulee aikanaan syrjäyttämään maahanmuuttajan, mutta sen näyttää aika.

Yli kymmenvuotisesta historiastaan (http://www.city.fi/artikkeli/Mamu-sanasta/3540/?nosm=1) huolimatta mamu ei ole vielä niin vakiintunut, että sitä käytettäisiin esim. valtiokoneiston propagandauutisissa maahanmuuttajan sijasta. Niinpä on syytä uskoa, ettei se vielä ole kansan syville riveille niin tuttu kuin täältä Homman poteroista katsoen saattaisi kuvitella. Monet tuskin tietävät, että sana lienee peräisin vastapuoleltamme, monikulttuuritotalitaristien omasta kielenkäytöstä, vaan yhdistävät sen oikopäätä "rasisteihin", joten...

Lainaus
Mitä mieltä muut olette, kannattaisiko mamu-sana vaihtaa maahanmuuttajaksi?

Mainituista syistä pitäytyisin toistaiseksi, vaikka se ehkä vaikuttaakin liioitellun varovaiselta, maahanmuuttaja-sanaan.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 11.01.2011, 23:07:19
Mainituista syistä pitäytyisin toistaiseksi, vaikka se ehkä vaikuttaakin liioitellun varovaiselta, maahanmuuttaja-sanaan.

OK, on tosiaan parempi olla varovainen kuin suunnata ihmisten huomio sivuseikkoihin ("mikä mamu?") heidän katsellessaan kalvosarjaa. Ja jos mamu-sana yleistyy nimenomaan tämän forumin kautta, siihen saattaa tulla monilla rasistinen konnotaatio ihan guilt by association-ilmiön kautta.

Eli rationaalisesti ottaen mamu-sanaa voisi käyttää, mutta kun ihmiset eivät keskimäärin ole kovin rationaalisia.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Lauri Karppi - 12.01.2011, 14:08:45
Luin tuon vasta, todella hieno. Ehkä siinä viimeisessä kohdassa, missä käsitellään politiikkaa, olisin muotoillut jotain toisin. Siinä sanotaan vain, että "äänestä", mutta jotenkin olisi ehkä voinut vielä tehdä katsausta, mitkä edustajat äänestivät kyllä mamujen lisäämiselle. Tai vaikka prosentteina käydä läpi puolueittain. Tai jotenkin tuoda esille sen kaksinaamaisuuden, että vaikka joka puolueessa on nyt niitä, mukamas maahanmuutosta omilla aivoilla ajattelevia ehdokkaina, niin sillä ei ole mitään merkitystä koska ne kaikki kuitenkin äänestävät tasan tarkkaan niinkuin käsketään.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Malla - 12.01.2011, 14:17:45

"Tanskasta on irakilaisia mamuja palannut kotimaahansa mutta jatkanut tukien nostamista" ---> Tanskasta takaisin kotimaahansa palanneet irakilaiset ovat jatkaneet tukien nostamista.

Jos tilasta puute: "takaisin" on turha, "palanneet" riittää.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Embo - 12.01.2011, 21:19:26
Hyviä kalvoja, jokainen voi sitten viilailla niitä graafisesti itse, jos tarvetta on.

Hyvää oli myös se, että kalvoissa tarjoiltiin pelkät luulot ja tosiasiat (tykkään näistä sanoista muuten enemmän kuin anglismeista "myytti" ja "fakta"), mutta ei tarjoiltu johtopäätöksiä.

Sitten ajatuksia esityksestä, joissa tätä kalvosarjaa käytettäisiin pohjana:

Jos pitäisin tästä esitelmän, niin muistaisin mainita, että sodan pakeneminen ei ole pakolaisuuden kriteeri, ja täten oikeita pakolaisia on alle 5 % kaikista turvapaikanhakijoista. Puhuisin myös pakolainen-käsitteen tahallisesta hämärtämisestä.

Lisäksi vetäisin johtopäätöksen: nykyinen humanitaarinen maahanmuutto synnyttää meille etnisen alaluokan, jossa huono-osaisuus periytyy sukupolvelta toiselle. Ehkä tätä voisi terästää tiedoilla maahanmuuttajien heikosta siirtymisestä peruskoulun jälkeisiin opintoihin, niin asia tulisi selväksi. Mainitsisin myös, että tällaisen alaluokan ainoa kustannus ei ole rahallinen, vaan myös sosiaalinen.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 12.01.2011, 22:15:29
Luin tuon vasta, todella hieno. Ehkä siinä viimeisessä kohdassa, missä käsitellään politiikkaa, olisin muotoillut jotain toisin. Siinä sanotaan vain, että "äänestä", mutta jotenkin olisi ehkä voinut vielä tehdä katsausta, mitkä edustajat äänestivät kyllä mamujen lisäämiselle. Tai vaikka prosentteina käydä läpi puolueittain. Tai jotenkin tuoda esille sen kaksinaamaisuuden, että vaikka joka puolueessa on nyt niitä, mukamas maahanmuutosta omilla aivoilla ajattelevia ehdokkaina, niin sillä ei ole mitään merkitystä koska ne kaikki kuitenkin äänestävät tasan tarkkaan niinkuin käsketään.

Kiitos kommentista. Tuollainen lista on hyvä pitää julkisena ja linkittää ennen vaaleja, mutta mielestäni sen paikka ei ole tässä kalvosarjassa.

Kalvosarjan perusidea on paljastaa totuus tietyistä usein kuulluista väitteistä. En ole ainakaan huomannut että kukaan olisi väittänyt esim. Kokoomuksen edustajien äänestäneen vuoden 2009 ulkomaalaislain uudistusta vastaan.

Tuossa kalvosarjassa on myös pyritty välttämään puoluepoliittisia kannanottoja ihan tietoisesti. Ei ole maahanmuuttopolitiikan järkevöittämiselle mitenkään eduksi, jos maahanmuuttokritiikki profiloituu vain tiettyjen puolueiden asiaksi. Paljon parempi on, jos suurten puolueiden kannattajien keskimääräinen nuivuus alkaa vaikuttaa noiden puolueiden politiikkaan; kannattajathan ovat nuivempia kuin puolueiden eliitti, kuten kevään 2009 Homma-gallup aikanaan todisti.

Kolmas syy miksi tämä kalvosarja ei ole paras paikka tuollaiselle luettelolle on se, että kun ihminen ottaa asioista selvää (se ylempänä oleva kohta ko. kalvolla), hän osaa kyllä kohdistaa äänensä oikein.

Neljänneksi kalvosarjan linjaan kuuluu puolueettomuus. Se lisää uskottavuutta, ja sen ansiosta useampi voi käyttää kalvosarjaa maahanmuuttokritiikin eteenpäinviemiseen.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 12.01.2011, 22:29:51

"Tanskasta on irakilaisia mamuja palannut kotimaahansa mutta jatkanut tukien nostamista" ---> Tanskasta takaisin kotimaahansa palanneet irakilaiset ovat jatkaneet tukien nostamista.

Jos tilasta puute: "takaisin" on turha, "palanneet" riittää.

Totta.

Apropos, tuleeko jollekulle ilmaisusta "Tanskasta takaisin kotimaahansa palanneet irakilaiset" mieleen että puhuttaisiin kaikista irakiin palanneista? Tarkoitushan tuossa on sanoa että tällaisia tapauksia on ollut.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 12.01.2011, 22:51:10
Hyvää oli myös se, että kalvoissa tarjoiltiin pelkät luulot ja tosiasiat (tykkään näistä sanoista muuten enemmän kuin anglismeista "myytti" ja "fakta"), mutta ei tarjoiltu johtopäätöksiä.
Syy noiden sanojen käyttöön on että fakta on lyhyempi kuin tosiasia. Kalvoissa täytyy tehdä kompromisseja fonttikoon ja tekstin määrän välillä, ja nuo sanat toistuvat kalvoissa usein. Ehkä myytin ja faktan voisi korvata lyhyillä suomenkielen sanoilla "luulo" ja "totuus"; mitä mieltä olette?

Lainaus
Jos pitäisin tästä esitelmän, niin muistaisin mainita, että sodan pakeneminen ei ole pakolaisuuden kriteeri, ja täten oikeita pakolaisia on alle 5 % kaikista turvapaikanhakijoista. Puhuisin myös pakolainen-käsitteen tahallisesta hämärtämisestä.
Hyvä pointti. Tuossa yhteydessä voi viitata myös YK:n pakolaissopimuksen määritelmään (http://en.wikipedia.org/wiki/Convention_Relating_to_the_Status_of_Refugees); tuohon määritelmäänhän viittaa Suomen ulkomaalaislakikin.

Lainaus
Lisäksi vetäisin johtopäätöksen: nykyinen humanitaarinen maahanmuutto synnyttää meille etnisen alaluokan, jossa huono-osaisuus periytyy sukupolvelta toiselle. Ehkä tätä voisi terästää tiedoilla maahanmuuttajien heikosta siirtymisestä peruskoulun jälkeisiin opintoihin, niin asia tulisi selväksi. Mainitsisin myös, että tällaisen alaluokan ainoa kustannus ei ole rahallinen, vaan myös sosiaalinen.
Tämäkin kannattaa mainita. Siinä yhteydessä on tosin hyvä perustella, miksi kotouttamiseen tehtävät lisäpanostukset eivät millään järkevillä resursseilla voi tuollaista kehityskulkua estää, jos tulijoiden määrä kasvaa.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Embo - 13.01.2011, 16:36:56
Syy noiden sanojen käyttöön on että fakta on lyhyempi kuin tosiasia. Kalvoissa täytyy tehdä kompromisseja fonttikoon ja tekstin määrän välillä, ja nuo sanat toistuvat kalvoissa usein. Ehkä myytin ja faktan voisi korvata lyhyillä suomenkielen sanoilla "luulo" ja "totuus"; mitä mieltä olette?

Näin on, tila on kalvoissa kortilla. Kannattaisin tuota luulo-totuus-yhdistelmää, tai miten olisi esim. väite-totuus?
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Lasse Nortunen - 13.01.2011, 19:34:03
Onnistuuko tuota diasarjaa saamaan pyörimään ihan perus blogiin? Onko se teknisesti mahdollista? Itse kun olen tippunut tästä tietokonemaailman kuvioista jo ajat sitten.

Olisi todella komiaa, jos diasarja pyörisi blogissani PowerPoint esityksen tyylisesti.

Kiitos neuvoista jo etukäteen,

Lasse
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 13.01.2011, 23:05:33
Syy noiden sanojen käyttöön on että fakta on lyhyempi kuin tosiasia. Kalvoissa täytyy tehdä kompromisseja fonttikoon ja tekstin määrän välillä, ja nuo sanat toistuvat kalvoissa usein. Ehkä myytin ja faktan voisi korvata lyhyillä suomenkielen sanoilla "luulo" ja "totuus"; mitä mieltä olette?

Näin on, tila on kalvoissa kortilla. Kannattaisin tuota luulo-totuus-yhdistelmää, tai miten olisi esim. väite-totuus?

Väite-totuus kuulostaa jopa paremmalta: väite on neutraalimpi sana kuin luulo. Luulo-sanan käyttäminen saattaa ärsyttää joitakuita.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 13.01.2011, 23:23:56
Onnistuuko tuota diasarjaa saamaan pyörimään ihan perus blogiin? Onko se teknisesti mahdollista? Itse kun olen tippunut tästä tietokonemaailman kuvioista jo ajat sitten.

Olisi todella komiaa, jos diasarja pyörisi blogissani PowerPoint esityksen tyylisesti.

Ainakin niin sen luulisi onnistuvan, että konvertoit kalvot Adoben Flash-formaattiin ja sitten laitat sen Flash-animaation pyörimään. Konvertterisoftaa näyttää löytyvän paljonkin, pari katsausta niihin on täällä (http://www.pptfaq.com/FAQ00147.htm).

Toinen mahdollisuus on, että talletat kalvot html-muodossa ja sitten laitat ne html:t erilliseen frameen jossa vierailija voi klikkaamalla selata niitä. On varmaankin mahdollista saada ne pyörimään slideshowna ihan itsekseenkin siinä framessa, mutta itse en tiedä miten; mashuppina se onnistunee tavalla tai toisella.

Kolmas keino on nauhoittaa slideshow jollain softalla (googlaa "screen recording software") ja laittaa kalvot pyörimään filminä.

Mitä keinoa käyttää? Flash-muunnos lienee helpoin mutta maksaa: tarvinnet sekä konvertterisoftan että Adobe Flashin (Flash viewer ei riitä). html-keino on halpa, ilmainen jos osaa; pitäisi vaan osata. Screen recordingin pyörittäminen lienee myös helpohkoa mutta saattaa syödä resursseja serveriltäsi.

Voisiko joku asioita paremmin tunteva neuvoa?
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: eliasj - 14.01.2011, 00:55:19
Hienoa työtä! Voisit varmaan julkaista "bugikorjauksia" ennen vaalejakin kalvosarjaan. Ei siis uusia dioja tai uusia asioita, mutta pieniä korjauksia. Ei ole iso homma, mutta auttaa kalvosarjan käyttäjiä. Vähän samaan tapaa kuin ohjelmistojakin kehitetään – korjauksia tulee vanhaankin versioon, mutta uudet ominaisuudet tulevat vasta seuraavaan.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Jouko - 14.01.2011, 12:22:26
Mamu-sana on hyväksytty jo virkakieleenkin joten sitä voi käyttää normaalissa puhekielessä ilman rasisti-leiman pelkoakin. Tosin on taas se vaara olemassa että kaikki mamut mielletään samaan kastiin kuuluviksi.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 14.01.2011, 23:35:02
Hienoa työtä! Voisit varmaan julkaista "bugikorjauksia" ennen vaalejakin kalvosarjaan. Ei siis uusia dioja tai uusia asioita, mutta pieniä korjauksia. Ei ole iso homma, mutta auttaa kalvosarjan käyttäjiä. Vähän samaan tapaa kuin ohjelmistojakin kehitetään – korjauksia tulee vanhaankin versioon, mutta uudet ominaisuudet tulevat vasta seuraavaan.

Jos tämä toimisikin jotenkin sourceforge-periaatteella, ei varmaankaan olisi mikään ongelma lykätä uusia versioita ulos aina kun jotain muutetaan. Nyt kuitenkin 1) lataan päivitetyt tiedostot tiedostonjakosaitille, 2) lähetän asiasta viestin Hommaforum Adminille, joka 3) ystävällisesti käy hakemassa ne sieltä, 4) vie ne Homma-serverin asianosaiseen hakemistoon, ja 5) linkittää ne etusivulle ja muihin asiaankuuluviin paikkoihin.

Kaikkiaan joka päivityksestä tulee aika paljon hommaa muutenkin vapaaehtoistyötä tekevälle adminille, joten en viitsi tehdä sitä jokaisen pikkumuutoksen jälkeen.

Epäilemättä asiaa voitaisiin yksinkertaistaa tietoteknisin keinoin, mutta siinä pitää muistaa sekin että Homma-serveri on luultavasti jatkuvasti kohtalaisen kovassa kuormituksessa. Onko jollain tietotekniikkaa osaavalla ajatuksia? Joomlan sisällä asiaa ei voine hoitaa, vai voiko?
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Tunkki - 14.01.2011, 23:57:39

Epäilemättä asiaa voitaisiin yksinkertaistaa tietoteknisin keinoin, mutta siinä pitää muistaa sekin että Homma-serveri on luultavasti jatkuvasti kohtalaisen kovassa kuormituksessa. Onko jollain tietotekniikkaa osaavalla ajatuksia? Joomlan sisällä asiaa ei voine hoitaa, vai voiko?

Entäpä jos jakaisit tiedoston/tiedostot käyttäen Dropboxia?

http://www.dropbox.com

Hommassa linkkinä näkyisi URL jakamaasi materiaaliin jota itse ylläpidät tuolla  Dboxin palvelimella, levytila ja kaista menee heidän piikkiinsä.

Jos kilke ei ole ennestään tuttu, katso se etusivulla tarjottu esittelyvideo.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 15.01.2011, 17:10:21
Epäilemättä asiaa voitaisiin yksinkertaistaa tietoteknisin keinoin, mutta siinä pitää muistaa sekin että Homma-serveri on luultavasti jatkuvasti kohtalaisen kovassa kuormituksessa. Onko jollain tietotekniikkaa osaavalla ajatuksia?

Entäpä jos jakaisit tiedoston/tiedostot käyttäen Dropboxia?

Vaikuttaa lupaavalta. Ainakin kehitysversiot voisi pitää tuolla, ja Homma-serverille ladattaisiin vain jakeluversiot. Kaikkien versioiden pitäminen Dropboxissa on hieman riskialtista puuhaa, hehän voivat lopettaa toimintansa, alkaa periä maksuja, asettaa rajoituksia jne. Kiitos vinkistä!
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: O. M. Hietamaa - 16.01.2011, 20:34:43
Eli rationaalisesti ottaen mamu-sanaa voisi käyttää, mutta kun ihmiset eivät keskimäärin ole kovin rationaalisia.

Mamu-sanasta vielä sen verran, että se saa maahanmuuttaja Enrique Tessierin veren kiehumaan (http://nemoo.wordpress.com/2011/01/13/are-you-in-favor-of-mamu-or-maahanmuuttaja-or-none-of-the-above/).

Tessieri tosin on kiihkoilija, jonka mielestä jopa maahanmuuttajataustainen on loukkaava sana — eikä edes siksi että se todistetusti loukkaisi ketään muuta kuin häntä itseään, vaan siksi että sellaiset sanat jotenkin mystis-maagisesti "sulkevat ihmisiä yhteiskuntamme ulko- eikä sisäpuolelle" — joten tämä vain kevennyksenä.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: UusiPersu - 23.01.2011, 12:56:18
Onnistuuko tuota diasarjaa saamaan pyörimään ihan perus blogiin? Onko se teknisesti mahdollista? Itse kun olen tippunut tästä tietokonemaailman kuvioista jo ajat sitten.

Olisi todella komiaa, jos diasarja pyörisi blogissani PowerPoint esityksen tyylisesti.

Ainakin niin sen luulisi onnistuvan, että konvertoit kalvot Adoben Flash-formaattiin ja sitten laitat sen Flash-animaation pyörimään. Konvertterisoftaa näyttää löytyvän paljonkin, pari katsausta niihin on täällä (http://www.pptfaq.com/FAQ00147.htm).

Toinen mahdollisuus on, että talletat kalvot html-muodossa ja sitten laitat ne html:t erilliseen frameen jossa vierailija voi klikkaamalla selata niitä. On varmaankin mahdollista saada ne pyörimään slideshowna ihan itsekseenkin siinä framessa, mutta itse en tiedä miten; mashuppina se onnistunee tavalla tai toisella.

Kolmas keino on nauhoittaa slideshow jollain softalla (googlaa "screen recording software") ja laittaa kalvot pyörimään filminä.

Mitä keinoa käyttää? Flash-muunnos lienee helpoin mutta maksaa: tarvinnet sekä konvertterisoftan että Adobe Flashin (Flash viewer ei riitä). html-keino on halpa, ilmainen jos osaa; pitäisi vaan osata. Screen recordingin pyörittäminen lienee myös helpohkoa mutta saattaa syödä resursseja serveriltäsi.

Voisiko joku asioita paremmin tunteva neuvoa?

Minusta slaidit pitäisi saada ehdottomasti staattiseen html-muotoon. Slaidit ovat tällä hetkellä ainut kokonaisuus, jossa on edes jollain tapaa tiivistettynä the homma. Nyt tuttavani eivät saa slaideja auki, koska heillä ei ole officea. Tämä vähentää mielestäni merkittävästi slaidien lukijamäärää.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 23.01.2011, 13:47:38
Minusta slaidit pitäisi saada ehdottomasti staattiseen html-muotoon. Slaidit ovat tällä hetkellä ainut kokonaisuus, jossa on edes jollain tapaa tiivistettynä the homma. Nyt tuttavani eivät saa slaideja auki, koska heillä ei ole officea. Tämä vähentää mielestäni merkittävästi slaidien lukijamäärää.

Office on tosiaan maksullinen ohjelma, mutta OpenOffice on ilmainen, ja löytyy täältä (http://www.openoffice.org/). Se on helppo asentaa omalle koneelleen. Hieman (mutta ei paljon) vanhentunut versio kalvosarjasta löytyy myös PDF-muodossa tästä ketjusta ylempää (http://hommaforum.org/index.php/topic,18528.msg523761.html#msg523761), ja sitä voi katsella myös kavereiden tai kirjaston koneella.

html-versiokin on helppo tehdä: OpenOfficessa tarvitsee vain tallettaa sarja html-muodossa. Ongelmaksi tulee että se pitää sitten saada jollekin www-serverille. Jos ylläpito suostuu sen Homma-serverille ottamaan, voin toki toimittaa nuo html:t. Mitä mieltä muut olette, olisiko html-versiosta lisäarvoa?
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: UusiPersu - 23.01.2011, 16:26:06
html-versiokin on helppo tehdä: OpenOfficessa tarvitsee vain tallettaa sarja html-muodossa. Ongelmaksi tulee että se pitää sitten saada jollekin www-serverille. Jos ylläpito suostuu sen Homma-serverille ottamaan, voin toki toimittaa nuo html:t. Mitä mieltä muut olette, olisiko html-versiosta lisäarvoa?

Vuosia ohjelmistokehityksessä mukana olleena voin sanoa, että käyttäjälle ei kelpaa mikään muu kuin se helpoin tapa. Jos jonkin asian saavuttaminen vaatii käyttäjältä ylimääräisiä ponnisteluita, jättää käyttäjä asian tekemättä. Tämähän koitui Nokia Ovi -kaupan kohtaloksi, koska sieltä ostaminen vaati liian monta klikkausta.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: UusiPersu - 01.03.2011, 22:14:27
Come on! Väittely mokuttajan kanssa meneillään. Olisin tarkistanut slaideista parit faktat eikä koneelle ole asennettu Officea. Turhauttaa. Ei olisi varmaan iso homma laittaa niitä html-sivuiksi.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: aféni Watson - 01.03.2011, 22:17:48
Come on! Väittely mokuttajan kanssa meneillään. Olisin tarkistanut slaideista parit faktat eikä koneelle ole asennettu Officea. Turhauttaa. Ei olisi varmaan iso homma laittaa niitä html-sivuiksi.


Kaikki sivut on kyllä tässä ketjussa, että siitä vaan etsimään. :)
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 02.03.2011, 00:10:23
Come on! Väittely mokuttajan kanssa meneillään. Olisin tarkistanut slaideista parit faktat eikä koneelle ole asennettu Officea. Turhauttaa. Ei olisi varmaan iso homma laittaa niitä html-sivuiksi.

Tähän hätään saat uusimman version ohessa pdf-muodossa. Varmaan Adobe Acrobat Reader tai jokin muu pdf-ohjelma on koneellasi?

Lisäksi muistutan, että OpenOffice (ja LibreOffice) ovat ilmaisia ja ne voi kuka tahansa asentaa koneelleen.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: kolki - 08.06.2011, 12:02:34
Minusta slaidit pitäisi saada ehdottomasti staattiseen html-muotoon. Slaidit ovat tällä hetkellä ainut kokonaisuus, jossa on edes jollain tapaa tiivistettynä the homma. Nyt tuttavani eivät saa slaideja auki, koska heillä ei ole officea. Tämä vähentää mielestäni merkittävästi slaidien lukijamäärää.
Ilmaisia ja kevyempiä ohjelmia tiedostojen katseluun on olemassa netissä paljonkin.
PowerPointin .ppt ja .pps-tiedostot saa auki ilmaisella Microsoft Office PowerPoint Viewer -ohjelmalla (http://www.microsoft.com/downloads/fi-fi/details.aspx?FamilyID=048DC840-14E1-467D-8DCA-19D2A8FD7485) ja pdf-tiedostojen katselemiseen käytän itse Foxit readeria (http://www.foxitsoftware.com/products/reader/).
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: gml - 22.12.2011, 17:35:48
Heips!

Kirjoitin hieman omaa pohdiskelua tähän kalvosarjaan liittyen tämän linkin (http://www.mirule.org/aanestajien-liitto-ry/Keskustelu/Totta-vai-tarua/Homman-kalvosetti/900311410) taakse. Saa mielellään kommentoida siellä tai täällä tai täällä (http://todellisuus.org/index.php?topic=1656.0).

Tasapuolisen hyvää joulua kaikille :)
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Miniluv - 22.12.2011, 21:06:08
Eikö tämä ole paras paikka kommentoida? Siis jos tarkoitus on vaikuttaa lopputulokseen eikä pelkkä yritys lapioida internet täyteen merkkejä.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 22.12.2011, 22:25:07
Kirjoitin hieman omaa pohdiskelua tähän kalvosarjaan liittyen tämän linkin (http://www.mirule.org/aanestajien-liitto-ry/Keskustelu/Totta-vai-tarua/Homman-kalvosetti/900311410) taakse. Saa mielellään kommentoida siellä tai täällä tai täällä (http://todellisuus.org/index.php?topic=1656.0).

Kiitos mielenkiinnostasi kalvosarjaa kohtaan. On hyvä, että sitä tarkastellaan kriittisesti, tähän mennessä kritiikkiä onkin tullut melko vähän. En ehdi kommentoida kirjoitustasi ennen joululomaa, mutta yritän palata aiheeseen viimeistään tammikuussa.

Nyt vain lyhyt kommentti kalvosarjan tarkoituksesta. Sen perusajatus on tapauksesta riippuen kumota tai kyseenalaistaa joukko toisinaan esitettyjä, huteralla pohjalla olevia väitteitä humanitaarisesta maahanmuutosta.

On toivottavaa, että muutkin osallistuvat keskusteluun.

Hyvää joulua minultakin kaikille!
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Roope - 26.12.2011, 20:22:03
Lainaus
Tämän projektin tavoitteena on käydä homman maahanmuuttokriittinen kalvosetti (http://www.mirule.org/document.aspx?docguid=f8c4427f-7af4-4168-a181-96e03988d71a.pdf) läpi kalvo kalvolta ja esittää siihen liittyen havaintoja ja kriittistä pohdintaa.

Kalvosetin tarkoituksena on nähdäkseni humanitaarisen maahanmuuton kyseenalaistaminen esittämällä erilaisia sitä koskevia väitteitä ja toteamalla, että väitteet eivät pidä paikkaansa.

Tärkein kysymys jää kuitenkin kalvosetissä vailla pohdintaa: Onko kansainvälinen suojelu, turvapaikan antaminen ihmiselle, joka tarvitsee suojelua, yleensäkään välttämätöntä? Miksi tekisimme tämän? Miksi emme? Löytyykö tälle joku moraalinen peruste, ja mikä on tämän moraalisen perusteen painoarvo suhteessa kaikkiin (kuvitteellisiin tai vähemmän kuvitteellisiin) ongelmiin, joita tämän moraalisen aatteen toteuttaminen aiheuttaa?

Olette kaikki tervetulleita mukaan keskustelemaan! Yksityiskohdista saivartelemisen asemesta olisi kiva antaa hieman enemmän painoarvoa tälle moraaliselle keskustelulle, mutta se on vain nöyrä toivomus :).
Kalvosetin yhteenvedot (http://www.mirule.org/aanestajien-liitto-ry/Keskustelu/Totta-vai-tarua/Homman-kalvosetti/900311410)

Enimmäkseen helposti kumottavia väitteitä tai vain vastakkaisia mielipiteitä aiheesta, mutta myös sellaista, mistä olen itsekin samaa mieltä, kuten Lex Thorsin vaikutuksesta turvapaikanhakijamääriin (jota ei tosin väitetä tekstissä, mutta graafista voi saada sellaisen käsityksen). Voivat auttaa tekstien muotoilussa ja laajemman taustamateriaalin tekemisessä, joten kannattaa käydä läpi, ja saa tuonne näköjään kommentoidakin.

Peukku täältä, vaikka paljon mieluummin saivartelenkin yksityiskohdista kuin väittelen moraalisten perusteiden painoarvoista.

edit:

Ai, tämä olikin jo edellisessä viestissä.

Kirjoitin hieman omaa pohdiskelua tähän kalvosarjaan liittyen tämän linkin (http://www.mirule.org/aanestajien-liitto-ry/Keskustelu/Totta-vai-tarua/Homman-kalvosetti/900311410) taakse.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Hoomeri - 26.12.2011, 20:47:46
Kyllä kai tärkeintä olisi vaikuttaa sinne lähtömaahan niin, että asukkaiden ei tarvitsisi lähteä sieltä mihinkään.

Toissijaisesti järjestetään lähtömaan lähialueelle pakolaisille siedettävät olot kunnes paluu on mahdollista.

Akuuteimmin apua tarvitsevat ovat kuitenkin siellä alueella eikä heillä ole mahdollisuuksia matkustaa tuhansien kilometien päähän. On todellisten avuntarvitsijoiden heitteillejättöä, jos keskitymme auttamaan niitä, jotka ovat omin avuin tänne asti päässeet. He pystyvät huolehtimaan itsestään ilman meidän apuammekin.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 04.01.2012, 22:51:02
Enimmäkseen helposti kumottavia väitteitä tai vain vastakkaisia mielipiteitä aiheesta, mutta myös sellaista, mistä olen itsekin samaa mieltä, kuten Lex Thorsin vaikutuksesta turvapaikanhakijamääriin (jota ei tosin väitetä tekstissä, mutta graafista voi saada sellaisen käsityksen). Voivat auttaa tekstien muotoilussa ja laajemman taustamateriaalin tekemisessä, joten kannattaa käydä läpi, ja saa tuonne näköjään kommentoidakin.

Tuo lex Thors tosiaan kannattaa poistaa siitä graafista, ja teen poiston seuraavaan versioon. Kerro ihmeessä niistä muistakin heikkouksista - kalvosarja kaipaa varmasti parantelua.

Muille tiedoksi, että Roope on vastannut ansiokkaasti joihinkin gml:n esittämiin väitteisiin gml:n kirjoituksen vastausosioissa.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 04.01.2012, 22:59:36
Kirjoitin hieman omaa pohdiskelua tähän kalvosarjaan liittyen tämän linkin (http://www.mirule.org/aanestajien-liitto-ry/Keskustelu/Totta-vai-tarua/Homman-kalvosetti/900311410) taakse. Saa mielellään kommentoida siellä tai täällä tai täällä (http://todellisuus.org/index.php?topic=1656.0).

No niin, nyt olen ehtinyt istahtaa sen verran koneen ääreen että vastauksia alkaa tulemaan. Jotta viestit pysyisivät siedettävän kokoisina, vastaan yhdessä viestissä aina yhteen gml:n kirjoituksen otsikkoon.

Aloitetaan kuitenkin eettisillä kysymyksillä:

Lainaus käyttäjältä:  gml mirule.orgissa
Tärkein kysymys jää kuitenkin kalvosetissä vailla pohdintaa: Onko kansainvälinen suojelu, turvapaikan antaminen ihmiselle, joka tarvitsee suojelua, yleensäkään välttämätöntä? Miksi tekisimme tämän? Miksi emme? Löytyykö tälle joku moraalinen peruste, ja mikä on tämän moraalisen perusteen painoarvo suhteessa kaikkiin (kuvitteellisiin tai vähemmän kuvitteellisiin) ongelmiin, joita tämän moraalisen aatteen toteuttaminen aiheuttaa?

Epäilemättä mielenkiintoisia kysymyksiä, mutta eivät tämän kalvosarjan aihe. Salongissa on jo olemassa ketju (http://hommaforum.org/index.php/topic,415.0.html), jonka piiriin nuo kuuluvat.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 04.01.2012, 23:11:01
Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Väite: Humanitaarinen maahanmuutto koostuu kiintiöpakolaisista ja turvapaikanhakijoista, syynä pitäisi olla kotimaassa kohdattu vaino (sivu 2)

Väite ei pidä Suomen osalta paikkaansa.

- Ns. "humanitaarisiin maahanmuuttajiin" voidaan katsoa paitsi UNHCR-kiintiöpakolaiset ja turvanpaikanhakijat niin myös toissijaisen suojelun ja "humanitaarisen suojelun" perusteella oleskelulupaa hakevat.
- Kansainvälisen suojelutarpeen syynä voi vainon lisäksi olla kuolemanrangaistuksen tai kidutuksen uhka tai esim aseellisesta selkkauksesta tai ympäristökatastrofista johtuva vakava vaara.

Tuskin monikaan hakee oleskelulupaa toissijaisen tai humanitaarisen suojelun perusteella, vaan tuollaisella perusteella oleskelulupa myönnetään turvapaikanhakijalle. Turvapaikanhakija hakee kansainvälistä suojelua, ja voi saada turvapaikan tai oleskeluluvan toissijaisen, humanitaarisen tai kansainvälisen suojelun perusteella. Koko humanitaarisen suojelun käsite on Suomen lainsäädännön erityispiirre, jota kansainväliset sopimukset eivät edellytä; sitä onkin maahanmuuttokriitikkopiireissä arvosteltu paljon.

Kyseisessä kalvossa ei tavoiteltu juridista määritelmää vaan kuulijalle/lukijalle yleiskäsitystä siitä, mistä humanitaarisessa maahanmuutossa on kyse. Toki on totta, että asiat voi ja kannattaakin esittää tarkemmin, ja sana vaino esiintyy ulkomaalaislaissa eli omaa juridisen merkityksen.

Kalvosarjan seuraavaan versioon on tulossa kalvoon 2 seuraavat täpät:

Syynä pitäisi olla kotimaassa
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 04.01.2012, 23:39:36
Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Väite: Humanitaarinen maahanmuutto on tehoton tapa lievittää hätää (sivut 4-6)

Sivuilla esitetään erilaisia väitteitä siitä miksi ihmisten suojeleminen humanitaarisin perustein ei ole väitteiden tekijöiden mielestä suotavaa ja joissakin tapauksissa jopa tehotonta silloin kun muualla olisi toisia ihmisiä, joita voisi tehokkaammin auttaa.

Moraalinen lähtökohta, joka jättää ihmisiä oman onnensa nojaan mikäli muita ihmisiä voi auttaa tehokkaammin, on ongelmallinen eikä kovin helposti yhteensovitettavissa perinteisten ihmisoikeuskäsitysten kanssa.

Kalvoilla 4-6 vastataan väitteeseen, että humanitaarinen maahanmuutto olisi tehokas tapa lievittää hätää.

Monien mielestä niukat resurssit on kohdistettava ja avun kohteet valittava niin, että niillä saadaan aikaan mahdollisimman paljon hyvää; rajallisilla resursseilla kaikkia ei voi auttaa riittävästi. Tämä on hyvin lähellä utilitarismin perusajatusta. Jos utilitaristi joutuisi valitsemaan, tarjotako yhdelle ihmiselle mukavahkot oltavat Suomessa vuodeksi vai pelastaako esimerkiksi 4000 ihmistä poliolta (jos niistä rokotetuista prosentti olisi muuten sairastunut polioon), utilitaristi valitsisi jälkimmäisen. Toki tällaista ajattelutapaa voi arvostella. Kalvosarja ei kuitenkaan ota kantaa eettisiin kysymyksiin, vaan ne jätetään kuulijan/lukijan itsensä mietittäviksi.

Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Moraalisen ongelman lisäksi pari virheellistä johtopäätöstä:
- Kalvosetin väitteistä poiketen pakolaisten asuttaminen ei kiihdytä millään merkittävällä tavalla ilmastomuutosta.

Kalvosarjassa ei käytetty sanaa merkittävä. Käytännössä jokainen – ehkä Pentti Linkolaa lukuun ottamatta – kuluttaa enemmän luonnonvaroja (mukaan lukien fossiiliset polttoaineet) Suomessa kuin esim. Afrikassa asuessaan. Jokainen humanitaarinen maahanmuuttaja tietenkin siten kiihdyttää kasvihuoneilmiötä suunnilleen sen verran, minkä verran enemmän hän kuluttaa fossiilisia polttoaineita verrattuna siihen, kuinka paljon hän kuluttaisi niitä Afrikassa asuessaan.

On kuitenkin myös totta, että tuo kasvihuoneilmiöasia on Suomen osalta marginaalinen (Euroopan mittakaavassa sillä voi olla jo jotain merkitystäkin, mutta nämä kalvot käsittelevät Suomea), eikä militanteinkaan kukkahattutäti ole väittänyt humanitaarisen maahanmuuton olevan ympäristöystävällistä. Seuraavasta versiosta tuo ilmastonmuutosasia voidaan hyvin jättää pois.

Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
- Kalvosetin toiveista huolimatta suurin osa pakolaisista oleskelee jo nyt kotimaidensa naapurimaissa. Mikäli Suomeen otettaisiin yhtä paljon pakolaisia suhteessa ostovoimakorjattuun bruttokansantuotteeseen (per capita) kuin Keniaan niin Suomessa olisi n. 8,6 miljoonaa pakolaista.

Kalvosarjassa ei oteta kantaa siihen, kuinka moni jo asuu kotimaittensa naapurimaissa. Tässä puhutaan Suomeen tulevista pakolaisista ja turvapaikanhakijoista. Asuttamalla heidät(kin) niihin naapurimaihin voitaisiin auttaa useampaa ja enemmän.

Sivumennen sanoen Kenian vertaaminen Suomeen pakolaisten vastaanottajana ontuu, koska pitäisi suhteuttaa myös näihin käytettyjä resursseja. Keniassa pakolaiset käsittääkseni asutetaan syrjässä oleville leireille, ja Kenian heihin käyttämät resurssit ovat lähinnä vartiointiin tarvittavaa sotilas- ja poliisivoimaa - muusta huolehtivat YK ja kansainväliset avustusjärjestöt. Tuomalla maahan kansainvälisten avustusjärjestöjen aktiviteetteja pakolaiset saattavat tuottaa Kenialle jopa nettotuloja. Suomessa asiat ovat hieman toisin. Tämä onkin muuten hyvä aihe yhdelle uudelle väite-tosiasia-parille kalvosarjaan.

Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 04.01.2012, 23:42:34
Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Väite: Lähtömaissa seurataan kohdemaiden turvapaikkapolitiikkaa (sivut 7-8)

Riippumatta siitä onko tämä väite tosi vai ei (en selvittänyt eli en tiedä) niin se on joiltakin osin irrelevantti. Suomen lait ovat julkisia eikä niiden tuntemista voida pitää paheksuttavana tai epätoivottavana.

Paheksuttavuutta tai epätoivottavuutta ei ole mainittu kalvosarjassa. Suomen turvapaikkapolitiikan tuntemus lähtömaissa on merkittävä asia muista syistä. Ensinnäkin jos ihminen on jo kotimaassaan seurannut syrjäisen eurooppalaisen maan melko pientä politiikan alaa, hän ei ole luultavasti ainakaan akuutin vainon tms. takia tulossa kotimaastaan Suomeen, vaan on suunnitellut toimiaan kohtalaisen pitkään ja huolellisesti. Toinen, merkittävämpi seikka liittyy maahanmuuttopolitiikan ohjaavaan vaikutukseen. On väitetty Hesarin kuukausiliitettä myöten että Suomen noudattamalla politiikalla ei ole juuri vaikutusta pakolaisvirtoihin. Se, että lähtömaissa seurataan tällaisen melko merkityksettömän maan politiikan sivujuonnetta, kertoo että todellisuudessa sillä voi olla suurikin ohjaava vaikutus; miksi he Suomen maahanmuuttopolitiikkaa seuraisivat ellei se vaikuttaisi heidän päätöksiinsä?
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 04.01.2012, 23:52:49
Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Väite: Somalit voisivat palata Somaliaan, koska Somaliassa ei ole sotatila (sivut 9-10)

Tällaista väitettä ei löydy kalvosarjasta. Tästä jäljempänä.

Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Kalvojen laatija on tässä kohtaa sortunut vakaviin ja virheellisiin yliyksinkertaistuksiin.

Viranomaisten on toiminnassaan noudatettava tarkasti lakia ja pakolaisaseman lakkauttamisarviointi edellyttää aina yksilöllistä tutkintaa (eli tilanne ei automaattisesti muutu kaikilla vaikka tilanne jossakin maan osassa muuttuisi) sekä yksilöllisten asioiden huomioon ottamista (vähemmistöasema, klaanit, ihmisoikeustilanne, jne).

Ainoa Suomen viranomaisten toimintaan liittyvä väite kalvosarjan sivulla 10 koskee turvapaikkahakemusten hyväksymistä alueelta, jolla jotkut muut somalit käyvät lomailemassa. Lomailu osoittaa, että alue ei ole yleisesti vaarallinen ainakaan kaikille. Toki sieltä voi olla tulossa joku jonka ihmisoikeudet ovat yksilöllisistä syistä vakavassa vaarassa, mutta herää kysymys, millä tämä saadaan selville. Käytännössä ainoat keinot näyttävät olevan hakijan itsensä kuulustelu ja hakijan lausuntojen suhteuttaminen alueelta olevaan, toisinaan puutteelliseen ja vanhentuneeseen, tietoon. 

Viranomaisten on tietenkin toiminnassaan noudatettava tarkasti lakia. Jos viranomainen hyväksyy turvapaikkahakemuksen epämääräisin perustein, se johtuu luultavasti laista, ei viranomaisesta. Tästä voi jollekulle herätä kysymys, miksi laki sallii tai ehkä edellyttää turvapaikkahakemusten hyväksymisen epämääräisin perustein, ja pitäisikö lakia muuttaa.

Kalvosarjassa ei väitetä, että kaikki somalit voisivat palata kotiseuduilleen.

Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Kun kalvojen laatijat väittävät, että somalit voitaisiin palauttaa turvalliseen "Somalian pohjoisosaan" niin he eivät ole ottaneet huomioon, että Somalimaa ei ole "Somalian pohjoisosa" vaan alueen hallinnon mukaan Somaliasta eronnut itsenäinen valtio, joka ei missään tapauksessa suostu vastaanottamaan muualta (Keski- ja Etelä-Somaliasta) tulleita pakolaisia. Somalimaa voi tietyin ehdoin vastaanottaa Somalimaasta lähtöisin olevia pakolaisia, jolloin Suomen tehtäväksi jää tilanteen arviointi yksilöllisen tutkinnan avulla (katso linkki alla).

Kalvosarjassa ei väitetä että kaikki somalit voitaisiin palauttaa Somalimaahan. Siinä ei ylipäätään puhuta palauttamisesta mitään. Enin mitä tuosta asiasta voi kalvon 10 perusteella päätellä on, että Somalimaasta kotoisin olevien palaamiselle kotiseuduilleen ei ole ainakaan turvallisuuteen perustuvia esteitä.

(jatkan vastaamista gml:n kommentteihin huomenna)
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Koskela Suomesta - 05.01.2012, 08:59:53
Miksi sitten ruotsalaiset tekevät Suomessa neljä kertaa enemmän väkivaltarikoksia kuin suomalaiset? viite: kalvosarja sivu 17
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Roope - 05.01.2012, 17:06:22
Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Väite: Lähtömaissa seurataan kohdemaiden turvapaikkapolitiikkaa (sivut 7-8)

Riippumatta siitä onko tämä väite tosi vai ei (en selvittänyt eli en tiedä) niin se on joiltakin osin irrelevantti. Suomen lait ovat julkisia eikä niiden tuntemista voida pitää paheksuttavana tai epätoivottavana.

[...]
Toinen, merkittävämpi seikka liittyy maahanmuuttopolitiikan ohjaavaan vaikutukseen. On väitetty Hesarin kuukausiliitettä myöten että Suomen noudattamalla politiikalla ei ole juuri vaikutusta pakolaisvirtoihin. Se, että lähtömaissa seurataan tällaisen melko merkityksettömän maan politiikan sivujuonnetta, kertoo että todellisuudessa sillä voi olla suurikin ohjaava vaikutus; miksi he Suomen maahanmuuttopolitiikkaa seuraisivat ellei se vaikuttaisi heidän päätöksiinsä?

On päivänselvää, että poliittiset päätökset vaikuttavat pakolaisvirtoihin. Kun Suomeen ja Norjaan saapuvien irakilaisturvapaikanhakijoiden määrä moninkertaistui vuonna 2008, se johtui Ruotsin solmimasta palautussopimuksesta, joka helpotti hylättyjen turvapaikanhakijoiden käännytyksiä. Kahdessa vuodessa irakilaisten hakijoiden määrä tipahti Ruotsissa kahdeksasosaan. Koska Ruotsi on niin merkittävä turvapaikanhakijamaa, tiukennus ei pelkästään ohjannut irakilaisia muualle Eurooppaan, vaan vähensi Eurooppaan hakeutuvien irakilaisten turvapaikanhakijoiden kokonaismäärää. Samantapainen ilmiö turvapaikanhakijoiden määrässä oli havaittavissa, kun Ruotsi tiukensi (käytännössä lopetti) somaleiden perheenyhdistämiskäytäntöjä.

On minusta jokseenkin epäolennaista seuraavatko turvapaikanhakijat kohdemaiden turvapaikkapolitiikkaa. Luultavasti melko harva tekee niin. Jossain vaiheessa ihmissalakuljetusketjua he kuitenkin tekevät päätöksen (tai päätös tehdään heidän puolestaan) kohdemaasta, ja päätös perustuu eri maiden käytäntöjen eroihin. Ennakkotiedot muutoksista näyttävät vaikuttavan tulijavirtoihin jo etukäteen, joten kyllä, maahanmuuttopolitiikalla voi vaikuttaa tulijoiden määrään.

Turvapaikkakäytäntöjen lisäksi toki monet muutkin kohdemaan ominaisuudet vaikuttavat valintaan. Tutkimuksen mukaan yhden prosenttiyksikön kasvu työttömyydessä johtaa keskimäärin kymmenen prosentin laskuun turvapaikanhakijoiden määrässä.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 05.01.2012, 20:38:45
Miksi sitten ruotsalaiset tekevät Suomessa neljä kertaa enemmän väkivaltarikoksia kuin suomalaiset? viite: kalvosarja sivu 17

Muistaakseni joku OPTULAn tutkija kommentoi tätä asiaa taannoin asiantuntevan oloisesti, mutta en muista mitä hän sanoi. Voin vain esittää arvauksia.

Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 05.01.2012, 20:56:22
Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Väite: Maahanmuuttajat ovat erilaisia (sivut 12-18)

Aivan oikein, maahanmuuttajat eivät ole kaikki samanlaisia, josta syystä myös jokainen maahanmuuttaja ansaitsee oikeuden tulla kohdatuksi yksilönä eikä (mahdollisesti kuvitteellisen) ryhmän edustajana.

Kyllä esimerkiksi turvapaikkapäätöstä tehtäessä pitää ottaa huomioon sekä yksilölliset että hakijan ryhmään liittyvät seikat. Kun tuo virkkeesi ei näy sisältävän kalvosarjan kritiikkiä, en kommentoi enempää ettei mene sivupoluille.

Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Kalvoilla tuodaan ilmi kahtiajako hyviin maahanmuuttajiin (työperäisiin) ja huonoihin maahanmuuttajiin (humanitaariset) erilaisin perustein. Kyllä, totta kai esim työperäisten maahanmuuttajien työllistyminen on parempi koska työluvan hakeminen edellyttää jo, että työpaikka on olemassa eikä kukaan kai oikeasti ole väittänytkään, että humanitaarisista syistä suojelua tarvitseva olisi kaikilta oleellisilta osilta aina samanlainen kuin työn perässä muuttava ihminen?

Kalvoilla ei puhuta hyvistä tai huonoista. Maahanmuuttajaryhmien erilaisuuden esilletuontiin on ollut se motivaatio, että julkisessa keskustelussa maahanmuuttajat toisinaan niputetaan yhdeksi ryhmäksi, jota me sitten tarvitsemme milloin ”eläkepommin”, milloin muiden syiden takia. Maahanmuuttajaryhmät poikkeavat toisistaan muun muassa siinä, miten paljon niihin kuuluvat ihmiset keskimäärin auttavat meitä (todellisen tai kuvitellun) eläkepommin purkamisessa. Niinpä maahanmuuttajista ei kannattaisi puhua yhtenä suurena nippuna.

Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Kalvoilla käydään myös läpi paljon huomioita saaneet maahanmuuttajien rikosluvut, joihin liittyen kuitenkin uusimmassa Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen rikollisuustutkimuksessa on päädytty melko lailla mielenkiintoisiin johtopäätöksiin: Kun tarkastelut vakioidaan sosioekonominen aseman, perhesuhteeiden, ammattiaseman, koulutuksen ja muiden sosiaalista ja taloudellista asemaansa kuvaavillä tekijöillä niin erot voivat supistua miltei olemattomiin.

Mistä kohtaa luit tuollaisen? Et tarkoittane näitä:
Lainaus käyttäjältä: Niemi, Honkatukia ja Väisänen (s. 263-4)
Yksi harvoista selvityksistä, joissa nuoren maahanmuuttajatausta on otettu huomioon, tarkasteli helsinkiläisnuorten tekemikseen ilmoittamien vakavien väkivalta- ja omaisuusrikosten yhteyttä heidän sosiaaliseen taustaansa (Kivivuori 2003c). Syyllistymistä mainittuihin rikoksiin selitettiin tutkimuksessa mallilla, joka vakioi muun muassa sukupuolen, vanhempien sosioekonomisen aseman, perhetilanteen ja maahanmuuttajataustan (ainakin toinen vanhemmista on syntynyt muualla kuin Suomessa). Vakioinnin jälkeen maahanmuuttajien lapset olivat syyllistyneet useammin väkivaltaan mutta harvemmin omaisuusrikoksiin kuin muut vastanneet.
Lainaus käyttäjältä: Niemi, Honkatukia ja Väisänen (s. 267)
Ikä- ja sukupuolivakioituna maahanmuuttajien riski tulla tuomituksi rikoksesta oli puolitoistakertainen verrattuna kantasuomalaisiin.
Vaan tätä:
Lainaus käyttäjältä: Niemi, Honkatukia ja Väisänen (s. 269)
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen väkivaltarikosten riskitekijöitä koskevassa tutkimushankkeessa on analysoitu eri taustatekijöiden suhdetta väkivaltarikoksista epäillyksi tulemiseen (Aaltonen, Hinkkanen, Kivivuori & Sirén 2008). Jotakin muuta kuin suomea puhuvilla riski tulla poliisin tietoon väkivallasta epäiltynä oli suurempi kuin suomenkielisillä. Ero kuitenkin hävisi, kun sosiaalista taustaa kuvaavia tekijöitä vakioitiin.

Tässä on siis taas niputettu yhteen kaikki muuta kieltä kuin suomea puhuvat yhteen. Otaksun että tämä ei sentään tarkoita ruotsia, mutta silti niputetaan yhteen niin saksaa, kiinaa tai vaikkapa espanjaa puhuvat kuin somalia, pashtoa tai arabiaa puhuvat. Saattaa siis hyvin olla, että esimerkiksi saksalaisten alhaiset rikollisuusluvut vetävät tässä(kin) alas koko vieraskielisten populaation keskimääräistä rikollisuutta. Emme siis voi tehdä mitään johtopäätöksiä miten kävisi, jos tuo vakiointi tehtäisiin esimerkiksi somalien kohdalla. Sivumennen sanoen vakiointimenetelmästäkään tuossa ei puhuta mitään (veikkaan jotain otantamenetelmää tai osittaiskorrelaation käyttöä, mutta vaikea sanoa).

Jos nyt sitten kuitenkin ajateltaisiin että tietyistä maista tulevat mamut ajautuvat rikoksiin sosioekonomisten vaikeuksiensa takia (mille hypoteesille tosin ei löydy ainakaan tuosta viitatusta teoksesta suoraa tukea), jää kuitenkin kalvosarjan kuulijan ja esittäjän mietittäväksi se, onko niillä sosioekonomisilla syillä kauheasti väliä? Kaikille tarjotaan täällä Suomessa mahdollisuus nostaa sosioekonomista asemaansa mm. koulutuksen avulla; kaikki eivät näihin mahdollisuuksiin kuitenkaan tartu ja jotkut eivät pysty. Ehkä joidenkin ryhmiin kuuluvien maahanmuuttajien keskimäärin muihin ryhmiin kuuluvia isommat sosioekonomiset vaikeudet johtuvat siitä, että heillä on ryhmätasolla tavalla tai toisella keskimäärin taipumuksia sellaisiin vaikeuksiin. Jos prioriteettina on ehkäistä rikollisuutta, yksi keino on olla kannustamatta sellaisiin ryhmiin kuuluvien maahanmuuttoa.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 05.01.2012, 21:24:14
Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Väite: On väitetty mutta ei todistettu, että "useimmat humanitaariset maahanmuuttajat pakenevat kotimaassaan kohtaamaansa vainoa" (sivut 19-23)

Väite ei ole vain todistamaton vaan se on keksitty. Tätä ei väitä Pakolaisneuvonta, ei Maahanmuuttovirasto eikä varsinkaan Jussi Förbom kalvoon liitetyssä sitaatissa. Vainotuksi tuleminen on vain yksi useista mahdollisista perusteista, niin kuin myös Ulkomaalaislaista on selkeästi luettavissa.

Laissa sanotaan, että henkilölle voidaan myöntää turvapaikka vainon perusteella. Muunkinlaisia oleskelulupia voidaan myöntää humanitaarisin perustein (näitä on selkeästi lueteltu kalvolla 21), mutta kaipa jokainen turvapaikanhakija hakee nimenomaan turvapaikkaa. Förbom ei sitaatissa suoranaisesti väitä mitään vaan esittää mielikuvan. Tässä osassa kalvosarjaa halutaan kyseenalaistaa ”mut hei nehän on sotaa paossa”-tyyppisiä mielikuvia, Förbomin esittämää muiden joukossa; viranomaisteksteihin (maahanmuuttovirasto) vetoaminen ei siinä mielessä ole relevanttia.

Mitä ylipäätään haluat sanoa viittauksella maahanmuuttovirastoon ja pakolaisneuvontaan? Alan viranomaistahossa maahanmuuttovirastossa tietenkin tiedetään toimialan lait ja tilastot, eikä siellä mentäisi esittämään tuota kalvon 19 otsikon paikkansapitämätöntä väitettä. Pakolaisneuvonnassa on mm. juristeja, ja sen takia sielläkin tiedetään ainakin lait. Onko joku jossain väittänyt että maahanmuuttoviraston tai pakolaisneuvonnan taholta olisi kalvon 19 otsikon väite sanottu?

On kuitenkin totta, että sana ”vaino” on tuossa kalvon 19 otsikossa turhan väkevä. Se myös esiintyy lakitekstissä, eli omaa juridisen merkityksen. Otsikon voisi muuttaa muotoon ”Väite: useimmat humanitaariset maahanmuuttajat pakenevat perusihmisoikeuksiensa vaarannuttua kotimaassaan”.

Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Viro on nostettu esille maallimaana vähäisten turvapaikkahakemustensa johdosta, mutta myös jätetty pohdinnan ulkopuolelle, että miksi näin on päässyt käymään. Suomi oli vuonna 2010 kaikista pohjoismaista turvapaikanhakijoita selkeästi vähiten houkutteleva maa.

Kalvosarjassa ei esiinny väitettä, että Viro olisi mallimaa. Kyseinen kalvo 20 ei ylipäätään käsittele mallimaita vaan mahdollisia syitä miksi turvapaikanhakijat tulevat Suomeen. Viro on nostettu esille, koska se on vieressä ja parempien kulkuyhteyksien päässä kuin Suomi, mutta sen turvapaikanhakijamäärät ovat silti lähes olemattomat. Syitä Viron vähäisempiin turvapaikanhakijoiden määriin on tarkasteltu kalvon 20 muistiinpanosivulla (saa esiin PowerPoint 2010:ssä valitsemalla Näytä -> Muistiinpanosivu); tilanpuutteen takia tätä asiaa ei käsitellä itse kalvolla. Siellä esitetään hypoteesi että Suomen Viroa parempi sosiaaliturva vaikuttaisi eroon turvapaikanhakijoiden määrissä. Mainitsematta tässä yhteydessä jää, että Virossa turvapaikanhakijalle annettava raha on murto-osa siitä mitä Suomessa annetaan, mutta tämä ilmenee kalvosta 32. Ehkä nuo raha-asiat olisi hyvä nostaa esiin itse kalvolla 20:kin.

Pohdintasivuilla viittaat henkilön nimeltä Andrei Arjupin vuonna 2006 johonkin (dokumentista ei ilmene minne) tekemään selvitykseen joka löytyy eestiläisen Jaan Tönissoni Instituutin sivuilta (http://www.jti.ee/sisu/128_145DOC.doc). Tästä tekstistä pitäisi mukaasi löytyä tietoa Viroon tulleiden turvapaikanhakijoiden epäinhimillisestä kohtelusta. Nopealla selauksella en huomannut viittauksia turvapaikanhakijoiden epäinhimilliseen kohteluun; voisitko kertoa tarkemmin missä siitä puhutaan ko. tekstissä? Itse en ole aiemmin lukenut että Virossa olisi kohdeltu turvapaikanhakijoita epäinhimillisesti, mutta on se tietenkin mahdollista, ja voi siten mahdollisesti selittää alhaisia turvapaikanhakijamääriä ennen vuotta 2006. Toisaalta luulisi kohtelun parantuneen EU:n myötä, ja silti Viroon tuli vain 35 turvapaikanhakijaa vuonna 2010.

Pohdintasivulla arvelet Viron tiukempien turvapaikkakäytäntöjen vähentävän maan houkuttelevuutta turvapaikanhakijoiden ja ihmissalakuljettajien silmissä; onko sinulla lähteitä noista tiukemmista turvapaikkakäytännöistä? Jos on, olen samaa mieltä että se varmaan hyvinkin vaikuttaa turvapaikanhakijoiden määriä vähentävästi. Samoin se, että Viro liittyi Schengen-sopimukseen vasta vuonna 2009 on voinut hyvinkin vähentää maan houkuttelevuutta, kun sieltä ei ole päässyt pelkällä turvapaikanhakijan oleskeluluvalla Schengen-maihin. Siitäkin olen samaa mieltä, että liikenneyhteydet eivät näy olevan merkittävä tekijä turvapaikanhakijoiden kannalta; tämä onkin mielenkiintoinen asia, sillä jos ihmiset todella pakenisivat kotimaastaan etsien edes jotain turvallista paikkaa, luulisi että he tulisivat niihin maihin joihin liikenneyhteydet vievät, eli paljon nykyistä enemmän myös Viroon.

Sivumennen sanoen jos tiukat turvapaikkakäytännöt ja vähäinen rahallinen korvaus turvapaikanhakijoille vähentävät turvapaikanhakijoiden määrää niinkin olemattomiin, humanitaaristen maahanmuuttajien lähtömaissa on jollakin mamulogistiikkaketjun keskeisillä toimijoilla todella hyvin tiedossa Euroopan eri maiden tilanne tässä suhteessa (kuten Roope tuossa yllä viittasi). Kun hakijoita on ollut todella vähän, sana Viron turvapaikkakäytännöistä ja korvauksista on levinnyt muutamalta hakijalta (ja ehkä verkossa olevista dokumenteista, en tiedä) koko logistiikkaketjuun. Sama pätee tietysti, mikäli Virossa on todella kohdeltu turvapaikanhakijoita epäinhimillisesti: niitä epäinhimillisesti kohdeltuja on voinut hakijoiden vähäisen määrän huomioiden olla vain muutama kymmen.

Vuosi 2010 oli ensimmäinen kerta sitten vuoden 2007, jolloin Tanskan turvapaikanhakijoiden määrä ylitti Suomen vastaavan; samoin Tanskan hakijamäärät olivat vuosina 2004-06 Suomen määriä pienemmät. Tanskan lukujen voimakas nousu vuodesta 2008 lähtien liittyy käsittääkseni pääasiassa siellä tehtyihin poliittisiin päätöksiin. Suomen lukuja on vuodesta 2009 lähtien laskenut luultavasti kaksi tekijää: täällä tehdyt poliittiset päätökset sekä Ruotsin houkuttelevuuden lisääntyminen (Suomi saattaa toimia ihmissalakuljettajien reitityksessä Ruotsin varaventtiilinä). Tanskan ja Ruotsin hakijamäärien nousu samaan aikaan kertoo, että poliittisilla päätöksillä todella on vaikutusta turvapaikanhakijoiden määriin. Turvapaikanhakijoiden huikeasti korkeampi määrä Skandinavian maissa verrattuna Viroon kertoo mielestäni lähinnä siitä, että hyvä sosiaaliturva ja maassa jo olevat maanmiehet houkuttelevat turvapaikanhakijoita.

Muuten, taulukossasi turvapaikkahakemusten kokonaismäärästä EU-27-alueella vuonna 2010 luvut eivät täsmää viranomaistietoon. MIGRIn mukaan vuonna 2010 Suomeen tuli 4018 turvapaikanhakijaa (taulukossa 3090), ja nyidanmark-sivuston (http://www.nyidanmark.dk/NR/rdonlyres/7304E7E6-022A-4F83-916A-3FEFD2CD9505/0/extract_statistical_overview_migration_asylum_2010.pdf) mukaan Tanskaan tuli 5115 tp-hakijaa (taulukossa 5070). Kun et kerro, mistä taulukkosi on peräisin, on vaikea sanoa mistä tämä johtuu (voisi olla esim. taulukon tekijän erilainen tilastointiperuste) mutta joka tapauksessa ero Suomen ja Tanskan turvapaikanhakijoiden määrissä tuona vuonna on ollut viranomaisten mukaan paljon pienempi kuin taulukossasi.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 05.01.2012, 22:38:17
Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Väite: Sopimukset eivät velvoita Suomea näin "löysään" maahanmuuttopolitiikkaan (sivut 25-32)

Näillä sivuilla on pyritty osoittamaan, että Suomen maahanmuuttolainsäädäntö on "löysä" mutta perusteet ontuvat: viittaus perheenyhdistämisen "löysyyteen" on esitetty virheellisesti ja esille nostetut tilastotiedot turvapaikkahakemusten hyväksymisprosenteista ovat niin ikään ilmeisesti virheellisiä, mutta ennen kaikkea epäoleellisia. Kalvoissa toivotaan myös pikakäännytyksiä (ns. "accelerated procedure") Suomeen vaikka tosiasiassa Suomen lainsäädännössä jo tällainen mahdollisuus on, ja se on jo nykymuodossaan saanut huonoa palautetta YK:n suunnasta.

Viittauksella perheenyhdistämisten ”löysyyteen” tarkoitat kalvoa 26. Alkuperäistekstissä tosiaan jälkimmäinen virke kuuluu seuraavaan kappaleeseen (tosin on peräkkäistä tekstiä). Se seuraavakin kappale kuvaa asiaa, jossa Suomen säädökset ovat ”suotuisammat” kuin EU-direktiivi vaatii, mutta on helpompaa että tuo kalvo korjataan. Lainatuksi tekstiksi tulee siis:

”Suomessa oleskelulupa voidaan myöntää myös muulle omaiselle mainituilla ehdoilla, jos perheenkokoja on Suomen kansalainen tai jos hän on saanut oleskelulupansa kansainvälisen tai tilapäisen suojelun perusteella. Direktiivi sallii suotuisammat kansalliset säännökset, mistä syystä ulkomaalaislakia ei katsottu aikanaan tarpeelliseksi muuttaa niiltä osin kuin kansallisesti säädettiin direktiiviä suotuisammin.”

Tilastotiedot ovat sellaiset kuin noista muistiinpanosivuilla mainituista lähteistä on saatu. Sekä Eurostatin että ECREn määrissä on tosiaan jonkin verran heittoa Ulkomaalaisviraston tilastoihin, mutta tämä voi olla peräisin maakohtaisesti vaihtelevasta tilastointitavasta (vrt. omien tilastojesi poikkeamat Migrin ja nyidanmarkin vastaaviin verrattuna, joita käsittelin edellisessä viestissäni). Siinä, mitkä kaikki tapaukset kirjataan millekin momentille tilastoinnissa tai ylipäätään rekisteröidään turvapaikkahakemuksiksi saattaa olla vaihtelua maasta toiseen, ja jotta maakohtaiset tilastot saataisiin vertailukelpoisesti, osa tietyn maan tapauksista pitää poistaa luvuista. Eli jotkut tapaukset on poistettu Suomen luvuista jotta ne saataisiin vertailukelpoisiksi jne.

Epäoleellisuudesta alempana.

En tiennyt että Suomen laeissa on nykyään pikakäännytysmahdollisuus; voisitko pistää linkkiä (ulkomaalaislaista tai muualtakaan finlexistä http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040301?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ulkomaalaislaki ei löytynyt hakusanalla pikakään* tai nopeutettu yhtään mitään)? Mikäli pikakäännytysmahdollisuus on olemassa, se on tullut sen jälkeen kun kalvosarja on tehty; mm. Halla-ahon ja kumppanien vaalimanifestissa heinäkuussa 2010 sitä vaadittiin Suomeen, eikä sitä siis silloin ole ollut. Joskus aikanaan (kai 2000-2004) pikakäännytysmahdollisuus on ollut olemassa, joskin kansanedustaja Kari Rajamäki kritisoi http://puheenvuorot.kansanmuisti.fi/istunnot/105-2003/423-turvapaikanhakijoiden-pikakaannytys/5809 sitä tuolloin koska se kesti ilmeisen perusteettomiltakin 2 kuukautta. Internetixistä http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/peruskoulu/yh/yh1/02_yksilo/03_ulkomaalaiset?C:D=1893106&m:selres=1893106 löytyy tällainen lause, joka mahdollisesti sisältää vanhentunutta tietoa: ” Mikäli turvapaikanhakija tulee ns. turvalliseksi luokitellusta maasta, hänet voidaan käännyttää pikakäännytyksellä viikon kuluessa takaisin lähtömaahansa.” Jos pikakäännytysmahdollisuus on olemassa, luulisin että niiden sallimisen taustalla on ollut Balkanin romanien käsistä paisahtanut turvapaikanhaku; hehän puuhailivat samoja kuin nykyäänkin, mutta turvapaikanhakijan rahallista tukea saaden ja vastaanottokeskuksissa syöden ja yöpyen. Onko kellään tietoa, onko pikakäännytysmahdollisuutta olemasas, mikä on niiden soveltamisala (pelkästään EU-kansalaiset vai muutkin selvästi aiheettomat) ja kuinka monta pikakäännytyspäätöstä on tehty?

Lisäpohdintaosassa sanot seuraavaa:

Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Näillä sivuilla pyritään esittämään, miten Suomi prosentuaalisesti hyväksyy enemmän turvapaikkahakemuksia suhteessa hylättyihin kuin muut maat. Maahanmuuttopolitiikan "tiukkuudelle" tai "löysyydelle" tämä hyväksymisprosentti on melko epäoleellinen koska sekä turvapaikanhakijoiden määrä, että syyt hakea turvapaikkaa vaihtelevat melko paljon vuodesta toiseen. Esimerkki: Mikäli maan laki sallii turvapaikan antamisen jonkun tietyn luonnonkatastrofin uhreille niin tämän luonnonkatastrofin tapahtumavuotena turvapaikkahakemusten hyväksymisprosentti voi luonnollisesti nousta hyvin korkealle vaikka politiikassa ei ole tapahtunut mitään muutosta suuntaan tai toiseen.

Kalvojen mukaan Suomella on ollut kahtena peräkkäisenä vuotena, 2008-9, suurempi turvapaikkahakemusten hyväksymisprosentti kuin vertailumailla.
Miten turvapaikanhakijoiden määrän vaihtelu vaikuttaa hylkäysprosenttiin? Entä mitkä voisivat olla ne syyt jotka saivat juuri tarkasteluvuonna 2009 (tai edellisellä kalvolla, 28, vuonna 2008) Suomen viranomaiset hyväksymään (ilmeisesti poikkeuksellisen) suuren osan hakemuksista? Kannattaa muistaa, että käsittelyviiveiden takia suurin osa vuonna 2009 tehdyistä päätöksistä koski turvapaikkahakemuksia, jotka on tehty jo 2008, osa ehkä aiemminkin. Miksi juuri Suomeen tuli noina vuosina suhteessa paljon sellaisia ihmisiä jotka olivat oikeutettuja turvapaikkaan, mutta noihin vertailumaihin ei tullut?

Noista korkeista hyväksymisprosenteista voi päätellä, että Suomessa turvapaikkahakemus hyväksytään helpommin kuin vertailumaissa. Koska maahanmuuttoviranomaiset noudattavat Suomen lakeja ja saamiaan ohjeistuksia, Suomen hyväksymisprosenttien saamiseksi vertailumaiden tasolle tarvitaan vain poliittisia toimia. Koska vertailumaatkin noudattavat EU-direktiivejä, tämä on eduskunnan päätettävissä oleva asia. Siksi korkeammat hyväksymisprosentit ovat oleellista tietoa niille, jotka ovat epäilleet Suomen turvapaikan myöntämiskriteerejä löysemmiksi kuin monissa muissa EU-maissa, mutta eivät ole omanneet asiasta riittävästi tietoa.

Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Sivuilla otetaan myös kantaa maahanmuuttajille maksettavaan rahalliseen tukeen, joka ei kuitenkaan liity suoranaisesti maahanmuuttopolitiikkaan vaan Suomen perustuslain kohtaan 19 §: "Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.", eli yleisemmin "löysiin" hyvinvointivaltioperiaatteisiin.

Maahanmuuttajille maksettava rahallinen tuki on osa maahanmuuttopolitiikkaa. Se, että perustuslakiin on onnistuttu uittamaan asumisperustainen (eikä esimerkiksi kansalaisuusperustainen) oikeus sosiaaliturvaan, on herättänyt arvostelua ja on poliittisesti muutettavissa oleva asia. Kannattaa huomata, että edes perustuslaissa ei velvoiteta antamaan rahallista korvausta; välttämätön toimeentulo voi kattaa myös ruoan kanttiinista, vaatteet päälle, katon pään päälle ja sairaudenhoidon tarvittaessa. On poliittinen päätös, että perustuslakia on tulkittu niin, että turvapaikanhakijoille maksetaan rahallista korvausta; vielä enemmän poliittinen päätös on tuon maksettavan korvauksen suuruus. Turvapaikanhakijoille maksettavan rahan irrottaminen toimeentulotuesta on ollut poliittinen päätös, joka on saanut tälläkin forumilla kehuja.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 05.01.2012, 23:26:42
Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Väite: "Elintasopakolaisia" pääsee viranomaisseulan läpi (sivut 33-35)

Sivuilla rakennetaan ja paloitellaan "olkiukkoa", johon ei kannata uhrata kovin paljon aikaa. Totta kai turvapaikkaa hakevien joukossa on ihmisiä, jotka valehtelevat.

En tiedä huomasitko kyseisten kalvojen teeman. Ajatuksena on kyseenalaistaa se käsitys, että Suomen viranomaiset saavat seulottua joukosta pois elintasopakolaiset, ja oleskeluluvan saaneet olisivat sellaisia että heidän perusihmisoikeutensa olisivat aidosti vaarantuneet lähtömaissa. Kun viranomaisten yleensä on luotettava pelkästään hakijan omaan kertomukseen, ja kun toisaalta hakijat monesti valehtelevat erilaisista asioista, on sangen kyseenalaista saadaanko joukosta seulottua pois elintasopakolaiset. Juuri se harhaluulo tässä on haluttu kumota, ja kuten kalvosta 33 näkyy, Suomessa on niitäkin jotka ajattelevat näin. Mikä tässä on olkiukko?

Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Tämä mielenkiintoinen artikkeli nostaa kuitenkin pöydälle sen varsinaisen ja oleellisen asian: tärkeintä ei ole puhuuko turvapaikanhakija totta vai ei vaan tärkeintä on onko hänen turvallista palata lähtömaahansa.

Tällä perusteellahan Suomen viranomaiset tekevät niitä turvapaikkapäätöksiä nykyäänkin. Valehtelija ei luultavasti saa varsinaista turvapaikkaa, mutta jonkin muun humanitaarisen oleskeluluvan mikäli arvioidaan että hänen ei ole turvallista palata lähtömaahansa. Elintasopakolainen pääsee tänne esim. asuttuaan muutamia vuosia Etiopiassa ja sen jälkeen ostettuaan ihmissalakuljettajilta pääsyn Suomeen, kun häntä ei ole turvallista palauttaa aiempaan kotiinsa Mogadishuun. Kalvoilla 33-35 ei oteta kantaa siihen, pitäisikö valehtelijat käännyttää, joten pointti on kalvosarjan kannalta epäoleellinen.

Sivuraiteella käväistäkseni linkittämäsi artikkeli on tietenkin oikeassa siinä, että henkilö voi olla vaarassa kotimaahansa palautettaessa vaikka olisi valehdellutkin. Voisiko sakko olla sopiva sanktio turvapaikkahaastattelussa valehtelusta? Tulisi edullisemmaksi valtiolle, kun turvapaikanhakijalle maksettava raha palautuisi valtion kassaan. Lisäksi turvapaikanhakijoille tulisi edes joku kannustin puhua totta. Ihmissalakuljettajatkin voisivat vähentää stereotyyppisten kertomusten opettamista salakuljetettaville, koska luikurin päästely kostautuisi salakuljettajan ansioissa ainakin viiveenä maksun saamisessa – käsittääkseni osa salakuljetuksen hinnasta maksetaan usein Suomeen päästyä saaduista sossurahoista.

Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Väite: Maahanmuuton vaikutus Suomen väestörakenteeseen ei ole olematon (37-38)

Väite on tosi kun käsitellään kaikki ulkomaalaiset maahanmuuttajat maahantulosyystä riippumatta yhtenä ryhmänä. Tilastokeskuksen väestörakennetilaston pohjalta voidaan myös todeta, että Suomeen on vuoden 1973 jälkeen tullut n. 38 000 humanitaarista maahanmuuttajaa, joka tarkoittaa 0,6% eli kuusi tuhannesosaa koko väestöstä.

Itse lasken humanitaarisen maahanmuuton väestörakennevaikutuksiin myös hum. mamujen perheenyhdistämisten kautta tulleet – eiväthän he täällä olisi ilman varsinaista humanitaarista maahanmuuttoa. Tämä luku ilmenee tuosta Tilastokeskuksen taulukosta 2000-luvunkin osalta vain osittain: jos henkilö on saanut muunlaisen oleskeluluvan tai kansalaisuuden ennen perheenyhdistämistä, hänen perheenyhdistämisensä ei näy noissa luvuissa. Samoin väestörakennevaikutuksiin pitää mielestäni laskea myös humanitaaristen mamujen täällä syntyneet jälkeläiset. On vielä olemassa määrältään tuntematon joukko sellaisia humanitaarisia maahanmuuttajia jotka ovat saaneet oleskeluluvan jollain muulla perusteella (esim. Suomeen syntyneiden siteiden vuoksi), eivätkä tuossa 38 000:ssa.

Oletetaan että tuo 38 000 todella kattaa kaikki humanitaariset maahanmuuttajat ja ne perheenjäsenet, jotka on yhdistetty pakolaisen ollessa vielä humanitaarisella oleskeluluvalla. Jos veikataan vaatimattomasti että yksi humanitaarinen maahanmuuttaja tuo maahan kansalaisuuden tai muun kuin humanitaarisen oleskeluluvan saatuaan yhden perheenjäsenen, ja lisäksi saa vielä yhden lapsen (alakanttiin meni mutta menköön), humanitaarinenkin maahanmuutto olisi saanut aikaan noin 118 000 ihmisen väestövaikutuksen. Eihän sekään ole kuin noin pari prosenttia väestöstä, mutta tuonkin kokoinen porukka keskittyessään ja muusta väestöstä mahdollisesti eristyessään voi radikaalisti muokata monien alueiden – esimerkiksi kaupunginosien tai myöhemmin kokonaisten kaupunkienkin – väestörakennetta.

Suomen väestörakenne tulee muuttumaan voimakkaasti, eikä ole ihan sama minkälainen tuo muutos on. On siis syytä miettiä montaakin asiaa. Kuinka paljon maahanmuuttajia halutaan? Keitä (minkälaisia) tänne halutaan? Keitä (minkälaisia) mahdollisesti ei haluta? Mitä voidaan tehdä että nuo edellisten kysymysten vastaukset toteutuisivat mahdollisimman hyvin?
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 05.01.2012, 23:33:44
Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Väite: Emme tarvitse maahanmuuttajia lievittämään työvoimapulaa (sivut 39-44)

Tilastokeskuksen tilastoista ilmenee melko yksiselitteisesti, että ilman ulkoista apua (esim nettomaahanmuuton muodossa) väestöllinen huoltosuhteemme muuttuu melko huonoon suuntaan lähimmän 50 vuoden aikana. Työllisyysasteen nostaminen vaikuttaa yhtälöön (taloudelliseen huoltosuhteeseen), mutta ei riittävästi.

Talousfilosofista pohdintaa: voiko tätä ongelmaa yleensäkään ratkaista ensisijaisesti "lisäämällä työvoimaa"? Onko työvoimalle aina tarvetta ja "ostajaa"? Edellyttääkö tämä myös yleistä talouskasvua ja onko jatkuvalle talouskasvulle jotain rajoja? Haluammeko liikaa ja vääriä asioita?

Huoltosuhde epäilemättä kehittyy huonompaan suuntaan ilman maahanmuuttoa, joskin muistelen lukeneeni että se ei silti koskaan mene huonommaksi kuin esim. toisen maailmansodan jälkeen. Toisaalta herää kysymys, kannattaako tänne päästää valikoimatonta, ei-työperäistä ja todetusti vaikeasti työllistyvää väkeä odottelemaan sitä, että töitä lopulta joskus alkaa löytyä – hehän vain huonontavat huoltosuhdetta, kunnes lopulta pääsevät töihin (jos pääsevät). Toinen mahdollisuus olisi odottaa että se paljon puhuttu työvoimapula alkaa osoittaa merkkejä itsestään, ja sitten antaa yritysten värvätä ulkomailta väkeä. Tämähän on ollut perinteinen toimintatapa: Ruotsissakin oli 50- ja 60-luvuilla työvoimapula, mutta sitä ei paikattu tuomalla pakolaisia vaan yritykset värväsivät ihmisiä mm. Suomesta. Huoltosuhde paranee tulijoiden vaikutuksesta vain, jos tulijoiden huoltosuhde on parempi kuin maassa jo olevan väestön.

Huoltosuhdeasioita pohtivan kannattaa lukea myös Roopen ansiokas kommentti mirulessa (http://www.mirule.org/aanestajien-liitto-ry/Keskustelu/Totta-vai-tarua/Homman-kalvosetti/900311429).

Talousfilosofiset kysymyksesi ovat osuvia. Jos vain ehdit ja viitsit, kannustan käymään avaamassa talousfilosofisille kysymyksille oman ketjun Mylly-alueelle.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Miniluv - 05.01.2012, 23:40:01
Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Väite: Maahanmuuton vaikutus Suomen väestörakenteeseen ei ole olematon (37-38)

Väite on tosi kun käsitellään kaikki ulkomaalaiset maahanmuuttajat maahantulosyystä riippumatta yhtenä ryhmänä. Tilastokeskuksen väestörakennetilaston pohjalta voidaan myös todeta, että Suomeen on vuoden 1973 jälkeen tullut n. 38 000 humanitaarista maahanmuuttajaa, joka tarkoittaa 0,6% eli kuusi tuhannesosaa koko väestöstä.

Aivan lyhyt kommentti.

Kukaan ei sanoisi Suomen romanivähemmistöä "olemattoman" kokoiseksi.

Meillä on nimenomaan humanitaarisen maahanmuuton kautta parissa kymmenessä vuodessa alkunsa saanut saman kokoinen etninen ryhmä, Suomen somalit.

Humanitaarisen maahanmuuton vaikutus ei ole olematonta edes yksittäisten etnisten ryhmien kohdalla.

Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 06.01.2012, 00:00:02
Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Väite: Monikulttuurinen naapurusto lisää epäluuloa ja kuihduttaa sosiaalisia suhteita (sivut 45-46)

Kalvoissa levitetään monikulttuurisuusvastaisuutta nojautumalla Robert Putnamin paljon julkisuutta saaneeseen tutkimukseen. Putnam itse asettaa tulokset laajempaan asiayhteyteen kirjoittamalla, että monikulttuurisuus on paitsi väistämätöntä niin myös yhteiskunnille ja maille voimavara.

Kalvoilla esitellään Putnamin tutkimustuloksia. Jos joku päätyy siitä monikulttuurisuusvastaisuuteen, se on hänen oma johtopäätöksensä. Mitä esittämiisi Putnamin ajatuksiin tulee, Putnam esittelee paperissaan sekä tutkimustuloksiaan että henkilökohtaisia näkemyksiään, mikä on ihan tavallista ja hyväksyttävää. Ero näiden välillä on siinä, millaisille perusteluille ne pohjautuvat. Luottamuksen aleneminen diversiteetin lisääntyessä on tutkimustulos, koska se perustuu identifioituun dataan (joka on käsittääkseni suurelta osin julkisesti saatavilla) ja tilastollisiin menetelmiin joiden sopivuudesta - tai mahdollisesta sopimattomuudesta - tehtyihin analyyseihin voi jokainen tilastotieteeseen perehtynyt muodostaa oman kantansa; ennen kaikkea jokainen voi ainakin periaatteessa toistaa Putnamin analyysit vaikkapa omalla tietokoneellaan. (Myös tietyt kriteerit täyttävät teoreettiset kehittelyt ovat tutkimustuloksia, mutta sen erittely menee käsillä olevan asian ulkopuolelle)

Henkilökohtaisia näkemyksiä ovat sellaiset, jotka eivät perustu suoraan empiirisiin havaintoihin tai empiiristen havaintojen tukemaan loogiseen ja ristiriidattomaan teoriaan. Monesti tutkijat esimerkiksi esittävät spekulatiivisia syitä tekemiinsä empiirisiin havaintoihin. Tämä on osa tieteellistä prosessia, koska se ohjaa tulevaa tutkimusta ja auttaa teorianmuodostuksessa. Tutkimustuloksen painoarvoa henkilökohtaisille näkemyksille ei kuitenkaan kannata antaa, vaikka tutkijaa voidaan tietenkin pitää tutkimuksessaan käsittelemiensä kysymysten ainakin jonkinlaisena asiantuntijana.

Putnam esittelee paperissaan näkemyksiään, joista joillekin hän esittää vakuuttavantuntuisia perusteluita, ja joillekin ei niin vakuuttavantuntuisia. Näiden näkemysten paikkansapitävyyden pohtiminen on eri asia kuin esitettyjen tutkimustulosten paikkansapitävyyden pohtiminen. Jotkut pitävät tutkimustuloksia luotettavampina tiedonlähteinä kuin vakuuttavantuntuisestikaan perusteltuja henkilökohtaisia näkemyksiä, mutta se on tämän asian kannalta sivuseikka.

Oleellista on, että tutkimustulokset pätevät (tai eivät päde) riippumatta siitä, minkälaisia henkilökohtaisia näkemyksiä tutkija esittää samassakaan paperissa. Luottamus alenee etnisen diversiteetin lisääntyessä, ja tämän voi uskoa esitettyjen näyttöjen perusteella riippumatta siitä, mitä mieltä on esimerkiksi Putnamin esittämien pitkän aikavälin myönteisten vaikutusten perusteluista.

Henkilökohtaisiin näkemyksiinsä Putnam on tietenkin oikeutettu, mutta kalvosarjassa käsitellään hänen tutkimustuloksiaan.

Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Putnamin tulokset perustuvat kuitenkin vain USA:sta kerättyihin tietoihin ja kun Euroopassa on tehty vastaava analyysi ESS:n tietoihin perustuen niin on päädytty eri johtopäätöksiin.
    
Lainaus
Results suggest that the pessimistic conclusions about the negative effects of ethnic diversity on generalized trust cannot be confirmed at the aggregate level across European countries.

Pitääpä paremmalla ajalla lukea tuot Hooghen ja kumppaneitten paperi läpi, se vaikuttaa mielenkiintoiselta. Hooghe ja kumppanit myös vaikuttavat ammattitaitoisilta tutkijoilta. Pikaisen selauksen perusteella kuitenkin muutama kommentti.


Mutta annetaanpa Hooghen ja kumppanien itsensä puhua:
Lainaus
we [..] cannot conclude that ethnic diversity nor its recent rise have a robust and consistent negative effect on generalized trust in the European context; therefore disconfirming earlier findings in North America. However, we do acknowledge a negative although weak and inconsistent tendency in the relationship between diversity and generalized trust in Europe as well.
[..]
The implication of our study certainly does not mean that ethnic diversity would or could not create social tensions or social problems. But our analysis has revealed that diversity does not exert the consistent and strong negative effects often attributed to it.
Eli etnisen diversiteetin ja luottamuksen välille ei heidän tutkimuksessaan löytynyt selvää ja johdonmukaista negatiivista yhteyttä Euroopassa, mutta kylläkin heikko ja vaihteleva negatiivinen yhteys.

Hooghen ja kumppanien paperin ilmestymisen jälkeen on näemmä julkaistu useita papereita aiheesta; osa näistä tukee Putnamin tuloksia, osa Hooghen ja kumppanien tuloksia ja osa on siltä väliltä (esimerkiksi etnisen diversiteetin lisääntyminen vaikuttaa negatiivisesti johonkin yleistetyn luottamuksen indikaattoriin muttei kaikkiin). Asia ei ole vielä läheskään loppuunkäsitelty. Lisää tutkimusta tarvitaan. Jotkut tutkimukset kuitenkin antavat viitteitä mihin ne tulevat tutkimukset pitäisi suunnata. Esimerkiksi Dinesen et al (http://www.ecprnet.eu/MyECPR/proposals/reykjavik/uploads/papers/2167.pdf)  ovat huomanneet tanskalaisella, poikkeuksellisen tarkalla datalla, että luottamus vähenee etnisen diversiteetin lisääntyessä mikroympäristössä (siis lähinaapurustossa) mutta vaikutus liudentuu kauempana (tai tarkemmin sanoen karkeammalla aggregaatiotasolla); Suomeen sovellettuna tämä tarkoittaisi että esimerkiksi Vuosaaressa luottamuspääoma voi olla alentunut Mogadishu Avenuella ja sen lähiympäristössä, muttei Vuosaaren omakotialueilla. Jos tulos pitää kutinsa, tämä selittäisi myös Hooghen ja kumppaneiden tulokset: valtakunnantaso on hiukka liian karkea tällaisten efektien esillesaamiseen. Mielenkiintoinen osatulos sisältyy myös tähän paperiin (http://www.palgrave-journals.com/ap/journal/v44/n3/abs/ap20096a.html): on olemassa viitteitä, että naapuruston etninen heterogeenisyys vaikuttaa negatiivisesti sosiaaliseen koheesioon nimenomaan silloin, kun asukkaiden keskimääräinen tulo- ja koulutustaso on matala. Yksinkertaistetusti sanottuna Kaivopuistossa etninen heterogeenisyys ei ehkä vähennä sosiaalista koheesiota, mutta Varissuolla se saattaa hyvinkin vähentää. Jos tämä pitää paikkansa, se voisi osittain selittää eroja Putnamin ja Hooghe et alin tuloksissa. Kolmas tutkimuslinja voisi lähteä siitä ajatuksesta, että kaikki maahanmuuttajaryhmät eivät vähennä sosiaalista koheesiota samalla tavalla; harva luultavasti menettää luottamustaan ja yhteistyöhalujaan kantanorjalaisen, korealaisen tai vaikka chileläisen muuttaessa naapuriin. Pikaselauksen perusteella tätä ei ole tutkittu; silloinkin kun asiaan on kiinnitetty huomiota, ei-länsimaiset on niputettu yhteen.

Kaikkiaan Hooghen ja kumppanien tulokset eivät kumoa sitä, että etninen diversiteetti vähentää luottamusta Euroopassakin; toki ne antavat aihetta pohdiskeluun ja tilanteen syvällisempään analyysiin. Mutta kuten sanottu, kirjallisuus on laaja ja minun pitää syventyä siihen paremmin kokonaiskuvan saamiseksi.

EDIT: keskenjäänyt virke täydennetty
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 06.01.2012, 00:09:41
Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Väite: Maahanmuuton negatiiviset vaikutukset eivät mene nopeasti ohi (sivut 50-51).

Väite on asetettu niin asenteellisesti ladatulla tavalla, ettei siihen kovin helposti voi ottaa suoraan kantaa. Kalvojen laatijoilta toivoisi ymmärrettävämpää omien ajatusten esille tuomista ja laadukkaampia perusteluita. :)

Romanit esitetään esimerkkinä väestöryhmästä, joka on yhä ryhmätasolla muodostaa suuremman taloudellisen ja sosiaalisen kuorman Suomelle kuin vastaava määrä satunnaisesti valittuja muita suomalaisia. Iso osa romaniväestöstä ei ole sopeutunut suomalaisen yhteiskunnan hyödylliseksi osaksi, vaikka he ovat olleet tässä maassa jo pitkään. Toki löytyy monia romaneja, jotka eivät ole sen paremmin taloudellinen kuin sosiaalinenkaan taakka, vaan ovat rehellisiä, käyvät työssä, maksavat veronsa ja käyttäytyvät hyvin.

Nykyisiä Suomen romaneja ei tietenkään voi enää laskea maahanmuuttajiksi. Kuitenkin romanit ovat täällä, koska Kustaa Vaasa teki poliittisen päätöksen väestönsiirrosta; ilman tuota päätöstä he todennäköisesti eivät olisi täällä, tai ainakin heitä olisi paljon vähemmän. Tämä on esimerkki siitä, että maahanmuuttopoliittiset päätökset voivat tuottaa maalle kuormaa vuosisatoja niiden tekemisen ja toteuttamisen jälkeen.

Jotkut maahanmuuttokriitikot pitävät somalienkin etujoukon 20 vuoden maassaoloaikaa pitkänä, ja tässä halutaan viitata siihen mahdollisuuteen ja riskiin, että merkittävästä osasta somaleita muodostuu myös alaluokka kaikista kotouttamistoimista huolimatta. Tällöin Suomen maahanmuuttopolitiikka olisi saanut aikaan maahanmuuttoa, jolla on pitkäaikaisia negatiivisia taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia.

On tietenkin hyvä, että esimerkiksi somalien työllisyystilanne on pikku hiljaa parantunut. Kannattaa tosin muistaa, että osa tuosta työllistymisestä perustuu heille julkiselle sektorille räätälöityihin töihin, töihin joita ei ilman somaleja olisi olemassakaan ja suosituimmuuspolitiikkaan, ja muodostaa siten edelleenkin taloudellisen kuorman muulle väestölle.  Toisaalta kuten itsekin toteat, tasaisella vauhdilla somalit saavuttavat keskivertosuomalaisen työllistymisasteen noin vuonna 2032; joku voisi pitää näinkin pitkää viivettä asialla (vuodesta 1991 vuoteen 2032 eli n. 41 vuotta) pitkäaikaisena kansantaloudellisena kuormana eli negatiivisena vaikutuksena.

Siihen, miksi romaneista on ryhmätasolla muodostunut taloudellinen ja sosiaalinen taakka, ei kalvosarja ota kantaa.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Roope - 06.01.2012, 00:29:48
Suomessa ei ole käytössä pikakäännytystä. Olen kirjoittanut (http://ropinaa.blogspot.com/2009/10/sisaministerion-selvitys-hidas.html) aiheesta aikaisemmin.

Lainaus
Suomessa ei ole turvapaikanhakijoiden ”pikakäännytystä”, kuten usein julkisuudessa esitetään. Myöskään Suomessa ei edelleenkään ole hyvin toimivaa nopeutettua menettelyä ilmeisen perusteettomien turvapaikkahakemusten tai EU:n Vastuunmäärittämisasetuksen tarkoittamien hakijoiden käsittelemiseksi toisin kuin muissa Pohjoismaissa tai EU-maissa. Lainsäädännön mukaan nopeutettu menettely koskien UVI:n päätöstä voi minimissään kestää nykyisen lainsäädännön puitteissa 7 vuorokautta, mutta käytännössä menettelyn kesto kuulusteluineen, tiedoksiantoineen ja maastapoistamisineen on ollut noin kaksi kuukautta.
Maahantulosta kansalaisuuteen
Selvitysmies Esa Markkasen ehdotukset Ulkomaalaisviraston alueellistamiseksi, Sisäasiainministeriö 2003

Lainaus
Sisäministeri Kari Rajamäki (sd.) on vaatinut laajaa selvitystä turvapaikkasäännöistä. Suomi on muun muassa ainoa Pohjoismaa, joka ei tee pikakäännytyksiä rajoilla. Myös Suomen myöntämiä sosiaalietuuksia on moitittu siitä, että etuudet eivät katkea kielteisestä päätöksestä huolimatta.
Etelä-Suomen Sanomat: Ankkurilapsi tuo perheen mukanaan 22.5.2005

Viranomaisten oli tarkoitus ottaa 2000-luvun alkupuoliskolla (romanibuumi) käyttöön samantapainen pikakäännytys kuin muissa maissa, mutta hallitus (keskusta, sdp ja rkp) onnistui vesittämään muutoksen.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 06.01.2012, 00:34:36
Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Väite: "Maahanmuuttoon" voi vaikuttaa (sivut 53-57)

Maahanmuuttopolitiikalla ja politiikalla yleensä pitäisi toki olla mahdollista vaikuttaa kaikkiin kansan haluamiin asioihin. Maahanmuutosta ja varsinkaan nykyisistä maahanmuuttajista on kuitenkin hankala päästä kokonaan eroon (vaikka näin haluaisi), joten demokraattisen vaikuttamisen lisäksi on ihan perusteltua ajatella myös vallitsevaa todellisuutta.

Kalvojen viestistä poiketen ulkomaalaisten osuus väestöstä on kasvanut jatkuvasti niin Tanskassa kuin Suomessa ja suhteessa koko väestön määrään yllättävän samanlaisella tahdilla.

Täällä jo olevien kotouttamiseen pitää tietenkin kiinnittää huomiota, ja niinhän tällä forumilla tehdään tuon tuostakin; välittömästi mieleen tulevana esimerkkinä mainittakoon Professorin muutaman päivän vanha blogikirjoitus (http://professorinajatuksia.blogspot.com/2012/01/integrointi-ja-rangaistukset-niistako.html), josta täälläkin on ollut puhetta. Se, että täällä jo olevista maahanmuuttajista on vaikea ellei peräti mahdoton päästä eroon, korostaa maahanmuuttopoliittisten päätösten tärkeyttä. Niillä pitäisi pystyä mahdollisuuksien mukaan estämään liiallista taakkaa Suomelle, koska syntyvät ongelmat voivat olla vaikeita ja juuri tuon eroonpääsyn mahdottomuuden takia pitkäaikaisia tai jopa pysyväisluonteisia.

Kalvot eivät väitä että ulkomaalaisten osuus väestöstä ei olisi lisääntynyt Tanskassa tai Suomessa. Sen sijaan kalvosta 56 voi kyllä päätellä, että humanitaarinen maahanmuutto Tanskaan voimakkaasti väheni tehtyjen poliittisten päätösten johdosta. Tämä tervehdytti maahanmuuton rakennetta Tanskan eduksi, kuten Roope toisin sanoin toisaalla totesi. Mainittakoon, että Tanskan suurimmat maahanmuuttajaryhmät ovat turkkilaiset ja saksalaiset, jotka eivät ole humanitaarisia maahanmuuttajia.

Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Turvapaikanhakijoiden määrä ei ole kasvanut vaan se on laskenut "Lex Thorsin" jälkeen.

Olet oikeassa että turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut Lex Thorsin voimaantulon jälkeen. Laskun syistä voidaan tietenkin olla monta mieltä, mutta ainakin minusta näyttää siltä, että siihen on vaikuttanut hakijavirtojen suuntautuminen Ruotsiin sikäläisten poliittisten ja tuomioistuinpäätösten johdosta (tätä käsitystä tukevat kalvon 57 tiedot). Kalvon 56 kaaviosta kannattaa kuitenkin ottaa se lex Thors-nuoli pois.

Päivämäärä on tosiaan kalvon kaaviossa virheellisesti helmikuu 2009, vaikka kalvon muistiinpanosivulla mainitaan se oikea 1.6.2009, mutta nythän se nuoli poistuu kokonaan.

Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Sivulla 56 nuolet on piirretty vääriin kohtiin. Tanskan hakemusten määrä laski oleellisesti jo ennen uuden lainsäädännön voimaantuloa 1.7.2002 ja "Lex Thors" eli HE 166/2007 astui voimaan vasta 1.6.2009. Katso alla olevasta kuvasta miten turvapaikkahakijoiden määrä muuttui kuukausittain tämän lain voimaan astumisesta lähtien.

Mitä tulee Tanskan nuoleen kalvon 56 kaaviossa, korjataan tuo päivämäärä oikeaksi: toukokuu 2002 -> 1.7.2002 (mistä muuten löysit tuon päivämäärän?). Tanskan lakimuutos tuli siis voimaan 1.7.2002, ja vuoden 2002 hakijamäärä jäi paljon pienemmäksi kuin vuoden 2001 hakijamäärä. Vuoden 2001 hakijamäärä oli puolestaan suurempi kuin vuoden 2000 hakijamäärä. Näin ollen vuositasolla hakijamäärä taittui vasta tuon lain voimaantulon jälkeen. Itselläni on dataa vain vuositasolla, ja voi olla että kuukausitasolla hakijamäärä on lähtenyt laskuun jo ennen 1.7.2002. Voisitko linkittää Tanskan kuukausittaiseen dataan tuolta ajalta?
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 06.01.2012, 00:40:42
Suomessa ei ole käytössä pikakäännytystä.

Tätä aavistelinkin.  Mihinkähän tietoon (tai "tietoon") gml on perustanut väitteensä?
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 06.01.2012, 00:52:51
Lainaus käyttäjältä: gml mirule.orgissa
Väite: Maahanmuuton vaikutus Suomen väestörakenteeseen ei ole olematon (37-38)

Väite on tosi kun käsitellään kaikki ulkomaalaiset maahanmuuttajat maahantulosyystä riippumatta yhtenä ryhmänä. Tilastokeskuksen väestörakennetilaston pohjalta voidaan myös todeta, että Suomeen on vuoden 1973 jälkeen tullut n. 38 000 humanitaarista maahanmuuttajaa, joka tarkoittaa 0,6% eli kuusi tuhannesosaa koko väestöstä.

Kukaan ei sanoisi Suomen romanivähemmistöä "olemattoman" kokoiseksi.

Meillä on nimenomaan humanitaarisen maahanmuuton kautta parissa kymmenessä vuodessa alkunsa saanut saman kokoinen etninen ryhmä, Suomen somalit.

Humanitaarisen maahanmuuton vaikutus ei ole olematonta edes yksittäisten etnisten ryhmien kohdalla.

Totta. Viittaus tuohon romani- ja somaliväestöjen samankokoisuuteen olisi hyvä saada sille romani-somali-kalvolle. Tosin sen kalvon sanomaa voisi muutenkin selkeyttää. Perusajatuksenahan on, että 1500-luvulla tapahtunut maahanmuutto - tai oikeastaan Kustaa Vaasan päättämä väestönsiirto - aiheuttaa vieläkin kuormaa Suomelle, ja että Somalienkin kotoutuminen etenee hitaanlaisesti aiheuttaen myös kuormaa. Harkitsemattomien maahanmuuttopoliittisten päätösten negatiiviset vaikutukset eivät siis välttämättä mene nopeasti ohi.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Roope - 06.01.2012, 00:56:40
Tätä aavistelinkin.  Mihinkähän tietoon (tai "tietoon") gml on perustanut väitteensä?

Luultavasti 2000-luvun alkupuoliskolla lakimuutoksesta käytyyn ihmisoikeuskeskusteluun, jota hallitsivat Pakolaisneuvonnan lakimiehet ja vastaavat. Tästä lienee jäänyt elämään legenda pikakäännytyksistä, vaikka meillä on vain ns. nopeutettu menettely, joka siis tyypillisesti kestää esimerkiksi pari kuukautta. Etelä-Euroopan romanit käsitellään nykyisin erikoisjärjestelyin nopeammin (viikossa?), mutta edelleenkään meillä ei ole lakia sellaisista pikakäännytyksistä kuin muissa Pohjoismaissa.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: gml - 17.07.2012, 01:38:05
Tätä aavistelinkin.  Mihinkähän tietoon (tai "tietoon") gml on perustanut väitteensä?

Luultavasti 2000-luvun alkupuoliskolla lakimuutoksesta käytyyn ihmisoikeuskeskusteluun, jota hallitsivat Pakolaisneuvonnan lakimiehet ja vastaavat. Tästä lienee jäänyt elämään legenda pikakäännytyksistä, vaikka meillä on vain ns. nopeutettu menettely, joka siis tyypillisesti kestää esimerkiksi pari kuukautta. Etelä-Euroopan romanit käsitellään nykyisin erikoisjärjestelyin nopeammin (viikossa?), mutta edelleenkään meillä ei ole lakia sellaisista pikakäännytyksistä kuin muissa Pohjoismaissa.

Siitä luultavasti... nyt vasta huomasin, että tässä on tonneittain vastalauseita ja -argumentteja. Pitää varata vähän aikaa siis tämän läpikäymiseen niin ehkä siitä syntyy dialogi jatkuu :)
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: gml - 17.07.2012, 09:43:15
Tätä aavistelinkin.  Mihinkähän tietoon (tai "tietoon") gml on perustanut väitteensä?

Luultavasti 2000-luvun alkupuoliskolla lakimuutoksesta käytyyn ihmisoikeuskeskusteluun, jota hallitsivat Pakolaisneuvonnan lakimiehet ja vastaavat. Tästä lienee jäänyt elämään legenda pikakäännytyksistä, vaikka meillä on vain ns. nopeutettu menettely, joka siis tyypillisesti kestää esimerkiksi pari kuukautta. Etelä-Euroopan romanit käsitellään nykyisin erikoisjärjestelyin nopeammin (viikossa?), mutta edelleenkään meillä ei ole lakia sellaisista pikakäännytyksistä kuin muissa Pohjoismaissa.

Siitä luultavasti... nyt vasta huomasin, että tässä on tonneittain vastalauseita ja -argumentteja. Pitää varata vähän aikaa siis tämän läpikäymiseen niin ehkä siitä syntyy dialogi jatkuu :)

Ok, eli olisiko tässä nyt kyse vain terminologiasekaannuksesta?

1) UNHCR ja EU puhuvat normaalista ja nopeutetusta ("accelerated") käsittelystä, jossa nopeutetulle käsittelylle ei ole asetettu mitään aikarajaa ja käytännöt eri maissa vaihtelevat suuresti (tässä yksi selvitys (http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&ved=0CE0QFjAA&url=http%3A%2F%2Fwww.sussex.ac.uk%2Fmigration%2Fdocuments%2Fmwp43.pdf&ei=hgIFUI_YIojLsgbvltXDBg&usg=AFQjCNG8tgg9ve8hxLbP5P4BsYzBh3kxYA) vuodelta 2007).

2) Suomen eduskunnassa käytettiin termiä "pikakäännytys" tarkoittaen ilmeisesti nopeutetun käsittelyn jälkeistä käännytyksen täytäntöönpanoa. Tässä esim Kimmo Sasi vuonna 2004:

Lainaus
Mitä tulee erityisesti pikakäännytykseen, niin tältä osin perustuslakivaliokunta hyvin tarkkaan selvitti sen, onko se pikakäännytys, joka hallituksen esityksessä on ja joka meillä asiallisesti tällä hetkellä on käytössä, perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten vastainen. Vastaus on täysin selkeästi "ei". Se noudattaa kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, se noudattaa myöskin Suomen voimassa olevaa perustuslakia, ja tässä suhteessa ei ole sellaista ongelmaa, joka vaatisi lain säätämistä perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Perustuslakivaliokunta kävi Strasbourgissa, keskusteli Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen suomalaisen jäsenen kanssa. Hänen kantansa oli täysin selkeä: ihmisoikeussopimus ei edellytä sitä, että pikakäännytyksen osalta pitäisi tehdä minkäänlaisia muutoksia siihen hallituksen esitykseen, mikä meillä nyt on käsittelyssä. Kun asiantuntijoita kuultiin, niin myöskin asiantuntijoiden osalta voidaan sanoa, ettei myöskään Suomen perustuslaki tältä osin aseta mitään ehdottomia vaatimuksia.

Mitä sitten tulee itse tähän lausuntoon, niin voidaan sanoa, että kun valiokunnassa kuultiin asiantuntijoita, silloin saatettiin todeta, että siihen aikaan käytäntönä oli se, että pikakäännytyskin saattoi kestää useampia kuukausia, ja tietysti silloin voidaan kysyä, eikö sen jälkeen, kun useamman kuukauden, kuudenkin kuukauden, käsittelyn jälkeen on saatu ratkaisu, voitaisi odottaa hallinto-oikeuden ratkaisua siinä suhteessa, pannaanko tuomio täytäntöön vai ei. Tietysti silloin voidaan sanoa, että tietynlaisen suhteellisuusperiaatteen mukaisesti voidaan katsoa, että kahdeksan päivää on suhteellisen lyhyt aika. Mutta jos me olemme tilanteessa, jossa ratkaisun tekemiseen menee Ulkomaalaisviraston haastattelujen jälkeen, päätöksen jälkeen, yhdestä kahteen viikkoa, tilanne muuttuu aivan olennaisesti. Niissä olosuhteissa voidaan sanoa, että kahdeksan päivän odottamisaika on varsin pitkä. Siinä suhteessa en näe välttämättä mitään estettä sille, etteikö tätä kahdeksan päivän aikaa voitaisi myöskin jopa lyhentää ja jopa poistaa se kokonaisuudessaan, koska selkeää on se, että asianosainen voi hyvin odottaa ratkaisua hallinto-oikeudesta sellaisessa maassa, joka hänen kannaltaan on turvallinen. Lähtökohta on se, että palautetaan vain maahan, joka on turvallinen, yhtä turvallinen kuin Suomi, ja siinä suhteessa ei ole mitään merkitystä sillä, odottaako tuota ratkaisua Suomessa tai Ruotsissa tai vaikka Tanskassa, koska odotteluaika voidaan suorittaa maassa, joka on täysin turvallinen.

3) Onko tässä sotkeutunut toisiinsa turvapaikkaa hakevan hakemuksen pikainen käsittely ja päätöksen jälkeinen pikainen käännytys? Tämä lainaus asettaa "kuin muissa Pohjoismaissa" erikoiseen valoon (ja on ristiriitainen myös sen yllä olevan selvityksen kanssa):

Lainaus
Unlike Norway, Sweden has not introduced a fast-track procedure for processing asylum applications that are presumed to be unfounded.
http://www.udi.no/Norwegian-Directorate-of-Immigration/Annual-Report-2011/Migration-2011/Migration-trends-in-the-Nordic-countries/

4) Pikakäännytys suoraan käännettynä ruotsiksi on "snabbavvisning" jag tässä alla taas juttu heidän pikakäännytyksestään, jonka sääntöjen mukaan pitäisi tapahtua "kolmen kuukauden sisällä" mutta vaihtelua on päivistä viikkoihin ja kuukausiin.

Lainaus
Reglerna säger att en avvisning skall vara verkställda inom tre månader. Det kan ta ett par dagar eller veckor men det förekommer undantag att personer blivit kvar i månader.
http://www.kristianstadsbladet.se/incoming/article826317/Finjabacken-centrum-foumlr-snabbavvisning.html

5) Enpä tiedä. Minusta vaikuttaa siltä, että Suomessa niin kuin muissa EU:n maissa on käytössä sekä hakemusten nopeutettu käsittely (UK:ssa nimikkeellä "fast track"), että käsittelyn ratkaisun jälkeinen mahdollisuus erittäin pikaiseen käännytyksen (Suomessa esim joidenkin ratkaisujen osalta heti tiedoksiannon jälkeen). Onko niin, että teidän mielestänne nykyinen "pikakäännytys" ei ole tarpeeksi nopea koska esim Norjassa siihen koko prosessiin menee se kahdeksan päivää? Vai puhutaanko vielä ihan eri asioista?
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Roope - 17.07.2012, 10:42:10
5) Enpä tiedä. Minusta vaikuttaa siltä, että Suomessa niin kuin muissa EU:n maissa on käytössä sekä hakemusten nopeutettu käsittely (UK:ssa nimikkeellä "fast track"), että käsittelyn ratkaisun jälkeinen mahdollisuus erittäin pikaiseen käännytyksen (Suomessa esim joidenkin ratkaisujen osalta heti tiedoksiannon jälkeen). Onko niin, että teidän mielestänne nykyinen "pikakäännytys" ei ole tarpeeksi nopea koska esim Norjassa siihen koko prosessiin menee se kahdeksan päivää? Vai puhutaanko vielä ihan eri asioista?

Puhumme eri asioista.  Lue siitä Markkasen selvityksestä asiaa sivuavat kohdat, niin aukenee.

Norjassa pikakäännytykseen ei mene kahdeksan päivää vaan 1-2 päivää, kuten myös eräs suomalainen perusteettoman turvapaikkahakemuksen tehnyt (http://oikeuttaseppolehdolle.blogspot.fi/2010/07/sepon-pakoilu-ennen-kiinniottoa.html) sai todeta. Pikakäännytys tarkoittaa muissa Pohjoismaissa välitöntä (muutama tunti) tai ainakin nopeaa (48 tuntia) hakemuksen käsittelyä, päätöstä ja käännytystä. Lainaan itseäni ja sisäasiainministeriön selvitysmies Esa Markkasta (kursiivilla):

Lainaus
Suomi
Ilmeisen perusteettomien hakemusten nopeutettu menettely: 7+8 päivää (käytännössä 2 kuukautta)

    "Muissa Pohjoismaissa on otettu käyttöön (Norjassa 1.1.2004) ilmeisen perusteettomien hakemusten nopeutettu käsittely, joka Suomessa tällä hetkellä - johtuen useiden eri viranomaisten toimenpiteistä - kestää keskimäärin kaksi kuukautta. Varsinaista toimivaa nopeutettua menettelyä Suomessa ei tällä hetkellä käytännössä ole, vaikka Ulkomaalaisviraston onkin tietyissä tapauksissa (UlkL 33c§) tehtävä päätös 7 päivän kuluessa. Käännytys voidaan tehdä 8 päivän kuluttua tiedoksiannosta."

Ruotsi
Ilmeisen perusteettomien hakemusten nopeutettu menettely: Välitön täytäntöönpano

    "Ruotsissa on niinikään toimivat muut nopeutetut menettelyt ja erittäin pitkälle viety hakijoiden esikäsittely (sortering), jolla erotetaan ilmeisen perusteettomat, muualla turvapaikkaa hakeneet ja suojelua tarvitsevat hakijat toisistaan ja näin nopeutetaan päätöksentekoa ja vähennetään kustannuksia. Ruotsissa päätös ja käännytys tietyissä tapauksissa voidaan toimeenpanna tunneissa."

Norja
Ilmeisen perusteettomien hakemusten nopeutettu menettely: 48 tuntia

    "Käytännössä Norjan Ulkomaalaishallitus huolehtii turvapaikanhakijoiden majoittamisesta vastaanottokeskuksiin Lysakerissa olevan transit-keskuksen kautta. Turvapaikkaa voi toistaiseksi hakea kaikkien poliisikonttorien kautta, mutta kaikki turvapaikanhakijat ohjataan yhteen paikkaan Oslon ulkomaalaispoliisiin alkukuulustelua varten. Ulkomaalaishallitus tekee turvapaikkakuulustelut keskitetysti. Tällä hetkellä Norjaan tulevien turvapaikan hakijoiden määrä on kasvanut varsin nopeasti ja ministeriö on tehnyt päätöksiä, joilla kasvua pyritään rajoittamaan. Uusien suunnitelmien mukaan ilmeisen perusteettomien hakemusten pikakäsittely on 1.1.2004 alkaen 48 tuntia."

Tanska
Ilmeisen perusteettomien hakemusten nopeutettu menettely: Välitön täytäntöönpano

    "Tanskassa turvapaikkapäätöksenteosta vastaava virasto (Udlaendigeservice), poliisi ja Pakolaisapu (Dansk Flygtingehjaelp) ovat tehneet luettelon maista, joista tulevien hakijoiden hakemukset käsitellään nopeutetussa menettelyssä ilmeisen perusteettomina."

    "Luettelossa ovat EU-maat, muita teollisuusmaita sekä eräitä Afrikan valtioita. Joidenkin maiden kohdalla mainitaan erikseen ryhmiä, joiden kohdalla nopeutettua menettelyä ei sovelleta. Tämän listan lisäksi kaikkien maiden kansalaisten hakemukset voidaan tarvittaessa ohjata ilmeisen perusteettomina nopeutettuun menettelyyn yksilöllisen harkinnan jälkeen."

    "Ulkomaalaisasiat ovat Tanskan nykyisessä hallituksessa hyvin tärkeällä sijalla. Hallitus on tehnyt useita päätöksiä ulkomaalaisten maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden määrän rajoittamiseksi. Hakijoiden määrä onkin dramaattisesti pudonnut nykyisen hallituksen ja uuden lainsäädännön myötä. Tanskan luvut lähentelevät jo Suomen lukuja. Aiemmin Tanskaan tulleet hakijat suuntaavat nyt Ruotsiin ja Norjaan. On odotettavissa, että myös Norjan tiukentuva käytäntö ohjaa enemmän hakijoita Ruotsiin ja ainakin EU:n Vastuunmäärittämisasetuksessa tarkoitettuja, kielteisen päätöksen saaneita hakijoita myös Suomeen. Tästä on jo selviä merkkejä."

    "Tanskassa on toimiva nopeutettu menettely ilmeisen perusteettomille hakemuksille. Muissa maissa (Dublin tai Vastuunmäärittämisasetus) hakeneita ei oteta Tanskassa ollenkaan turvapaikkamenettelyyn. Jos Suomi menettelisi samalla tavoin, niin noin 40 % hakijoista ei tulisi lainkaan turvapaikkamenettelyyn."

Lisää Suomen ripitystä:

    "Suomessa ei ole turvapaikanhakijoiden ”pikakäännytystä”, kuten usein julkisuudessa esitetään. Myöskään Suomessa ei edelleenkään ole hyvin toimivaa nopeutettua menettelyä ilmeisen perusteettomien turvapaikkahakemusten tai EU:n Vastuunmäärittämisasetuksen tarkoittamien hakijoiden käsittelemiseksi toisin kuin muissa Pohjoismaissa tai EU-maissa. Lainsäädännön mukaan nopeutettu menettely koskien UVI:n päätöstä voi minimissään kestää nykyisen lainsäädännön puitteissa 7 vuorokautta, mutta käytännössä menettelyn kesto kuulusteluineen, tiedoksiantoineen ja maastapoistamisineen on ollut noin kaksi kuukautta."

    "Muut Pohjoismaat ovat tehneet Saksan kanssa nk. Dublin–menettelyn ohittavia sopimuksia, joissa tietyt hakijat voidaan hakijat suoraan palauttaa toiseen maahan. Tätä erittäin nopeaa menettelyä ei Suomen lainsäädäntö salli."

    "Joissakin tapauksissa vältyttäisiin jopa henkilön kuljettamisesta muualla Suomessa sijaitsevaan vastaanottokeskukseen, jos asia saataisiin ratkaistua 48 tunnin sisällä ja voitaisiin käyttää rajavartiolaitoksen tiloja lentokentällä. Rajavartiolaitoksen henkilöllisyys- ja reittiselvityksen jälkeen UVI:n esittelijä voi jatkaa puhuttelua ja tehdä päätöksen jopa henkilön läsnäollessa."

    "Yksinkertaisen menettelyn olemassaolo mahdollistaisi maahanmuuttohallinnon resurssien kohdistamisen oleelliseen eli tehostettuun toimintaan suojelun tarpeessa olevien hakijoiden asioiden ratkaisemiseksi. Hallinnon hitaus näkyy myös selvästi vastaanottopuolella maksetuissa toimeentulotukikustannuksissa, kun maastapoistamisia ilmeisen perusteettomissa tapauksissa ei voida nopeasti panna täytäntöön."

    "Ehkä Suomen järjestelmä on jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista siksi, koska Suomeen ei ole suuntautunut niin suuria hakijamääriä kuin muihin Pohjoismaihin, jolloin Suomessa on ollut ”varaa” rakentaa usean toimijan epäyhtenäinen, hidas ja kallis järjestelmä. Lainsäädäntöä on lisäksi Suomessa tarkistettu edestakaisin riippuen turvapaikanhakijoiden määristä."

Suomen lainsäädäntö on sittemmin hieman muuttunut, mutta edelleenkään Suomessa ei ole pikakäännytystä.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: gml - 31.07.2012, 10:38:05
5) Enpä tiedä. Minusta vaikuttaa siltä, että Suomessa niin kuin muissa EU:n maissa on käytössä sekä hakemusten nopeutettu käsittely (UK:ssa nimikkeellä "fast track"), että käsittelyn ratkaisun jälkeinen mahdollisuus erittäin pikaiseen käännytyksen (Suomessa esim joidenkin ratkaisujen osalta heti tiedoksiannon jälkeen). Onko niin, että teidän mielestänne nykyinen "pikakäännytys" ei ole tarpeeksi nopea koska esim Norjassa siihen koko prosessiin menee se kahdeksan päivää? Vai puhutaanko vielä ihan eri asioista?

Puhumme eri asioista.  Lue siitä Markkasen selvityksestä asiaa sivuavat kohdat, niin aukenee.

Norjassa pikakäännytykseen ei mene kahdeksan päivää vaan 1-2 päivää, kuten myös eräs suomalainen perusteettoman turvapaikkahakemuksen tehnyt (http://oikeuttaseppolehdolle.blogspot.fi/2010/07/sepon-pakoilu-ennen-kiinniottoa.html) sai todeta. Pikakäännytys tarkoittaa muissa Pohjoismaissa välitöntä (muutama tunti) tai ainakin nopeaa (48 tuntia) hakemuksen käsittelyä, päätöstä ja käännytystä. Lainaan itseäni ja sisäasiainministeriön selvitysmies Esa Markkasta (kursiivilla):

Ok. Vaikka eduskunnassa Suomen(kin) lakiin kirjattua menettelytapaa on kutsuttu pikakäännytykseksi niin ymmärrän, että se teidän mielestänne ei ole tarpeeksi pikainen (varsinkaan käytännössä), jotta sitä voisi oikeasti kutsua pikakäännytykseksi.

1) Seppo Lehdon tapauksessa ei ole mainintaa hakemuksen käsittelyajasta, mutta sitä en tosiaan ollut huomannut, että Norjassa on 48-tunnin prosessi "ilmeisen perusteettomille hakemuksille" (ja käännytys 72 tuntia tulosta alla olevan mukaan).

Lainaus
"As of January 2004, a 48-hour procedure was introduced for asylum seekers from countries deemed to
be safe. All cases within this procedure are to be decided on within 48 hours and if considered by the
Directorate of Immigration to be ‘unfounded’, deportation is to take place within 72 hours after arrival.
If the Directorate of Immigration finds that an individual case is instead well founded, it shall be
transferred to and examine under the normal determination procedure."
http://www.unhcr.org/refworld/pdfid/418647094.pdf

Onko tästä jotain tilastotietoa, että miten käytännössä on toteutunut? 2+1 pv on teoriassa kuitenkin samaa hehtaariluokkaa kuin 7+8.

2) Löytyykö Ruotsin "tunneissa"-väitteelle vielä jotain muuta lähdetta? Ainoat tekstit mitä minä nopeasti löysin puhuvat kolmen kuukauden rajasta, mutta sehän ei tarkoita, etteikö päätöksiä voisi tehdä myös tunneissa..

Lainaus
Suomen lainsäädäntö on sittemmin hieman muuttunut, mutta edelleenkään Suomessa ei ole pikakäännytystä.

Mikä sinun mielestäsi on "pikakäännytyksen" määrittely?
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: gml - 31.07.2012, 11:42:16
Tässä vielä Ruotsin "pikakäännytyksiin" liittyen jotain tilastotietoa. "Välitön täytäntöönpano"-otsikon alla hakemusten keskimääräinen käsittelyaika vuodelle 2010 oli 37 päivää.

(https://dl.dropbox.com/u/30998984/maahanmuutto/sverigeomedelbar.png)

Årsredovisning 2010, s. 22 (http://www.migrationsverket.se/download/18.46b604a812cbcdd7dba800023153/%C3%85rsredovisning_2010.pdf)
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Seal - 31.07.2012, 12:12:40
Pikakäännytys? Näkee niin näyttää heti ovea.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Roope - 31.07.2012, 15:47:58
Ok. Vaikka eduskunnassa Suomen(kin) lakiin kirjattua menettelytapaa on kutsuttu pikakäännytykseksi niin ymmärrän, että se teidän mielestänne ei ole tarpeeksi pikainen (varsinkaan käytännössä), jotta sitä voisi oikeasti kutsua pikakäännytykseksi.

Sitä on kutsuttu pikakäännytykseksi propagandasyistä korostamaan turvapaikanhakijoiden heikentynyttä oikeusturvaa (ei normaaleja moninkertaisia valitusteitä). Aiheesta taisi lakia valmisteltaessa ilmestyä useampiakin ihmisoikeusselvityksiä.

Onko tästä jotain tilastotietoa, että miten käytännössä on toteutunut? 2+1 pv on teoriassa kuitenkin samaa hehtaariluokkaa kuin 7+8.

En tiedä, mutta ei se ole ollenkaan samaa hehtaariluokkaa, kun on kyse selkeästi perusteettomasta hakemuksesta. Vielä kolme vuotta sitten EU-romaneilla odotusaikaan kuului Suomessa kielteisen päätöksen (johon kului kuukausi) jälkeen kuukauden asumisoikeus vastaanottokeskuksessa, jonka jälkeen poliisi ryhtyi valmistelemaan käännytystä. Ei ollut todellakaan mikään pikakäännytys, eikä ole uusittuna vieläkään, vaan EU-kansalaisten kohdalla sähköpostilla rationalisoitu nopeutettu menettely.

Lainaus
Nyt poliisi puhuttaa turvapaikanhakijat tulkin kanssa aamulla ja lähettää pöytäkirjat Maahanmuuttovirastoon sähköpostilla. Virasto käsittelee hakemukset heti ja ilmoittaa päätöksen poliisille sähköpostitse iltapäivällä. Aiemmin paperit kulkivat postissa ja viipyivät Maahanmuuttovirastossa jopa viisi päivää. Päätöksen tultua poliisin piti hankkia uudestaan tulkki ja etsiä turvapaikanhakija, jotta päätös voitiin antaa tiedoksi. Tähän saattoi mennä kuukausi.
Uusi Suomi: Romaneille ”äkkikäännytys” Suomesta (http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/91513-romaneille-%E2%80%9Dakkikaannytys%E2%80%9D-suomesta) 4.5.2010

2) Löytyykö Ruotsin "tunneissa"-väitteelle vielä jotain muuta lähdetta? Ainoat tekstit mitä minä nopeasti löysin puhuvat kolmen kuukauden rajasta, mutta sehän ei tarkoita, etteikö päätöksiä voisi tehdä myös tunneissa..

En ole etsinyt. Eiköhän Markkasen selvitys ole tuolta osin tarpeeksi luotettava lähde. Tuo kolme kuukautta lienee Ruotsissa tavoiteaika normaalin turvapaikkahakemuksen käsittelyyn.

Mikä sinun mielestäsi on "pikakäännytyksen" määrittely?

Ilmeisen perusteettomien turvapaikkahakemusten nopea käsittely, päätös ja käännytys ilman oikeutta jäädä maahan odottelemaan mahdollisen valituksen tekemistä tai sen käsittelyä. Nopealla tarkoitan lähes välitöntä käännytystä (esim. lentokentällä) tai maksimissaan kahden päivän odotusta.

Normaalioloissa pikakäännytysoikeutta ei ole juuri tarvetta käyttää, mutta viranomaisilla on oltava keinot ja valmis prosessi puuttua välittömästi selkeään turvapaikkaoikeudella keplotteluun, ennen kuin tänne tullaan bussilasteittain. Muualla Euroopassa tätä turvapaikkaturismia ovat harrastaneet viime vuosina lähinnä viisumivapauden saaneet serbit. Turvapaikkaa hakeneet Romanian ja Bulgarian romanit taas olivat vuoteen 2010 asti etenkin Suomen vitsaus. Turvapaikanhakijaromaneista päästiin eroon nopeuttamalla heidän kohdallaan hakemusprosessia, rajoittamalla asumisoikeutta vastaanottokeskuksissa ja ohjaamalla heidät sellaiseen vastaanottokeskukseen, jossa jaettiin laitosruokailun vuoksi vähemmän käteistä rahaa.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: gml - 31.07.2012, 18:26:52
2) Löytyykö Ruotsin "tunneissa"-väitteelle vielä jotain muuta lähdetta? Ainoat tekstit mitä minä nopeasti löysin puhuvat kolmen kuukauden rajasta, mutta sehän ei tarkoita, etteikö päätöksiä voisi tehdä myös tunneissa..

En ole etsinyt. Eiköhän Markkasen selvitys ole tuolta osin tarpeeksi luotettava lähde. Tuo kolme kuukautta lienee Ruotsissa tavoiteaika normaalin turvapaikkahakemuksen käsittelyyn.

Kommentoin vain tuota, että löysin sen 3kk muista paperista: se on takaraja sille, että tuota pikamenettelyä saa käyttää. Jos asian käsittely on syystä tai toisesta kestänyt kauemmin kuin 3kk niin hakijaa ei saa pikamenettelyllä enää käännyttää.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: gml - 31.07.2012, 19:20:32
Pikakäännytys? Näkee niin näyttää heti ovea.

Ravintolasta tuttu(tm)  8)
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Roope - 11.08.2012, 14:11:49
Käännytyksiin liittyen:

Lainaus
Maahanmuuttovirkailijat pysyvästi Turun poliisilaitokselle

Turun poliisilaitokselle sijoitetuista maahanmuuttoviraston virkailijoista tulee pysyvä käytäntö. Turun Sanomat kertoi jo toukokuussa, että poliisitalolle tulee kaksi maahanmuuttoviraston ylitarkastajaa. Tuolloin kyse oli vielä kokeilusta, jonka oli määrä kestää ensi vuoden loppuun. Nyt virat aiotaan muuttaa pysyviksi.

Toimipisteen avaamisella halutaan nopeuttaa Turun alueelle sijoitettujen turvapaikanhakijoiden asioiden käsittelyä.

Turun Sanomien keväällä haastattelema maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio toivoi kokeilusta apua etenkin niissä tapauksissa, joissa perusteita turvapaikkaan tai muuhun suojeluun ei viraston näkemyksen mukaan ole.

Hän mainitsi esimerkkinä EU-maiden kansalaisten ja serbialaisten jättämät turvapaikkahakemukset, joihin päätös on käytännössä katsoen aina kielteinen.
Turun Sanomat (http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/377576/Maahanmuuttovirkailijat+pysyvasti+Turun+poliisilaitokselle) 10.8.2012
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: propagandaministeri - 24.10.2012, 13:48:50
Onko mahdollista saada kalvosarjan loppuun lähdeluettelo?

EDIT: En huomannut, että aikaisemmassa viestissä mainittiin lähteiden löytyvän muistiinpanosivulta. Tietty ois selkeämpi jos lopussa kuitenkin ois koko lähdeluettelo.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: propagandaministeri - 26.10.2012, 20:03:21
Diasarjasta poimittua: Dia 38

"Fakta: monikulttuurinen naapurusto lisää epäluuloa ja kuihduttaa sosiaalisia suhteita

yhteisön etnisen heterogeenisyyden lisääntyessä seurauksena asukkailla mm.
-Alhaisempi luottamus paikallishallintoon ja paikalliseen mediaan
-Alhaisempi luottamus omiin poliittisiin vaikutusmahdollisuuksiin
-Vähemmän toivoa että muut tekevät yhteistyötä  yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi -(esim. vapaa-ehtoinen säästäminen vesi- tai energiapulan aikana)
-Vähemmän läheisiä ystäviä ja luotettuja
-Vähemmän onnellisuutta ja alhaisempi arvioitu elämänlaatu

(perustuu Robert Putnamin tutkimuksiin)"

Robert D. Putnamin tutkimukseen liittyen:

Tutkimustulosta käytetään virheellisesti perustelussa. Otsikko väittää monikulttuurisen naapuruston kausaalisesti lisäävän epäluuloa ja kuihduttavan sosiaalisia suhteita. Näin väitetään myös dian 38 muistiinpanosivulla. Ts. väitetään monikulttuurisuuden olevan syy, jonka seurauksena on epäluuloa ja sosiaalisten suhteiden kuihtumista. Kyseessä on kuitenkin
korrelaatio eikä kausaalinen(syy-seuraussuhde) ilmiö. Korrelaatio ei todista syy-seuraussuhdetta.

Ehdottaisin dian otsikon vaihtamista esimerkiksi tällaiseksi: monikulttuurinen naapurusto on yhteydessä epäluuloon ja sosiaalisten suhteiden kuihtumiseen, mutta se ei ole syy niihin. Myös nämä asiat olisi hyvä huomioida dian perustelussa:

-"Diversity does not produce ‘bad race relations’ or ethnically-defined group hostility, our findings suggest." (Putnam 2007)

-Putnam kertoo tutkimuksen rajoituksista:

"One powerful limitation on this analysis, however, deserves more substantial discussion, for it sheds an entirely new light on our central concern about the effects of immigration and ethnic diversity on modern societies. All our empirical analysis to this point has involved ‘comparative statics’– that is, we have compared people living in places with different ethnic mixes at one point in time– namely different American communities in the year 2000.36 Although our evidence does suggest that it is the level of diversity that matters, not the rate of change, we have not yet considered any ‘dynamic’ evidence about the effects of immigration and diversity over long periods of time within a single place (whether a single community or the nation as a whole). Exploring the dynamics, as opposed to the comparative statics, of diversity and social capital requires entirely different methods, and my research group has only begun to explore those avenues. For example, several of my colleagues have undertaken case studies of the effects of immigration and diversity over time on the social and political life of various local communities in the United States.37 Moreover, we have only begun to explore highly relevant evidence from such distant domains as experimental social psychology and the history of previous waves of immigration. Thus, my comments in the final third of this article are necessarily preliminary. However, these ideas are, I believe, crucial to any final interpretation of our ‘comparative statics’ evidence." (Putnam 2007)

Voin auttaa suomennoksessa jos joku haluaa, kun tuo on aika raskas tekstipötkö.

Tässä vielä lähde tutkimukseen jos joku haluaa vielä käydä kattomassa:

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1467-9477.2007.00176.x/full
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: mietinen - 26.10.2012, 20:57:57
-"Diversity does not produce ‘bad race relations’ or ethnically-defined group hostility, our findings suggest." (Putnam 2007)
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1467-9477.2007.00176.x/full


Selittävätkö erilaiset arvot eristäytymisen?

Minä arvioin, että rodullisten tekijöiden sijaan inhimillisessä kanssakäymisessä keskeistä on arvot, yhteiset pelisäännöt. Samaa peliä ei ole kiva pelata kaksilla säännöillä. Jos säännöistä ei päästä sopimukseen, voi olla helpompi olla pelaamatta yhdessä.

Jos yllä oleva pitää paikkansa, yhteinen arvopohja on merkkittävä yhteisön hyvinvointiin vaikuttava tekijä. Jopa niin merkkittävä, että se tulisi huomioida päätöksenteossa.

Lainaus
Diversity and Community in the Twenty-first Century, Scandinavian Political Studies, Robert D. Putnam, 2007 (http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1467-9477.2007.00176.x/pdf)

To be sure, some dimensions of social capital and civic engagement seem relatively unaffected by ethnic diversity in American communities. For example, organizational activity of various sorts, including religious activity, is essentially uncorrelated with diversity, once we control for confounding variables (http://en.wikipedia.org/wiki/Confounding), and as I have already noted, several measures of political engagement are positively correlated with diversity.[26] Nevertheless, a reasonably coherent, consistent image emerges from this analysis.[27]

Diversity does not produce ‘bad race relations’ or ethnically-defined group hostility, our findings suggest. Rather, inhabitants of diverse communities tend to withdraw from collective life, to distrust their neighbours, regardless of the colour of their skin, to withdraw even from close friends, to expect the worst from their community and its leaders, to volunteer less, give less to charity and work on community projects less often, to register to vote less, to agitate for social reform more, but have less faith that they can actually make a difference, and to huddle unhappily in front of the television. Note that this pattern encompasses attitudes and behavior, bridging and bonding social capital, public and private connections. Diversity, at least in the short run, seems to bring out the turtle in all of us.

Diasarjasta poimittua: Dia 38
...
Ehdottaisin dian otsikon vaihtamista esimerkiksi tällaiseksi: monikulttuurinen naapurusto on yhteydessä epäluuloon ja sosiaalisten suhteiden kuihtumiseen, mutta se ei ole syy niihin. Myös nämä asiat olisi hyvä huomioida dian perustelussa:

"Mutta se ei ole syy niihin", minä jättäisin tämän kokonaan pois, koska tutkimus ei muodosta selkeää kantaa syyhyn. Sen sijaan yhteyden se toteaa.

Hienoa tutkimusta.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 26.10.2012, 21:22:30
Kiitos kommenteista, propagandaministeri.

Diasarjasta poimittua: Dia 38

"Fakta: monikulttuurinen naapurusto lisää epäluuloa ja kuihduttaa sosiaalisia suhteita
[..]

Robert D. Putnamin tutkimukseen liittyen:

Tutkimustulosta käytetään virheellisesti perustelussa. Otsikko väittää monikulttuurisen naapuruston kausaalisesti lisäävän epäluuloa ja kuihduttavan sosiaalisia suhteita. Näin väitetään myös dian 38 muistiinpanosivulla. Ts. väitetään monikulttuurisuuden olevan syy, jonka seurauksena on epäluuloa ja sosiaalisten suhteiden kuihtumista. Kyseessä on kuitenkin
korrelaatio eikä kausaalinen(syy-seuraussuhde) ilmiö. Korrelaatio ei todista syy-seuraussuhdetta.

Ehdottaisin dian otsikon vaihtamista esimerkiksi tällaiseksi: monikulttuurinen naapurusto on yhteydessä epäluuloon ja sosiaalisten suhteiden kuihtumiseen, mutta se ei ole syy niihin. Myös nämä asiat olisi hyvä huomioida dian perustelussa:

-"Diversity does not produce ‘bad race relations’ or ethnically-defined group hostility, our findings suggest." (Putnam 2007)

Mistä päättelit, etä monikulttuurinen naapurusto ei ole syy epäluuloon ja sosiaalisten suhteiden kuihtumiseen?

On tietenkin totta, että korrelaatio ei välttämättä tarkoita kausaatiota. Usein mainittu esimerkki on jäätelönsyönnin yhteys hukkumiskuolemiin: samoina kuukausina jolloin syödään eniten jäätelöä, hukkumiskuolemiakin on eniten; tässä molemmilla on yhteinen syy, kesä, jonka lämpö saa ihmiset sekä syömään jäätelöä että liikkumaan vesillä (jolloin hukkumiskuolematkin lisääntyvät).

Korrelaatio ei siis ole riittävä ehto kausaatiolle. Kuitenkin korrelaatiota voi pitää melko välttämättömänä ehtona kausaatiolle: jos kaksi asiaa ei riipu toisistaan mitenkään tilastollisesti havaittavalla tavalla, ei niiden välillä ole myöskään syy-yhteyttä. Korrelaatio voi toki olla mitättömän pieni myös sellaisissa tapauksissa joissa kausatiivinen yhteys on olemassa mutta se on sopivalla tavalla epälineaarinen, tai sellaisissa joissa kausaatio peittyy jonkin satunnaisvaihtelun (esimerkiksi mittauskohinan) alle; ei nyt kuitenkaan mennä siihen.

Korrelaatio ei siis mitenkään sulje kausaatiota pois, päin vastoin: korrelaatio tarkoittaa että kausatiivinen yhteys voi olla olemassa.

Tuo muotoilusi alkuosa on kuitenkin aikas hyvä ja laitan sen kalvon otsikoksi:
monikulttuurinen naapurusto on yhteydessä epäluuloon ja sosiaalisten suhteiden kuihtumiseen

Samoin leipätekstissä "seuraa" muutan verbi-ilmaisuksi "on yhteydessä".

Tuon "Diversity does not"-kohdan voi hyvin laittaa kalvon muistiinpanosivulle - osoittaahan se että ihmiset eivät helpolla rupea rasisteiksi tai rotuvihaajiksi. Voisitko kuitenkin täsmentää, mitä sellaista tuo Putnam-sitaatti sinun mielestäsi tarkalleen ottaen kertoo, jolla olisi vaikutusta kalvon 38 sanomaan?

-Putnam kertoo tutkimuksen rajoituksista:
[..]

Epäilemättä dynaaminen, muutokset ajan mukana huomioiva analyysi toisi uutta valoa näihin asioihin, ja voisi myös antaa tukea kausaaliselle yhteydelle (tai sille, että kausaalista yhteyttä ei tosiasiassa olekaan olemassa).
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: propagandaministeri - 27.10.2012, 11:14:47
Lainaus
Mistä päättelit, etä monikulttuurinen naapurusto ei ole syy epäluuloon ja sosiaalisten suhteiden kuihtumiseen?

Se voi olla mahdollinen syy. Robert Putnamin tutkimuksen valossa ei kuitenkaan ole todisteita tästä, ainoastaan se korrelaatio. Voidaanko yhteiskuntatieteissä edes löytää kausaalisia suhteita?

Lainaus
Tuon "Diversity does not"-kohdan voi hyvin laittaa kalvon muistiinpanosivulle - osoittaahan se että ihmiset eivät helpolla rupea rasisteiksi tai rotuvihaajiksi. Voisitko kuitenkin täsmentää, mitä sellaista tuo Putnam-sitaatti sinun mielestäsi tarkalleen ottaen kertoo, jolla olisi vaikutusta kalvon 38 sanomaan?

Eipä tuolla ole vaikutusta kalvon sanomaan, olisi pitänyt muotoilla paremmin se oma lauseeni. Onpahan kuitenkin hyvä lisäinfo, minkä vuoksi se kuuluukin sinne muistiinpanosivulle.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: gloaming - 27.10.2012, 11:49:13
"On yhteydessä" on liian laimea ilmaisu Putnam et al. käyttämä tilastollinen metodologia huomioiden. Sopivia ilmaisuja ovat "ennustaa" tai "on itsenäinen ennustetekijä".

edit: Mainittakoon, että Richard Floridan huomattavasti heppoisemmasta korrelaatioaineistosta ei kuitenkaan ole ollut vaikeuksia tehdä vailla pohjaa olevia päätelmiä tyyliin "monikulttuurisuus/homoseksuaalisuus tuottaa innovaatioita" jne.
Otsikko: Kommentteja kalvosarjaan
Kirjoitti: Katarina.R - 28.03.2013, 18:18:34

 http://hommaforum.org/tiedostot/maahanmuuton_myytit_ja_todellisuus_v4.odp.

eli katarina, ennenkuin jatka leukojen loksutusta tutustu tuohon pakettiin.

No, heitetäänpä sitten vähän faktaa pöytään:

Fakta: humanitaarinen maahanmuutto on tehoton tapa lievittää hätää
- miksi pelkästään köyhät kehitysmaat pitäisi kantaa vastuuta maailman pakolaisista
- pakolaisia on länsimaissa muutama promille väestöstä, miksi juuri he kuluttaisivat luonnonvaroja? Varmaan kaikki nuivat kulkevat julkisilla, syövät kasviruokaa jne kun kerran niin huolissaan luonnosta?

Humanitaariseen maahanmuuttoon käytetyn rahan voi käyttää paljon tehokkaammin
- miten poliorokotukset liittyy asiaan? Olisi vähän sama että paheksuisi että käytetään rahaa lastensuojeluun kun vanhukset tarvitsevat hoitoa

Fakta: mamut lomailevat, lähettävät lapsiaan kouluun ja asuvat ”sodassa” olevassa lähtömaassaan
- miten maahanmuuttajat liittyy tähän ja miksi puhutaan somalialaisista? Suurin osa maahanmuuttajista ei ole pakolaisia ja suurin osa pakolaisista ei ole somalialaisia

Maahanmuuttajaryhmien työllistymisessä on eroja
- onko jotenkin yllättävää että jos maahanmuuttajalla ei ole etukäteen työpaikka hankittuna niin hänen työllisyytensä on heikompi?

Fakta: monet turvapaikanhakijat saattavat tulla muista syistä
- oleskelulupa myönnetään joko suojelun tarpeen perusteella tai muilla syillä (harvinaista, vain 15% myönteisistä päätöksistä)

Fakta: monet pääsevät maahamme turvapaikan saaneiden perheenyhdistämisen perusteella
(tuossa joku kuva joka ei aukene)
- alle 10% perhesidepäätöksistä on pakolaisten perheenjäseniä, 90% on joko työperäisen tai opiskelijan perheenjäseniä

Fakta: Suomen rahallinen tuki humanitaarisille mamuille suuri
(kuva ei aukene)
- Suomen sosiaaliturva on EU:n keskitasoa ja pohjoismaiden alhaisimpia

Fakta: Suomen turvapaikanhakijalle antama raha Euroopan suurimpia
- Turvapaikanhakija saa luokkaa 90e/300e (riippuen onko vastaanottokeskuksessa ruokapalvelu vai ei), ihan samaa tasoa muiden pohjoismaiden kanssa

Fakta: työvoimapulaa ei ole tulossa aloille joille humanitaariset mamut pääasiassa työllistyisivät
- ei kai kukaan ole tosissaan väittänyt että otetaan vastaan pakolaisia lievittämään työvoimapulaa?

Tuossa jotain, kaikkia en jaksanut kommentoida ja tosiaan osa noista kuvista mitä kalvoilla oli ei auenneet.
Otsikko: Vs: Kommentteja kalvosarjaan
Kirjoitti: ike60 - 29.03.2013, 01:16:32
Kiitos kommenteista kalvosarjaan.

Fakta: humanitaarinen maahanmuutto on tehoton tapa lievittää hätää
- miksi pelkästään köyhät kehitysmaat pitäisi kantaa vastuuta maailman pakolaisista

Eiväthän ne kannakaan paljoa vastuuta. Otetaan esimerkiksi Keniaan paenneet somalit. Paljonko Kenian hallitus on heitä ruokkinut tai hoitanut? Ainakin minun tietojeni mukaan pohjois-Kenian pakolaisleireillä vastuun ovat kantaneet kansainväliset avustusjärjestöt, ja Kenian rooli on rajoittunut lähinnä syrjäisten maapalojen luovuttamiseen leireilyyn. Olisiko mielestäsi vastuunkantamista, jos Suomi luovuttaisi Ilomantsista, Kuhmosta ja Savukoskelta muutaman syrjäisen maapläntin, jonne esimerkiksi Punainen Risti saisi pystyttää telttoja turvapaikanhakijoille ja ruokkia heidät?

Jos joku kehitysmaa on merkittävästi panostanut pakolaisten elatukseen tai kotoutukseen niin olisin kiinnostunut kuulemaan.

Voitaisiinko pakolaisten auttamista oman kotimaan lähellä pitää mielestäsi vastuunkantamisena? Voiko mielestäsi sanoa vastuunkannoksi esimerkiksi sitä, että rahoittaa avustusjärjestöjä, kehitysohjelmien kautta parantaa pakolaisten elinolosuhteita leireillä tai vaikkapa panostaa heidän koulutukseensa siellä? Jos ei, miksi ei?

- pakolaisia on länsimaissa muutama promille väestöstä, miksi juuri he kuluttaisivat luonnonvaroja?

He kuluttavat täällä luonnonvaroja niin kuin muutkin. Toki sossun asiakkaana olo rajoittaa monien kohdalla luonnonvarojen kulutusta, mutta silti he kuluttavat täällä moninkertaisesti luonnonvaroja siihen verrattuna, mitä he kuluttaisivat kotimaassaan.

Viittauksesi muutamaan promilleen on siinä mielessä mielenkiintoinen, että suomalaiset kuluttavat luonnonvaroja muutaman promillen koko maailman luonnonvarojen kulutuksesta. Onko siis mielestäsi niin, että luonnonvarojen kulutukseen suomalaisten tekemänä ei tarvitse kiinnittää huomiota, kun luonnonvarojen kulutus Suomessa on niin pieni osa kokonaisuudesta? Käytännön kannalta asian voi tietenkin noinkin nähdä. Mielestäni kuitenkin on tärkeää, että suomalaisetkin satsaavat kestävään kehitykseen. Se tärkeys ei tule siitä, että täkäläisillä toimilla olisi merkittävä vaikutus kokonaisuuteen. Tärkeys tulee siitä, että meidänkin pitää tehdä oma osuutemme kestävän kehityksen hyväksi. Tärkeys voi tulla siitäkin, että voimme olla esimerkkinä muille.

Jos luonnonvarojen säästäminen on tärkeää, pitää tietenkin välttää toimia jotka ilmiselvästi lisäävät luonnonvarojen kulutusta. Tämä(kin) on oman osuutemme tekemistä. Loogisesti siis meidän pitää ottaa mahdollisimman vähän tänne ihmisiä moninkertaistamaan omaa luonnonvarojen kulutustaan, mikäli luonnonvarojen säästäminen on tärkeää. Asian merkitys kestävän kehityksen kannalta on vähäinen, mutta kestävä kehitys koostuu pienistä askelista. Esimerkiksi jätekartongin kierrätyksen vaikutus on melko vähäinen, mutta silti monet kierrättävät koska se on heidän mielestään askel oikeaan suuntaan.

Varmaan kaikki nuivat kulkevat julkisilla, syövät kasviruokaa jne kun kerran niin huolissaan luonnosta?

Itse kuljen työmatkat, ja aika paljon vapaa-ajan liikkumisistanikin, polkupyörällä ympäri vuoden. Ruokavalioni on kasvisvoittoinen, vaikka jonkinasteisen freeganiuden takia syön jossain määrin myös lihaa. Olen myös ollut erään luonnonsuojelujärjestön jäsen jo kohta 30 vuotta. En silti koe että minun sanomanani tuo väite luonnonvarojen kulutuksesta olisi uskottavampi kuin jonkun filepihviä ahmivan mönkijällä ajelijan.

Tämä huomautuksesi on nimittäin ad-hominem-argumentaatiovirheiden tu quoque-variantti. Lyhyesti sanoen väitteen "humanitaariset mamut kuluttavat Suomessa enemmän luonnonvaroja kuin lähtömaissaan" totuusarvo ei ole riippuvainen siitä, ajeleeko väitteen esittäjä katumaasturilla tai onko hän kokolihadieetillä.

Huomautuksesi on sikälikin turha, että mitä luultavimmin on nuivia jotka eivät paljoa välitä luonnonvarojen kulutuksesta. Heidän maahanmuuttokritiikkinsä syyt ovat jossain ihan muualla, esimerkiksi taloudellisissa aspekteissa, sosiaalisen taakan välttämisessä, oikeudenmukaisuuskysymyksissä jne. Ei sellaisten nuivien tietenkään tarvitse kiinnittää kalvosarjan tuohon argumenttiinkaan mitään huomiota, puhumattakaan että he seisoisivat sen takana. Kalvosarja ei ole mikään nuivien yhteinen manifesti jossa he ilmaisisivat kollektiivisen tahtonsa ja näkemyksensä. Jos jollekulle kestävä kehitys on tärkeä asia, hän ottaa tuon luonnonvarojen kulutusasian huomioon. Jos ei ole, hän ei ota.

Humanitaariseen maahanmuuttoon käytetyn rahan voi käyttää paljon tehokkaammin
- miten poliorokotukset liittyy asiaan? Olisi vähän sama että paheksuisi että käytetään rahaa lastensuojeluun kun vanhukset tarvitsevat hoitoa

Kyse on siitä, miten haluamme rajalliset rahalliset resurssimme käyttää. Monien mielestä käytettävissä oleva maailmanparannukseen tarkoitettu raha kannattaa käyttää niin, että sillä pelastetaan mahdollisimman monta ihmishenkeä. Ajatus, että tekojemme pitäisi tuottaa mahdollisimman paljon hyvää, tunnetaan etiikan tutkimuksen piirissä utilitarismin nimellä. Se ei tietenkään ole ainoa mahdollinen näkökulma eettisiin kysymyksiin, mutta on kuitenkin monen kannattama. Jos meillä on tietty rahasumma käytettävissämme, meidän pitää miettiä miten se käytetään. Yhden pakolaisen täysihoidosta Suomessa tulee onnelliseksi korkeintaan yksi ihminen, ja korkeintaan yksi ihminen on pelastettu mahdolliselta mutta yleensä kovin epätodennäköiseltä kuolemalta. 438 000 poliorokotuksen avulla välttyy sama määrä sairastumasta polioon. Polio aiheuttaa vakavia oireita (halvaus, aivokalvontulehdus) prosentissa tartunnan saaneista, ja noin 5-10 prosenttia vakavia oireita saaneista kuolee; jos oletetaan että ilman rokotusta esimerkiksi prosentti noista rokotetuista ihmisistä olisi saanut poliotartunnan, voidaan laskea että tuo poliorokotus pelasti vähintään 2-3 ihmisen hengen, ja yli 40 ihmistä koko loppuelämää haittaavilta seurauksilta. Siis poliorokotukset pelastavat enemmän ihmisiä kuin samalla rahasummalla kustannettava turvapaikanhakijan täysihoito vuodeksi.

Toki voidaan kyseenalaistaa se, onko mahdollisimman monen ihmishengen pelastaminen kannatettava asia. Esimerkiksi Pentti Linkola on asiasta toista mieltä. Tässäkin kalvosarja tarjoaa vain tietyn implikaation: jos olet sitä mieltä että 1) ihmishenkien pelastaminen on hyvä asia ja 2) hyväntekemiseen käytettävissä olevalla rajallisella rahasummalla kannattaa tuottaa mahdollisimman paljon hyvää, NIIN siinä tapauksessa se rajallinen rahasumma kannattaa sijoittaa johonkin muuhun kuin humanitaariseen maahanmuuttoon.

Fakta: mamut lomailevat, lähettävät lapsiaan kouluun ja asuvat ”sodassa” olevassa lähtömaassaan
- miten maahanmuuttajat liittyy tähän ja miksi puhutaan somalialaisista? Suurin osa maahanmuuttajista ei ole pakolaisia ja suurin osa pakolaisista ei ole somalialaisia

Tässä konteksti on seuraava. Halutaan kyseenalaistaa ajatus, että kaikki, tai edes useimmat, turvapaikanhakijat olisivat oikeasti paossa vakavaa henkeensä kohdistunutta uhkaa tai vainoa. Halutaan myös kyseenalaistaa se ajatus, että he eivät voisi turvallisesti palata kotimaahansa. Halutaan kyseenalaistaa sekin, ovatko läheskään kaikki oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat saaneet sen oikeilla perusteilla (kyse ei ole viranomaisten toiminnan arvostelusta vaan pikemminkin lakien). Jos esimerkiksi somalit matkailevat alueilla joilta tuleville samaan aikaan myönnetään oleskelulupia toissijaisen suojelun perusteella, voidaan hyvin kyseenalaistaa noiden alueiden vaarallisuus.

Humanitaariset mamutkin ovat mamuja. Kaikki mamut eivät tietenkään matkaile Mogadishussa tai nosta ruotsalaisia sosiaalitukia Irakista käsin, mikä lienee kaikille selvää. Se, mitä mamuja kalvolla tarkoitetaan, selviää kalvon leipätekstistä.

Se, että otsikossa puhutaan mamuista, on oikeastaan tilakysymys. Kyseinen kalvo on täynnä, eikä otsikkoon mahtuisi paljoa pidempi kvalifikaatio. Kalvosarjan tarkoitushan ei ole olla samassa mielessä itseriittoinen kuin esimerkiksi kirja, vaan kalvosarja on tehty esitystilanteeseen jossa esityksen pitäjä täydentää kalvojen sanomaa.

Maahanmuuttajaryhmien työllistymisessä on eroja
- onko jotenkin yllättävää että jos maahanmuuttajalla ei ole etukäteen työpaikka hankittuna niin hänen työllisyytensä on heikompi?

Ei todellakaan mitenkään yllättävää, ja kalvosarjan tuon osan tarkoitus onkin kritisoida sitä, että maahanmuuttajat usein niputetaan yhdeksi massaksi.

Fakta: monet turvapaikanhakijat saattavat tulla muista syistä
- oleskelulupa myönnetään joko suojelun tarpeen perusteella tai muilla syillä (harvinaista, vain 15% myönteisistä päätöksistä)

Hieman mystinen kommentti. Vuonna 2012 (http://www.migri.fi/download/39426_Tp-paatokset_joulu_2012.pdf) oleskelulupia myönnettiin turvapaikanhakijoille seuraavasti:
- turvapaikka 553
- toissijainen suojelu 670
- humanitaarinen suojelu 112
- muu peruste 266
Yhteensä 1601

Lasketko tuohon mainitsemaasi 15 prosenttiin pelkästään nuo muin perustein oleskeluluvan saaneet?

Fakta: monet pääsevät maahamme turvapaikan saaneiden perheenyhdistämisen perusteella
(tuossa joku kuva joka ei aukene)
- alle 10% perhesidepäätöksistä on pakolaisten perheenjäseniä, 90% on joko työperäisen tai opiskelijan perheenjäseniä

Kyseisellä kalvolla ei ole kuvaa vaan ihan tavallisia tekstilaatikoita. Mitä kalvosarjan versiota (odp, ppt, pdf) yritit avata ja millä ohjelmalla?

Monet ei tarkoita enemmistöä. Mistä muuten sait prosenttisi?

Fakta: Suomen rahallinen tuki humanitaarisille mamuille suuri
(kuva ei aukene)
- Suomen sosiaaliturva on EU:n keskitasoa ja pohjoismaiden alhaisimpia

Kyse on siitä rahasta jonka turvapaikanhakijat saavat kuukaudessa käteen. Kalvolla viitataan myös siihen, että Suomi oli tuohon aikaan (2010) tiettävästi ainoa maa, joka maksoi myös toissijaisen ja humanitaarisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneiden perheenyhdistämismatkat täysimääräisesti. Kyseisen kalvon tarkoitus ei ole EU:n sosiaaliturvan vertailu yleisellä tasolla, joten kommenttisi ei ole relevantti.

Fakta: Suomen turvapaikanhakijalle antama raha Euroopan suurimpia
- Turvapaikanhakija saa luokkaa 90e/300e (riippuen onko vastaanottokeskuksessa ruokapalvelu vai ei), ihan samaa tasoa muiden pohjoismaiden kanssa

Vuonna 2009, jolloin tuo kyseisellä kalvolla lainattu tutkimus tehtiin, Suomen turvapaikanhakijalle maksama raha todella oli Euroopan korkein sekä VOKissa että sen ulkopuolella asuvalle. 1.2.2010 tuli voimaan uudistus, jolloin rahat asettuivat tuolle mainitsemallesi tasolle (nämäkin summat kalvolla mainitaan). Kuten taulukosta näkee, Suomessa maksetaan uudistuksen jälkeenkin Euroopan toiseksi suurimpia rahoja turvapaikanhakijalle; ykköseksi nousi Suomen uudistuksen jälkeen Luxemburg. Kuten taulukosta näkyy, Ruotsissa maksettiin vuonna 2009 VOKissa 24 SEK/pvä (eli noin 71 euroa/kk), ja VOKin ulkopuolella 71 SEK/pvä (noin 210 euroa/kk). Suomen maksama raha oli siis uudistuksen jälkeenkin huomattavasti suurempi kuin Ruotsin maksama. Voi tietenkin olla että Ruotsi on tuon jälkeen korottanut noita summia; onko sinulla esittää lähdettä jossa nykyisin turvapaikanhakijoille Ruotsissa maksettavat rahat näkyisivät?

Fakta: työvoimapulaa ei ole tulossa aloille joille humanitaariset mamut pääasiassa työllistyisivät
- ei kai kukaan ole tosissaan väittänyt että otetaan vastaan pakolaisia lievittämään työvoimapulaa?

En mene sanomaan että olisi väittänyt kun en nyt jaksa googlailla. Sanottakoon nyt kuitenkin, että toisinaan maahanmuuttajista puhutaan yhtenä ryhmänä, joka ratkaisee (mahdollisesti tulevan) työvoimapulan. Tämä ominaisuus sitten implisiittisesti ulotetaan koskemaan myös humanitaarisia maahanmuuttajia.
Otsikko: Vs: Kommentteja kalvosarjaan
Kirjoitti: gloaming - 29.03.2013, 01:22:26
Jos joku kehitysmaa on merkittävästi panostanut pakolaisten elatukseen tai kotoutukseen niin olisin kiinnostunut kuulemaan.

Kyllä. Ja panostus ihan numeroina, ts. $- tai €-määräisinä, muutoin asia on kuitattavissa ruikutuksena.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Katarina.R - 29.03.2013, 10:01:57
Tuossa on vertailu vastaanottorahan suuruudesta pohjoismaissa:
http://www.intermin.fi/fi/maahanmuutto/pakolaiset_ja_turvapaikanhakijat/turvapaikanhakijat/turvapaikanhakijalle_maksettava_vastaanottoraha

Nuo luvut on vuodelta 2009 ja tänä päivänä esimerkiksi Ruotsissa yksinelävä saa 255/86 e, Tanskassa 310 e.

Olin avannnut sen .odp-version, tuo ppt-versio näytti toimivan.

Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 29.03.2013, 11:58:17
Tuossa on vertailu vastaanottorahan suuruudesta pohjoismaissa:
http://www.intermin.fi/fi/maahanmuutto/pakolaiset_ja_turvapaikanhakijat/turvapaikanhakijat/turvapaikanhakijalle_maksettava_vastaanottoraha

Nuo luvut on vuodelta 2009 ja tänä päivänä esimerkiksi Ruotsissa yksinelävä saa 255/86 e, Tanskassa 310 e.

Näyttääpä sisäministeriö käyttäneen täsmälleen samaa lähdettä kuin kalvosarjakin; lisäksi SM on käyttänyt lähteenä jotain nyidanmark-sivuston dokumenttia. Sisäministeriö esittää sivulla pohjoismaisen vertailun. Joku voi spekuloida syyksi sitä, että tällöin Suomen maksamat rahat eivät näytä niin korkeilta kuin Euroopan laajuisessa vertailussa. Kalvosarja taas esittää eurooppalaisen vertailun. Syitä voidaan vain spekuloida  ;D

Joka tapauksessa tuohon aikaan Suomen maksamat rahat turvapaikanhakijoille olivat huomattavasti suuremmat kuin Ruotsin. Nyttemmin asiaan on tietenkin saattanut tulla muutos, kun Ruotsin hallituksen apupuolue Miljöpartiet on saanut omia maahanmuuttoon liittyviä tavoitteitaan läpi kannatettuaan hallitusta "keskeisemmissä" kysymyksissä.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Katarina.R - 29.03.2013, 12:21:28
Tuossa on vertailu vastaanottorahan suuruudesta pohjoismaissa:
http://www.intermin.fi/fi/maahanmuutto/pakolaiset_ja_turvapaikanhakijat/turvapaikanhakijat/turvapaikanhakijalle_maksettava_vastaanottoraha

Nuo luvut on vuodelta 2009 ja tänä päivänä esimerkiksi Ruotsissa yksinelävä saa 255/86 e, Tanskassa 310 e.

Näyttääpä sisäministeriö käyttäneen täsmälleen samaa lähdettä kuin kalvosarjakin; lisäksi SM on käyttänyt lähteenä jotain nyidanmark-sivuston dokumenttia. Sisäministeriö esittää sivulla pohjoismaisen vertailun. Joku voi spekuloida syyksi sitä, että tällöin Suomen maksamat rahat eivät näytä niin korkeilta kuin Euroopan laajuisessa vertailussa. Kalvosarja taas esittää eurooppalaisen vertailun. Syitä voidaan vain spekuloida  ;D

Joka tapauksessa tuohon aikaan Suomen maksamat rahat turvapaikanhakijoille olivat huomattavasti suuremmat kuin Ruotsin. Nyttemmin asiaan on tietenkin saattanut tulla muutos, kun Ruotsin hallituksen apupuolue Miljöpartiet on saanut omia maahanmuuttoon liittyviä tavoitteitaan läpi kannatettuaan hallitusta "keskeisemmissä" kysymyksissä.

Saksassa maksettiin 224 e mutta nostettiin nyt 374 euroon.
http://www.spiegel.de/international/germany/german-court-rules-benefits-for-asylum-seekers-are-inhumane-a-845066.html

UK:ssa näytti olevan noin 160 e/kk. Hollannin ja Belgian osalta en löytänyt lukuja. Eteläeuroopassa ei makseta ollenkaan rahallista tukea ja seuraukset sen mukaiset.
Otsikko: Vs: Kommentteja kalvosarjaan
Kirjoitti: Katarina.R - 29.03.2013, 15:40:50
Fakta: monet pääsevät maahamme turvapaikan saaneiden perheenyhdistämisen perusteella
(tuossa joku kuva joka ei aukene)
- alle 10% perhesidepäätöksistä on pakolaisten perheenjäseniä, 90% on joko työperäisen tai opiskelijan perheenjäseniä

Monet ei tarkoita enemmistöä. Mistä muuten sait prosenttisi?


http://www.migri.fi/download/40077_Ratkaisut_hakuperusteittain_1.1.-31.12.2012.pdf
http://www.migri.fi/download/40069_mamu_tilastokatsaus_2012.pdf
"Vireille tulleet perhesidehakemukset hakuperusteen mukaan 2012
...
Kv.suojelua
saaneen
perheenjäsen
599
7%"
Otsikko: Vs: Kommentteja kalvosarjaan
Kirjoitti: TheVanishedTerrorist - 07.04.2013, 20:35:51
Fakta: monet pääsevät maahamme turvapaikan saaneiden perheenyhdistämisen perusteella
(tuossa joku kuva joka ei aukene)
- alle 10% perhesidepäätöksistä on pakolaisten perheenjäseniä, 90% on joko työperäisen tai opiskelijan perheenjäseniä

Monet ei tarkoita enemmistöä. Mistä muuten sait prosenttisi?


http://www.migri.fi/download/40077_Ratkaisut_hakuperusteittain_1.1.-31.12.2012.pdf
http://www.migri.fi/download/40069_mamu_tilastokatsaus_2012.pdf
"Vireille tulleet perhesidehakemukset hakuperusteen mukaan 2012
...
Kv.suojelua
saaneen
perheenjäsen
599
7%"

Unohtuiko taas jotain ;) ?

Nyt ei tainnu tulla ihan kaikki vakilinkkisi ??
Otsikko: Vs: Kommentteja kalvosarjaan
Kirjoitti: kolki - 02.05.2013, 20:14:44
Humanitaariseen maahanmuuttoon käytetyn rahan voi käyttää paljon tehokkaammin
- miten poliorokotukset liittyy asiaan? Olisi vähän sama että paheksuisi että käytetään rahaa lastensuojeluun kun vanhukset tarvitsevat hoitoa
Kyse on siitä, miten haluamme rajalliset rahalliset resurssimme käyttää. ...
Tähän voisi lisätä, että jos rahat kohdistettaisiin rokotuskamppanjaan, johon saataisiin mukaan muita länsimaita, verrattain pienellä satsauksella voitaisiin polio hävittää hygieniakoulutuksella ja samanlaisella rokotusohjelmalla millä isorokko hävitettiin.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: törö - 23.09.2013, 23:59:12
Miten olisi jos maahanmuuton kustannuksista väännettäisiin Monopolin tapainen seurapeli? Sillä voisi jakaa tietoa niille, jotka eivät jaksa katsoa kuivia kalvosarjoja.

Samalla tulisi todistettua, ettei nuivuus ole välttämättä tylsää.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 24.09.2013, 22:24:25
Miten olisi jos maahanmuuton kustannuksista väännettäisiin Monopolin tapainen seurapeli? Sillä voisi jakaa tietoa niille, jotka eivät jaksa katsoa kuivia kalvosarjoja.

Samalla tulisi todistettua, ettei nuivuus ole välttämättä tylsää.

Ihan hyvä ajatus. Olisivatko pelaajat humanitaarisia maahanmuuttajia, joilla olisi tullessaan velkaa ihmissalakuljettajalle, mutta erilaisten tukien (joita hakiessa ei niin turhantarkka tarvitsisi olla) avulla saisi sen maksettua, ja vielä tuotua maahan sukua, vähän vieraampia ja puolisonkin? Vai olisivatko pelaajat kotouttamiskoneiston osia (Ruotsissahan jotkut ovat tehneet kotouttamalla itsestään miljonäärejä)? Vai poliitikkoja, jotka yrittävät tasapainottaa budjettia ja antaa periksi tulijoiden vaatimuksille? Vai näitä kaikkia? Vai keräisivätkö pelaajat erilaisista hahmoista itselleen joukkueita?

Ajatus on hyvä, mutta ehkä tästä voisi perustaa oman ketjunsa.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: Lalli IsoTalo - 24.09.2013, 22:52:42
Miten olisi jos maahanmuuton kustannuksista väännettäisiin Monopolin tapainen seurapeli?


"Saavuit Taikaseinään. Kaikki velkasi muuttuvat saataviksi."
"O-ou! Siirry suoraan Mogadishuun kulkematta lähtöruuden kautta."
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: törö - 24.09.2013, 23:21:14
Tuommoisen taikaseinäpelin tai turvapaikanhakupelin voi tekaista vaikka Monopolin pelilaudasta. Netistä löytyy riittävän suuria kuvia, joiden tekstit voi panna uusiksi. Halukkaat voivat sitten printata ne käyttöä varten.

Hummanitäärisillä tienaaminen sen sijaan on sen verran monimutkainen tapa pehdä persnettoa, että siitä pitäisi tehdä kunnollinen peli lippusineen ja lappusineen ja pelirahana toimivine valtion velkakirjoineen.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: ike60 - 11.02.2015, 20:13:22
Yleisön pyynnöstä: pdf-versio kalvosarjan viimeisimmästä julkaistusta versiosta.
Otsikko: Vs: Dia/kalvosarja: humanitaarinen maahanmuutto - myyttejä ja tosiasioita
Kirjoitti: tappura - 22.02.2016, 21:45:41
Pieni toivomus: linkki pdf-versioon myös Homman etusivulle!