Kehitysapuvelvoite maittain bkt:stä: upporikkaat 1.0%, rikkaat 0.7%, vauraat 0.4

[talous ja muutos]

Kehitysavun historiaa:

Wikipedia/Kehitysapu
/Avun antajat

"Vuonna 1970 Yhdistyneiden kansakuntien 25-vuotisjuhlaistunnossa OECD:n jäsenmaat sopivat pyrkimyksestä antaa kehitysapua 0,7% BKTL:sta. Vuonna 2012 tavoitteeseen ylsi ainoastaan viisi kehitysyhteistyökomiteaan kuuluvaa valtiota: Luxemburg, Ruotsi, Norja ja Tanska.[5] Tavoitteen saavuttamiseen vuoteen 2015 mennessä ovat sitoutuneet kaikki OECD:n jäsenvaltiot Yhdysvaltoja ja Sveitsiä lukuun ottamatta.[13] Tavoite on myös osa YK:n vuosituhattavoitteiden strategiaa. Muista noin 170 maailman valtiosta 0,7 % BKTL:sta ovat kertoneet saavuttaneensa Saudi-Arabia ja Kuwait, vaikka näiden antama kehitysapu ei ehkä täytäkään virallisen kehitysavun kriteerejä.[14]"

Vuonna 1970:
* Siirtomaitten emämaat olivat rikkaita ja viime vuosina itsenäistyneet siirtomaat köyhiä ja kehittymättömiä.
- Siihen aikaan ajateltiin, että emämaitten pitäisi tukea itsenäistyneitten siirtomaitten taloudellista ja muuta kehitystä, koska ne olivat vuosikymmeniä hyödyntäneet siirtomaita taloudellisesti ja muutenkin.
* Näinä aikoina USA:n johtama länsileiri ja Neuvostoliiton leiri kilpailivat vaikutusvallasta koko Maapallolla.
- Kehitysapu oli tärkeä keino saada kannatusta kolmannesta maailmasta länsileirille tai Neuvostoliiton leirille.
--- Ei ollut haitaksi, jos tukirahat menivät diktaattorille, hänen lähipiirillensä ja yleisesti maan eliitille. Oikeastaan tämä oli vain hyvä asia, koska se varmisti maan pysymisen "oikeassa" leirissä.
* Idealistit julistivat rahvaalle, että pitää antaa kehitysapua köyhien ja kehittymättömien maitten nostamiseksi taloudelliseen ja muuhun kukoistukseen.
--- Mutta monessa tapauksessa kehitysapua käytettiin avun lähettäjämaan ideologian levittämiseen.
--- Toisaalta kehitysapua usein käytettiin lähettäjämaan vientiyhtiöitten toiminnan tukemiseen kolmannessa maailmassa.
# On muitakin syitä, joitten takia kehitysapu on ollut vähätehoista.

-----

Prosenttiosuuksien perustelut:

* 0.7 % bkt:stä rikkailta mailta oli vuonna 1970 annettu velvoite.
* 1.0 % bkt:stä upporikkailta mailta:
- Vuosien mittaan jotkut rikkaimmista maista ovat kehuskelleet sillä, että antavat kehitysapua n. yhden prosentin bkt:stä.
* 0.4 % bkt:stä vaurailta mailta:
- Progressiivisen verotuksen periaate: Koska upporikkailta mailta 1.0 % bkt:stä ja rikkailta mailta 0.7 % bkt:stä, niin vaurailta mailta 0.4 % bkt:stä.

Progressiota voitaisiin vielä jatkaa:
* 0.2 % bkt:stä ylemmän keskiluokan mailta
* 0.1 % bkt:stä keskiluokan ytimen ylemmän luokan mailta
# Näin kehitysavun maksamiseen osallistuisivat kaikki maat, joitten bkt/as on isompi kuin Maapallon bkt/asukas.
- Käytettäisiin myös progression periaatetta: mitä isompi bkt/as, sitä isompi prosenttiosuus bkt:stä kehitysapuun.

Nykyisinä aikoina usea Länsi - Euroopan maa on tippumassa rikkaitten maitten joukosta vauraitten maitten joukkoon. - Otetaanko tämä huomioon kehitysapuvelvoitteessa?

Maitten luokittelusanasto:
http://hommaforum.org/index.php/topic,99835.0.html
 Maailmantalous kylmän sodan jälkeen: maat keskiluokkaistuvat ja ääripäät vähenev
« : 02.04.2015, 05:11:10 »
« Vastaus #1 : 02.04.2015, 05:43:45 »

Kylmän sodan aikaisten Länsi - Euroopan maitten (lukuunottamatta Etelä - Eurooppaa) lähestyminen vauraitten maitten joukkoa - kylmän sodan päättymisestä lähtien:
http://hommaforum.org/index.php/topic,99835.0.html
 Maailmantalous kylmän sodan jälkeen: maat keskiluokkaistuvat ja ääripäät vähenev
« : 02.04.2015, 05:11:10 »
« Vastaus #13 : 06.04.2015, 03:14:00 »

-----

Kolmannen maailman taloudellisen ja muun kehityksen vaikutus nykyajan kehitysapuun:

* Kriisi- ja hätäapu
- Luonnonkatastrofeja on aina: maanjäristykset, hirmumyrskyt, tsunamit jne.
- Näyttää siltä, että sisällissodat eivät katoa.
# Kriisi- ja hätäavun suhteellinen osuus kehitysavusta on kasvamassa, koska kolmas maailma kehittyy taloudellisesti ja muutenkin.

* Apu kehittymättömille ja köyhille maille
- Vuosikausia kestänyt sisällissota tuhoaa infrastruktuurin, estää nuorison koulutuksen ja pilaa kehittyneen teollisuuden. - Esim. Etelä - Sudan sisälllissodan jälkeen.
- Nykyaikaisen talouden ja yhteiskunnan vastainen liike nousee valtaan ja hallitsee: esim. Pohjois - Korea ja talibanin hallitsema Afganistan.
- Jne.
# Näitä maita on enää vähän.

* Tyypillistä nykyajan kehitysmaata voidaan rinnastaa 1920- ja 1930 -lukujen Suomeen:
- Nuorimmat ikäluokat ovat käyneet kansakoulun, vanhemmilla ikäluokilla on vain kirjoitus- ja lukutaito sekä kaikkein vanhimmilla ei useinkaan ole edes kirjoitus- eikä lukutaitoa.
- Varsin pieni osuus väestöstä on saanut yliopistotasoisen koulutuksen.
- Pääosa väestöstä saa toimeentulonsa maataloudesta.
- Pieni teollisuussektori perustuu raaka-aineitten jalostukseen tai halpatyövoimaa käyttävään teollisuuteen (esim. tekstiili- ja vaatetusteollisuus).
# Toisaalta 1920- ja 1930 -lukujen jälkeen liikennevälineet, tietoliikenne, muu tekniikka ja sairaanhoito ovat kehittyneet huomattavasti.
# Tyypillisen nykyajan kehitysmaan tarpeet:
- Vientiteollisuutta pitäisi laajentaa.
- Teollisuuden pitäisi päästä raaka-aineitten jalostuksesta ja halpatyövomaan perustuvasta teollisuudesta seuraavalle portaalle teollisuuden kehityksessä.
- Infrastruktuuriin pitäisi panostaa: tiet, satamat, tietoliikenne, energiatuotanto jne.
- Nuorison koulutusta pitäisi kehittää, jotta se voisi toimia työvoimana, kun maa siirtyy seuraavalle askelmalle teollisuuden kehityksessä.
- Teollistuminen ja siirtyminen kaupunkiammatteihin vaatii pitempää koulutusta kuin oli tilanne maatalouteen perustuvassa yhteiskunnassa.
- Jne.

[talous ja muutos]

Kuuluuko Suomi enää tänä vuonna (2015) rikkaitten maitten joukkoon vai putoaako Suomi vauraitten maitten joukkoon?

-----

Talouskasvu


Maailman bkt:n kasvu vuodesta 2014 lähtien:
http://www.imf.org/external/pubs/ft/weo/2015/update/01/
IMF World Economic Outlook (WEO) Update, January 2015: Cross Currents

2014: 3.3 %
2015: 3.5 %

Suomen bkt:n kasvu vuonna 2014:
http://www.stat.fi/til/vtp/2014/vtp_2014_2015-03-02_tie_001_fi.html
Bruttokansantuote supistui 0,1 prosenttia viime vuonna

Vuodelle 2015 Suomelle on ennustettu niukkaa talouskasvua. 0.5 %:n talouskasvu voi olla osuva ennuste.

-----

Valuuttakurssien muutokset


Tänä vuonna euro on selvästi halvennut dollariin verrattuna. Näyttää siltä, että maaliskuun 2015 kurssi on suunnilleen sama kuin koko vuoden valuuttakurssi.
http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/valuuttakurssit/Pages/tilastot_valuuttakurssit_valuuttakurssit_long_fi.aspx
Maaliskuussa 2015 yhdellä eurolla sai 1,0838 dollaria.

http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/valuuttakurssit/Pages/tilastot_valuuttakurssit_valuuttakurssit_long_fi.aspx
Vuonna 2013 yhdellä eurolla sai 1,3281 dollaria.

-----

Maailman bkt/as vuonna 2015


Maailman bkt vuonna 2013: 73,982.138 G$
Tietolähteenä: IMF:n World Economic Outlook Database, April 2014

Maailman bkt vuonna 2015:
1.033 x 1.035 x 73,982.138 G$ = 79,098.373 G$

Maailman väkiluku vuonna 2015: 7,324,782,225
Tietolähteenä: http://www.geohive.com/earth/his_history3.aspx

Maailman bkt/as vuonna 2015:
79,098.373 G$ / 7,324,782,225 = 10,798.734 $
(USA:n inflaatiota ei ole otettu huomioon.)

-----

Suomen bkt/as vuonna 2015


Suomen bkt/as vuonna 2013: 47,129.297 $
Tietolähteenä: IMF:n World Economic Outlook Database, April 2014

Suomen bkt/as vuonna 2015:
0.999 x 1.005 x 47,129.297 $ = 47,317.579 $
(USA:n inflaatiota ei ole otettu huomioon. Edes Suomen väkiluvun muutoksia ei ole mukana laskelmissa.)

Edellinen laskelma on tehty vuoden 2013 euro/dollari -suhteella. Nyt pitää siirtyä vuoden 2015 euro/dollari -suhteeseen. Muutoskerroin saadaan:
vuoden 2015 euro/dollari -suhde / vuoden 2013 euro/dollari -suhde =
1,0838 / 1,3281 =
0,81605300805662224230103154882915

Suomen bkt/as vuonna 2015 ilmaistuna vuoden 2015 euro/dollari -suhteen dollareina:
47,317.579 $ x 0,81605300805662224230103154882915 = 38,613.653 $

Suomen bkt/as vuonna 2015, kun mittayksikkönä on maailman bkt/asukas:
38,613.653 $ / 10,798.734 $ = 3,576

Siis Suomi putoaisi tänä vuonna rikkaitten maitten joukosta vauraitten maitten joukkoon, sillä rikkaitten maitten bkt/as on isompi kuin 4 kertaa Maapallon bkt/as.

Käytin laskelmissa EKT 95 -standardiin perustuvia tilastoja enkä nykyisen EKT 2010 -standardin tilastoja. Muutenkin laskelmassa on epätarkkuuksia. - Mutta Suomen ero rikkaitten maitten rajaan on niin iso, että todennäköisesti Suomi putoaa tänä vuonna rikkaitten maitten joukosta vauraitten maitten joukkoon.

Milloin poliitikot huomaavat, että Suomi on tipahtamassa vauraitten maitten joukkoon? Miten he ottavat sen huomioon esim. kehitysapurahavelvoitteen määrässä?

[Tabula Rasa]

Kehittymättömyysapu on sekä antajan että vastaanottajan kohdalla erittäin vahngollista. Itse ehdotan että kaikki maat ottaisivat 0.0% tavoitteeksi.

[Jaska Pankkaaja]

Oma ehdotukseni: kehitysapua kannattavat poliitikot ja virkaloiset >90%, tavis Hyvät Ihmiset ihan oman tahon mukaan 0-100%. Muut 0%.

[Eino P. Keravalta]

Ei Suomi kuulu edes vauraiden maiden joukkoon.

Vauras tarkoittaa hyvin toimeentulevaa. Suomi on velaksi elävä ja monella tavoin syöksykierteessä oleva, ulkomaalaisinvaasion kohteeksi joutunut heikko talous, joka ei pysty edes kaikille asukkailleen järjestämään välttämättömiä palveluja.

Ehdotan, että kehitysapu lakkautetaan kokonaan - varsinkin, kun siitä ei ole ollut mitään hyötyä. Samalla tulee erota eurosta, EU:sta ja hömppäjärjestö YK:sta.

[guest12632]

Valtioilla ei yleisesti ottaen ole mitään kehitysapuvelvoitetta. Se on täysin keksitty juttu, joka on vieritetty Suomenkin niskaan, vaikka meille ei ole ikinä ollut mitään siirtomaita. Kehitysavun ongelma on, että siinä tehdään hyväntekeväisyyttä toisten rahoilla. Kehitysapu pitäisi siirtää valtion kontolta hyväntekeväisyysjärjestöille, joita jokainen voisi tukea haluamallaan vapaaehtoisella summalla.

[Jaska Pankkaaja]

Ei Suomi kuulu edes vauraiden maiden joukkoon.

Vauras tarkoittaa hyvin toimeentulevaa. Suomi on velaksi elävä ja monella tavoin syöksykierteessä oleva, ulkomaalaisinvaasion kohteeksi joutunut heikko talous, joka ei pysty edes kaikille asukkailleen järjestämään välttämättömiä palveluja.

Ehdotan, että kehitysapu lakkautetaan kokonaan - varsinkin, kun siitä ei ole ollut mitään hyötyä. Samalla tulee erota eurosta, EU:sta ja hömppäjärjestö YK:sta.

Suomen tilanne tulee olemaan kataistrofaalisen huono heti kun velkapiikki menee kiinni. Silloin on Suomen vuosi 0.

[Eino P. Keravalta]

Ei Suomi kuulu edes vauraiden maiden joukkoon.

Vauras tarkoittaa hyvin toimeentulevaa. Suomi on velaksi elävä ja monella tavoin syöksykierteessä oleva, ulkomaalaisinvaasion kohteeksi joutunut heikko talous, joka ei pysty edes kaikille asukkailleen järjestämään välttämättömiä palveluja.

Ehdotan, että kehitysapu lakkautetaan kokonaan - varsinkin, kun siitä ei ole ollut mitään hyötyä. Samalla tulee erota eurosta, EU:sta ja hömppäjärjestö YK:sta.

Suomen tilanne tulee olemaan kataistrofaalisen huono heti kun velkapiikki menee kiinni. Silloin on Suomen vuosi 0.

Sen sijaan, että maksamme muille maille, pitäisi alkaa jo kysellä, miten paljon muut maat alkavat maksaa Suomelle kehitysapua.

[Eino P. Keravalta]

Kirjasuositus:

Graham Hancock: The Lords of Poverty: The Power, Prestige, and Corruption of the International Aid Business

Each year some sixty billion dollars are spent on foreign aid throughout the world. Whether in donations to charities such as Save the Children, Oxfam, CARE, UNICEF, or the Red Cross, in the form of enormous loans from the World Bank, or as direct payments from one government to another, the money is earmarked for the needy, for relief in natural disasters—floods or famines, earthquakes, or droughts—and for assistance in the development of nations.

The magnitude of generosity from the world’s wealthy nations suggests the possibility of easing, if not eliminating, hunger, misery, and poverty; in truth, however, only a small portion of this sixty billion dollars is ever translated into direct assistance. Thanks to bureaucratic inefficiency, misguided policies, large executive salaries, political corruption, and the self-perpetuating “overhead” of the administrative agencies, much of this tremendous wealth is frittered away, as Graham Hancock’s alarming and comprehensive book reveals. Hancock cuts through the smoke screens and hot air of the “aristocracy of mercy” to provide a critical look at a multinational business that has never been subject to strict accountability.

Lords of Poverty is a case study in betrayals of a public trust. The shortcomings of aid are numerous, and serious enough to raise questions about the viability of the practice at its most fundamental levels. Hancock’s report is thorough, deeply shocking, and certain to cause critical reevaluation—of the government’s motives in giving foreign aid, and of the true needs of our intended beneficiaries.

[ämpee]

Ainoa velvoite jota kaivataan on kehittymisvelvoite.
Nykyinen tyyli jossa jotkut maat roikkuvat letkuissa loputtomiin on järjetön.

[guest8096]

Sen sijaan, että maksamme muille maille, pitäisi alkaa jo kysellä, miten paljon muut maat alkavat maksaa Suomelle kehitysapua.

Pahoin pelkään, että sitten kun Suomi on täysin romahtanut kehitysmaaksi, ei ole jäljelle enää valtioita, jotka avustaisivat. Ja koko kehitysmaa-termi on jotenkin tarkoitushakuisesti valittu. Jos jokin maa on takapajula, niin ei silloin ole mitään takeita siitä, että se kehittyisi. Ei ole olemassa mitään väistämätöntä uraa alkeellisten olojen valtiosta moderniksi vauraaksi sivistysvaltioksi.

[HDRisto]

Kehittymättömyysapu on sekä antajan että vastaanottajan kohdalla erittäin vahngollista. Itse ehdotan että kaikki maat ottaisivat 0.0% tavoitteeksi.

Kannatan!. Jos joku haluaa "auttaa", menköön itse paikalle ja tehköön mitä pystyy. On varmaan (oikeasti) tehokkaampi tapa kuin toisten rahalla hyvän mielen ja omatunnon ostaminen.