UmmaGumma

Kirjoittaja Aihe: 2015-05-30 HS: Tuoreella ylioppilaalla Abshir Mussella haaveena lääkärin ammatti  (Luettu 40659 kertaa)

Tuomas3

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 300
  • Liked: 2432
Hahahaha keroppas mikä ala ei tätä vaadi, jos siis puhumme yliopistosta. Nuoriso maksaa itseään kipeäksi valmennuskurssien takia lähes joka alalla ( kauppis, oikis, DI jne.), ei se ole ainoastaan lääkiksen piirre. Missä alalla ei tarvita hyvää äidinkielen osaamista yliopistoon haettaessa, vai pääseekö sosiaalityötä opiskelemaan, joku lukutaidoton ?

Kerropa sinä, kun näytät tietävän. Lähihoitajaksi pääsee somali heikommallakin äidinkielen taidolla.
Ylempi korkeakoulututkinto ainakin stadissa on monesti kokonaan englanniksi, joten suomea ei tarvitse ainakaan, jos on kandi pohjalla.

Matikanlaitos ei ainakaan jokunen vuosi sitten ollut kiinnostunut äidinkielestä vaan matikan L ja E veivät suoraan sisään.

Sosiaalityö vaatii erittäin hyvän suomen kielen hallinnan.

Lähihoitajaksi esim. Diakoniaopistoon pääsee ilman minkäänlaista kirjallista näyttöä kielen osaamisesta. Harkinnanvaraisella sisäänotolla voidaan haastattelussa "päätellä", onko oppilaalla "riittävä osaaminen".

Semiretardi

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 171
  • Liked: 55

Vähän on jäänyt vähemmälle seuraaminen ihan viime vuosilla, mutta käsitykseni  on,  että jos matematiikka ja luonnontieteet (tai mininmissään vain fysiikka) on hyvin (hyvin, ei välttämättä loistavasti) hallussa ja valkolakin on saanut, niin aika monta opiskelupaikka on avoinna yliopistotasolla ilman, että tarvitsee käydä pääsykokeissa lainkaan. Lääkkikseen tämä ei päde.

No mitä mä olen tossa kundien kanssa jutellut niin esmes fyssalla otetaan aika nopeasti luulot pois, sisään on helppo päästä, samoin ulos mutta ei tutkinnon kanssa. Sama se oli huttulassa, fyssat ja etenkin matikat pyyhki samantien ihan eri sfääreissä kuin lukiossa ja pelkällä terveellä järjellä lukion tapaan niitä nelosia saatikka vitosia ei enää revittykkään, oli pakko yrittää opettelemalla opetella asioita.

Tuo on kyllä harmillisen totta, itseänikin oikein ketuttaa, että lukion pitkä matematiikka oli senverran "helppoa". Surffailin kurssit läpi tekemättä oikeastaan mitään 8:n keskiarvolla, oikeastaan en ikinä joutunut tekemään koulussa mitään ennenkuin löysin itseni yliopistolta. Pitkästä matematiikasta kirjoitin toki vain C:n mutta tässä varmasti vaikutti se, että kävin kirjoittamassa tuon syksyllä oltuani jo heinäkuusta lähtien armeijassa, ei kauheasti napannut noi kertaamiset siinä vaiheessa.

Lopputuloksena kuitenkin se, että kun ei koko peruskoulun ja lukion aikana tarvinnut kertaakaan opiskella, oli yliopistossa helvatan vaikea saada päähän se, että kursseista ei pääse läpi ilman jumalatonta itseopiskelun määrää. (toki osa kursseista on aivan liibalaabaa ja kurssin sisällön olisi kyennyt opettamaan noin 4:ssä tunnissa mutta siihen käytetään 24 tuntia).
Tuo on myös yksi itseäni päähän ottava seikka mitä huomannut, on keksitty hienot opintopisteet/opintoviikot ja niiden pitäisi mennä sen mukaan paljonko kurssiin joutuu käyttämään aikaa, verrokkina sitten joku filosofian 5op kirjatentti johon materiaalina 2x 200sivuiset kirjat jotka selailemalla läpi voit käydä tarinoimassa itsellesi 5op, verrattuna johonkin toiseen kurssiin jossa opetusta se joku 24h (joissa joutaa olla paikalla ihan ,että pysyy kärryillä), pakollisia laboratoriotöitä 8-12h, pakollinen harjoitustyö jonka tekemiseen saat tuhlattua 5-50h jne.

Tuomas3

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 300
  • Liked: 2432
Jos lukiossa repi nelosia ja vitosia, ei tainnut olla mitään asiaa mihinkään yliopistoon.

Vakavasti: HY:ssä oli minun aikanani vielä asteikko kolmoseen asti plussien ja miinusten kera. Se yhtenäistettiin jossakin viime vuosikymmenen uudistuksessa, samoihin aikoihin kun siirryttiin viikoista pisteisiin.
Lukiotodistus korvaa peruskoulun päättötodistuksen. Joten lukion vitoset haittaavat pääsyä ammatillisiin oppilaitoksiin, myös ammattikorkeaan.

Yliopistoissa ovat pääsykoekiintiöt, joten voi päästä vaikka kuinka huonoilla arvosanoilla. Lukiotodistuksen arvosanoja ei yleensä katsota yliopistossa lainkaan vaan sisään mennään yo-todistuksella (4-6 ainetta) ja pääsykokeilla.

Taffu

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 419
  • Liked: 555
Lukiotodistus korvaa peruskoulun päättötodistuksen. Joten lukion vitoset haittaavat pääsyä ammatillisiin oppilaitoksiin, myös ammattikorkeaan.

Yliopistoissa ovat pääsykoekiintiöt, joten voi päästä vaikka kuinka huonoilla arvosanoilla. Lukiotodistuksen arvosanoja ei yleensä katsota yliopistossa lainkaan vaan sisään mennään yo-todistuksella (4-6 ainetta) ja pääsykokeilla.

Jep. Itellä oli nelosia matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa, sekä mm. kaikki biologian kurssit olivat nelosia, ja silti ne lääkiksen ovet aukenivat ihan kivasti. Treella vielä oli aikoinaan se hieno puoli, että yo-todistuksellakin oli vain marginaalista merkitystä sisäänpääsyn kannalta verrattuna muihin tiedekuntiin.

me

  • Vieras
Hahahaha keroppas mikä ala ei tätä vaadi, jos siis puhumme yliopistosta. Nuoriso maksaa itseään kipeäksi valmennuskurssien takia lähes joka alalla ( kauppis, oikis, DI jne.), ei se ole ainoastaan lääkiksen piirre. Missä alalla ei tarvita hyvää äidinkielen osaamista yliopistoon haettaessa, vai pääseekö sosiaalityötä opiskelemaan, joku lukutaidoton ?

Vähän on jäänyt vähemmälle seuraaminen ihan viime vuosilla, mutta käsitykseni  on,  että jos matematiikka ja luonnontieteet (tai mininmissään vain fysiikka) on hyvin (hyvin, ei välttämättä loistavasti) hallussa ja valkolakin on saanut, niin aika monta opiskelupaikka on avoinna yliopistotasolla ilman, että tarvitsee käydä pääsykokeissa lainkaan. Lääkkikseen tämä ei päde.

Pitää paikkaansa. Pääsee sinne nytkin suoraan, eri asia on pääseekö sieltä sitten pois paperit mukanaan. Aika moni siellä keskeyttää, kun huomaavat missä sfääreissä liikutaan.


Hahahaha keroppas mikä ala ei tätä vaadi, jos siis puhumme yliopistosta. Nuoriso maksaa itseään kipeäksi valmennuskurssien takia lähes joka alalla ( kauppis, oikis, DI jne.), ei se ole ainoastaan lääkiksen piirre. Missä alalla ei tarvita hyvää äidinkielen osaamista yliopistoon haettaessa, vai pääseekö sosiaalityötä opiskelemaan, joku lukutaidoton ?

Kerropa sinä, kun näytät tietävän. Lähihoitajaksi pääsee somali heikommallakin äidinkielen taidolla.
Ylempi korkeakoulututkinto ainakin stadissa on monesti kokonaan englanniksi, joten suomea ei tarvitse ainakaan, jos on kandi pohjalla.

Matikanlaitos ei ainakaan jokunen vuosi sitten ollut kiinnostunut äidinkielestä vaan matikan L ja E veivät suoraan sisään.

Sosiaalityö vaatii erittäin hyvän suomen kielen hallinnan.

Lähihoitajaksi esim. Diakoniaopistoon pääsee ilman minkäänlaista kirjallista näyttöä kielen osaamisesta. Harkinnanvaraisella sisäänotolla voidaan haastattelussa "päätellä", onko oppilaalla "riittävä osaaminen".

Englannilla pärjää pitkälle matemmaattis-luonnontieteelisillä aloilla. Yhteiskuntatieteelisillä tarvitaan jo erinomaista suomen kielen hallintaa, samaa koskee oikeustieteelistä ja lääkistä.

Kun puhutaan noista päättötodistuksista, niin yliopiston kohdalla yo-papereilla voi pyyhkiä persettä (jos ei hae opiskelemaan matikkaa, fyssaa taikka kemiaa, noissa kannattaisi olla hyvät paperit kun kiintiöitä täyttävät ne joilla on hyvät yo-todistus), niillä ei tee mitään muuta kuin saa mahdollisuuden osallistua pääsykokeisiin. AMK puolella on jo sitten eri juttu, siellä pitää oikeasti olla hyvät paperit lukion puolelta, jos meinaa päästä sisälle suosituimpiin aloihin (kuten edellä mainitsemaani ensihoitoa opiskelemaan).

Sisälle pääseminen on vaikeaa monellakin alalla ja moni maksaa itsensä kipeäksi valmennuskurseihin osallistuessaan, (monella muullakin alalla kuin vain lääkiksen). Loppujen lopuksi se on vain jokaisesta itsestä kiinni miten paljon sinne haluaa sisälle ja miten paljon lukee, ei mistään muusta.

Topi Junkkari

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 399
  • Liked: 4840
  • Ei ole olemassa mitään sukupuoleltaan neutraalia
Lukiotodistuksen arvosanoja ei yleensä katsota yliopistossa lainkaan vaan sisään mennään yo-todistuksella (4-6 ainetta) ja pääsykokeilla.

Lihavoin painollisen sanan. Yliopistoihin on jo maailman sivu päässyt kokonaan ilman yo-todistusta, riittävän jatko-opintokelpoisuuden tuottaa pelkkä lukion päästötodistus tai – mikä kauheinta – jopa ammattikoulun (tai vastaavan) todistus. Ylioppilastutkinto on pelkkä rituaali.

Jep. Itellä oli nelosia matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa, sekä mm. kaikki biologian kurssit olivat nelosia, ja silti ne lääkiksen ovet aukenivat ihan kivasti.

Nyt puhut kieli poskessa jostakin muusta oppilaitoksesta kuin perinteisestä lukion nelosesta kymppiin -arvostelusta. :P
Ihmisiä, joilla on vakavia hallusinaatioita, ei pitäisi päästää merkittäviin julkisiin virkoihin. Lievät harhanäyt tai -äänet ei haittaa, ellei satu olemaan lentäjä tai pianonvirittäjä.

– Nimim. Joutilas Hommaforumilla 13.9.2015
http://hommaforum.org/index.php/topic,903.msg1989950.html#msg1989950

Siili

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 12 956
  • Liked: 7646
Loppujen lopuksi se on vain jokaisesta itsestä kiinni miten paljon sinne haluaa sisälle ja miten paljon lukee, ei mistään muusta.

Kyllä kai sinulla on varastossa myös vähemmän kuluneita kliseitä?  :)

Eipä kukaan ole täysin oman onnensa seppä, kyllä ympäristön tuella on keskeinen merkitys.  Koulutus tuppaa periytymään paitsi taloudellisista syistä, myös sen vuoksi, että koulutetut vanhemmat pystyvät paremmin tukemaan jälkikasvuaan henkisesti.  Siksi esimerkiksi Barren aikaisten korkeasti koulutettujen somalien naperoilla on kouluttautumisessa Suomessakin paljon pienemmät kynnykset kuin 2000-luvun "titanikien" naperoilla.  Tuo näyttää nousseen päähän eräillä ensimmäiseen ryhmään kuuluvilla.

me

  • Vieras
Loppujen lopuksi se on vain jokaisesta itsestä kiinni miten paljon sinne haluaa sisälle ja miten paljon lukee, ei mistään muusta.

Kyllä kai sinulla on varastossa myös vähemmän kuluneita kliseitä?  :)

Eipä kukaan ole täysin oman onnensa seppä, kyllä ympäristön tuella on keskeinen merkitys.  Koulutus tuppaa periytymään paitsi taloudellisista syistä, myös sen vuoksi, että koulutetut vanhemmat pystyvät paremmin tukemaan jälkikasvuaan henkisesti.  Siksi esimerkiksi Barren aikaisten korkeasti koulutettujen somalien naperoilla on kouluttautumisessa Suomessakin paljon pienemmät kynnykset kuin 2000-luvun "titanikien" naperoilla.  Tuo näyttää nousseen päähän eräillä ensimmäiseen ryhmään kuuluvilla.

Kyllä kaikki ovat oman onnensa seppiä minun mielestäni. Ihan itsestään kiinni se on mihin asti haluaa  pyrkiä, varsinkin Suomen kaltaisessa ympäristössä, missä helvetin kalliita korkeakouluopintoja annetaan ihmisille ilmaiseksi. Eri asia sitten jos joutuisi maksamaan koulutuksestaan sitten voitaisiin puhua, etteivät kaikki ole oman onnensa seppiä.

En kyllä pistäisi yhtään pahitteeksi, jos korkeakoulutuksesta joutuisi maksamaan täyden hinnan, ja yliopistot voisivat olla yksityisiä, saataisiin ainakin paras mahdollinen koulutus, ja yliopistoihin oikeasti motivoituneita ihmisiä. Ilmainen koulutus tuo eriskummallisia piirteitä kuten esim. edellä mainittu kuinka fysiikan ja kemian opinahjot toimivat jonkinlaisina valmennuskursseina, eihän tuollaisessa ole mitään järkeä.

Mitä tarkoitat sillä, että joillakin ryhmään kuuluvilla on noussut päähän, tuo meni vähän ohi ?

Ps. Nuo  kliseet nyt sattuu olemaan totta, joten miksi ei käyttää niitä.

Tuomas3

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 300
  • Liked: 2432
Lainaus
Topi Junkkari Yliopistoihin on jo maailman sivu päässyt kokonaan ilman yo-todistusta, riittävän jatko-opintokelpoisuuden tuottaa pelkkä lukion päästötodistus tai – mikä kauheinta – jopa ammattikoulun (tai vastaavan) todistus. Ylioppilastutkinto on pelkkä rituaali.

Yliopistoihin 3v amis tai lukio: ihan sama, jos pääsee pääsykokeen perusteella, joka onkin paras tapa osoittaa kyvyt, mikäli pääsykoe on laadukas.

Enemmistö kuitenkin valitaan YO-todistuksen+pääsykokeiden yhdistelmällä.

Endsong

  • Vieras
Lääkiksen pääsykoe ei ole ihan tavallinen pääsykoe. Se on erityisen vaativa pääsykoe, ja itse pääsykokeeseen ja sitä edeltävään opiskeluaikaan liittyy elementtejä, jotka eivät monien muiden aineiden pääsykokeissa ole yhtä merkityksellisiä. Nämä elementit tuovat sattumanvaraisuutta opiskelijavalintaan.

Erityisesti pääsykoestressi saa korostuneen merkityksen. Lääkiksen pääsykokeet monelle useamman vuoden prosessi, jonka ei välttämättä ole tarkoitustakaan tuottaa tulosta ensimmäisellä hakukerralla. Tämä on omiaan aiheuttamaan pääsykoestressiä. Pitkittynyt stressi vaikuttaa haitallisesti kognitiivisiin kykyihin, ja stressin vaikutuksesta suorituskyky voi helposti laskea n. keskihajonnan verran. Tämä suosii hakijoita, joilla on parhaat edellytykset sietää pitkittynyttä stressiä. Taloudellisten seikkojen ohella tässä saattaa olla ratkaiseva merkitys niinkin banaalilla seikalla kuin mahdollisella poika-/tyttöystävällä.

Pääsykoe pidetään aamuisin ja usein hakija tulee koepaikkakunnalle kauempaa. Hotellimajoitus ja vieraalle paikkakunnalle tuleminen ovat omiaan aiheuttamaan ylimääräistä stressiä. Aikainen ajankohta suosii niitä, jotka ovat virkeimmillään aamuisin, eli aamuvirkkuja. Iltavirkut puolestaan kärsivät.

Sisäänpääsyrajan tuntumassa on muutaman pisteen sisällä paljon hakijoita. Kun marginaalit ovat pienet, niin ylläkuvatuilla tekijöillä voi olla ratkaiseva vaikutus sisäänpääsyyn. Arvioisin, että vaikutus voi olla jopa kymmenien koepisteiden suuruinen. Voi siis odottaa, että esimerkiksi aamuvirkuilla ja seurustelevilla on valittujen joukossa reilu yliedustus. Jo näiden seikkojen takia "heikompi aines" voi suuressakin määrin syrjäyttää parempansa.

Siili

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 12 956
  • Liked: 7646
Tämä suosii hakijoita, joilla on parhaat edellytykset sietää pitkittynyttä stressiä.

Tuskinpa stressinsietokyvystä on haittaa itse lääkärin ammatissakaan.  Tai tiukkojen opintojen aikana.

Endsong

  • Vieras
Tämä suosii hakijoita, joilla on parhaat edellytykset sietää pitkittynyttä stressiä.

Tuskinpa stressinsietokyvystä on haittaa itse lääkärin ammatissakaan.  Tai tiukkojen opintojen aikana.

Kysehän oli tuossa siitä, että "epäasianmukaiset" seikat voivat ratkaista ja usein ratkaisevatkin, kuka tulee valituksi. Tuleva lääkäri ehtii hankkia kumppaninsa myöhemminkin. Kumppanin olemassaolo ei suoraan liity mitenkään stressinsietokykyyn.

Taffu

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 419
  • Liked: 555

Jep. Itellä oli nelosia matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa, sekä mm. kaikki biologian kurssit olivat nelosia, ja silti ne lääkiksen ovet aukenivat ihan kivasti.

Nyt puhut kieli poskessa jostakin muusta oppilaitoksesta kuin perinteisestä lukion nelosesta kymppiin -arvostelusta. :P

Ei kyllä se arvostelu oli ihan tuo perinteinen 4-10. Nuo neloset johtuivat siis kaikki poissaoloista ja pidin vain huolen, että niitä nelosia oli niin vähän, että sain todistukset. Ainoa syy siis itsellä lukion käyntiin oli hakukelpoisuus lääkiksen pääsykokeisiin, joten menin aikalailla surffailemalla läpi. Mutta siis tosiaan sitä vaan, että numeroilla ei moneenkaan paikkaan ole merkitystä, eikä ainakaan tuolloin vielä ollut kirjoituksillakaan mitään käytännön merkitystä Treella lääkikseen.

me

  • Vieras

Jep. Itellä oli nelosia matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa, sekä mm. kaikki biologian kurssit olivat nelosia, ja silti ne lääkiksen ovet aukenivat ihan kivasti.

Nyt puhut kieli poskessa jostakin muusta oppilaitoksesta kuin perinteisestä lukion nelosesta kymppiin -arvostelusta. :P

Ei kyllä se arvostelu oli ihan tuo perinteinen 4-10. Nuo neloset johtuivat siis kaikki poissaoloista ja pidin vain huolen, että niitä nelosia oli niin vähän, että sain todistukset. Ainoa syy siis itsellä lukion käyntiin oli hakukelpoisuus lääkiksen pääsykokeisiin, joten menin aikalailla surffailemalla läpi. Mutta siis tosiaan sitä vaan, että numeroilla ei moneenkaan paikkaan ole merkitystä, eikä ainakaan tuolloin vielä ollut kirjoituksillakaan mitään käytännön merkitystä Treella lääkikseen.

Aika hyvin kieltämättä. Itse tunnen tyyppejä joilla on ollut B ja C papereita , ja päässeet lääkikseen. Pääsykokeissa ovat sitten panostaneet kunnolla.

Golimar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 13 829
  • Liked: 18060
  • Ego sum Spartacus
Lainaus
Ameer Al-Kulabi pänttäsi 14 tuntia päivässä ja järjestää ylioppilasjuhlat vastaanottokeskuksessa – tuli Suomeen ummikkona 4 vuotta sitten
Turvapaikanhakija haluaa seuraavaksi yliopistotutkinnon, työn ja perheen Suomessa.

Ylioppilaslakki on jo käyty ostamassa valmiiksi 100 kilometrin päästä Joensuusta saakka. Kesäkuun ensimmäisenä päivänä Ameer Al-Kulabi, 20, painaa sen päähänsä Lieksan lukion salissa. Hän on yksi tämän kevään uusista ylioppilaista.

Nuorukaisen ylioppilaskokeiden tulokset ovat lukion parhaimmistoa. Se on melkoinen saavutus, sillä neljä vuotta sitten Al-Kulabi ei puhunut vielä sanaakaan suomea. Hänelle valkolakkiin kiteytyy paitsi oma, myös koko perheen tulevaisuus.

Perhe siirrettiin Lieksaan
Irakilainen Ameer Al-Kulabi tuli 16-vuotiaana perheensä mukana Suomeen vuonna 2015. Perhe haki turvapaikkaa ja sijoitettiin asumaan Kaakkois-Lappiin Kemijärvelle. Kaikki oli uutta, mutta eniten ihmetytti se, miten vähän Kemijärven kaduilla näkyi ihmisiä.

Perheen esikoispoika Ameer aloitti saman tien suomen kielen opiskelun vastaanottokeskuksen järjestämässä koulutuksessa. Tähtäin oli selvä alusta saakka: Al-Kulabi halusi ensin lukioon ja sen jälkeen yliopistoon. Seitsemän kuukauden kieliopintojen jälkeen Al-Kulabi haki ja pääsi Kemijärven lukioon.

– Alussa oli todella vaikea seurata opetusta kielen vuoksi. Noin vuoden ajan tuntui, että tästä ei tule mitään, Al-Kulabi kertoo. Nyt hän antaa haastattelua sujuvasti suomeksi.

Kun Kemijärven vastaanottokeskus suljettiin, Al-Kulabi perheineen siirrettiin Lieksaan Pohjois-Karjalaan. Opinnot jatkuivat nyt toisen syrjäisen pikkukaupungin lukiossa. Lukion toisella luokalla jotakin loksahti kohdalleen kielitaidon kanssa, ja Al-Kulabi alkoi napsia loistavia arvosanoja erityisesti matemaattisista aineista.

– Englannin kielessä oli eniten kirimistä, sillä osasin sitä ennestään hyvin vähän ja lukiossa taso on jo kova.

Al-Kulabin opiskeluinto on ollut kova. Suomen Punaisen Ristin teettämän tuoreen selvityksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) turvapaikanhakijoiden ensisijaisena toiveena on työllistyä, jotta he voisivat olla riippumattomia yhteiskunnan tuista ja elättää itsensä sekä perheensä. Sama toive on myös Al-Kulabilla.......................

https://yle.fi/uutiset/3-10784288

Vaniljaihminen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 695
  • Liked: 5292
  • 白右
Englannissa oli kirimistä mutta ruotti ja suomi menivät hyvin.  ;D

Jäi vähän kaipaamaan yksityiskohtien täsmennyksiä tuo uutinen.
- Rebel with a cause.

Uuno Nuivanen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 20 785
  • Liked: 31671
  • Paetkoon ken voi
Lainaus
Kesäkuun ensimmäisenä päivänä Ameer Al-Kulabi, 20, painaa sen päähänsä Lieksan lukion salissa. Hän on yksi tämän kevään uusista ylioppilaista.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 31 690
  • Liked: 59903
Ameer Al-Kulabi pänttäsi 14 tuntia päivässä ja järjestää ylioppilasjuhlat vastaanottokeskuksessa – tuli Suomeen ummikkona 4 vuotta sitten
Turvapaikanhakija haluaa seuraavaksi yliopistotutkinnon, työn ja perheen Suomessa.
...
https://yle.fi/uutiset/3-10784288

Lainaus käyttäjältä: Yle 15.5.2019
Irakilainen Ameer Al-Kulabi tuli 16-vuotiaana perheensä mukana Suomeen vuonna 2015. Perhe haki turvapaikkaa ja sijoitettiin asumaan Kaakkois-Lappiin Kemijärvelle.
...
Perheen turvapaikkaprosessi on vielä kesken.

Eli useita kielteisiä päätöksiä, joita ei haluta hyväksyä.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Lahti-Saloranta

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 13 213
  • Liked: 20423
  • Monikulttuurisuutta vastaan rokotettu
Lainaus
Kesäkuun ensimmäisenä päivänä Ameer Al-Kulabi, 20, painaa sen päähänsä Lieksan lukion salissa. Hän on yksi tämän kevään uusista ylioppilaista.
Sivistynyt arvaus, syntymäaika 1.1.xxxxx. Jotenkin minusta tuntuu että saatamme kuulla tästä kaverista vielä.
Vaikka tarkoitusperät olisivat maailman parhaat, niin monien, täysin erilaisten kulttuuritaustojen omaavien ihmisten kotouttaminen onnistuneesti ei ole mahdollista

Jack

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 887
  • Liked: 1602
Tuo nuori mies  on vaarassa menettää "varsinaisen maahanmuuttajan" statuksensa, joten ehdotan, että karkotetaan.

Varsinaisia maahanmuuttajia ovat Jussi Halla-ahon määritelmän mukaan henkilöt "jotka pääsääntöisesti kuormittavat vastaanottavaa yhteiskuntaa".

Kai tuokin henkilö kuormittaa, mutta on olemassa vaara, että tilanne muuttuu, jos lisäopiskelu sallitaan. Siksi pois.

Okei, tuo oli vitsailua jolla yritin kömpelösti viitata siihen, että samaan aikaan, kun Suomesta karkotetaan ihmisiä, joilla olisi potentiaalia menestyä täällä, puskaraiskaajat ja elämäntaparikolliset saavat jäädä tänne. Hehän ovat niitä varsinaisia maahanmuuttajia, joita Suomi näyttää tarvitsevan.

Mitä tuohon uutisen henkilöön tulee, niin tapausta tarkemmin tuntematta pelkällä tunnepohjalla ehdotan, jääköön perheineen tänne. En tosin tiedä, millä perusteella se voisi nykylakien mukaan olla mahdollista, jos turvapaikkahakemus lopullisesti hylätään.

http://www.halla-aho.com/scripta/maahanmuuttopolitiikan_hahmottelua_osa1.html

rätkä

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 278
  • Liked: 596
Jotenkin tuntuu mahdottomalta uskoa että täysin kielitaidoton matu tänne päästyään selvittäisi erinomaisin arvosanoin lukion SAMOILLA kriteereillä kuin pottunokat.

Taffu

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 419
  • Liked: 555
Mitähän ketjun alkuperäiselle lääkärille kuuluu? Ei löytynyt googlella tarinan jatko-osaa.

simppali

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 477
  • Liked: 2723
  • junior koodari
Tuntuu, että yle:n toimittajilla on valmis sapluuna näitä sankaritarinoita varten,,nimi ja paikkakunta vain vaihdetaan.

....peruskoulun oppimäärä vuodessa, Suomen kieli vuodessa... jne.

Kaikki yle:n jutut, " uutiset ",ovat yltiö positiivisia, kontra Suomalaiset nuoret, joista yle.n toimittajien ei tarvitse kirjoitella. Jos nerokkain yle:n löytämä maahanmuuttaja nuori laitetaan vastakkain, fiksuinta Suomalaista nuorta vastaan yleistiedon saralla, niin miten käy?

Varmaan Suomalainen nuori häviää, kultturisensitiivisyyden vuoksi.

no future

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 036
  • Liked: 1287
Eihän siinä mitään että nuori mies pyrkii vaikka mihin. Mutta minä en hyväksy että sitä pyrkimystä tuetaan pelkän ihonvärin tai etnisen taustan perusteella!
Tiettävästi yliopistojen pääsykokeissa ei tuollaista tukemista harrasteta?

rooster

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 526
  • Liked: 2094
Eihän siinä mitään että nuori mies pyrkii vaikka mihin. Mutta minä en hyväksy että sitä pyrkimystä tuetaan pelkän ihonvärin tai etnisen taustan perusteella!
Tiettävästi yliopistojen pääsykokeissa ei tuollaista tukemista harrasteta?

Nooh eiköhän ne ala jossain vaiheessa laajentamaan tätä koskemaan myös muita "erityisryhmiä".
https://yle.fi/uutiset/3-5432237

simppali

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 477
  • Liked: 2723
  • junior koodari
Mitähän ketjun alkuperäiselle lääkärille kuuluu? Ei löytynyt googlella tarinan jatko-osaa.

Valvirasta (julkinen rekisteri) pitäisi löytyä?

Hae nimellä
Etunimi: *
Abshir
Sukunimi: *
Musse
Hae rekisteröintinumerolla
Numero: *
Numero
Käytä 11-merkkistä haettavan henkilön rekisteröintinumeroa
Ei hakutuloksia
« Viimeksi muokattu: 15.05.2019, 23:29:50 kirjoittanut simppali »

Taffu

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 419
  • Liked: 555

Nooh eiköhän ne ala jossain vaiheessa laajentamaan tätä koskemaan myös muita "erityisryhmiä".
https://yle.fi/uutiset/3-5432237

Ei hitto. En ollut edes osannut tuota pelätä, mutta tottahan tuo on edessä. Sinuna poistaisin tuon kommentin, ennenkuin Hyvät Ihmiset(tm) lukevat tuon  :o

n.n.

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 286
  • Liked: 1548
  • nuivaantunut
Lainaus käyttäjältä: Yle
Ameer Al-Kulabi pänttäsi 14 tuntia päivässä ja järjestää ylioppilasjuhlat vastaanottokeskuksessa – tuli Suomeen ummikkona 4 vuotta sitten.

Ylioppilaslakki on jo käyty ostamassa valmiiksi 100 kilometrin päästä Joensuusta saakka. Kesäkuun ensimmäisenä päivänä Ameer Al-Kulabi, 20, painaa sen päähänsä Lieksan lukion salissa. Hän on yksi tämän kevään uusista ylioppilaista.
Tuli sitten maksettua koulutus, lakki ja ostosreissu. Ehkä parit muut klikkeet niinkuin ylläpito siinä kylkiäisenä.
'Olemme sinisilmäisiä ajatellessamme, että iso määrä nuoria miehiä voidaan tuoda vieraasta kulttuurista ja istuttaa heihin heti länsimaisia arvoja.' -Seida Sohrabi

simppali

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 477
  • Liked: 2723
  • junior koodari
Samaa settiä..Hassan oli ensin vuorossa.

https://yle.fi/uutiset/3-10390566

Olen koulutukseltani oikeustieteen maisteri, auskultoinut.. toimin erään sisäministeriön alaisen viraston palveluksessa,,voi sanoa, että en suorittaisi nykyistä peruskoulua puolessa vuodessa, eikä vaimokaan..vaikka on lääketieteen tohtori...myöskään koiramme ei suorita.....jne.

"Peruskoulu puolessa vuodessa"..lainaus ylen ylistyksestä Hassanille.

Ei minulla ole mitään maahamme tulleita älykkäitä ihmisiä vastaan, olivatpa mistä päin vaan, mutta hieman todellisuuden tajua pitäisi näissä uutisiksi toimitetuissa kertomuksissakin olla.



« Viimeksi muokattu: 16.05.2019, 00:51:50 kirjoittanut simppali »

n.n.

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 286
  • Liked: 1548
  • nuivaantunut
Samaa settiä..Hassan oli ensin vuorossa.

https://yle.fi/uutiset/3-10390566
Lainaus
Elämänkatsomustieto 10.

Kuvataide 10.

Suomi toisena kielenä 9.

Matematiikan yhteinen opintokokonaisuus 9.
Matikka 9 (tai siis 8, mutta tuo joku yhteinen kokonaisuus näyttää toki paremmalta kuin pitkä matikka+fysiikka+kemia 8 ), ihan hyvä, mutta että kuvis 10?!

Edit. Biologia 7, filosofia + psykologia 6, terveystieto 6. Englanti 6.
« Viimeksi muokattu: 16.05.2019, 00:56:06 kirjoittanut n.n. »
'Olemme sinisilmäisiä ajatellessamme, että iso määrä nuoria miehiä voidaan tuoda vieraasta kulttuurista ja istuttaa heihin heti länsimaisia arvoja.' -Seida Sohrabi

Tagit: