Hyvä Turun päättäjä,
Liitteenä uusi tiedosto Fennovoiman sopimusriskeistä.
Turun valtuustoille ei ole annettu omistajille kuuluvia tietoja hankeesta.
Esimerkiksi takuuhinnan rajallinen kesto, nyt 12 vuotta puuttui esityksestä.
Hankkeesta on mahdollista irtaantua (alla).
Epäilen, että myöskään Turku Energian hallitukselle ei ole annettu oikeita
ja riittäviä sijoittajalle kuuluvia tietoja.
Alla talousriskeistä ja liitteenä sopimusriskejä.
Erikseen on saatavissa tietoja Rosatomin reaktorin teknisistä riskeistä. Intialainen asiantuntija on Suomessa lähiviikot.
Tiedoksi: media
Vastaava viesti Fennovoiman muille osakkaille
Hyvä kuntapäättäjä,
Kuntanne on osallistumassa Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen [Energiayhtiön] kautta. Suomen kansalaisina me allekirjoittaneet olemme huolissamme Fennovoiman ydinvoimalahankkeen vaikutuksista. Huoli on sekä ympäristönsuojelullinen, että taloudellinen. Sen vuoksi haluaisimme tuoda esiin näkökohtia sopimuksesta, johon kuntanne on sitoutumassa Fennovoiman rahoittajana.
Oheisessa tekstissä esittelemme hankkeen pääasialliset riskit, jotka osoittavat, ettei hanke tule olemaan kunnallisille osakkailleen kannattava. Pyydämme, että ottaisitte sijoituspäätöksen kunnassanne uudelleenkäsittelyyn ja päättäisitte vetäytyä hankkeesta. Sijoittakaa energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energiamuotoihin, jotka eivät rasita tulevia sukupolvia säteilevällä jätteellä sadoiksi tuhansiksi vuosiksi eteenpäin
Fennovoima - kannattamatonta sähköä kuntalaisten rahoilla
Kuntalaiset ovat lähdössä mukaan hankkeeseen, jonka todellisista kustannuksista he eivät ole tietoisia. Fennovoiman Hanhikivi 1 -ydinvoimalaa on kaupattu Mankala-periaatteen mukaisena hankkeena, jossa sähköntuottajat voivat tuottaa sähköä omakustannushintaan ja myydä sitä suomalaisille. Mukaan on lähtenyt useita kymmeniä pienosakkaita, erityisesti kuntien sähköyhtiöitä. Kuitenkaan hankkeen riskeistä ei mielestämme ole riittävästi tiedotettu osakkaille.
Tämä tiedote kertoo hankkeen taloudellisista riskeistä, jotka liittyvät sähkön markkinahinnan kehitykseen, voimalan kustannuksiin sekä lainan hoitoon.
Sähkön hintakehitys altistaa kunnalliset yhtiöt tappiolle
Nähdäksemme Fennovoimaan liittyvistä taloudellisista riskeistä suurin on se, ettei se missään vaiheessa tule olemaan kunnallisille osakkailleen kannattava. Mankala-periaate tarkoittaa sitä, että osakkaat sitoutuvat ostamaan sähköä omakustannushintaan myös tilanteessa, jossa sähköä olisi halvempaa ostaa muualta. Fennovoima lupaa ensimmäisten 12 vuoden ajaksi osakassähkönsä takuuhinnaksi 50 €/MWh. Osakkaat siis tekisivät voittoa, jos sähkön markkinahinta olisi tätä korkeampi. Tähän lupaukseen liittyy kuitenkin kaksi merkittävää riskiä:
1)
1)Sähkön hinta ei tulevaisuudessa nouse, kuten Fennovoima on ennustanut, jolloin 50 €/MWh hinta on epäedullinen.
2) 2) Hanhikivi 1:n kustannukset nousevat niin paljon, ettei 50 €/MWh hinta riitä kattamaan niitä: Fennovoima joutuu korottamaan sähkönsä hintaa myydessään sitä osakkaille.
Arviot sähkön hintakehityksestä eivät tue sitä, että 50 €/MWh olisi kunnallisille sähköyhtiöille kannattava hinta, etenkään voimalan ensimmäisinä käyttövuosina. Työ- ja elinkeinoministeriön raportin (5.12.2012) eri skenaariot sähkön hinnasta ennustavat reilusti alle 50 €/MWh hintaa, jos molemmat Suomessa rakenteilla olevat ydinvoimalat aloittavat toimintansa ennen vuotta 2026 [1]. Sähkön hinnan laskusta on esitetty vieläkin radikaalimpia arvioita. 16.12.2013 Kauppalehti julkaisi artikkelin, jonka mukaan on mahdollista, että sähkön hinta lähes puolittuu tasolle 24 Eur/MWh vuoteen 2035 mennessä, ei siis kaksinkertaistu Fennovoiman kannattavuusoletuksen mukaisesti[2].
Hinnanlasku selittyy sillä, että Suomessa ja muissa Pohjoismaissa investoinnit uusiutuvaan energiaan tuovat markkinoille lisää sähköä. Lisäksi Olkiluoto 3 käynnistyessään kasvattaa sähkökapasiteettia merkittävästi.
Myös Tšekissä luovuttiin Rosatomin ydinvoimalahankkeesta kannattavuussyistä. Rosatom voitti AES-2006 voimalatyypillään vuonna 2013 tarjouskilpailun Temelin 3 ja 4 -reaktorien rakentamisesta CEZ-yhtiölle. Tämä hanke kuitenkin peruttiin vuonna 2014 Tšekin valtion vetäydyttyä tukemasta sitä taloudellisesti. CEZ:n toimitusjohtaja totesi, ettei hanke olisi ollut kannattava tilanteessa, jossa sähkön hinta määräytyy vapailla markkinoilla[3]. Myös Hanhikivi 1 –voimalan kohdalla sama riski uhkaa toteutua.
Kiristyvät turvamääräykset nostavat hintaa
Vaikka sähkön hintakehitys tulevaisuudessa vastaisikin Fennovoiman konsultin, Pöyryn, esittämiä arvioita, hankkeen kustannukset voivat nousta sellaisiksi, ettei takuuhinta niitä kata. Talouselämä -lehden mukaan kuntien pitäisi pystyä myymään sähköä eteenpäin vähintään 60 €/MWh hintaan, jotta alkuperäinen sijoitus olisi kannattava[4]. Fennovoiman takuuhinta ei myöskään Talouselämän tietojen mukaan ole ehdoton, vaan Rosatom voi tarvittaessa korottaa hintaa, jos eräät Rosatomista riippumattomat kustannustekijät muuttuvat[5]. Tällaisia kustannuksia ovat esimerkiksi uudet turvallisuuskustannukset.
Kuten Olkiluoto 3:n rakennusprosessista olemme nähneet, ydinvoimalahankkeiden hinta tulee länsimaissa uudentyyppisten laitosten ja niiden projektihallinnan ongelmien, sekä mm. kiristyvien turvavaatimusten vuoksi alati nousemaan. Myös olemassa olevien reaktoreiden kannattavuus on kyseenalaista. Vattenfall on Ruotsissa sulkemassa Ringhalsin voimaloitaan etuajassa, sillä ne eivät sähkön hintakehityksen ja nousevien ylläpitokustannusten vuoksi ole kannattavia[6].
Rosatomin Hanhikivi 1 -voimala olisi tyypiltään AES-2006. Se on Rosatomin uusin voimalatyyppi, jollaista ei ole toiminnassa vielä missään maailmassa, ja rakenteilla olevat voimalat sijaitsevat Valko-Venäjällä ja Venäjällä[7]. Se olisi prototyyppi kuten Olkiluoto 3.
Fennovoiman takuuhinta ei kata kustannuksia
Myös Fennovoiman rahoitukseen otettava laina muodostaa riskin osakkaille. Fennovoiman on tarkoitus kerätä osakkailtaan rakennusvaiheessa vain 27,5 % hankkeessa tarvittavasta pääomasta. Loppu 72,5 % rahoitetaan Rosatomin järjestämällä lainalla, jossa Fennovoima on velallisena. Lainan rakenteesta kertoi Rusatom Overseasin johtaja Dhzonar Aliev Atomexpo 2014 -konferensissa. Pääosa lainasta tulisi Venäjän valtion Kansallisen hyvinvoinnin rahastosta. Jos sähkön hinta ei vastaa Fennovoiman arviota, tämän lainan takaisin maksusta ovat vastuussa Mankala-osakkaat[8].
Ydinvoimalan todelliset laskennalliset kustannukset voidaan ilmaista muodossa €/MWh. Kustannukset koostuvat pääomakustannuksista, joihin kuuluvat voimalan rakennuskustannukset sekä lainan hoito, sekä käyttökustannuksista, kuten polttoainekuluista.
Fennovoima on arvioinut hankkeen rakennusvaiheen hinnaksi 6 miljardia euroa. Kuten edellä totesimme, hinta voi kuitenkin myös nousta. Kannattavuuslaskelmissa on usein käytetty 5% reaalikorkoa pääomalle, ja Fennovoima lupaa 60 vuoden käyttöikää voimalalle[9]. Näistä voidaan laskea annuiteettitekijä, jonka avulla on mahdollista määrittää koko käytön aikaiset vuosittaiset pääomakustannukset. Reaalikorkoa 5 % käyttämällä saadaan Fennovoiman lupaamalle 60 vuoden käyttöiälle annuiteettitekijäksi 5,28 %.
Pääomakustannukset €/MWh lasketaan kaavalla: annuitettiitekijä (%) x investointi (€)/ (huippukäyttöaika (h) x teho (MW).
Hanhikivi 1:n kohdalla tämä arvo olisi (0,0528 x 6 000 000 000)/(8000 x 1200) = 33€/MWh.
Ydinvoiman polttoaine ja käyttökustannukset ovat arviolta 23,5 €/MWh[10]. Lisättynä pääomakustannuksiin Fennovoiman todelliset kustannukset tulisivat siis olemaan 56,5 €/MWh. Tämä on merkittävästi enemmän kuin Fennovoiman lupaama sähkön takuuhinta, 50 €/MWh. Samoihin arvioihin ovat päätyneet myös muut asiantuntijat[11] [12].
Laskentatapa ei ota huomioon kaikkia lainanhoitoon liittyviä riskejä. 5% reaalikorko on arvio, ja todellinen korko voi olla tätä korkeampi, jos Fennovoiman luottoluokitus ei tulevaisuudessa pysy vakaana. Esimerkiksi Standart’s and Poor pudotti juuri TVO:n luottoluokitusta. Luottoluokittajan mukaan Olkiluoto 3:n viivästykset ja laskeva sähkön hinta Pohjoismaissa ovat merkittävästi vähentäneet TVO:n kilpailukykyä[13]. Laskelmassa ei ole myöskään mukana sijoitetulle pääomalle haluttua tuottoa.
Fennovoiman takuuhinta on voimassa vain 12 vuotta, minkä jälkeen sitä todennäköisesti joudutaan nostamaan. Jos Fennovoima ei pysty hoitamaan ottamiaan lainoja, sitä joudutaan uudelleen pääomittamaan. Tämän riskin toteutumisesta varoittaa myös Oulun Energia -liikelaitoksen johtokunta Talouselämän artikkelissa, jossa toteaa kuntien ottavan suuren riskin takuuhinnan merkittävästä korotuksesta, jos Fennovoimalla on ensimmäisen 12 käyttövuoden jälkeen runsaasti lainaa jäljellä[14]. Kunnallisten toimijoiden tulisi ehdottomasti sopia 12 vuoden jälkeisistä lainaehdoista jo nyt. Herää kysymys: Onko tällaisia sopimuksia esitetty?
Voimaosakeyhtiö SF:stä voi vielä irtautua
Fennovoima väittää, ettei osakas voi enää irtautua voimalahankkeesta ilman vahingonkorvauksia. Kuitenkin Kesko teki taloudellisiin riskeihin perustuvan päätöksen irtautua hankkeesta 27.3.2014. Kestra Kiinteistöpalvelut (Keskon tytäryhtiö) on todennut, että sen antamat aikaisemmat sitoumukset olivat ehdollisia. Fennovoima ei hyväksy Keskon eroilmoitusta, ja asiaa kiistellään edelleen[15]. Lokakuussa 2013 Fennovoimaan liittyneiden kuntien osallistuminen oli ehdollinen sillä edellytyksellä, että päätöksen pohjaksi annetut tavoitteet on saavutettu[16]. Jos 50 % suomalaisomistus oli liittymisen tavoitteissa ja ehdoissa, ja pörssiyhtiö KESKO tällöin oli väärin merkitty sitoutuneeksi osakkaasi, nämä tavoitteet eivät täyttyneet. Tämä voi tarjota irtautumismahdollisuuden muillekin.
Suuri riski Fennovoimalle hankkeensa kaatumiseen onkin suomalaisen omistuspohjan vetäytyminen. Fennovoima ei ole suostunut kertomaan todellista omistajapohjaansa, ja listaa osakkaisiinsa edelleen mm. Keskon. Eri arvioiden mukaan riittävästä eurooppalaisesta omistuspohjasta puuttuu edelleen 4 – 8 %. Myöskään Fortum, joka joulukuussa 2014 ilmoitti harkitsevansa osakkuutta Fennovoimassa, ei ole vieläkään varmistanut sitä. Fortumin poisjäänti saattaa kaataa koko hankkeen.[17]
Suomalaisten osakkaitten irtautuminen tässä vaiheessa on mahdollista, koska Fennovoiman mukaan tulevaisuuteen meneviä vastuita ei ole, jolloin myöskään vahinkoa ei pitäisi voida osoittaa[18]. Mm. Uudenkaarlepyyn kaupunki katsoi voivansa irrottautua hankkeesta vielä vuoden 2015 aikana[19].
Vetoamme Fennovoiman nykyisiin osakkaisiin, osakkuutta harkitseviin tahoihin, kunnallisiin päättäjiin ja kansanedustajiin: irtisanoutukaa Fennovoiman sekä ympäristöllisesti, että taloudellisesti riskialttiista hankkeesta. Sijoittakaa energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energiamuotoihin, jotka eivät rasita tulevia sukupolvia säteilevällä jätteellä sadoiksi tuhansiksi vuosiksi eteenpäin.
8.6.
[1]http://www.tem.fi/files/35135/Sahkomarkkinaskenaariot_2035_10122012_Final.pdf
[2]
http://www.kauppalehti.fi/etusivu/konkarianalyytikko+suomi+hukkuu+liikasahkoon/201401596857[3]
http://www.neimagazine.com/news/newscez-cancels-temelin-34-project-4213193[4]http://www.talouselama.fi/uutiset/mita+saa+kun+sijoittaa+miljoonan+fennovoimaan+vastaus+voi+yllattaa/a2248360
[5]http://www.talouselama.fi/uutiset/osakassopimus+paljastaa+tallainen+on+fennovoiman+salattu+hintatakuu/a2267924
[6]
http://www.hs.fi/talous/a1430189683534[7]
http://www.iaea.org/INPRO/7th_Dialogue_Forum/Rosatom_1.pdf[8]Ks. Rusatom Overseasin johtajan Dzomart Alievin esitys Atomexpo 2014 konferenssissa
http://2014.atomexpo.ru/en/congress/presentations_of_the_forum/funding[9] Vainio, Tuukka: Sähkön tuotantokustannusvertailu, Aalto-yliopisto 2011, s.13.
https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/handle/123456789/4969/isbn9789526041353.pdf?sequence=1[10]Vainio, Tuukka: Sähkön tuotantokustannusvertailu, Aalto-yliopisto 2011, Taulukko 1.
https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/handle/123456789/4969/isbn9789526041353.pdf?sequence=1[11]http://www.talouselama.fi/uutiset/il+asiantuntija+tyrmaa+fennovoiman+tuottolaskelman++sahkon+hinnan+pitaisi+nousta+hirvittavasti/a2267284
[12]http://www.talouselama.fi/uutiset/mita+saa+kun+sijoittaa+miljoonan+fennovoimaan+vastaus+voi+yllattaa/a2248360
[13]Ks. Ylen uutinen aiheesta, sekä alkuperäinen raportti
http://yle.fi/uutiset/riskit_kohonneet__ydinvoimayhtio_tvon_luottoluokitus_aleni/8025136http://www.tvo.fi/uploads/files/Sijoittajat/Luottoluokitusanalyysit/SP_rating_report_2015-05-28.pdf[14]http://www.talouselama.fi/uutiset/osakassopimus+paljastaa+tallainen+on+fennovoiman+salattu+hintatakuu/a2267924
[15]
http://www.hs.fi/talous/a1411095221387[16] Esim. Turun kaupunginhallituksen pöytäkirja 21.10.2013
http://ah.turku.fi/kh/2013/1021024x/2984110.htm[17]
http://longplay.fi/fi/sivuaania/fennovoima-hanke-voi-kaatua-kes%C3%A4kuussa[18]http://www.uusisuomi.fi/raha/69202-venaja-tylytti-ydinvoimalla-voisiko-suomessakin-kayda-nain
[19]
http://yle.fi/uutiset/uusikaarlepyy_lahtee_fennovoimasta/7818061