Kirjoittaja Aihe: Ministeri Anne Berner (2015-2019)  (Luettu 27124 kertaa)

nollatoleranssi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 13 894
  • Liked: 7934
  • Puhekin on teko
Vs: Ministeri Anne Berner (2015-2019)
« Vastaus #210 : 28.02.2019, 17:20:31 »

Berner laittoi hankeyhtiönsä sopivasti liikkeelle juuri ennen pankkisektorille siirtymistä, joten hanketoiminta tullee jatkumaan taustalla Bernerin lähdöstä ja tulevista eduskuntavaaleista riippumatta: Virkamiehet ja hankeyhtiöiden johto ajanevat projekteja eteenpäin sammutetuin lyhdyin.

Tämä on totta, että hanketoiminta etenee taustalla uusista eduskuntavaaleista huolimatta. Se oli epäilemättä tarkoituskin.

U-käännös

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 43
  • Liked: 190
Vs: Ministeri Anne Berner (2015-2019)
« Vastaus #211 : 02.03.2019, 14:17:40 »
Ohessa ketjussa yllä käsiteltyyn HS:n uutiseen liittyvää taustatietojen pengontaa:

Katsoin Helsingin Sanomien kirjoituksessa (HS 26.2.2019) viitatun videotallenteen Valtioneuvoston 1.2.2019 pitämästä hankeyhtiöiden tiedotustilaisuudesta. Videoidussa osuudessa pääpuhujana on ministeri Anne Berner (kesk) yllättävine PowerPoint-kalvoineen. Lisäksi lavalla on ministeri Petteri Orpo (kok) ja ministeri Jari Lindström (sin). Orpon tehtävänä oli kompata ja kiitellä Berneriä, kehua hankkeita ilmastonmuutoksen vastaisena taisteluna - ja tuijotella tuimasti kriittisiä kysymyksiä esittäneitä journalisteja kohti (erityisesti STT:n nuorta toimittajaa). Lindström oli tuotu lavalle kehumaan hyvää hallitusyhteistyötä - muuta maininnan arvoista annettavaa Jarilla ei tilaisuudessa ollut.

Kaivoin videotallenteesta tähän ketjuun ne kohdat, jotka osoittavat Bernerin ajaman hankeyhtiöittämisen vaarat. Alla on lisäksi muutama kuvakaappaus videoilla esitetyistä Bernerin kalvoista. Koko Valtioneuvoston video on katsottavissa osoitteessa https://valtioneuvosto.fi/live?v=/vnk/government/tiedotustilaisuus-hankeyhtioista-ja-raideliikenteen-kilpailun-edistamisesta (kesto noin 50 min)

Bernerin hankeyhtiösysteemissä silmiin pistävää on, että se rakentuu emoyhtiö-tytäryhtiöt-malliin. Emoyhtiönä toimii 20.2.2019 perustettu Pohjolan Rautatiet Oy (työnimi Oy Suomen Rata Ab), jonka Suomen valtio omistaa 100-prosenttisesti. Emoyhtiö rahoittaa puolestaan myöhemmin perustettavia tytäryhtiöitä, joiden muina osakkaina voivat Bernerin mukaan toimia kaupungit, institutionaaliset sijoittajat (esim. eläkeyhtiöt) ja muut pääomasijoittajat. Suunnitelutyön alla olevista tytäryhtiöistä Berner oli tehnyt kalvon, jossa oli myös alustavia hinta-arvioita (alapuolen keskimmäinen liite).

Toimittaja kysyi Bernerin esityksen jälkeen (videolla kohdassa 27:00), että omistavatko tytäryhtiöt rakennuttamansa rautatiet itse. Berner vastasi hetken kaartelun jälkeen toimittajan kysymykseen seuraavasti (Teksti on suoraan videolta):

Lainaus käyttäjältä:  Anne Berner, 1.2.2019 Valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa
[...] Tämä tarkoittaa myöskin sitä, että nämä raiteet, jotka hankeyhtiö rakennuttaa, niin ne ovat myöskin hankeyhtiön omistuksessa.

Bernerin kalvojen (liite alla) mukaan lähtökohtana on, että valtion omistama emoyhtiö omistaisi 51 % tytäryhtiöstä. Orpo kuitenkin puuttui videolla Bernerin toimittajalle osoittamaan vastaukseen (kohdassa 28:40) ja sanoi, että valtion omistusosuus voi kuitenkin joustaa tapauskohtaisesti. Hieman huolestuttava näkemys ainakin omasta mielestäni: Valtio voisi Orpon puheen perusteella siis ajautua vähemmistöomistajaksi merkittävissä infrakohteissa. :-\

Berner kuvaili (erittäin) vaikeaselkoisesti hankeyhtiöiden liikevaihdon muodostumista puheensa aikana. MTV:n toimittaja Jussi Kärki joutui lopulta pyytämään Berneriä vääntämään rautalangasta (kohdassa 39:15), mitä tämä tarkoittaa puhuessaan [hanke]yhtiötä hyödyttävästä maan arvon noususta. Berner alkoi jälleen puhumaan asiasta polveilevasti, mutta tarkasti kuuntelemalla ja Bernerin kalvoja tutkimalla asia selvisi:

Hankeyhtiöt eivät suinkaan vain rakennuta ja vuokraa raiteita rautatieoperaattoreille. Ne ostavat rakennuttamisen aikana myös tontteja rakennettavan rautatien läheltä ja pyrkivät myymään ostamiaan tontteja sekä rakennusoikeuksia voitolla eteenpäin, kun tonttien arvo kasvaa parempien liikenneyhteyksien ansiosta.

Tästä kehittämästään rahoitusmallista Berner sanoi lisäksi Jussi Kärjelle seuraavasti:

Lainaus käyttäjältä:  Anne Berner, 1.2.2019 Valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa
[...] Ei ihan täysin yleinen malli, mutta tämä on kansainvälinen malli. [...]


Kuulostaa omiin korviini melkoiselta monopolipelin pelaamiselta tontti- ja rautatiehankintoineen. Caruna varmaan toimii tässä tosielämän monopolipelissä sähkölaitoksena?  :facepalm:


Videon loppuvaiheessa nuori STT:n toimittaja kysyy Berneriltä kysymyksen (videolla kohdassa 44:30), josta Orpo ei toimittajaan kohdistamansa tuiman katseen ja loppukommenttinsa perusteella selvästi pidä. Kysymys kuului:

Lainaus käyttäjältä:  STT:n toimittajan kysymys Anne Bernerille 1.2.2019 Valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa
Onko tarkoitus tosiaan pitää näiden [hanke]yhtiöiden omistus pääosin valtion käsissä? Onko siihen jotain muuta mekanismia kuin se, että valtio aikoo pitää ne käsissään? Tehdäänkö siihen jotain institutionaalisia tai muuten tällaisilla sopimuksilla rajoitteita, että se [valtion] omistusosuus pysyy ainakin siellä 51 prosentissa?

Berner vastaa kysymykseen jälleen kierrellen, mutta sanoo lopulta:

Lainaus käyttäjältä: Anne Berner, 1.2.2019 Valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa
Hankeyhtiöiden osalta ei ole määritelty sitä valtionosuuden rajaa tarkasti, [...]

Tuon yllä olevan sanottuaan Berner huomaa puhuneensa turhan suoraan ja alkaa selitellä tilannetta paremmaksi. Tässä kohtaa Orpo tuijottaa ärsyyntyneen oloisena STT:n toimittajaa. Lopulta Orpo sanoo hitaalla ja painavalla äänensävyllä pari lyhyttä kommenttia, joiden mukaan toimittajan huoli on turha. Tämän jälkeen ministereiden osuus tilaisuudessa virallisesti päättyy ja video loppuu. HS:n jutussa mainitsema virkamiesten ja asiantuntijoiden osuus alkanee tästä kohden.

Videolla ei lainkaan toimittajien suulla käsitelty Suomi-rata-yhtiön ikuiseksi suunniteltuja lainoja, mutta kyseinen lainaidea näkyy Bernerin rahavirtoja esittelevällä kalvolla. Kalvo on tämän viestin viimeisenä liitteenä. Kuten Bernerin kalvosta havaitaan, niin kaikki ulkoisen velan lyhennykset (pienet violetit palkit) lopetetaan vuonna 2032, mutta ulkoisten velkojen koron maksu (isot siniset palkit) jatkuu valtaisana (noin 100 M€ per vuosi) vuoteen 2070, johon rahavirtalaskelmat loppuvat.

Kukahan tämän valtionomaisuuden järjestelmällisen ulosmittauksen haluaisi lopettaa? Tietoa hankeyhtiöittämisen vaaroista ainakin löytyy reippaasti jopa Orpon ja Bernerin itse lausumina.

[Edit: pieni lisäys, oikoluku]
« Viimeksi muokattu: 02.03.2019, 15:13:50 kirjoittanut U-käännös »

ApuaHommmaan

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 312
  • Liked: 1539
  • Aavikolla roskiksessa
Vs: Ministeri Anne Berner (2015-2019)
« Vastaus #212 : 02.03.2019, 15:40:57 »
Voisiko joku kertoa mikä upside veronmaksajille on siitä, että pääomasijoittajat lähtevät raideprojektiin mukaan? Heille tuleva kiva varma tuotto on hyvä peruste heille. Mikäs hyöty heistä on valtiolle?

repo

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 2 556
  • Liked: 1930
  • Sus siunatkoon
Vs: Ministeri Anne Berner (2015-2019)
« Vastaus #213 : 02.03.2019, 15:44:22 »
Bernerin ongelma on mielestäni se ettei näistä esittelytilaisuuksista ja kalvosulkeisista saada aikaan kunnollista kansalaiskeskustelua, millä jopa epäilevät tuomaat saadaan osalliseksi ja asiaa vietyä eteenpäin. Jäsen U-käännös tosin teki hyvän palveluksen Bernerille ja meille infrapalvelujen käyttäjille referoimalla kalvosulkeiset tänne.

Sen verran olen tavallaan Bernerin puolella ettei valtion tmv. julkisoikeudellisen yksikön ole välttämätöntä omistaa infraa vaan infraa ja nk. infrapalveluja voidaan tuottaa jonkin tällaisen Bernerin kehittelemän himmelin avulla. Muistutan, että Suomessa on merkittävää infraa ihan yksityisomisteisena ja ollut aina, mm. tietoliikenne- ja sähköverkot. Ja nämä kaksi ovat tänä päivänä jopa tärkeämmät infrapalvelut kuin maantiet. Toiseksi puolustan Berneriä sillä, että parempi on nämäkin suunnitelmat kuin suunnitelmia ei olisi ollenkaan tai suunnitelmat olivat vain virkakyöstien virkatyönä tekemiä, missä ei välttämättä ole samanlaista menestymisen paloa kuin sijoitustuottoja kärkkyvillä pääomahaukoilla.


Onglema on se, että niin Bernerin kuin muidenkin hänen kaltaisensa yhteiskuntaa kuin yritystä johtavien uskottavuus on kokenut vakavan lommon. Yksi osa ongelmaa on se ettei jo toteutetut "markkinamekanismit" ole tuottaneet Suomen kansalaisille juuri muuta kuin voimakkaasti kasvaneet kustannukset. Ok, esim. sähköverkkoinfraa on rakennettu ja modernisoitu - tosin myös sääntelyn ja tukipolitiikan kautta - voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana, mikä tuntuu sähkölaskussa, sen lisäksi, että valtio vetää ahnaasti energia- ja arvonlisäveroina välistä.

Sitten pidän vielä ongelma sitä, että Berner & Co rakentaa näistä himmeleistä niin isoja, samaan tapaan kuin Sote-maakunta-uudistus. Uudistajien uskottavuutta parantaisi, jos saataisiin pienemmillä niin askelilla kuin hankkeilla luotua inframarkkinoita ja -toimijoita, joiden toiminnasta kansalaiset näkisivät hyödyn. Yksi tällainen on ollut autokatsastuksen uudistaminen parin kymmentä vuotta sitten.
"Tätäkö suomalaiset haluavat? Vai olisiko aika äänestyspäätöksellä seuraavissa vaaleissa laittaa muutos vauhtiin meilläkin?" -- jäsen Vellamo

repo

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 2 556
  • Liked: 1930
  • Sus siunatkoon
Vs: Ministeri Anne Berner (2015-2019)
« Vastaus #214 : 02.03.2019, 15:48:23 »
Voisiko joku kertoa mikä upside veronmaksajille on siitä, että pääomasijoittajat lähtevät raideprojektiin mukaan? Heille tuleva kiva varma tuotto on hyvä peruste heille. Mikäs hyöty heistä on valtiolle?

Lienee tässä perusidea "vivutus" eli valtion ei tarvitse sijoittaa koko pottia vaan sijoitusriskiä tulevat jakamaan "yksityiset" sijoittajat. Voidaan myös kysyä, onko näissä infrahankkeissa mitään sijoitusriskiä tai ainakin se on hyvin matala ja siksi omiaan houkuttelee sijoittajia.
"Tätäkö suomalaiset haluavat? Vai olisiko aika äänestyspäätöksellä seuraavissa vaaleissa laittaa muutos vauhtiin meilläkin?" -- jäsen Vellamo

ApuaHommmaan

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 312
  • Liked: 1539
  • Aavikolla roskiksessa
Vs: Ministeri Anne Berner (2015-2019)
« Vastaus #215 : 02.03.2019, 20:09:04 »
Muistutan, että Suomessa on merkittävää infraa ihan yksityisomisteisena ja ollut aina, mm. tietoliikenne- ja sähköverkot.

Jotka molemmat ovat taloudellisesti kannattavaa toimintaa. Toisin kuin siltarummutukset ja raiteiden rakentelut.

Koska yritystuissa törmättiin seinään, niin nyt pitää ilmastonmuutoksen varjolla luoda miljardien vuosikustanteiset kusetushimmelit. Näin minä ainakin tuon näen. Hävettäisi olla pääomasijoittajana ottamassa noita lahjoja vastaan. No raha ei haise ja pääomilla ei ole moraalia.

Laskentanuiva

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 283
  • Liked: 2042
  • Mämmi on mielestäni rasismia
Vs: Ministeri Anne Berner (2015-2019)
« Vastaus #216 : 02.03.2019, 20:42:55 »
Voisiko joku kertoa mikä upside veronmaksajille on siitä, että pääomasijoittajat lähtevät raideprojektiin mukaan? Heille tuleva kiva varma tuotto on hyvä peruste heille. Mikäs hyöty heistä on valtiolle?

SUomen Valtio saa nyt lainamarkkinoilta alle 1%: n korolla lainaa joten mietippä sitä....
Yleisesti ottaen pääomasijoittavat haluavat vähintään 5%:n tuoton pääomalleen. Ja Fortumin sähkönsiirto kuulemma tuotti niin vähän varmaa TUOTTOA että se piti myydä pois...

Joku aika sitten lainakorot olivat niin matalat Suomen valtion osalta, että sijoittajat ostivat oblikaatioita vaikka korko oli miinusprosenttinen eli suomi sai  markkinoilta velkaa ja velan korko oli miinusprosenttinen.
 
Joten vastaan maalaisjärjellä ajatellen :  piiri pieni pyörii ja ainut hyötyjä on pääomasijoittajat. Ensin lainaavat rahaa jollekin Valtion perustettavalle  rataverkko Oy: lle ja lainan korko on vamasti yli tuon prosentin. Sen lisäksi ostavat osuuden tuosta rataverkko oy: stä. Tulevaisuutta ajatellen.

Eli Fortumin temppu tehdään uudestaan, jos niin poliitikot päättävät.
Ensin Oy sitten Oyj ja loppu on historiaa.
 Laskennalliset tappiot alkuperäisten omistajien (valtio eli suomalaiset) osalta miljardeja euroja. Sen lisäksi ex-pääomistajat eli suomalaiset saavat maksaa kallista siirtosähköä.


"Monilla on asioihin vain yksi näkemys, vaikka kuinka sanotaan, että ollaan suvaitsevaisia." - Teemu Selänne
(HS 31.1.2017)

ApuaHommmaan

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 312
  • Liked: 1539
  • Aavikolla roskiksessa
Vs: Ministeri Anne Berner (2015-2019)
« Vastaus #217 : 02.03.2019, 21:00:03 »
Otetaanpa vielä tuosta tuon tunnin juna Turkuun käsittelyyn.

1.6 miljoonaa matkaa vuodessa ja 1.6 miljardia hintalappu (luultavasti vielä uuden nopeamman radan huolto kalliimpaa). 1000€ /vuosimatka. Jos nyt kuolletellaan tuo vaikkapa 20 vuodessa, niin hintalappua vajaan tunnin nopeutuksesta tulee 50€/matkustaja. Ei mitään järkeä. Tavaraliikenteelle ei mitään merkitystä. Ja vielä jos haluttaisiin nopeampia junia otettaisiin välipysähdykset Kupittaa-Salo-Espoon Keskus ja Pasila pois. Tuon jälkeen olisi jo nyt 1:30:n juna.

U-käännös

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 43
  • Liked: 190
Vs: Ministeri Anne Berner (2015-2019)
« Vastaus #218 : 03.03.2019, 11:01:17 »
Muistutan, että Suomessa on merkittävää infraa ihan yksityisomisteisena ja ollut aina, mm. tietoliikenne- ja sähköverkot.

Jotka molemmat ovat taloudellisesti kannattavaa toimintaa. Toisin kuin siltarummutukset ja raiteiden rakentelut.
...

ApuaHommaan on mielestäni oikeilla jäljillä asian suhteen. Suomen matkustajajunaliikenne on mm. YLEn uutisoinnin (julk. 15.8.2017) mukaan kannattamatonta ilman valtion antamia tukirahoja. Pääomasijoittajat ja ikuisia korkeakorkoisia yrityslainoja Bernerin hankeyhtiöille kauppaavat pankit halunnevat päästä käsiksi näihin Suomen valtion tarjoamiin tukiaisiin. Alla katkelmia YLEn asiaa koskevasta uutisesta. Korostukset omiani.

Lainaus käyttäjältä:  YLE 15.8.2017
Vapautuvassa junaliikenteessä odottaa muhkea siivu veronmaksajien rahaa, mutta myös tulosta rasittavia velvollisuuksia

Junien matkustajaliikenne nojaa Suomessa valtion tukeen.

Kun rautateiden matkustajaliikenne avataan kilpailulle vuoteen 2026 mennessä, liikennettä havittelevilla toimijoilla on edessään erikoinen tilanne.

Vaikka tällä hetkellä yksinoikeudella liikennettä harjoittavan VR:n matkustajamäärät ovat olleet viime aikoina tuntuvassa nousussa, junaliikenne tarvitsee Suomessa edelleen paljon yhteiskunnan tukea.

Jotkut VR:n reiteistä ovat kannattavia, mutta liikenne- ja viestintäministeriö eli valtio maksaa VR:lle, jotta tämä pitää yllä taloudellisesti kannattamattomia yhteyksiä.
...
Valtion VR:lle maksamat tuet ovat huomattavia. Sopimus vuosille 2016–2019 on suuruudeltaan runsaat 109 miljoonaa euroa. Vuosittain liikennöinnistä maksettava korvaus on näin ollen 27,4 miljoonaa. [...]
...
Valtio kuitenkin myös pakottaa VR:n ajamaan tappiollisia junareittejä niin sanotulla velvoiteliikenteellä. Velvoiteliikennettä koskevaan sopimukseen kuuluu yli kymmenen reittiä. [...]

Velvoiteliikenteen hoitamisen on arvioitu maksavan VR:lle noin 20 miljoonaa euroa, ja yhtiö on myöntänyt sen rasittavan tulosta. Velvoiteliikenteestä ei makseta mitään korvausta, vaan sitä pitää ajaa omalla kustannuksella.

VR:n matkustajaliikenteen tulos oli viime vuonna noin 17 miljoonaa euroa, eli reittiliikenne tuottaa tappiota [jos mainittu 27,4 M€:n vuosittainen valtiontuki huomioidaan laskussa].

Nähtäväksi siis jää, miten mahdolliset tulevat kilpailijat saavat reittiliikenteensä kannattavaksi.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) sanoi viime viikolla, että valtio kilpailuttaa junareiteille käyttöoikeussopimuksia, joihin sisällytetään edelleenkin nykyisen kaltaista osto- ja velvoiteliikennettä.

Koko uutinen: https://yle.fi/uutiset/3-9776642 (Uutisessa myös kartta osto- ja velvoiteliikenteen piiriin kuuluvista rataosista.)

Aidosti (markkinaehtoisesti) kannattavia henkilöliikenteen junavuoroja löytyy oikeastaan vain Etelä-Suomesta (johon Bernerin yksityistämishankkeet kohdistuvat). Pääkaupunkiseudun lisäksi Tampere-Jyväskylä- ja Helsinki-Oulu-välin matkustajajunat lienevät aidosti kannattavia YLEn kartan perusteella. Tästä huolimatta jopa joitakin pääkaupunkiseudun matkustajajunavuoroja valtio on joutunut tukemaan rahallisesti, koska pelkät lipputulot eivät kattaisi liikenteestä aiheutuvia kustannuksia operaattoreille.

Tähän asti valtion tukiaisia saaneita rautatieoperaattoreita ovat olleet vain VR-yhtymän jäsenet, joten valtion antama tukiraha on edes osittain palautunut takaisin valtion kassaan VR:n maksamina osinkoina. Uudet yksityiset rautatieyhtiöt (junia ajavat operaattorit & raiteita rakennuttavat hankeyhtiöt) saanevat tulevaisuudessa VR:n tavoin suoraa tukea valtiolta mm. ostopalveluliikenteen muodossa, jotta firmat pysyisivät omistajilleen kannattavina. Yläpuolen uutisessa mainittua, puhtaasti tappiollista velvoiteliikennettä yksityisomisteiset firmat karttanevat loppuun asti. Ohessa PDF-linkki LVM:n julkaisuun vuodelta 2017, johon on listattu velvoiteliikenteen piiriin kuuluvat junavuorot: https://www.lvm.fi/lvm-site62-mahti-portlet/download?did=240509

[Edit: oikolukua, yksi korostus lisää ja virhe korjattu]
« Viimeksi muokattu: 03.03.2019, 13:38:07 kirjoittanut U-käännös »

Kari Kinnunen

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 5 989
  • Liked: 5992
  • Antaa olla. Ei jaksa enää
Vs: Ministeri Anne Berner (2015-2019)
« Vastaus #219 : 03.03.2019, 11:37:48 »
Näissä perneröinneissä on juurikin se monopolien yksityistämisen ongelma. Tottakai kokkareet sun muut kepulit libertaristit kusevat hunajaa jos pääsevät omistamaan ja hinnoittelemaan monopolin joka on enemmän tai vähemmän välttämätön.

Kilpailu ei todellisuudessa onnistu näissä. Koitappa rakentaa kilpaileva rautatieverkko, tieverkko tai vaikka se sähköverkko. Langattoman itse asiassa voi rakentaa.

Perneröinnit ovat oikeastaan tavallisten tallaajien maksamien verojen siirtoa pernereille, kokkareille sun muille kapitalismikiimaisille korporaatiokepuleille libertaristeille.

U-käännös

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 43
  • Liked: 190
Vs: Ministeri Anne Berner (2015-2019)
« Vastaus #220 : 05.03.2019, 21:06:33 »
Seura-lehti (27.2.2019) kohdistaa erittäin kovaa kritiikkiä ministeri Anne Bernerin Suomi-rata-hankeyhtiöön: Seuran tekemien laskelmien mukaan hanke johtaisi toteutuessaan Tampere–Helsinki-välin junalippujen huimaan hinnankorotukseen: hinnat saattaisivat jopa tuplaantua nykyisestä!

Lehti nostaa Helsingin Sanomien (26.2.2019) tavoin esiin myös Suomi-radan omituiset kassavirtalaskelmat: Yhtiön tuloista valtaosa menisi ikuisiksi suunniteltujen lainojen korkokuluihin (HS 26.2.2019, tiivistelmä täällä) ja loput annettaisiin omistajille osinkoina. Bernerin PowerPoint-kalvoon listatut yhtiön tulonlähteet kuulostavat journalistin korviin oudoilta: mitä on esim. "nopeutusmaksu"? Lisäksi radan kulumisesta aiheutuvia poistoja (125 M€ per vuosi) ei ole Seuran(kaan) mukaan huomioitu laskelmissa ollenkaan, joten yhtiö olisi koko elämänsä ajan tappiollinen. Tällaisessa tilanteessa osinkojen maksaminen omistajille olisi Seuran mukaan vastoin osakeyhtiölakia. Ministeriö ei ole suostunut luovuttamaan medialle tarkempia laskelmia hankkeesta.

Alla katkelmia Seuran artikkelista. Korostukset omiani. Ilmastonmuutoksen vastustaminen Sipilän hallituksen yksityistämisstrategialla on käymässä kalliiksi vähintään pääkaupunkiseudun junamatkustajille...

Lainaus käyttäjältä: Seura, 28.2.2018
Kaatuuko rataverkon uudistuksen lasku junamatkustajien maksettavaksi? Valtion budjettiin tarvittavat miljardit eivät mahdu

Liikenneministerin kaavailemat uudet ratayhtiöt siirtäisivät miljardi-investointinsa junalippujen hintoihin. Silti yhtiöt pyörisivät tappiolla – joten kuka hyötyy raideliikenteen uudistuksista?

...
Talouspoliittinen ministerivaliokunta oli juuri hyväksynyt Bernerin hankeyhtiömallin raideliikenteen miljardi-investointien toteutustavaksi. Nyt [1.2.2019] asiaa esiteltiin medialle, mutta monet mallin perusteluista jäivät auki.

Raideliikennettä ja rataverkkoa pitää uudistaa, mutta siihen tarvittavat miljardit eivät mahdu valtion budjettiin. Sen vuoksi budjettirajoitteita on tarkoitus kiertää Bernerin lempitavalla: ratahankkeita varten perustettavilla uusilla yhtiöillä.
...
Alunperin näiden yhtiöiden piti olla ensisijaisesti valtion ja kuntien omistuksessa. Kuitenkin nyt Bernerin mallissa mukaan ratahankkeisiin tavoiteltaisiin voimakkaasti myös pääomasijoittajia.
...
“Suomi-radalla” Berner tarkoittaa Helsinki–Tampere-välin kehittämistä kahdella jättihankkeella.
...
Rahaa tähän tarvitaan alustavien arvioiden mukaan 5,5 miljardia euroa.

Valtion olisi tarkoitus investoida summasta vain pieni osa. [...]
...
Tulevan Suomi-Rata Oy:n tulovirtoja Berner avasi tiedotustilaisuudessa vain yhden kalvon verran.

Pyysimme Bernerin pankkiiriliike Icecapitalilla teettämiä laskelmia nähtäväkseen, mutta niitä ei luovutettu. Ministeriö vetoaa liikesalaisuuteen ja hankkeen keskeneräisyyteen.
...
Yhtiön menot koostuisivat pääosin sen ottamien miljardilainojen koroista. Niihin kuluisi noin sata miljoonaa euroa vuodessa.

Tulot taas olisivat erilaisia käyttömaksuja, joille esittelykalvossa oli kehitetty useita virtaviivaisia nimiä: “lentoasemamaksu”, “nopeutusmaksu”, “ratamaksu” ja “investointimaksu”.

Näistä maksuista kerättäisiin kaikki lainakorkoihin vaadittavat miljoonat.

Yhteistä eri maksuille on se, että ne päätyvät radan käyttäjien, junamatkustajien maksettavaksi.
...
Bernerin esityksen mukaan Helsinki-Hämeenlinna-Tampere –radalla tehtäisiin 6,5 miljoonaa matkaa vuodessa.
...
Tällä hetkellä Helsinki–Tampere-junalippu maksaa 14–25 euroa.

Jos korkomenot eli sata miljoonaa euroaa pitää kerätä käyttömaksuilla, lipun hinta voisi nousta keskimäärin 15 eurolla.

Jos matkojen määrä vähenee nykyisestä hinnanmuutosten takia, korotuspaineet ovat vieläkin kovempia.
...
Ministerin [Bernerin] esityksen mukaan yhtiö alkaisi maksaa omistajilleen osinkoa jo vuonna 2035.

Sitä Anne Berner ei selittänyt, miten miljardiveloissa oleva yhtiö, jonka tulot hädin tuskin riittävät lainojensa korkojen maksuun, voisi maksaa kenellekään osinkoa.

Ennen jaettavien voittojen syntymistä yhtiön tulojen pitäisi kattaa myös radan kulumisesta aiheutuvat poistot.

Yleisesti käytetyllä 40 vuoden poistoajalla viiden miljardin investoinnin poistot olisivat 125 miljoonaa euroa vuodessa.

Huimilla ratamaksuillakin yhtiöt olisivat siis raskaasti tappiollisia.

Osingonmaksu olisi tuolloin vastoin osakeyhtiölakia.

Koko juttu: https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/kaatuuko-rataverkon-uudistuksen-lasku-junamatkustajien-maksettavaksi-valtion-budjettiin-tarvittavat-miljardit-eivat-mahdu/

[Edit: muotoiluvirhe, korostettu HS:n mainitsemaa lainojen lyhentämättömyyttä]
« Viimeksi muokattu: 05.03.2019, 22:42:44 kirjoittanut U-käännös »

n.n.

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 954
  • Liked: 845
  • nuivaantunut
Vs: Ministeri Anne Berner (2015-2019)
« Vastaus #221 : 05.03.2019, 21:15:18 »
Lehti nostaa esiin myös Suomi-radan omituiset kassavirtalaskelmat: Yhtiön tuloista valtaosa menisi lainakorkojen maksuun
Onko tässä ns. Attendo/Esperi-juksaus, jossa yhtiön rahat siirretään korkomaksuina ja lainalyhennyksinä ulkomaille, jotta vältetään veroja?
'Olemme sinisilmäisiä ajatellessamme, että iso määrä nuoria miehiä voidaan tuoda vieraasta kulttuurista ja istuttaa heihin heti länsimaisia arvoja.' -Seida Sohrabi

dothefake

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 34 919
  • Liked: 19732
  • Imaaminoloinen kaktuslakkisetä. Rutinuiva.
Vs: Ministeri Anne Berner (2015-2019)
« Vastaus #222 : 05.03.2019, 21:18:18 »
Ja kansahan matkustaisi innokkaasti tuplahinnoilla? Vai lisääntyisikö sähköautoilu? Tuskin, dieselihiace alle ja matka taittuisi näppärästi.
Sanokaa Fazer, kun haluatte mamuja.
Suomi, kestitysleirien saaristo.
Olin siellä minäkin.

ApuaHommmaan

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 312
  • Liked: 1539
  • Aavikolla roskiksessa
Vs: Ministeri Anne Berner (2015-2019)
« Vastaus #223 : 05.03.2019, 21:24:59 »
Ei kaadu kustannukset matkustajlle. Tämä koska kuluttaja tekee tällä hetkelläkin oman arvionsa parhaasta kulkuneuvosta paikasta toiseen. Bussi Turku-Helsinki on kymmenen euroa, ja juna voi olla sitä hiukan hintavampi säilyen kilpailukykyisenä, koska penkit niissä ovat mukavammat. Muutaman euron. Ei enempää.

Vaikka junayhteys nopeutuisi puoli tuntia, niin useimmille matkustajille tuo ei olisi kuin ihan korkeintaan vitosen arvoinen asia.

Pääomasijoittajille luvataan noissa luultavimmin takuutuotto. Eli pääomasijoittaja voi vaan tienata ja veronmaksaja voi vaan hävitä. Esimerkiksi VR:lle on kerrytetty melkoiset omaisuusmassat vuosikymmenten saatossa, kun on pelattu tätä tuttua kaikki rahat on ihan loppu peliä (jolloin paniikin maksimileitsomiseksi pitää häivyttää omaisuudet ulos valtion kassasta). Kokoomuksella on luultavasti halu siirrättää nuo rahamassat yksityisiin omistuksiin.
« Viimeksi muokattu: 05.03.2019, 21:26:55 kirjoittanut ApuaHommmaan »

BarkAtTheMoon

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 841
  • Liked: 1209
Vs: Ministeri Anne Berner (2015-2019)
« Vastaus #224 : 05.03.2019, 22:01:59 »
Bernerin tehtävä oli sama kuin kokoomuksen, imuroida kaikki raha mitä voi ja muuttaa maa orjatyyppiseksi malliksi josta halpaa työvoimaa saa aina kun tarvitsee ja pahempaa.

Suomessa, huomioiden maan yleisellä tasolla perusinfra on pakko pitää valtion käsissä. Jostakin syystä tämä ei ole valtiota viime aikoina kiinnostanut. Olkoonkin että Suomessa on valtavasti ministeriöiden todella kovapalkkaisia virkamiehiä, puhumme siis kymmenistä tuhansista, ehkä joku muukin kiinnostuisi näistä ja mitä tekevät koska ainakaan oikeusministeriössä pyydetään konsultit heti apuun. Ehkä turhia ihmisiä ja muuallakin?. Tie-ja rataverkko, sähkö ja vesi, tv/nettiliikenne ken ei tajunnut. Pitäisi olla jokaikiselle päivänselvää varsinkin pienessä maassa jossa oikeasti kilpailua ei tule löytymään

Elämme oikeasti perkeleellisessä kusetuksessa josta Ylen kautta itse maksamme, kieroutuneimpia dystopioita kiitos Jouko Jokisen/Yle ja knit





U-käännös

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 43
  • Liked: 190
Vs: Ministeri Anne Berner (2015-2019)
« Vastaus #225 : 07.03.2019, 23:03:30 »
Ministeri Berner vastasi HS:n mielipidepalstalla HS:n aiempaan kirjoitukseen (26.2.2019), jossa pureuduttiin Suomi-rata-hankeyhtiön outoihin lainajärjestelyihin. Berner vetoaa, että Suomi-radan kassavirtalaskelma (ylempänä liitteenä) oli luonnos, joka voi muuttua. Ikuiseksi tarkoitettuja lainoja ei Bernerin mukaan tarvitse ottaa liikepankeilta: Hankeyhtiön omistajina toimivat kunnat voisivat tarjota yhtiölle pääomalainoja, joita ei maksettaisi takaisin. Bernerin mukaan olisi myös mahdollista, että Suomen valtio lainaisi hankeyhtiölle rahaa ottamalla hanketta varten matalakorkoista valtionlainaa. Berner myös torppaa kirjoituksessaan mediassa esitetyt väitteet, että Suomi-rata-hankeyhtiö laiminlöisi radan kunnossapidon.

Samalla Berner avasi kansantajuisemmin Suomi-radan tulonlähteitä. Selvisi, että kiinteistövuokratuottojen sekä matkustajilta & junia ajavilta yhtiöiltä perittävien maksujen ohella hankeyhtiön omistajat maksaisivat erilaisia vastikkeita yhtiölle, jotta junalippujen hinnat eivät karkaisi mahdottomiksi.

Mitä Berner jätti kirjoituksessaan kertomatta? Hän ei ollenkaan käsitellyt Valtioneuvoston tilaisuudessa 1.2.2019 esitettyjä median huolia (videolinkki), että valtion omistama Suomi-radan osuus voidaan koska tahansa myydä ulkomaisille sijoittajille. Lisäksi Berner jätti käsittelemättä Suomi-radan osinkojen maksuaikataulut, jotka Seura (28.2.2018) kyseenalaisti uutisessaan.

Alla keskeiset osat Bernerin kirjoituksesta. Korostukset omia.

Lainaus käyttäjältä: Ministeri Anne Berner, Helsingin Sanomat, 2.3.2019
Ministeri Anne Berner: Hankeyhtiöiden rahoitusmalli on harkittu

Operointivaiheessa hankeyhtiön tulovirta muodostuisi matkustajilta ja liikenteen operaattoreilta perittävistä maksuista, kiinteistöistä saatavista vuokratuotoista sekä määräaikaisista omistajilta perittävistä vastikkeista.

...
Suomi-radan ja Turun tunnin junan käynnistysvaihe rahoitetaan omistajien yhtiöille antamin pääomituksin. Omistajat voivat myöhäisemmässä vaiheessa sijoittaa hankeyhtiöön myös kiinteistöomaisuutta. Sitä hyödyntämällä yhtiöt saisivat vuokratuottoja.

Operointivaiheessa hanke­yhtiön tulovirta muodostuisi matkustajilta ja liikenteen operaattoreilta perittävistä maksuista, kiinteistöistä saatavista vuokratuotoista sekä määrä­aikaisista omistajilta perittä­vistä vastikkeista. Tässä kokonaisuudessa lipun hinta muodostuisi kilpailukykyiseksi suhteessa muihin liikkumispalveluihin.

Suomi-radan hankeyhtiön kassavirrasta on tehty julkisuudessakin esillä ollut kassavirtalaskelma. Kyseessä on havainnollistava esimerkkilaskelma, ei yhtiön lopullinen kassavirtamalli. Myös Helsingin Sanomien kirjoituksessa kiinnitettiin huomiota ­tähän kassavirta­laskelmaan, jonka mukaan ­yhtiö ei lyhentäisi lainojaan ­ollenkaan.

Pääsääntöisesti yhtiöillä on sekä velkaa että omaa pää­omaa. Julkisuudessa on esitetty, että hankeyhtiöiden tulisi ­ottaa lainaa valtiolta, koska valtio saa lainarahaa paremmilla ehdoilla kuin yhtiö. Tämäkin on mahdollista.

Yhtiön omistajina olevat kunnat voivat myös myöntää yhtiölle pääomalainaa, jota ei ole tarkoitettu maksettavaksi takaisin. Yhtiön näkökulmasta tällainen laina on omaa pääomaa.
...
On yhtiön hallituksen ja operatiivisen johdon tehtävä järjestää velkarahoitus mahdollisimman edullisesti.
...
Helsingin Sanomien kirjoituksessa epäiltiin, että rataverkon ylläpitoon ja parannusinvestointeihin ei ole varattu riittävästi rahaa ja että vuonna 2070 hankeyhtiöllä olisi taseessaan huonokuntoinen rata.

Tämä huoli on turha, sillä ­rataverkon ­ylläpito on yksi keskeisimpiä hankeyhtiön tehtäviä. Yhtiön etu on varmistaa, että verkon palvelutaso pysyy hyvänä. Omistajien tulee tätä myös ­yhtiöltä edellyttää.
...
Koko kirjoitus: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006019667.html

En lukemani perusteella koe, että Bernerin yksityistämisprojektit toisivat valtiolle tai junamatkustajille mitään lisäarvoa tai rahallista säästöä verrattuna VR-yhtymään. Valtion osittain omistamien hankeyhtiöiden hallituksiin voisi tosin avautua monia uusia pakastevirkoja poliitikoille. Voisiko tämä seikka olla keskeinen hankeyhtiöittämisen kulmakivi?

MiljonääriPlayboy

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 940
  • Liked: 9596
Vs: Ministeri Anne Berner (2015-2019)
« Vastaus #226 : 09.03.2019, 12:45:29 »
Erinomainen tiivistelmä Berkeleen "ansioista". Finaviat, Lastensairaalat, väyläyhtiöt, veroparatiisiyhtiöt. Kaikki puljaukset yhdessä CV:ssä. Entinen Ylen (!!) toimittaja Seppo Konttinen. Kai se sokea kanakin välillä sitten löytää jyvän? Lainaan pätkän, suosittelen lukemaan loput linkistä.

https://www.paivanlehti.fi/ministeri-anne-berner-ensimmainen-suomen-hallituksen-jasen-veroparatiisiyhtiossa/
Lainaus
Ministeri Anne Berner – ensimmäinen Suomen hallituksen jäsen veroparatiisiyhtiössä

Bisnesministeri Anne Bernerin ura on täynnä epäonnistuneita päätöksiä, joiden määrälle ei löydy kilpailijaa aikaisempien ministerien tekemisistä. Veronmaksajille tämä on tullut kalliiksi, koska rautarouva on noudattanut toimissaan ohjetta, jonka mukaan voitot yksityistetään ja tappiot sosialisoidaan koko kansan maksettavaksi oman edun nimissä.

Ja muistakaa vaaliuurnilla: KAIKKI, siis AIVAN KAIKKI Berkeleen veivaukset tapahtuivat Keskustan ja Kokoomuksen hyväksynnällä ja suojeluksessa. Vuosikausia. Veikkaan, että tätä faktaa yritetään urakalla häivyttää unholaan tässä lähipäivinä.
PolPolle tiedoksi:
A) kaikki kirjoittamani on sarkasmia
B) Vous êtes des collaborateurs

Rauno Murju

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 482
  • Liked: 706
Vs: Ministeri Anne Berner (2015-2019)
« Vastaus #227 : 09.03.2019, 12:51:56 »
Sipilä jatkaaa toimitusministerinä eduskunnan hyväksymisen jälkeen ja jolla on edelleen valtuudet omistajaohjaukseen mm. Vaken suhteen. Sen lisäksi Bernerin nimitys SEB pankkiin alkaa yllättäen vasta vaalien jälkeen.

Do the math vai olenko vainoharhainen?

pyrokatti

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 28
  • Liked: 107
Vs: Ministeri Anne Berner (2015-2019)
« Vastaus #228 : 09.03.2019, 13:01:23 »
Onko Berner nyt hallituksen kaaduttua vapaa ottamaan SEB pankin pestin vastaan jo maaliskuussa? Tilannehan on nyt periaatteessa sama kun vaalien jälkeen kun hallitus jättää eronpyynnnön.

U-käännös

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 43
  • Liked: 190
Vs: Ministeri Anne Berner (2015-2019)
« Vastaus #229 : 14.03.2019, 21:21:21 »
Ministeri Anne Bernerin masinoimat rataverkon yksityistämisprojektit laitettiin – yllättävää kyllä – jäihin eduskuntavaalien ajaksi Sipilän hallituksen kaatumisen johdosta. Uusi eduskunta pääsee lähiaikoina päättämään, perustetaanko omituisilla laina-, omistus- ja vastikejärjestelmillä tunnetuiksi tulleita ratahankeyhtiöitä (Suomi-rata, Tunnin juna & Itärata).

Hankeyhtiöiden emoyhtiö Pohjolan Rautatiet Oy (Oy Suomen Rata Ab) on kuitenkin jo perustettu. Jää nähtäväksi, uskaltaako uusi eduskunta enää perua "berneröintiä", kun hankeyhtiöittäminen on saatu jo näin hyvin alulle.

VR-yhtymän pilkkomiseen Sipilän hallituksen ero ei kuitenkaan vaikuta. VR lohkotaan Bernerin suunnitelman mukaisesti lähiliikennekalustoa (Sm2- ja Sm4-junat) vuokraavaksi kalustoyhtiöksi ja Etelä-Suomen asemat sekä varikkotoiminnan omistavaksi kiinteistöyhtiöksi. (Kalustopankin ja kiinteistöyhtiön perustaminen mahdollistavat, että yksityiset rautatieoperaattorit pääsevät edullisesti mukaan Suomen raideliikennemarkkinoille.)

Alla katkelmia Uuden Suomen aihetta koskevasta uutisesta (julk. 14.3.2019). Korostukset omiani. Uutiskatkelman alapuolella lisäksi Bernerin PowerPoint-esityksestä dia, joka käsittelee VR:n tulevaa pilkontaa.

Lainaus käyttäjältä:  Uusi Suomi, 14.3.2019
Näin Sipilä perusteli Anne Bernerin jatkoa – Nyt Sipilän ero jäädyttää jättihankkeen

[...]Torstaina vahvistui, että Sipilän ja hänen hallituksensa ero pysäyttää osittain ratayhtiön edistämisen.

Valtioneuvosto perusti helmikuussa Pohjolan Rautatiet Oy:n (ent. Oy Suomen Rata Ab) ja pääomitti sitä 100 miljoonalla eurolla. Liikenneministeriö kuitenkin tiedotti torstaina, että Pohjolan Rautatiet Oy:n tytäryhtiöiden perustaminen siirtyy seuraavan hallituksen päätettäväksi.
...
Tiedotteen mukaan liikenne- ja viestintäministeriö voi jatkaa Suomi-radan ja Turun tunnin junan mahdollistavien hankeyhtiöiden valmistelua, ”mutta yhtiöiden osakassopimukset hyväksyy seuraava hallitus”. Pohjolan Rautatiet Oy voi puolestaan perustaa Rail Baltica -yhtiön, kalustoyhtiön ja kiinteistöyhtiön.
...
”Suomi-rataa ja Turun tunnin rataa edistävien tytäryhtiöiden osakassopimukset on neuvoteltu jo valmiiksi yhdessä Helsingin, Tampereen, Vantaan, Espoon ja Turun kanssa. Suomi-radan osakassopimus olisi mahdollistanut Hämeenlinnan, Riihimäen ja muiden kaupunkien liittymisen mukaan sopimukseen”, sanoo ministeri Berner tiedotteessa.

”Rahoitus yhtiöiden käynnistämiseen olisi ollut valtiolta ja kunnilta yhteensä 30 miljoonaa euroa Suomi-radan osalta sekä 20 miljoonaa euroa Turun tunnin junan osalta.”

Linkki koko uutiseen: https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/274589-nain-sipila-perusteli-anne-bernerin-jatkoa-nyt-sipilan-ero-jaadyttaa-jattihankkeen

Alapuolen liitetiedoston lähde: https://valtioneuvosto.fi/live?v=/vnk/government/tiedotustilaisuus-hankeyhtioista-ja-raideliikenteen-kilpailun-edistamisesta (video julk. 1.2.2019)

[Edit: pari tarkennusta]


« Viimeksi muokattu: 14.03.2019, 21:26:18 kirjoittanut U-käännös »

Rauno Murju

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 482
  • Liked: 706
Vs: Ministeri Anne Berner (2015-2019)
« Vastaus #230 : 14.03.2019, 23:08:07 »
^ Asiahan ei minulle tietysti kuulu mutta minkä helvetin takia näihin julkisen vallan hankkeisiin tungetaan aina mukaan tuota lapsellista kättelygrafiikkaa sun muuta sontaa? Ihan kuin se vaikuttaisi monopolitilanteessa käyttäjän ostopäätökseen?

HDRisto

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 808
  • Liked: 1934
Vs: Ministeri Anne Berner (2015-2019)
« Vastaus #231 : 15.03.2019, 09:37:40 »
^Kättä päälle = asia on sovittu eikä enää peruta mitään, maksoi mitä maksoi.