Saksa on toki tärkein vientimaa nyt mutta ei mitenkään ratkaisevan tärkeä. Jos meillä olisi kunnollinen johto selviäisimme helposti ilman Saksan vientiäkin kyllä. Kulttuurisiteet? Millaiset?
Minkä ulkovallan poliitikot ovat niitä, joita suomalaiset poliitikot pitävät EU:ssa tärkeimpinä? Ymmärtääkseni suomalaiset päättäjät yrittävät nykyaikana olla juurikin Saksan kanssa samassa "pöydässä". Aika moni lienee tässä käsityksessä, onko se sitten väärä?
Kauppasuhteet ovat myös kulttuurisiteitä. Ketkä pyörittävät Suomen suurinta telakkaa, autotehdasta (no joo, sopimusvalmistus), päivittäistavarakauppaan kilpailun tuonutta kaupparyhmää, mistä maasta haettiin ensimmäisenä "halpoja" autoja, mihin maahan erityisesti teknologiaopiskelijoiden vaihto suuntautuu ja jne...
Ketun näyttelijä on sanonut, että hänet tunnistetaan Helsingin kaduilla paremmin julkisuuden henkilöksi kuin Saksan kaduilla. Saksalaiset dekkarisarjat ovat Suomessa suhteellisesti suositumpia kuin Saksassa! Tämän täytyy kertoa siitä, että sarjassa näkyvä kulttuuri ei ole suomalaisille vierasta. Vuoristosairaala oli käsittääkseni 1980-luvun loppupuolen suosituimpia saippuasarjoja suomalaisten keskuudessa. Jotkut saksalaiset sanoivat yllättyneensä siitä, miten paljon Suomen televisiossa on saksalaisia ohjelmia. (Nykyaikana tosin varmaankin vähemmän kuin 80-luvulla.) Mariehof oli 1990-luvulla jopa nuorison kuntosaleilla katsoma sarja! Treenaminen keskeytyi tai sen ohella katsottiin Mariehofia.
Matkailu Saksaan on ehkä suhteellisesti vähentynyt siitä mitä se oli joskus (mutua, ei dataa), muistan kuitenkin 1970-luvulta miten karavaanarit lähtivät Suomen ja Ruotsin kierroksien jälkeen lähinnä Saksaan.
Saksaa ensimmäisenä vieraana kielenä opiskellut ikäluokka on jo eläkkeellä, eikä Suomen kouluissa enää opiskella saksaa niin paljoa kuin silloin. Joskus oli kuitenkin aika, että englannin sijaan lapset opiskelivat koulussa "automaattisesti" saksaa.
Kesäajan liikennevirrassa ei ole tavatonta nähdä saksalaisia rekisterikilpiä, oikeastaan paikoittain autoturisteja on varsin runsaasti. Joskus 1990-luvulla saksalaisia turisteja kuljetettiin Suomessa samanaikaisesti sadoilla linja-autoilla! Määrät saattoi laskea sadoissa eikä kymmenissä! (Lisäksi jopa Suomen valtion omistama bussifirma kyyditsi saksalaisia turisteja kymmenillä linja-autoilla. Näihin ajoihin oli haalittu myös alihankkijoiden autoja. Tosin luottotappioita tuli tästäkin Suomelle tiettävästi vähintään muutamia miljoonia, koska matkatoimisto teki hallitsemattoman tai hallitun konkurssin ennen laskun maksua.)
Erityisesti teknologian puolella on näkyvissä vielä tänäkin päivänä hyvin vahvat siteet Saksan suuntaan.
Jaettujen Saksojen aikaan Suomessa oli myös DDR:n tietotoimisto, jollaista ei varmistamattoman väitteen mukaan ollut Ruotsissa. (Pitääkö tuo paikkaansa? Hakaniemessä oli DDR:n kivijalkapiste, johon kuka tahansa kadunkulkija pystyi piipahtamaan hakemaan tietoa DDR:stä. Kuulemma vastaavaa ei ollut Ruotsissa, mutta oliko tämän väitteen minulle kertonut oikeassa vaiko väärässä?)
Tiitisen lista on yksi osa DDR:ää, ja kertoo myös jotain saksalaisten ja suomalaisten välisistä suhteista.
Lisäksi yliopistoprofessori on lausunut, että hänen näkemyksensä mukaan suomalaisten "lähin" ulkovalta on Saksa. Ja tämä lausunto on sanottu 2010-luvun aikana. (Lähdettä ei ole, sanottu suullisesti.)