^ En oikein ymmärrä tarvetta muuttaa vakiintuneita termistöjä, tai yrittää valkopestä mitään ismiä.
Kuten jo mainitsin, termistöjen sotkeminen perustuu vasemmiston retoriikkaan eikä mihinkään tosiasioihin. Nationalismi ja imperialismi eivät ole sama asia.
Vasemmisto on myös sotkenut termistöä esim. natsien suhteen väittäen heidän olevan oikeistoa. Tämäkin sotkeminen perustuu siihen, että neuvostoliittolainen ja natsistinen sosialismi haluttiin erottaa toisistaan aatteellisesti koska molemmat edustivat brutaalia diktatuuria ja olivat siis imagoltaan negatiivisia ihmisten silmissä, mutta koska "voittaja" kirjoittaa historian, päätettiin julistaa natsismi helvetiksi ja neuvostososialismi paratiisiksi.
Tämän takia alettiin toisen maailmansodan jälkeen kutsumaan natsismia oikeistolaisuudeksi pyrkimyksenä tehdä siitä kapitalismin / markkinatalouden tuotos, jota tulisi välttää neuvostososialismin hyväksi. Natsismi on kuitenkin mitä suuremmissa määrin sosialismia (
https://mises.org/library/why-nazism-was-socialism-and-why-socialism-totalitarian ).
Vasemmiston pyrkimys liittää imperialismi ja nationalismi toisiinsa muistuttaa vasemmiston yritystä mustamaalata kristinuskoa islamin hyväksi. Islam on doktriinissaan sotaisa uskonto, joka suoraan kehottaa sotimaan vääräuskoisia vastaan eli sota on "laki". Tämä on ongelma vasemmistolle, joka pyrkii vähättelemään islamin sotaisuutta vetoamalla siihen, että kristitytkin armeijat ovat sotineet kautta historian. Kristinuskossa ei kuitenkaan ole mitään sotadoktriinia, mutta vasemmisto haluaa luoda sen mielikuvan koska sotia on kuitenkin käyty "Jeesuksen nimissä" (muttei käskystä).
Mielestäni on varsin selkeää termistöllisesti, että imperialistinen valtio on useimmiten myös nationalistinen.
Kansallismielisyydessä ei ole sisäänrakennetusti mikään, joka edellyttäisi esim. valloitussotia naapurimaihin. Nationalismissa rakennetaan omaa maata ja vaalitaan oman kansan etuja. Sen puitteissa esim. suuri mahanmuutto ei ole suotavaa koska se tarkoitta de facto maansa (vapaaehtoista) lahjoittamista ulkomaalaisille.
Kuten jo mainitsin ei voi olla rehellisesti nationalisti, jos ei hyväksy muille samoja oikeuksia kun itselleen. Näin ollen, nationalisti ei peräänkuuluta esim. muiden kansojen maiden valtaamista koska hän tuskin hyväksyy oman maansa valtaamista. Imperialistille tällainen valtausretoriikka ei kuitenkaan ole ongelma koska hän laajentaa nationalistisen retoriikan oman kansansa edusta tarkoittamaan myös muiden kansojen haittaa.
Imperialistisen nationalistiretoriikan paradoksaalisuus on se, että se johtaa monietniseen yhteiskuntaan, joka ei enää vaali omaa kansaansa. Valloitussodathan johtavat monikulttuuriseen yhteiskuntaan, joka yleensä myös on sisäisesti riitainen ja epästabiili ja siis oman kansan haitaksi. Imperialisti siis käytännössä hyväksyy oman kansansa sekundäärisen aseman monietnisessä sekayhteiskunnassa eikä siten ole nationalisti.
Historiallisesti imperiumit ovat aina vedonneet omaan kansaansa nationalistisessa hengessä eli propagandalla, jonka puitteissa kerrotaan että oman kansan etu on muiden kansojen kukistaminen. Tämä retoriikka siis muistuttaa sotimista "Jeesuksen nimissä" eli käytetään nationalismia jonkinlaisen keppihevosena, jolla ratsastetaan sisään muiden maille.
Kansallismielisyyteen ja uskontoon vetoaminen ovatkin yleensä olleet täydentäviä tapoja edistää imperiumin asiaa vaikka kumpikaan aate ei tarjoa siihen pohjaa. Koska imperiumi on monietninen, kansaan vetoaminen ei jossain vaiheessa enää ole mahdollista, jolloin siirrytään seuraavaan kattavampaan yhteiseen tekijään, joka on uskonto.
Käytännössä imperiumit ovat kuittenkin poikkeuksetta tarjonneet vain sotia ja kurjuutta myös omalle kansalleen eikä siis koskaan ajaneet sen etua. Imperialismin on siten eliitin hanke, jossa kansaa (sotimalla) hyväksikäyttäen pyritään luomaan mahtia ja vaurautta ylimmille johtajille.
Koska asia koski Venäjää niin, ymmärrät varmaan tämän selostuksen puitteissa, että Venäjä ja sen edeltäjä Neuvostoliitto oli voimakkaan imperialistinen valtio ja täyttää kaikki imperiumin karakteristiset kriteerit: jatkuvat sodat, kurja kansa, propaganda jne.
Miksei kansallismielisille riitä toteamus, että niin maailmalla kuin Suomessakin pienemmissä määrin on monenmoista häiriintynyttäkin viheltäjää nationalistisen aatteen liepeillä.
"Viheltäjien" olemassaolon tunnustaminen tuskin on ongelma. Ideologista puhdasoppisuutta tuskin on olemassa eikä tarvitse ollakaan, aatteet ovat joka tapauksessa aina epämääräisiä ja tulkinnanvaraisia ja jokainen ymmärtää ne enemmän tai vähemmän miten haluaa. Minusta imperialismin ja nationalismin ero on kuitenkin sen verran selkeä ettei niitä voi suoraan sotkea toisiinsa retorisista yhtäläisyyksistä huolimatta.
