Sipilä on lähtenyt kovaan linjaan ay -liikettä vastaan:
...
Sipilän hallitus on perustellut uusia työlakeja sisäisen devalvaation tarpeella.
Mutta onko ay -liike nostanut esiin valttikortin eli eroamisen eurosta?
Jos Suomi eroaisi eurosta, niin Suomen hintataso laskisi 20 - 40 % devalvaatiolla. Se olisi huomattavasti tehokkaampi keino kuin Sipilän hallituksen uudet lait!
Tässä selitystä em. tilanteeseen:
Mutta kyseessä ei ole suora syy-seuraus -suhde, vaan paljastan osan kuviosta, joka on taustalla.
SAK kannattaa TTIP -sopimusta.
-----
Tässä uutinen, joissa kerrotaan, että SAK kannattaa TTIP -sopimusta:
* Kannattaa huomata, että:
- EU:ssa työntekijöitten etujärjestöt laajasti tätä sopimusta vastaan.
- Ongelmakohtana investointisuojapykälä, jonka nojalla valtion ja yritysten välisiä ISDS- eli investointiriitoja ratkottaisiin Maailmanpankin alaisessa ICSID-paneelissa.
- EU:n ja Kanadan välinen CETA -sopimus on kuin Troijan hevonen, jonka avulla usalaiset yhtiöt kanadalaisten tytäryhtiöitten kautta voivat haastaa oikeuteen EU -valtioita investointisuojaan liittyvistä kiistoista. (Wikipedia/Comprehensive Economic and Trade Agreement/Investment Protection and Investor-State-Tribunals)
http://summa.talentum.fi/article/te/uusimmat/suomi-lobbasi-ttip-n-puolesta-brysselissa/137886Talouselämä 25.2.2015 14:46 Päivitetty 3.3.2015 13:48
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka (kok) on viemässä suomalaisten etujärjestöjen valtuuskuntaa EU:n pääkaupunkiin tapaamaan kauppakomissaari Cecilia Malmströmiä.
Mukana ovat maataloustuottajien MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila, työnantajien EK:n kauppapoliittisen valiokunnan vetäjä Kari Hietanen sekä duunarikeskusjärjestö SAK:n Työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen, kaikki avustajineen.
...
Suomalaiset etujärjestömiehet ja ministeri Toivakka ovat Brysselissä juuri vapaakaupan asialla. Järjestöt ovat julkaisseet yhteisen tiedotteen, jossa toivotaan vauhtia TTIP-neuvotteluihin.
Järjestöt olivat viimeksi yhteisellä asialla vastustaessaan EU:n rikkidirektiiviä.
Joitakin varauksia toki heilläkin on, mutta kaiken kaikkiaan suomalaisten yhteinen TTIP-linja on poikkeus EU:ssa, jossa viljelijöiden ja työntekijöiden etujärjestöt ovat laajasti sopimusta vastaan – kuluttaja- ja ympäristöjärjestöistä puhumattakaan.
...
Sopimuksen kipukohta on selvästi investointisuojapykälä. Komission mandaatissa valtion ja yritysten välisiä ISDS- eli investointiriitoja ratkottaisiin Maailmanpankin alaisessa ICSID-paneelissa, mutta tähän saattaa tulla muutos.
...
EU:ssa koko TTIP-kiistan tärkein rintama on Saksassa, jonka ay-liike ja vasemmisto ovat asiassa pahasti hajalla.
...
Kaikki vaikuttavat siis hyvin myönteisiltä, joten on aika päästää ääneen paneelin skeptikko Bernd Lange. Hän saa selittää Saksan vastarintaa.
"Meillä on kokemusta siitä, että ISDS:n sovittelumenettelyä väärinkäytetty", Lange sanoo. Hänen mielestään sovittelumenettelyyn tarvitaan "syvällinen uudistus" ennen kuin se kelpaa.
Lange muistuttaa myös siitä, että Saksan ja USA:n kahdenvälisessä vapaakauppasopimuksessa ei ole lainkaan investointisuojapykälää. Siitä huolimatta maiden välinen kauppa on vilkasta. "Onnistuu se ilmankin", hän täsmentää Talouselämälle paneelin jälkeen.
...
Hän (Malmström) mainitsee kaksi keskeneräistä tapausta: tupakkayhtiö Philip Morris vaatii parhaillaan korvaksia Australialta, jonka hallitus vaikeuttaa tupakan myyntiä. Ja ruotsalainen Vattenfall vaatii parhaillaan Saksalta miljardikorvauksia ydinvoimaloidensa sulkemisen vuoksi
Malmström ei paljasta, miten hän aikoo ratkaista investointikiistojen sovitteluongelman, mutta hän viittaa EU:n ja Kanadan tuoreeseen CETA-sopimukseen. Se sisältää komissaarin mukaan selvästi nykyaikaistetun version vanhoista ISDS-käytännöistä.