Hallitus ei kykene päättämään, voidaanko itäraja sulkea turvapaikanhakijoilta vai ei
Turvapaikanhakua ei voi samaan aikaan sekä estää että turvata, politiikan toimittaja Teemu Muhonen kirjoittaa analyysissaan.
Helsingin Sanomat 16.6.2022
Hallitus ei ole missään vaiheessa edes harkinnut itärajan sulkemista turvapaikanhakijoilta. Kyse on ollut vain siitä, miten keskustelun ja kiusallisia kysymyksiä esittävät perussuomalaiset saisi vaiennettua.
Hallitus on lähestynyt asiaa muun muassa valehtelemalla, että raja voidaan sulkea nykyisillä tai tulevilla laeilla, syyttämällä perussuomalaisia Venäjän asian ajamisesta ja Suomen turvallisuuden vaarantamisesta sekä uskottelemalla, että rajavartijat voivat rikkoa lakeja poikkeustilanteessa, joten valmiuslain pykälillä ei ole merkitystä. Mitä tahansa, ettei valmiuslakia korjattaisi mahdollistamaan pushbackejä.
Eduskuntapuolueet käyvät kovaa vääntöä siitä, voidaanko Suomen itäraja tarvittaessa sulkea turvapaikanhakijoilta. Kyse on varautumisesta tilanteeseen, jossa suurta määrää turvapaikanhakijoita käytettäisiin niin sanotun hybridioperaation välineenä.
Keskiviikkona eduskunnan hallintovaliokunta vaati lausunnossaan lakipykälää, joka ”poikkeuksellisen äärimmäisessä tilanteessa” mahdollistaisi turvapaikanhaun keskittämisen muualle kuin vieraan valtion vastaiselle rajanylityspaikalle. Tällainen paikka voisi olla esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasema.
Oppositiopuolueet perussuomalaiset ja kokoomus juhlivat hallintovaliokunnan lausuntoa poliittisena voittona. Hallintovaliokunnan hallitusedustajat taas katsoivat, että itse asiassa hallituksen oma esityskin mahdollistaa itärajan sulkemisen.
Molemmat ovat väärässä.
Tuo hallintovaliokunnan lausunnon yksi kohta ei muuta mitään, koska sen vaikutus kumotaan toisessa kohdassa kiistämällä rajavartijoiden oikeus pushbackeihin. Hallituksen esitys ei tietenkään mahdollistanut itärajan tosiasiallista sulkemista, vaan sellaisen väittäminen on valehtelua.
Hallitus esittää rajavartiolakiin täsmennystä, jonka mukaan poikkeuksellisessa tilanteessa mahdollisuus hakea turvapaikkaa voitaisiin rajata vain yhteen rajanylityspaikkaan. Esityksessä ei erikseen määritellä, voisiko auki jätettävä rajanylityspaikka olla jossain muualla kuin Venäjän-vastaisella rajalla.
Ajaako hallitus siis mahdollisuutta itärajan sulkemiseen turvapaikanhaulta vai ei? Hallintovaliokunnan hallitusedustajien mielestä kyllä, mutta esimerkiksi sisäministeri Krista Mikkoselta (vihr) selkeää vastausta kysymykseen ei ole saatu. Kysymys on tulenarka ja jakaa hallitusta.
Hallintovaliokunnan hallitusedustajat eivät väitä ajavansa itärajan sulkemista turvapaikanhaulta. He väittävät ajavansa
raja-asemien sulkemista. Pelkkä raja-asemien sulkeminen taas ei tarkoita turvapaikanhaun estämistä, sillä kyseiset kansanedustajat mahdollistaisivat turvapaikanhaun myös silloin, kun raja-asemat on suljettu ja rajan yli tullaan laittomasti. Raja-asemien sulkemisesta puhuminen onkin suuren yleisön ja tietämättömien toimittajien sumuttamista.
Sekavan vyyhdin ytimessä on kysymys siitä, voiko Suomi missään tilanteessa evätä mahdollisuutta turvapaikanhakuun. Hallituspuolueista etenkin vihreät ja vasemmistoliitto ovat korostaneet, ettei kansainvälisissä sopimuksissa turvattua oikeutta voida poikkeustilanteissakaan viedä pois.
Aivan. Tähän vedoten hallitus ei suostu rajaamaan turvapaikanhakuoikeutta valmiuslaissa edes poikkeustilanteissa, mutta hallituksen edustajat ovat antaneet vahvasti ymmärtää, että turvapaikanhakuoikeutta tultaisiin tositilanteessa silti rajoittamaan valmiuslaista ja kansainvälisistä sopimuksista piittaamatta. Ei kovin uskottavaa, eikä kovin oikeusvaltiomaista.
Hallitus lähtee siis esityksessään siitä, että tosiasiallinen mahdollisuus hakea turvapaikka pitää taata, vaikka rajanylityspaikkoja olisi hybridioperaation vuoksi auki vain yksi.
Eli mahdollinen raja-asemien sulkeminen olisi pelkkää teatteria, sillä kaikki otettaisiin joka tapauksessa sisään myös poikkeustilanteessa.
Hallitus ei kuitenkaan halua sanoa ääneen, että itärajan rajanylityspaikkojen sulkemisella tavoiteltaisiin nimenomaan turvapaikanhaun estämistä.
Itärajan rajanylityspaikkojen sulkemisella ja siitä puhumisella nimenomaan
ei tavoitella turvapaikanhaun estämistä vaan vaikutelmaa siitä. Pelkkä rajanylityspaikkojen sulkeminen ei estä turvapaikanhakua.
Etenkin vihreät ja vasemmisto katsovat, että Suomen ei tule missään tilanteissa rikkoa kansainvälisiä sopimuksia. Toisaalta hallitus ei halua sanoa, ettei sen ajama lainmuutos mahdollistaisi itärajan sulkemista. Etenkin keskustalle ja Sdp:lle on tärkeää näyttää ponnekkaasti, että hallitus on tarvittaessa valmis lyömään rajan kiinni.
Niinpä hallitus yrittää kieli keskellä suuta saada aikaan lähes paradoksaaliselta kuulostavaa lainmuutosta, jonka nojalla oikeus turvapaikanhakuun voitaisiin samanaikaisesti sekä evätä että turvata.
Juuri siksi tämä teeskentely, että pelkkä rajanylityspaikkojen sulkeminen muka estäisi turvapaikanhaun ja Venäjän hybridioperaation, mitä se ei oikeasti tee. Hallituksen agendan kannalta olennaista on se, että lakimuutokset saadaan
kuulostamaan siltä, että turvapaikanhaun estäminen olisi mahdollista, vaikka se ei sitä olekaan.
Hallitus- ja oppositiopuolueet jatkavat lähiviikkoina vääntöä itärajan sulkemisesta eduskunnan valiokunnissa.
Yksi mahdollinen lopputulos on, ettei hallituksen esitykseen tule muutosta: lopullinen pykälä kuuluisi hallituksen esittämällä tavalla, että turvapaikanhaku voidaan keskittää vähimmillään yhteen rajanylityspaikkaan. Laissa ei kuitenkaan erikseen määriteltäisi, voiko ainoa rajanylityspaikka olla jossain muualla kuin itärajalla.
Tällöin jäisi tulkinnanvaraiseksi, mahdollistaako laki itärajan sulkemisen turvapaikanhakijoilta vai ei. Näin sekä poliittinen oikeisto että vasemmisto voisivat selittää lopputuloksen parhaaksi katsomallaan tavalla.
Laki ei jäisi tältä osin mitenkään tulkinnanvaraiseksi, koska laittomien rajanylittäjien turvapaikkahakemukset otettaisiin näillä laeilla ja lakiesityksillä edelleen vastaan, vaikka kaikki itärajan rajanylityspaikat olisi nimellisesti suljettu.
