2015-10-05 Itärajan yli suuntautuva turvapaikanhakijaliikenne (yhdistetty)

[Roope]

Ilta-Sanomat: Sisäministeri Krista Mikkonen myöntää katujengit ongelmaksi – paljastaa myös syyn yhtäkkiselle pyörtymiselleen 20.11.2022

Prikaatikenraali Tolppasen sekoilun jälkeen sisäministeri Mikkonen palauttaa asiat järjestykseen:

Keskusteltu aidan tarpeellisuudesta Suomeen alkoi jo silloin, kun Valko-Venäjä ohjasi siirtolaisia Puolan ja sen naapureiden vastaiselle rajalle noin vuosi sitten. EU:ssa sitä pidettiin vaikuttamiskeinona, hybridisodankäyntinä.

Mikkonen sanoo, että Suomessa aita olisi itärajalla tärkeä etenkin mahdollisissa hybridioperaatiotilanteissa: aidalla voidaan ohjata maahan pyrkivät ihmiset rajanylityspaikoille.

Sisäministeri Mikkonen vahvistaa taas kerran, että aidan tarkoitus ei ole estää kenenkään tuloa (kuten Valko-Venäjän rajalla) vaan ohjata metsään eksyneet turvallisesti Suomeen.

Rajavartiolaitos kertoi myös perjantaina, että aidasta tulee 200 kilometrin mittainen. Aita kattaa siis vain pienen osan Suomen 1300 kilometrin itärajasta.

– Meillä tarkoitus on rakentaa vain tiettyihin kriittisiin kohtiin estettä, toisin kuin Baltian mailla, jotka rakentavat koko rajalle. Meillä ei ole sellaiseen tarvetta, Mikkonen sanoo.

Suomella ei ole tarvetta rakentaa aitaa koko rajalle, koska – toisin kuin Baltian mailla – aidan ja yleisemminkin Suomen rajavalvonnan tarkoitus ei ole estää kenenkään tuloa.

Toisaalta lyhyemmällekään aidalle ei ole täällä tarvetta siinä mielessä, että hybridisotatilanteessa Venäjä tietysti toisi porukat suoraan teitä pitkin rajanylityspaikoille eikä hankalasti metsiin.

Puolan tai Liettuan rajalla tullaan metsän kautta, koska halutaan välttyä kiinniotolta ja rekisteröinniltä ennen Saksaa tai Pohjoismaita, mutta Suomen rajalla tällaiseen viranomaisten välttelyyn ei ole tarvetta.

[Roope]

Janne Zareff: Pitäisikö journalistien ryhtyä oppositioksi?

Syyskuun lopussa Rajavartiolaitos tiedotti, että se haluaisi Suomen itärajalle aidan estämään laittomia rajanylityksiä. Todennäköisesti satoja miljoonia maksavan hankkeen rakentamisesta saavutettiin nopeasti vahva poliittinen yksimielisyys. Opposition kritiikki koski lähinnä sitä, miksei hallitus pystytä aitaa nopeammin.

Toimittajat ovat satunnaisesti nostaneet esiin myös aitaa kritisoineita ääniä. Esimerkiksi osa tutkijoista on kyseenalaistanut aidan rakentamisen hyödyt. Kritiikin määrä mediassa on kuitenkin ollut vaatimaton.

Kalliin aidan rakentaminen olisi periaatteessa journalismille aivan ihanteellista ainesta laajaan ja äänekkääseen debattiin. Muurit ja aidat ovat pitkään symboloineet toisille turvaa, toisille itsekkyyttä. Aikana, jolloin kaikki vaativat kilpaa velanoton lopettamista, kallis ja oletettavasti jatkuvaa ylläpitoa vaativa hanke voisi olla helppo säästökohde. Juuri minkäänlaista debattia ei kuitenkaan ole nähty.

Se ei ole ihme. Ajan ahdistavuus tuo kannatusta hankkeille, joita voidaan perustella turvallisuudella. Politiikassa mikään puolue ei halua olla rintamakarkuri. Mutta pitääkö myös journalismin tyytyä lähinnä toteamaan aidan laaja kannatus? Vai tuleeko meidän luoda julkista keskustelua, mikäli sitä ei muuten synny?
...

Journalisti 17.11.2022

Niin, miksi toimittajat eivät vastusta näkyvästi aitahanketta? Hinkua kyllä on somen perusteella.

Olisiko siksi, että aitoja ja muureja pitäisi periaatteessa vastustaa, koska muualla maailmassa niillä estetään ihmisten laiton tulo, mutta toisaalta ei voi julkisesti myöntää, että Suomen aidalla ei ole tarkoitus estää kenenkään tuloa. Se on siis kallis ja "turha", mutta vääristä syistä.

Zareff kirjoitti, että "osa tutkijoista on kyseenalaistanut aidan rakentamisen hyödyt", mutta ei heitä taida olla kuin yksi sitäkin kovaäänisempi. Valtamediassa aiheen asiantuntijana esitetty tutkija Jussi P. Laine elämöi monomaanisesti Twitterissä ja haastaa Marinin, rajavartiolaitoksen ja poliitikot.

Jussi P. Laine
Nov 18
“Euroopan unionin itärajavaltioista kaikilla valtioilla on itärajan esteaita joko rakennettu tai rakenteilla. Suomi ei tällä tapaa poikkea muista.” Ei poikkea ei. Muistutan vielä: ei ole aidat toimineet muuallakaan. Mietittäisiinkö vielä?

Jussi P. Laine
Nov 18
Suurin ongelma #aita keskustelussa ei ole itse aita, vaan se miten ja millä perustein päätös on tehty. Perusteet heppoiset, konsultointi yksipuolista, tutkimusta ei kuunnella, pelko perusteena. @rajavartijat  @MarinSanna  @VuorelmaJohanna

Jussi P. Laine
Nov 18
Nostona vielä tämä ⁦@hsfi  juttu nyt kun aitahanke näyttää etenevän. Vedetäänkö fiiliksellä vai vilkaistaisiinko myös tutkimusta? Sitä kun aiheesta on ⁦@rajavartijat @MarinSanna⁩ ⁦⁦@bomocult_uef ⁩ #raja

Jussi P. Laine
Nov 18
Parinsadan kilometrin aita 380 miljoonaa euroa 💸💸💸 olen selvästi valinnut väärän alan… todella kustannustehoton ratkaisu #pelkokerroin

Jussi P. Laine
Nov 18
Kuvaavaa, että #aita pilotti rakennetaan Pelkolaan. Pelko edellä tehty koko päätös. Vielä ehtisi edes näen vuoksi järjestää kuulemistilaisuuden, jossa tutkimustakin kuunneltaisiin @MarinSanna  @bomocult_uef  @MikkonenKrista  @VuorelmaJohanna

Jussi P. Laine
Nov 18
Kuka raja-aidasta hyötyy? TNI:n tutkimuksen mukaan ennenkaikkea urakoitsija. Kannattaa lukea: https://tni.org/es/node/24800 @MarinSanna @rajavartijat onko muuta näyttöä hyödyistä? Tulen mielelläni kuuntelemaan jos on @bomocult_uef

Jussi P. Laine
Nov 19
“Our #border infrastructure will make our border stronger” Perhaps. What what is the value of border security if it does not make people feel safer? Does border security has a value of its own? It feel less secure now if this is how @rajavartijat thinks. @ProfVallet @ReeceJonesUH

Jussi P. Laine
Nov 19
Hallitukselta löytyy 380 miljoonaa takataskusta sen enempää miettimättä raja-aidan rakentamiseen. Anon täten 0.1 promillea tuosta summasta hankkeen hyötyjen ja haittojen selvittämiseen. Raportoin mielelläni - objektiivisesti. Miten olisi @MarinSanna @valtioneuvosto? @bomocult_uef

Jussi P. Laine
@JussiPLaine
Conventional fear of Russia used to dehumanize #migrants as weapons. Reckless military lingo. 380M€ investment with lopsided consultation. Ineffective. What's the value of #border security if that doesn't make people feel safer? @holmescnn @CNN @bomocult_uef

Jussi P. Laine
8h
The figure I am being told is 380M€. For a symbolic gesture. Yes, it "is much more than just a #fence. It is whole new border infrastructure and new approach to border surveillance". Call it as you wish, still no convincing argument for it exist @CNN

Jussi P. Laine
7h
The figure is 380 million EUR. Incredibly cost ineffective. The fence likely to make people feel less safe. #Border security has no value of its own that needs to be boosted. It's goal is to make people, societies safe - not to foster threat perceptions @holmescnn
 @bomocult_uef

Jussi P. Laine
7h
Fences have become the image of security. Yet, the more we build them, the less safe we feel. Research show that fences are counterproductive and ineffective.  Decision-making fuelled by populism, corporate interest, fear and short term politics @holmescnn  @ProfVallet  @ABSborders

Jussi P. Laine
7h
Mitä enemmän rajainfraan investoidaan, sitä enemmän ihmisiä kuolee. Eurooppalaiset arvot koetuksella... Safe European home – Where did you go? https://taylorfrancis.com/chapters/oa-ed

Jussi P. Laine
7h
Behind the rise in walls & the border industry lies a powerful, manipulative narrative that has become hegemonic. It uses a language of fear to persuade citizens to support security-based solutions,  militarisation of borders @MPitkaniitty @MarinSanna @CNN

Jussi P. Laine
6h
Mikä ajoi päätöstä investoida 380 M€ raja-aitaan? Populismi, yritysten intressit, pelko, lyhyen aikavälin politiikka? Tutkittaisiinko edes investoinnin hyödyt? @ir_rkp @PetteriOrpo  @liandersson  @MariaOhisalo  @anna_maja  @AnnikaSaarikko  @SariEssayah  @hjallisharkimo  @MikkonenKrista

Jussi P. Laine
6h
"Politicians and experts have said it is not sensible - or even possible - to erect a fence along the entire length of Finland’s long eastern frontier." They have also said that it is useless, counterproductive and ineffective.

380 miljoonaa euroa vastaa suunnilleen 600 turvapaikanhakijan elinkaarikustannuksia.

[Uuno Nuivanen]

^ No höh, eikö tuon suvakkitutkiskelijan pitäisi iloita siitä kun aita ohjaa metsissä harhailevat maahantunkeutujat raja-asemille tehokkaaseen vastaanottoon ja vokitukseen? 

[Radio]

1343,6 kilometriä pitkälle rajalle aita maksaisi 2,7 miljardia. Se ei olisi mikään Berliinin muuri, mikään valvonta ei estäisi esim. kuoma-autoilla ajamista aidan läpi saattueinaan miljoona federalistia. Aitaan tulisi laittaa sähkötuolin jännite ja miinoittaa raja.
Tosin meille jo tulleista emigranttivenäläisistä eikä uudemmistakaan tulijoista ole ollut juuri mitään haittaa verrattuna Afrikan sarvesta ja Lähi-idästä tulleisiin kultamulkeroihin.
Itärajan yli suuntautuva aivovuoto tuo niitä osaajia, joita ei tarvitse juurikaan kotouttaa. Sieltä suunnasta ei ehkä tule sitä kaivattua halpatyövoimaa eikä muslimeita pelastamaan meitä suurelta saatanalta.

[Näkkileipä]

Eikö kukaan ole tullut ajatelleeksi, kuinka tuon aidan rakentaminen työllistyttää suomalaisia ja koko Venäjän vastaisen raja-aidan valmiiksi saaminen, saattaisi estää joidenkin ihmisten tahtoon ylittää Suomi-Venäjän raja luvattomasti? Vai onko rajojen luvaton ylitys jokin universaali ihmisoikeus kaikille ihmisryhmille, jota ei saa estää missään olosuhteissa?

[Roope]

Eikö kukaan ole tullut ajatelleeksi, kuinka tuon aidan rakentaminen työllistyttää suomalaisia ja koko Venäjän vastaisen raja-aidan valmiiksi saaminen, saattaisi estää joidenkin ihmisten tahtoon ylittää Suomi-Venäjän raja luvattomasti? Vai onko rajojen luvaton ylitys jokin universaali ihmisoikeus kaikille ihmisryhmille, jota ei saa estää missään olosuhteissa?

Juuri näin se on Suomen laissa ja sen esitöissä hallituksen siunauksella määritelty.

[rapa-nuiv]

Janne Zareff: Pitäisikö journalistien ryhtyä oppositioksi?

Journalisti 17.11.2022

Niin, miksi toimittajat eivät vastusta näkyvästi aitahanketta? Hinkua kyllä on somen perusteella.

 Joku Z-eff journalisti agitoi tiedotusvälineiden haltuunottoa.
No, eipä tämän pitäisi yllättää. Olihan keskitetyn journalistikoulutuksen perustamista jo aikoinaan auttelemassa Putinin entinen työnantaja ja nykyinen käskyläinen.

[Roope]

Neuvostoliiton vankileirejä kuvaavan kirjan arvostelussa Erkki Vettenniemi esittää kaavaillun raja-aidan turvapaikanhaun estäjänä.

Valta vaihtuu, piikkilanka pysyy

Anne Applebaumin suurteos piikkilankojen pysyvyydestä itärajamme takana saatiin suomeksi 20 vuoden odotuksen jälkeen.

Erkki Vettenniemi

Tietokirja

Anne Applebaum: Gulag – vankileirien saariston historia (Gulag: A History). Suom. Antero Helasvuo. Siltala. 720 s.

Menneenä syksynä uutisoitiin ”historiallisesta hetkestä” maamme itärajalla. Puomit laskeutuivat raja-asemilla, Suomi sulkeutui, venäläiset eivät enää olleet tervetulleita maahamme.

Joskus on ollut toisin. Vielä sata vuotta sitten Suomi otti avosylin vastaan railona avautuneen rajan takaa rämpineet pakolaiset.

”Vankimäärä kasvoi nopeasti, vartijoita ei ollut riittävästi, leirit olivat suhteellisen lähellä Suomea”, kirjoittaa Anne Applebaum teoksessaan Gulag – vankileirien saariston historia. Sitaatti viittaa Stalinin Neuvostoliittoon ja sotienväliseen aikaan. Yksinomaan vuonna 1930 neuvostorajavartijat pysäyttivät toista tuhatta karkuria.

Siihen mennessä Suomeen oli jo livahtanut satoja ryysyläisiä, ja heidän todistuksensa vei maailmalle viestiä historian laajimman vankileirijärjestelmän synnystä.

Sitten Suomen korostunut asema pakkotyöläisten pakopaikkana päättyi. Rajan itäpuolelle kohosi 1930-luvulla tuhti aita, ja samalla leiriverkoston painopiste siirtyi tuonnemmaksi, lopulta Uralin yli Siperiaan.

[...]

Kaunista olisi ajatella, että Suomi voisi yhä olla itänaapurin mielipidevankien turvapaikka. Mutta kiirettä pitää, sillä kohdakkoin itärajamme tilkkeeksi pystytetään satojen kilometrien pituudelta piikkilanka-aitaa, joka joskus muinoin yhdistettiin yksinomaan leirimiljööseen.

Helsingin Sanomat 27.11.2022

Rajalle pystytettävällä piikkilanka-aidalla ei aiota estää yhdenkään itänaapurin mielipidevangin Suomeen tuloa. Tulo estetään - jos estetään - Venäjän jo olemassolevan oman piikkilanka-aidan puolella.

[Näkkileipä]

Erkki Vettenniemen kannattaisi opetella maantietoa hieman enemmän, koska Venäjällä on muitakin rajanaapureita kuin vain Suomi, jos turvapaikanhakijoiden pääsy Suomeen vaikeutuu, niin siihen on erittäin yksinkertainen ratkaisu, haetaan turvapaikkaa muista Venäjän naapurimaista. Vai onko siihen jokin järkevä ja looginen syy siihen, että ainoastaan Suomesta saisi hakea turvaa, eikä mistään muusta maasta?

Erkin ei kannattaisi olla noin itsekäs ja sitäpaitsi sehän olisi vakava ihmisoikeus rikkomus jos Suomi pyrkisi vaikuttamaan, siihen mihin maihin turvapaikanhakijat saavat mennä ja mihin ei saa mennä Jokaisella maailman mailla on velvollisuus ottaa vastaan turvapaikanhakijoita, ei ainoastaan Suomella. Tuotahan litaniaa on jokainen ihmisoikeusjärjestö ja Hyvä Ihminen hokenut jo useamman vuoden.

[Uuno Nuivanen]

Ja lisäksi, vanhastaan jo tiedämme, tai ainakin meille on kerrottu, että pakolaiset ja turvapaikanhakijat ovat valtava rikkaus ja voimavara. Olisi todella itsekästä ja epäkohteliasta imuroida kaikki nämä idästäkin kohta lähtevät kultaiset munat itselleen. Annetaan muillekin rajamaille mahdollisuus!

[Roope]

Amnesty: Raja-aidat ovat johtaneet tuhansiin ihmisoikeusloukkauksiin – miksi Suomi haluaa oman aidan? 28.11.2022

Ei pelkkä raja-aidan olemassaolo johda mihinkään ihmisoikeusloukkauksiin. Laiton maahantulo ei ole ihmisoikeus.

Euroopassa raja-alueille ”turvallisuussyistä” rakennetut aidat osoittavat jatkuvasti olevansa kaikkea muuta kuin turvallisia turvapaikanhakijoille ja siirtolaisille. Silti Suomi suunnittelee itärajalle omaa raja-aitaa.

Kun Eurooppaan saapui yli miljoona turvapaikanhakijaa vuonna 2015, eri maiden rajoille alkoi kiihtyvään tahtiin nousta uusia aitoja. Aitojen myötä rajanylitys on vaikeutunut ja turvapaikanhakijoihin kohdistuneet ihmisoikeusloukkaukset lisääntyneet. Ympäri Eurooppaa raja-alueilta on raportoitu push-backeja, eli laittomia palautuksia, turvapaikanhakijoihin kohdistuvaa väkivaltaa sekä turvapaikanhakuoikeuden estämistä.

Myös Suomi on liittymässä tähän joukkoon, kun itärajalle suunnitellaan uutta raja-aitaa. Jo ennen aidan suunnittelua Suomen rajavartiolakiin ja valmiuslakiin tehtiin muutoksia, jotka uhkaavat rajoittaa turvapaikanhakuoikeutta merkittävästi. Turvapaikanhaun voi keskittää yhdelle rajanylityspisteelle ja itärajan osittaisen aitaamisen myötä raja voidaan sulkea kokonaan.

Muista maista poiketen Suomi ei ole mahdollistamassa push-backejä tai edes tulemisen estämistä. Rajavartiolaki ja valmiuslaki eivät mahdollista turvapaikanhakuoikeuden rajoittamista. Turvapaikanhaun keskittäminen ei tarkoita, etteikö rajanylityspaikoilta pääsisi enää sisään. Lait eivät myöskään mahdollista rajan sulkemista turvapaikanhakijoilta vaan ainoastaan niiltä tulijoilta, jotka eivät hae turvapaikkaa.

Nyt eduskunnan käsittelyssä on myös ehdotus rajamenettelyn käyttöönotosta, jonka myötä turvapaikkahakemukset voitaisiin käsitellä nopeasti rajalla tai sen läheisyydessä. Tämä tarkoittaisi sitä, että myös Suomen rajoille tulisivat muualla Euroopassa jo tutuksi tulleet suljetut keskukset.

Ei tarkoita Suomessa. Suomen kaavailemassa rajamenettelyssä turvapaikkahakemuksia ei ole tarkoitus käsitellä "nopeasti" eikä välttämättä myöskään "rajalla tai sen läheisyydessä". Ne harvat, lähinnä länsimaiden kansalaiset, joita rajamenettely koskisi, sijoitettaisiin normaaleihin avoimiin vastaanottokeskuksiin, ei suljettuihin laitoksiin.

Kenties tunnetuin raja-aita on julkisuudessa paljon esillä ollut Yhdysvaltojen ja Meksikon välissä kulkeva aita, jonka Donald Trump rakennutti omalla presidenttikaudellaan. Aidan on tarkoitus estää ei-toivottu maahantulo, mutta tosiasiassa se on vain ajanut ihmisiä ylittämään rajaa vaarallisimmilla keinoilla. Tässä artikkelissa avataan muita eri maiden rajoilla tapahtuneita ihmisoikeusloukkauksia.

[...]

Suomen lakimuutokset voivat johtaa siihen, että myös Suomen rajoilla nähdään tällaisia ihmisoikeusloukkauksia ja turvapaikanhakuoikeutta rajoitetaan merkittävästi. Turvapaikan hakeminen on ihmisoikeus, jota uudet lakimuutokset uhkaavat.

Muiden maiden käytännöillä ei ole mitään tekemistä Suomen lakien ja käytäntöjen kanssa. Muutokset eivät rajoita turvapaikanhakuoikeutta millään tavalla. Tämä on nyt kirjoitettu myös itse lakiin, kuten Amnestyn porukka varsin hyvin tietää.

Tässä pykälässä tarkoitetuilla toimenpiteillä ei saa estää Suomen kansalaiselle kuuluvaa oikeutta saapua maahan tai jokaisen oikeutta lähteä maasta eikä loukata vapaata liikkuvuutta koskevan Euroopan unionin lainsäädännön piiriin kuuluvien henkilöiden oikeuksia eikä kenenkään oikeutta kansainvälisen suojelun saamiseen.

Näiden Amnestyn propagandistien on näköjään pakko valehdella ihan kaikesta. Kyse ei ole edes tulkinnoista, liioittelusta tai mahdollisista väärinymmärryksistä vaan ihan vaan tarkoituksellisesta ja määrätietoisesta valehtelemisesta kuten esimerkiksi yhtään mihinkään perustumaton väite Suomeen kaavaillun rajamenettelyn suljetuista vastaanottokeskuksista. Sellaisia ei ole mainittu missään.

[Roope]

Perussuomalaisten ryhmäjohtaja: Tulevan hallituskumppanin haluttava ”laittaa rajat kiinni”

Ville Tavio tekisi hallitusyhteistyötä ensi vuoden eduskuntavaalien jälkeen ”kaikkien puolueiden kanssa, jotka ovat valmiita laittamaan rajat kiinni”.

Uusi Suomi 21.12.2022  (maksumuuri)

Hiemanko huvittava kommentti Taviolta, kun perussuomalaiset eivät lopulta olleet rajavartiolain uudistamisessa itsekään vaatimassa rajojen kiinni laittamisen mahdollistamista vaan hyväksyivät nykyisen version, joka nimenomaan takaa turvapaikanhakijoille sisäänpääsyn kaikissa tilanteissa.

Toinen juttu sitten se, mihin Tavio kommentillaan pyrkii. Onko se kädenojennus kokoomukselle, joka voisi sekin leikkiä hieman kovista, vaiko vain jatkoa harhautukselle, että uusi rajavartiolaki muka mahdollistaisi rajan sulkemisen Venäjän lähettämiltä turvapaikanhakijoilta?

[Roope]

Hesari tarjoaa auliisti alustan Amnestyn valheille.

Viattomat ihmiset kärsivät itärajalle nousevasta aidasta

Raja-aidat eivät estä luvattomia rajanylityksiä. Suomen aitahanke määrittelee turvallisuuden muita arvoja tärkeämmäksi.

Frank Johansson ja Pargol Miraftabi

Johansson on toiminnanjohtaja ja Miraftabi oikeudellinen asiantuntija ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen osastossa.

Helsingin Sanomat 3.2.2023

Ketkä "viattomat ihmiset"? "Kärsivät" miten?

Aitoja rakennetaan, vaikka rajapolitiikan asiantuntijat eivät usko niiden estävän luvattomia rajanylityksiä. Luvut kertovat samaa: aidoista huolimatta yli 330 000 ihmistä tuli EU:n alueelle epävirallista kautta vuonna 2022, 64 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021.

Aidat tarpeeksi tehokkaaseen rajavalvontaan yhdistettynä kyllä estävät tai ainakin merkittävästi vähentävät laittomia rajanylityksiä. Joka muuta väittää, valehtelee.

EU:n alueelle tulleiden kasvavat määrät kertovat juuri siitä, että rajoja ei valvota tarpeeksi tehokkaasti, eikä tulemista estetä. EU-politiikan mukaanhan laitonta tuloa ei saa estää aktiivisin keinoin. Passiivinen aita toimii vain aktiivisiin toimiin yhdistettynä.

Aitojen takia vainoa, sotaa ja ilmaston lämpenemistä pakenevat ihmiset joutuvat uusien ihmisoikeusloukkausten kohteeksi. Ihmisiä kuolee rajoille, koska turvaan pääsystä tehdään jatkuvasti vaikeampaa.

Ihmisiä kuolee rajoille, koska ihmiset ottavat Eurooppaan päästäkseen järjettömiä riskejä oman ja perheensä hengen vaarantaen (esim. maailmanlaajuista nyyhkyhuomiota saanut pikkulapsi Aylan Kurdi). Turvaa olisi lähes aina tarjolla myös muualla kuin Euroopassa, mutta se ei kelpaa ilman odotusta paremmasta eurooppalaisesta elintasosta.

Myös Suomessa rakennetaan aitaa itärajalle. Asiaa pitää tarkastella osana maahanmuutto- ja turvapaikkapoliittista keskustelua, joka alkoi jo ennen Venäjän hyökkäyssotaa. Virallisesti tarkoituksena on “varautua muuttoliikettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen”. Varaudutaan siis siihen, että toinen valtio siirtäisi turvapaikanhakijoita Suomen rajalle horjuttaakseen Suomen politiikkaa.

Kun tällaiseen uhkaan vastataan sulkemalla raja tai rakentamalla aita, välikappaleiksi joutuneet ihmiset joutuvat kärsimään. Asia konkretisoitui vuonna 2021, kun Valko-Venäjän rajalta pyrki paljon ihmisiä EU-alueelle. Tämä kehystettiin hätätilanteeksi, johon valtiot vastasivat poikkeuksellisilla toimilla. Puolassa turvallisuudesta vastaavat viranomaiset ryöstivät ja kiduttivat turvaa hakevia ihmisiä, ja Liettuassa ihmisiä suljettiin mielivaltaisesti säilöönottokeskuksiin kuukausiksi. Viranomaiset eivät vastaanottaneet turvapaikkahakemuksia.

Suomen raja-aidalla nimenomaan ei ole mitään tekemistä rajan sulkemisen ja ihmisten käännyttämisen tai säilöönoton kanssa. Suomi on ilmoittanut varautuvansa Venäjän hybridivaikuttamiseen ohjaamalla tulijat rajanylityspaikoille ja ottamalla kaikki sisään.

Amnesty lakiosastoineen varmasti tietää tämän, mutta esittää tilanteen totuudenvastaisesti täysin toisenlaisena.

Vaikuttamisyritykset ovat mahdollisia, koska EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka on muukalaisvihamielistä. EU on pyrkinyt pitämään rajansa kiinni jo vuosien ajan, ja sen vuoksi jäsenmaita voidaan painostaa viattomia ihmisiä hyväksikäyttämällä.

Juuri päinvastoin.

EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka on maailman liberaaleinta. EU ei ole pyrkinyt sulkemaan rajojaan turvapaikanhaulta edes vuoden 2015 katastrofin jälkeen.

EU:n jäsenmaita voidaan painostaa turvapaikanhakijoita lähettämällä vain siksi, että EU ei salli jäsenmaiden sulkevan rajojaan, vaan kaikki tulijat pitäisi ottaa vastaan, kuten Suomi onkin ainoana EU:n itärajavaltiona julistanut tekevänsä.

EU:n ja Suomen lainsäädäntö takaa oikeuden elämään ja oikeuden hakea turvapaikkaa. Myös kidutus ja epäinhimillinen kohtelu on kielletty. Eurooppalaiset tuomioistuimet ovat todenneet Puolan ja Liettuan toimet laittomiksi. Silti Suomi on liittymässä osaksi samaa jatkumoa.

Kesällä 2022 eduskunta käsitteli ja hyväksyi nopeasti rajavartiolain muutoksen, joka tekee mahdolliseksi rajan sulkemisen ja turvapaikanhakuoikeuden kaventamisen. Tähän riittää, että valtioneuvosto epäilee maahantulon tapahtuvan vieraan valtion tai muun toimijan vaikutuksesta. Käytännössä turvapaikkaa voisi tällöin hakea vain Helsinki-Vantaan lentokentältä. Jos maareitit suljetaan, turvapaikkaa voivat hakea lähinnä ihmiset, joilla on viisumi Suomeen. Suomen ihmisoikeusvelvoitteet eivät silloin täyty.

Lisää valheita.

Suomi ei ole mahdollistamassa itärajan sulkemista turvapaikanhakijoilta. Uusi laki tekee yksiselitteisen selväksi, että mahdolliset toimenpiteet kuten rajanylityspaikan sulkeminen ei saa estää kenenkään turvapaikanhakua. Tämä voidaan käytännössä järjestää yksinkertaisesti esimerkiksi kuljetuksilla rajalta järjestelykeskuksiin.

Vuoden 2022 lopussa eduskunta hyväksyi – taas ilman merkittävää vastustusta – jo lähes puolet raja-aidan rakentamisen oletetuista kokonaiskustannuksista. 270 kilometrin aita maksaa arvioiden mukaan 380 miljoonaa euroa.

Pohjimmiltaan Suomen aitahanke on osoitus retoriikasta, jossa turvallisuus määritellään muita arvoja tärkeämmäksi. Tämä tehdään oikeudenmukaisuuden ja perusoikeuksien kustannuksella. Hallitus perustelee rajan sulkemista ja aidan rakentamista ”muuttuneella turvallisuusympäristöllä”. Jää epäselväksi, miten aita todellisuudessa lisäisi turvallisuutta.

Suomalaisen raja-aidan tarkoituksena on Venäjän rajan sulkeminen turvapaikanhakijoilta.

Kukaan viranomainen ei ole esittänyt, että raja-aita sulkisi Venäjän rajan turvapaikanhakijoilta. Nykyinen laki ei mahdollista sellaista. Raja-aita vain ohjaisi tulijat virallisille rajanylitysasemile, joilla turvapaikanhakijat otetaan vastaan.

Kaikki tietävät, ettei aita estä panssareita tai laajamittaista muuttoliikettä, jos sellainen syntyisi Venäjällä.

Niin tietävät. Siksi tarvittaisiin rajalaki, joka ehkäisisi laajamittaisen muuttoliikkeen antamalla rajavartiomiehille oikeuden pikakäännytyksiin ja ihmisten pidättelemiseen Venäjän puolella.

Naapurimaamme käy hyökkäyssotaa ja siihen täytyy reagoida, mutta aita on vain tehoton, kallis ja vaarallinen symboli, josta kärsivät ensisijaisesti viattomat ihmiset.

Kukaan ei ole jäänyt kaipaamaan Berliinin muuria, eikä Suomen rajalle nousevalla aidallakaan ole ylevää tulevaisuutta.

Jäi loppuun asti epäselväksi, keitä ovat ne Amnestyn surkuttelemat viattomat ihmiset, jotka kärsisivät Suomen itärajan aidasta. Laiton rajanylitys ei ole ihmisoikeus, eikä viattomalla ihmisellä ole syytä luikahtaa Suomeen salaa erämaan kautta normaalien rajanylityspaikkojen ohi.

Suomen raja-aidan vertaaminen Berliinin muuriin on todellinen pohjanoteeraus, mutta en muuta Frank Johanssonilta odotakaan.

[Roope]

Raja-aitaa ei voi rinnastaa Berliinin muuriin

AMNESTY INTERNATIONALIN Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson ja oikeudellinen asiantuntija Pargol Miraftabi paheksuvat aidan rakentamista Venäjän-vastaiselle rajallemme (HS Vieraskynä 3.2.). Heistä aita on osoitus siitä, että turvallisuus määritellään oikeudenmukaisuutta ja perusoikeuksia tärkeämmäksi arvoksi.

Kirjoittajien kommentti on osoitus siitä, millaiseen moraaliseen umpikujaan hyvää tarkoittava idealismi voi johtaa. Oikeudenmukaisuutta ja perusoikeuksia ei vaalita tyhjiössä. Turvallisuus on välttämätön edellytys sille, että oikeudenmukaisuutta ja perusoikeuksia voidaan ylipäätään toteuttaa. Venäjän valtaamilla Ukrainan alueilla nähdään joka päivä, miten oikeudenmukaisuuden ja perusoikeuksien käy, jos turvallisuus pettää.

Johansson ja Miraftabi rinnastavat itärajallemme rakennettavan aidan Berliinin muuriin ja ennustavat sille samaa tulevaisuutta. He tuntuvat unohtavan, miksi Berliinin muuri aikoinaan rakennettiin: se rakennettiin estämään itäsaksalaisia pakenemasta länteen oikeudenmukaisuuden ja perusoikeuksien toteutumisen toivossa.

Itärajallamme rakennettavan aidan tarkoitus on tyystin toinen: se estää Venäjää käyttämästä yhteistä rajaamme laajamittaisiin laittomiin rajanylityksiin. Väärinkäytöstä Suomella on jo kokemusta. Venäjän vihamieliseen hybridivaikuttamisen torjumiseen on varauduttava paremmin jatkossa. Raja-aita on yksi torjuntakeino.

Pasi Patokallio

suurlähettiläs (emeritus)

Helsinki

Helsingin Sanomat, mielipide 5.2.2023

Ei pitäisi huudella, jos ei ota ensin asioista selvää. Tällainen väärän tiedon levittäminen vain vahvistaa Amnestyn valheita, kun ne pitäisi kumota.

Itärajallamme rakennettavan aidan tarkoitus on tyystin toinen: se estää Venäjää käyttämästä yhteistä rajaamme laajamittaisiin laittomiin rajanylityksiin. Väärinkäytöstä Suomella on jo kokemusta. Venäjän vihamieliseen hybridivaikuttamisen torjumiseen on varauduttava paremmin jatkossa. Raja-aita on yksi torjuntakeino.

Kuten sekä viranomaiset että hallituksen edustajat ovat tehneet selväksi, ja kuten uudessa rajalaissa valitettavasti vahvistetaan, Suomen itärajalle rakennettavalla raja-aidalla ei ole tarkoitus estää yhdenkään Venäjän lähettämän turvapaikanhakijan tuloa Suomeen. Pelkkä raja-aita ei sitä olemassaolollaan tee, eikä rajaviranomaisilla ole oikeutta estää tuloa.

Raja-aidalla ei voi siksi olettaa olevan mitään vaikutusta Venäjän mahdolliseen vihamieliseen hybridivaikuttamiseen.

Jos Patokallio viittaa väärinkäyttökokemuksella vuodenvaihteen 2015-2016 noin tuhanteen rajanylitykseen pohjoisilla raja-asemilla Venäjän puolelta, raja-aitaa käyttämällä ei tultaisi estämään ainuttakaan vastaavaa rajanylitystä, koska uusi rajalaki nimenomaan kieltää turvapaikanhaun rajoittamisen.

Johanssonin ja Miraftabin kritiikissä Patokallio on osittain oikeassa, mutta kyse ei heilläkään ole hyvää tarkoittavasta idealismista vaan pahaa tarkoittavasta ideologisuudesta, kuten heidän harkitusta ja jo kauan jatkuneesta valehtelustaan voi päätellä.

[Roope]

Jussi P. Laine monitieteisen rajatutkimuksen professoriksi

Keskustelu Venäjän vastaiselle rajalle rakennettavasta raja-aidasta on manipuloiva narratiivi, josta on tullut Suomessa valtavirtaa, sanoo professori Jussi P. Laine.

Raja-aita luo perusteetonta tur­val­li­suu­den tunnetta

Jussi P. Laine aloitti monitieteisen rajatutkimuksen professorina Itä-Suomen yliopistossa lokakuussa 2022. Samaan aikaan Suomen itärajalle suunniteltu aitahanke eteni vauhdilla ja maan hallitus esitti lisäbudjetissa kuuden miljoonan euron määrärahaa testiaidan rakentamiseen.

– Raja-aitoja on tutkittu maailmanlaajuisesti vuosia ja valtaosa tutkimuksista osoittaa konkreettisin esimerkein, ettei aidoista ole hyötyä, päinvastoin.

Laine kritisoikin prosessia, jolla poliittinen päätös raja-aidan rakentamisesta lyötiin läpi. Tutkittua tietoa ei hyödynnetty päätöksenteon tukena ja siinä konsultoitiin vain yhtä tahoa, Rajavartiolaitosta.

Keskustelu raja-aidan rakentamisesta oli virinnyt Suomessa syksyllä 2021, kun Valko-Venäjä käytti Puolan vastaisella rajalla pakolaisia hybridivaikuttamisen välineinä.

– Kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa, Suomessa aitakeskusteluun liitettiin klassinen Venäjän pelko. Korkeilta poliittisilta tahoilta keskustelussa toistettiin, että muuttunut turvallisuusympäristö luo perustelun aitahankkeelle. Kansalaisille raja-aita luo kuitenkin perusteetonta turvallisuuden tunnetta.

[...]

– On ylipäätään kiinnostavaa, miten pieni rajaviiva kartalla estää muodostamasta oman käsityksen maailmasta ja saa ihmisissä aikaan niin paljon tunteita, ajatuksia ja kiihkoa.

Laineen mukaan rajat ovat yksinkertaisia ratkaisuja monimuotoisiin ongelmiin ja on tärkeää tunnistaa niihin liittyvät ongelmat. Niin sanottu pakolaiskriisi, koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat osoittaneet, ettei rajoilla pystytä torjumaan uhkia, vaikka ne suljettaisiinkin.

– Rajojen sulkeminen kertoo perimmäisestä turvattomuuden tunteesta, joka meillä Suomessakin on nyt konkretisoitunut keskusteluun fyysisestä raja-aidasta. Raja-aita ei kuitenkaan ratkaise ongelmia, mutta luo kyllä psykologista turvallisuuden tunnetta siitä, että joku tekee asialle jotakin. Raja-aita on kuitenkin populistisena keinona kallis.

[...]

Laine painottaa, ettei itse rajoissa ole mitään pahaa, sillä rajaaminen on hyvin inhimillistä toimintaa. Ongelmia syntyy, kun kansallisuusaate kytketään mukaan rajaamiskäytäntöön.

– Esimerkiksi muuttoliikekeskustelussa usein esitetään, että ihmiset ovat kotoisin jostakin tietystä maantieteellisestä alueesta ja kuuluvat sinne. Jos tämä käsitys pystytään haastamaan, maailmasta tulisi paljon parempi paikka.

Keski-Euroopassa koronakriisi paljasti, kuinka vankka merkitys rajoilla on ihmisten identiteetille nykypäivänä. Laine muistuttaa, ettei rajojen sulkemisissa ollut kyse yksinomaan virologisesta katastrofista.

– Pinnan alla on kuohunut kansallissävyisiä aatteita ja euroskeptisyyttä. Ennen koronapandemiaa hyvin harva keskieurooppalainen valtavirtaa edustava poliitikko uskalsi sanoa, että rajat tulisi sulkea. Akuutin kriisin mentyä tästä on pidetty kiinni ja kansallismielinen keskustelu on noussut pintaan.

Itä-Suomen yliopisto 9.2.2023

– Raja-aitoja on tutkittu maailmanlaajuisesti vuosia ja valtaosa tutkimuksista osoittaa konkreettisin esimerkein, ettei aidoista ole hyötyä, päinvastoin.

En ole etsimisestä huolimatta koskaan kuullutkaan sellaisesta tutkimuksesta, en usko sellaista tutkimusta olevan oikeasti olemassa, eikä Jussi P. Laine ole esittänyt haastatteluissaaan yhtään tutkimusta, joka osoittaisi, ettei aidoista ole hyötyä. On aika triviaalia osoittaa, että aidoista on hyötyä.

Epäilemättä kyse onkin siitä, että tutkija Laine määrittelee raja-aitojen hyödyllisyyden hyvin eri tavalla kuin useimmat muut.

– Kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa, Suomessa aitakeskusteluun liitettiin klassinen Venäjän pelko. Korkeilta poliittisilta tahoilta keskustelussa toistettiin, että muuttunut turvallisuusympäristö luo perustelun aitahankkeelle. Kansalaisille raja-aita luo kuitenkin perusteetonta turvallisuuden tunnetta.

Tässä Laine on kuin onkin oikeassa. Raja-aidalla tosiaan luodaan kansalaisille perusteetonta turvallisuuden tunnetta, mutta ei siksi, etteikö aita auttaisi torjumaan Venäjän hybridivaikuttamisen turvallisuusuhkaa, vaan koska Suomessa on tehty poliittinen päätös, että aitaa ja rajavartijoita ei saa käyttää Venäjän lähettämien turvapaikanhakijoiden torjumiseen.

Laineen mukaan rajat ovat yksinkertaisia ratkaisuja monimuotoisiin ongelmiin ja on tärkeää tunnistaa niihin liittyvät ongelmat. Niin sanottu pakolaiskriisi, koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat osoittaneet, ettei rajoilla pystytä torjumaan uhkia, vaikka ne suljettaisiinkin.

Ainakin vuoden 2015 pakolaiskriisi olisi voitu ehkäistä helposti jo ennen kriisiytymistään sulkemalla EU:n ulkorajat tai vaikka vain sisärajatkin tarpeeksi aikaisin laittomien siirtolaisten vaeltamiselta. Muun muassa monet vuoden 2015 rajatoimet jo itsessään osoittivat, että aidoista on ollut hyötyä ja että tutkija Laine puhuu puppua toista väittäessään.

– Rajojen sulkeminen kertoo perimmäisestä turvattomuuden tunteesta, joka meillä Suomessakin on nyt konkretisoitunut keskusteluun fyysisestä raja-aidasta. Raja-aita ei kuitenkaan ratkaise ongelmia, mutta luo kyllä psykologista turvallisuuden tunnetta siitä, että joku tekee asialle jotakin. Raja-aita on kuitenkin populistisena keinona kallis.

Suomen rajaa ei olla sulkemassa, mitä yritetään peitellä puhumalla raja-aidan rakentamisesta, ikään kuin raja aiottaisiin muka tiukan paikan tullen sulkea, vaikka hallitus ja uusi rajalaki eivät sitä salli.

Raja-aita ei olisi kallis vaan päinvastoin kattaisi kulunsa nopeasti, jos sitä aiottaisiin käyttää turvapaikanhakijoiden tulon estämiseen, tai olisi ainakin halpa henkivakuutus, jos sillä aiottaisiin estää Venäjän hybridivaikuttaminen. Mutta kun ei aiota.

[Riukulehto]

Kainuun rajavartiosto tutkii luvatonta rajanylitystä Suomussalmen Hossassa
 
Julkaisuajankohta 10.2.2023 15.40
TIEDOTE

Kainuun rajavartiosto tutkii keskiviikkona 8.2.2022 tapahtunutta yhden henkilön aiheuttamaa luvatonta rajanylitystä maastorajan yli Venäjältä Suomeen Suomussalmen Hossassa.

Kainuun rajavartioston otti kiinni tuntemattoman henkilön partioinnin yhteydessä rajavyöhykkeellä Hossan Kaunislammella keskiviikkoiltana. Kiinnioton yhteydessä henkilö ilmoitti hakevansa turvapaikkaa Suomesta. Tapahtumapaikalla tehdyssä tutkimuksessa todettiin yhden henkilön hiihtäneen maastorajan yli  Venäjältä Suomeen.

Kainuun rajavartiosto käynnisti tapahtumasta esitutkinnan valtionrajarikoksesta sekä turvapaikkamenettelyn. Maahanmuuttovirasto vastaa turvapaikanhakemiseen liittyvistä toimenpiteistä. Kainuun rajavartiosto jatkaa epäillyn valtionrajarikoksen tutkintaa. Valtionrajarikoksesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Epäiltyyn luvattomaan valtakunnanrajan ylitykseen liittyen, Kainuun alueen rajavaltuutettu on ollut yhteydessä Venäjän Kalevalan alueen rajavaltuutettuun.

https://raja.fi/-/kainuun-rajavartiosto-tutkii-luvatonta-rajanylitysta-suomussalmen-hossassa

[Niobium]

Mitä jos annettaisiin vuodeksi taattu ylläpito ja sapuskat, että olisivat töissä rakentamassa aitaa? Kyllä mulle kelpaisi se, sensijaan että makaisin lähiössä tekemättä mitään.

Vaimopuoli hoitaisi ruokapuolen tilatuista raaka-aineista. Lämpöä ja lapsille koulutusta.

Jos ei kelpaa, niin sama kohtelu kuin kotoperäiselle pottunokalle, joka jää kiinni siitä, ettei ole hakenut neljää työpaikkaa per kuukausi.

[Roope]

Suomessa alkoi yhtäkkiä uusi vaaran aika – näin hätkähdyttävä muutos tapahtui
[...]

Johanna Vuorelma on toivonut keskustelua itärajan aitahankkeesta. Sen tarkoituksena olisi torjua erityisesti hybridioperaatiota, joissa Suomea yritettäisiin painostaa laajamittaisella maahantulolla.

– En ole kritisoinut aitahanketta sinänsä. Enemmänkin sitä, kuinka vahvat perusteet sille on. Päätös tehtiin hyvin nopeasti, tapahtui äkkinäinen suunnanmuutos. Muutamaa kuukautta aikaisemmin hanketta oli pidetty tarpeettomana.

Vuorelman mukaan tutkijoita ihmetytti asiassa avoimuuden puute.

Ilta-Sanomat 19.2.2023

Minäkin toivon keskustelua itärajan aitahankkeesta ja ylipäätään itärajan suojelemisesta, mutta ollaanpas rehellisiä siellä.

Johanna Vuorelmaa ja tutkijaa eli Jussi Lainetta ei "ihmetyttänyt asiassa avoimuuden puute" vaan raivostutti aitaan automaattisesti liitettävä ajatus, että sitä käytettäisiin laittomien maahantulijoiden torjuntaan. Näin siitäkin huolimatta, että Suomessa raja-aidalla EU:n itärajan ainoana maana nimenomaan ei aiota "torjua hybridioperaatiota", vaikka Ilta-Sanomien jutussa niin ties kuinka monetta kertaa väitetään.

Tämä on kyllä tullut selväksi niin ministereiden kuin viranomaistenkin lausunnoista, jos ei ole tutustunut suoraan uusiin lakiteksteihin, joissa Venäjän lähettämiä turvapaikanhakijoita hyväksi käyttävän hybridioperaation torjuminen tehtiin viime vuonna mahdottomaksi, kun se aiempien lakien aikaan oli sentään pykäliä tarkoitushakuisesti tulkitsemalla mahdollista.

Eipä silti, sitä suuremmalla syyllä voi ja saa kysyä, kuinka perusteltua aidan rakentaminen on, jos sitä aiotaan käyttää vain Venäjän metsiin eksyneiden ihmisten ohjaamiseen virallisille rajanylityspaikoille, joilta kaikki niin haluavat otetaan joka tapauksessa sisälle Suomeen ja turvapaikkajärjestelmään.

[Roope]

Aidan rakentaminen itärajalle alkoi – pian selviää, kestääkö aita ihmismassoja ja talven lumikuormaa

Itärajan esteaidan rakennustyöt ovat alkaneet. Työt alkoivat maanantaina puuston poistolla Imatran rajanylityspaikan molemmin puolin.

Imatralle valmistuu ensin kolmen kilometrin pätkä niin sanottua testiaitaa. Sillä viranomaiset kokeilevat, kestääkö aita talven pakkasia, lumikuormaa tai idästä mahdollisesti tulevaa ihmismassaa.

Maaliskuussa käynnistyy tien rakentaminen ja aidan pystyttäminen, sekä niiden jälkeen teknisen valvontajärjestelmän rakentaminen. Testiaidan on tarkoitus olla valmis kesäkuun loppuun mennessä.

Yle 28.2.2023

Kas kun ei idästä mahdollisesti tulevaa norsulaumaa...

Kerrataanpa taas. Suomessa ainoana EU-maana aidalla ei ole tarkoitus estää ihmismassojen tuloa vaan ohjata tuljat virallisille rajanylityspaikoille turvapaikkaprosessiin. Tämä on ollut sekä sisäministerin selväkielinen sanoma että rakennettu yksiselitteisesti uuteen rajalakiin.

Ihmismassoilla ei ole Suomen rajalla mitään syytä koetella aidan kestävyyttä, koska rajavartijoillamme ei ole oikeutta estää Suomen alueelle tulemista rajanylityspaikoilla. Kaikki otetaan sisään.

[Niobium]

Vai oikein ihmismassaa.

Milläköhän se testataan, varusmiehilläkö?

Kuinkahan monta sekuntia menee tanopäisemmältäkään ryssältä oivaltaa, että kiertää aidan päädyn kautta?

Minun nähdäkseni sieltä voi tulla kahta porukkaa, jos oikeasti on hätä. Naisia ja lapsia, jotka ohjataan suoraan eteenpäin. Toinen ryhmä ovat asepalveluskelpoiset miehet, joilla on pelko takamuksessa, että joutuvat haluamattaan rintamalle.

Venäjäkään ei ole uskoakseni niin saamarin typerä, että ajaisi naisia ja lapsia pakoon. Toisaalta voivat kyllä yllättää.

Nuoret miehet siellä ovat kusessa. Heille yksi rajanylitys on yksi hailee, jos perässä ovat oman kansan rajavartijat valmiina toimittamaan rintamalle. Siinä vaiheessa, jos omat, tunnetusti vähän kovemmat koirat ovat perässä, niin kummasti alkaa kiinnostamaan metsäreitti suomeen. Siinä ei yksi aita paljon estele.

Mikäköhän mahtaa olla aikataulu, kun testiaidan olisi määrä olla valmis kesäkuuhun mennessä? Siihen päälle lumikuorman kestävyyden testaus, jota ei käsittääkseni voida tehdä kesäkaudella. Sitten ihmismassatestaukset kesä- ja talviaikaan ja niiden analysointi.

Sit varmaan voidaan alkaa ajatella uusia linjauksia. Ja testata uusia rakennemahdollisuuksia.

Tarjoiluehdotus: tolppia maahan kolmeen riviin. Ensin verkkoaitaa sitten natolankaa väliin ja verkkoaitaa. Lämpöhakuisia droneja ilmaan, "ihmismassat" erottuvat kyllä yksinäisistä susista.

Vähän nopeampaa kuin vässyttely. Siellä taustalla voidaan vatuloida kolmen kilometrin matkalla.

[Eino P. Keravalta]

Olipa kerran ikkuna.

Se oli 100 senttimetriä korkea. Ja se oli aina auki, koska kansainväliset sopimukset.

Ikkunan ulkopuolella oli hyttysiä. Pelättiin, että ne voivat massoittain tulla sisälle ikkunasta, pistää ja imeä verta. Niinpä päätettiin, että ikkunaan asetetaan kokeeksi hyttysverkko, jota testattaisiin hyttysten massavyöryn, pakkasten ja lumikuorman osalta.

Hyttysverkon korkeudeksi määriteltiin kokeen vuoksi 2,24 millimetriä. Talossa asuville uskoteltiin, että se estää hyttysten pääsyn taloon. Mutta myös sovittiin, että jos hyttyset haluavat todella tulla sisälle, ne ohjataan hyttysverkon molemmin puolin sisälle, koska hyttysillä on hyttysoikeudet. Näin kaikki voittivat: verkon asettaja sai palkkaa, asukkaat saivat verkon ja hyttyset pääsivät sisälle. Kaikki olivat onnellisia. Paitsi ehkä talon asukkaat. Mutta hekin olivat iloisia ajatellessaan, miten paljon enemmän talossa olisikaan hyttysiä, jos verkkoa ei olisi laisinkaan.

Sen pituinen se.

[SatuSetä]

Vai oikein ihmismassaa.

Milläköhän se testataan, varusmiehilläkö?

Kuinkahan monta sekuntia menee tanopäisemmältäkään ryssältä oivaltaa, että kiertää aidan päädyn kautta?

Minun nähdäkseni sieltä voi tulla kahta porukkaa, jos oikeasti on hätä. Naisia ja lapsia, jotka ohjataan suoraan eteenpäin. Toinen ryhmä ovat asepalveluskelpoiset miehet, joilla on pelko takamuksessa, että joutuvat haluamattaan rintamalle.

Venäjäkään ei ole uskoakseni niin saamarin typerä, että ajaisi naisia ja lapsia pakoon. Toisaalta voivat kyllä yllättää.

Nuoret miehet siellä ovat kusessa. Heille yksi rajanylitys on yksi hailee, jos perässä ovat oman kansan rajavartijat valmiina toimittamaan rintamalle. Siinä vaiheessa, jos omat, tunnetusti vähän kovemmat koirat ovat perässä, niin kummasti alkaa kiinnostamaan metsäreitti suomeen. Siinä ei yksi aita paljon estele.

Mikäköhän mahtaa olla aikataulu, kun testiaidan olisi määrä olla valmis kesäkuuhun mennessä? Siihen päälle lumikuorman kestävyyden testaus, jota ei käsittääkseni voida tehdä kesäkaudella. Sitten ihmismassatestaukset kesä- ja talviaikaan ja niiden analysointi.

Sit varmaan voidaan alkaa ajatella uusia linjauksia. Ja testata uusia rakennemahdollisuuksia.

Tarjoiluehdotus: tolppia maahan kolmeen riviin. Ensin verkkoaitaa sitten natolankaa väliin ja verkkoaitaa. Lämpöhakuisia droneja ilmaan, "ihmismassat" erottuvat kyllä yksinäisistä susista.

Vähän nopeampaa kuin vässyttely. Siellä taustalla voidaan vatuloida kolmen kilometrin matkalla.

Pelkästään afganistalaisia on Venäjällä reilusti yli 100000... Muut vähemmistöt sitten päälle. Ne, joita ei miinanpolkijoiksi huolita, voi työntää ihan huoletta rajan yli. Ne venäläiset naiset ja lapset ei ole ihan ykkösuhka tuon turvapaikanhaun suhteen.