Yle: Suomi putosi lehdistönvapausindeksin sijalle viisi – Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson: "Varsin noloa" 3.5.2022
Ei läheskään niin noloa kuin viime vuosien kiihotusoikeudenkäynnit, etenkin Päivi Räsäsen tapaus.
Suomi on pudonnut lehdistönvapautta mittaavan indeksin kakkossijalta sijalle viisi. Tänään julkaistu Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuosittain laatima indeksi mittaa lehdistönvapauden toteutumista eri maissa.
...
– Se on varsin noloa ja turhautumista aiheuttavaa, Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson sanoo.
...
Positiivisena asiana Pettersson pitää sitä, että tiedämme, mistä pudotus listalla johtuu. Siksi asian voi myös korjata.
Emme tiedä, mistä pudotus johtuu. Perusteluja ei ole julkaistu. Voimme vain arvailla ja spekuloida, ja siinähän toimittajat ovatkin eteviä.
Yksi syy sijoituksen heikkenemiselle ovat syytteet, jotka kolme Helsingin Sanomien toimittajaa saivat Puolustusvoimien salaisten paperien julkaisemisesta. Tapaus liittyi Viestikoekeskuksesta kertoneeseen juttuun, jonka Helsingin Sanomat julkaisi vuonna 2017.
– Lakataan syyttämästä toimittajia oikeudessa, niin johan lähtee sijat nousemaan, Pettersson lataa.
Toisin sanoen toimittajat pitäisi nostaa lain yläpuolelle. Millähän perusteilla? Indeksin laatijat eivät kerro, ei myöskään Pettersson.
Toinen merkittävä seikka ovat taloudelliset edellytykset, jotka ovat yksi uudistettuun indeksiin vaikuttavista tekijöistä. Pettersson sanoo, että vaikka Suomen media saa lain puitteissa tehdä paljon asioita, se ei riitä, jos uutistyöhön ei ole resursseja tai rahaa.
Pettersson huomauttaa, että muissa Pohjoismaissa mediaa on tuettu kymmenillä miljoonilla euroilla vuodessa. Tuet olisivat Suomessakin yksi hyvä vaihtoehto. Toinen on toimintaedellytysten helpottaminen. Valtio-omisteinen Posti nostaa tänä keväänä aikakauslehtien jakelun hintoja.
– Se tarkoittaa, että lehtikuolemia tulee. Jakelukustannukset, jotka jo nyt ovat joissain paikoissa isommat kuin sisältökustannukset, nousevat niin korkeiksi, ettei heillä ole varaa painaa tai jaella lehtiä, Pettersson sanoo.
Ai, että mahdollisimman suuret valtion tuet ovat osoitus paremmasta lehdistönvapaudesta? Tässäkin kiinnostaisi perustelut, etenkin kun liikenneministeri on ilmaissut, että tukien jakoperusteiden ei ole tarkoituskaan olla neutraalit.
Tampereen yliopiston yliopistotutkijan Riku Neuvosen mielestä huoleen ei ole syytä, vaikka Suomen sijoitus indeksissä onkin laskenut. Kärkikymmenikossa erot ovat usein aika pieniä, ja maat ovat keskenään melko samanlaisia.
Lehdistönvapauden mallimaissa yksittäiset Viestikoekeskuksen kaltaiset tapaukset vaikuttavat maiden keskinäisiin sijoituksiin, Neuvonen huomauttaa. Muutama vuosi sitten Suomen uutisoitiin pudonneen kärjestä pääministeri Juha Sipilän Yleen kohdistaman painostuksen seurauksena.
– Indeksi keskittyy tällaisiin tapauksiin, joissa poliitikko puuttuu median tekemisiin tai toimittaja saa syytteen. Yksittäinen tapaus aiheuttaa kärjessä isoja muutoksia, Neuvonen sanoo.
Kuten sanottu, me emme tiedä, miten yksittäiset tapaukset ovat tosiasiassa vaikuttaneet pisteisiin ja miksi, koska näitä tietoja ei julkaista. Arvostelu on vielä läpinäkymättömämpää kuin ns. ihmisoikeusraporteissa, jotka ovat surullisenkuuluisia pienen piirin vaikuttamistyöstä.
Maria Pettersson on Neuvosen kanssa hieman eri linjoilla. Hän nostaa esiin Johanna Vehkoon tapauksen, jossa toimittajan nähtiin kahdessa eri oikeusasteessa syyllistyneen kunnianloukkaukseen, kunnes korkein oikeus kumosi tuomion tammikuussa 2022.
– Nämä yksittäistapaukset ovat osoituksia siitä, että suomalainen syyttäjä haluaa syyttää journalisteja heidän tekemästään työstä, Pettersson sanoo.
– Pudotus indeksissä ei tule yksittäistapauksista vaan periaatteesta.
Voi olla, että Vehkoon tapaus on vaikuttanut, koska Vehkoon puheisiin viitattiin järjestön sivuilla epäsuorasti nimeä mainitsematta. Jos näin on, se vain osoittaa, kuinka pielessä indeksin kriteerit ovat. Vehkoota ei nimittäin syytetty ja tuomittu tekemisistään
toimittajana, kuten Vehkoo ja näköjään Petterssonkin haluaa vääristellen esittää. Vehkoon yksityishenkilörooli vahvistettiin sekä hovioikeuden että korkeimman oikeuden tuomioissa.
Maria Pettersson sanoo, että suomalainen media on vapaa julkaisemaan mitä se haluaa julkaista.
– Voidaan keskustella siitä, olisiko jostakin asiasta pitänyt keskustella enemmän, mutta ne ovat journalistisia kysymyksiä, ei lehdistön vapauden asia.
Pitkälti näin, mutta toisaalta osoittaa myös, kuinka sananvapauden käyttäminen halutaan rajata Suomessa sananvapauden ulkopuolelle (esim. presidentti Niinistön neuvostoliittohenkinen lausunto, että sananvapauden käyttämisestä rankaisemisella ei ole tekemistä sananvapauden rajoittamisen kanssa), jotta voitaisiin väistää keskustelu Suomen länsimaaksi poikkeuksellisen suppeasta sananvapaudesta.
MV-lehden päätoimittajan Ilja Janitskinin vaino (mm. kansainvälinen pidätyspyyntö tekaistun rikosepäilyn perusteella, Janitskinin sairastaman syövän ja tarvitseman hoidon kiistäminen) ei ollut petterssoneille lehdistönvapausasia ollenkaan vaan ihan oikein sille ja sen valemediakavereille.
