Kirjoittaja Aihe: Sananvapaus Suomessa  (Luettu 25651 kertaa)

VesaH

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 280
  • Liked: 324
Vs: Sananvapaus Suomessa
« Vastaus #150 : 12.11.2022, 13:32:33 »
Eilen Keskisuomalainen julkaisi artikkelin menestyneestä afganistanilaismaahanmuuttajasta. Oli taas vaikeuksia saada kommentteja läpi. Kysyin missä nuoren miehen naispuoliset sukulaiset ovat, jääneet Afganistaniin? Kerroin että tämä nuori mies on esimerkki hyvästä maahanmuuttajasta ja kysyin olisiko mahdollista että lehti joskus kertoisi menestyneestä samoilta seuduilta tulleesta naismaahanmuuttajasta. Ei kelvannut moderaattorille.

Lopulta meni yksi kommentti läpi:

Lainaus
Naser Husseini pakeni yksin Afganistanista vuonna 2015.
Miksi yksin? Miksei koko perhe? Lehti voisi kertoa myös vähän paon taustoista.

Tuo ensimmäinen kommentti kelpasi eilen Keskisuomalaisen Facebook-sivulle. Se on siellä yhä, kohta rupean vastaamaan minua kritisoineille, saa nähdä katoaako viestiketju sen jälkeen.

VesaH

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 280
  • Liked: 324
Vs: Sananvapaus Suomessa
« Vastaus #151 : 14.11.2022, 21:08:14 »
Kas kummaa. Vastasin kriitikoilleni, viestit saivat jäädä ja viestiketju on edelleen tallella Facebookissa. Keskisuomalaisen nettisivuilla tuo keskustelu ei olisi onnistunut, olisi juuttunut esimoderointiin.

Hyvä että joskus jossain saa sanoa jotain.

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 42 580
  • Liked: 67997
  • Takaisinviskaaja ja -työntäjä. Bloomeri.
Vs: Sananvapaus Suomessa
« Vastaus #152 : 15.11.2022, 15:22:29 »
Jiri Keronen | 3 t

Junes Lokan tuorein kansankiihotustuomio on varmistettu korkeimmassa oikeudessa.

Tämä on yksi absurdeimmista sananvapausrikoksista, joita tässä maassa on aikakausiin nähty. Nimittäin Junes ei edes itse sanonut mitään, mutta hänestä tehtiin silti rikollinen.


Eräässä mielenosoituksessa oli yksi ranskalainen kaveri pitämässä puhetta. Koska hän oli ranskalainen, niin hän ei tietenkään osannut suomea tai mitään muutakaan ihmisten kieltä. Junes sitten käänsi ja tekstitti mielenosoituksesta otetun videopätkän. Oikeuden mielestä puheen tekstittäminen oli omiaan herättämään esoteerisen hitlerististä vihaa islaminuskoisia ja ulkomaalaisia kohtaan, joten Lokalle tuomittiin 30 ruoskaniskua ja mestaus.

Eikä edes se alkuperäinen puhe ei ollut mitään erityisen radikaalia, vaan vastaavaa kuulee esimerkiksi eduskunnassa, kunnanvaltuustoissa ja Suomen valtamediassa vähintään kerran viikossa. Paljon ihmisvihamielisempää settiä tulee, kun vedän edellisenä iltana kupoliini Naga Morichia ja menen seuraavana päivänä aamupaskalle kiroilemaan tyhmyyttäni. Mutta tepä ette voi tarkistaa sitä, koska tekstitetty video on rikollinen eikä sitä saa jakaa. Laki ei kiellä pelkästään loukkauksia, vaan myös informaation jakaminen voi olla laitonta.

Käytännössä oikeuslaitos esti kansalaista kertomasta siitä, mitä tapahtumassa oli tapahtunut. Se, että puhe oli taltioitu, ei ollut itsessään rikollista. Rikolliseksi se muuttui vasta, kun siihen lisättiin tekstit ja kansalaisille kerrottiin, mitä omituinen mongerrus tarkoittaa suomeksi. Oikeuden logiikalla voitaisiin helposti päätyä siihen, että jos YouTubessa on Hitlerin puhe ja joku natsikieltä ymmärtävä laittaa siihen suomenkieliset tekstit, niin tapahtuu rikos.

Sananvapaus on minkä tahansa liberaalin yhteiskunnan ja demokratian välttämätön arvo.

Sananvapautta tai kansanvaltaa ei palvele se, että ihmisiä rankaistaan, jos he kertovat, mitä mielenosoituksessa on tapahtunut. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on äärimmäisen epäselvä ja tulkinnanvarainen pykälä, jota voidaan käyttää ja todistetusti jatkuvasti käytetään opposition hiljentämiseen. Koko pykälä pitää poistaa laista.
“Tavoitteemme on pakolaisten suojelu. Rajat ovat sille este.”
— Soros

“Turvapaikan hakeminen on perusoikeus joka menee kaiken muun edelle.”
— Sisäministeri Ohisalo, Vihreät

“Suomi ei tule estämään keneltäkään turvapaikanhakua missään tilanteessa."
— Sisäministeri Krista Mikkonen, Vihreät

VesaH

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 280
  • Liked: 324
Vs: Sananvapaus Suomessa
« Vastaus #153 : 19.11.2022, 07:56:30 »
Kulttuurierot viestitetään teloituksilla, kertoo Keskisuomalainen pääkirjoituksessaan.

Lainaus
Nyt Iran on alkanut jakaa kuolemantuomioita maan mielenosoituksiin osallistuneille. Iranissa on protestoitu koko syksyn ajan, kun huivinsa ”väärällä tavalla” pukenut kurdinainen oli kuollut Iranin siveyspoliisin käsissä.

Lainaus
Teloitukset voi nähdä Lähi-idän vallanpitäjien omana ryhtiliikkeenä. Jalkapalloturisteja, ilmastoaktivisteja ja iranilaisten tukijoita on muistutettu karkeahkosti sopivuuden rajoista. Maassa maan tavalla, kuten Suomessakin joskus kuulee sanottavan.

Kirjoitin kommentin:

Lainaus
Ja Lähi-idän ja Euroopan välillä on kulttuurieroja, kuten pääkirjoitus kertoo. Olisiko mahdollista, että nämä kulttuurierot tulevat näkyviin myös silloin, kun näiltä seuduilta tulee maahanmuuttajia Eurooppaan? Osaavatko kaikki olla maassa maan tavalla?

Sopimaton kysymys, päätti moderaattori.

Pentecost

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 097
  • Liked: 8819
  • Hummeriälykkö
Vs: Sananvapaus Suomessa
« Vastaus #154 : 19.11.2022, 11:18:19 »
Lainaus
Junes Lokan tuorein kansankiihotustuomio on varmistettu korkeimmassa oikeudessa.

Sen verran mielenkiintoinen päätös KO:lta, että olisi mielenkiintoista lukea perustelut. Ja miksipä ei...

https://www.korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/kko202263.html

Lainaus
Vastaaja oli julkaissut ja levittänyt muun muassa avoimella YouTube-kanavallaan videoita erään henkilön pitämistä kahdesta englanninkielisestä puheesta, jotka vastaaja oli tekstittänyt eri kielille. Videoilla esiintynyt puhuja oli muun ohella solvannut maahanmuuttajia ja islaminuskoisia ihmisiä.

Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla, että vastaaja oli syyllistynyt menettelyllään kahteen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.

Lainaus
3. Korkeimmassa oikeudessa on ratkaistavana kysymys siitä, onko A syyllistynyt menettelyllään kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.

Sovellettava rangaistussäännös ja sen tulkinta

4. Rikoslain 11 luvun 10 §:n mukaan kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tuomitaan se, joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella.

5. Säännöksen perustelujen (HE 317/2010 vp s. 42) mukaan rangaistussäännöksen soveltamisessa ja rangaistavuuden rajaamisessa on tärkeää ottaa huomioon säännöksen suhde perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen suojaamaan sananvapauteen. Viestintään ei saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä ottaen huomioon sananvapauden merkitys kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa. Niinpä esimerkiksi maahanmuutto- ja ulkomaalaispolitiikan tai siitä vastuussa olevien ankarakaan arvostelu ei sellaisenaan täytä rikoksen tunnusmerkistöä. Rangaistavaa kuitenkin on kansanryhmien uhkaaminen, solvaaminen tai panettelu. Tyypillinen rangaistava menettely olisi sellaisen tiedon, mielipiteen tai muun viestin levittäminen, joissa ryhmään kohdistuvaa väkivaltaa tai syrjintää pidetään hyväksyttävänä tai toivottavana tai ihmisiä verrataan eläimiin, loisiin ja niin edelleen tai yleistäen väitetään heitä rikollisiksi tai esitetään alempiarvoisiksi ja niin edelleen. Sananvapaudella on korostunut merkitys esimerkiksi yhteiskunnallisen ja poliittisen keskustelun aloilla. Perustelujen mukaan ehdotetulla rikoslain säännöksellä ei rajoiteta vapautta keskustella yhteiskunnallisesti merkityksellisistä asioista. Sananvapauden ydinalueeseen kuuluvan poliittisen ja yhteiskunnallisen keskustelun yhteydessä rajoituksiin on suhtauduttava tiukemmin kuin esimerkiksi kaupallisessa mainonnassa.

6. Sananvapauden suojan keskeisenä ajatuksena on oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennalta estämättä (KKO 2022:1, kohta 6). Sananvapautta voi käyttää kaikenlaisissa julkaisemisen välineissä, ja se koskee myös loukkaavien, liioittelevien ja häiritsevien mielipiteiden esittämistä. Ilmaisuja on tarkasteltava huomioon ottaen se asiayhteys, missä ilmaisu on esitetty (KKO 2022:8, kohta 19 ja KKO 2019:81, kohta 22).

7. Sananvapauden suoja ei kuitenkaan ole rajoittamaton. Ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan 2 kohdan mukaan sananvapautta voidaan rajoittaa silloin, kun tällaisista rajoituksista on säädetty laissa ja rajoittaminen on välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa toisten oikeuksien suojaamiseksi. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön perusteella voidaan päätellä, että rikosoikeudelliseen seuraamukseen tuomitseminen on tullut kysymykseen sananvapauden suojasta huolimatta lähinnä silloin, kun perus- ja ihmisoikeuksia voidaan katsoa loukatun vihaan tai väkivaltaan yllyttämisen muodossa. Vihapuheiden, jotka saattoivat loukata henkilöitä tai henkilöryhmiä, ei ole katsottu ansaitsevan sananvapauden suojaa (KKO 2012:58, kohta 35 sekä siinä viitattu ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntö ja KKO 2022:8, kohta 17).

8. Sananvapauden rajoja maahanmuuttoon liittyvässä poliittisessa kirjoittelussa koskee ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisu asiassa Féret v. Belgia, 16.7.2009. Ihmisoikeustuomioistuin on katsonut, että kansallismielisen puolueen puheenjohtajan ja parlamentin jäsenen tuomitseminen kiihottamisrikoksesta vankeusrangaistukseen ja menettämään vaalikelpoisuutensa hänen maahanmuuttajiin kohdistamansa poliittisen arvostelun johdosta ei ollut rikkonut sananvapautta koskevaa ihmisoikeussopimuksen 10 artiklaa. Poliitikko oli kirjoituksillaan pitänyt maahan muuttaneita ulkomaalaisia rikollisina, jotka tulivat maahan käyttääkseen hyväkseen maahan asettumisestaan johtuneita etuuksia. Ratkaisun mukaan tällaiset puheet olivat omiaan herättämään yleisössä, varsinkin asioihin vähemmin perehtyneissä henkilöissä, halveksuntaa ja eräissä jopa vihaa ulkomaalaisia kohtaan. Rasistista syrjintää ja ulkomaalaisvihaa tuli vastustaa niiden kaikissa muodoissaan niin pitkälle kuin mahdollista ja silloinkin, kun puheella ei kehotettu ryhtymään mihinkään tiettyyn väkivaltaiseen tai muutoin rikolliseen tekoon. Ratkaisussa katsottiin, että valittajan asema parlamentaarikkona ei vähentänyt hänen vastuutaan ja että oli olennaisen tärkeää, että poliitikot välttivät julkisissa puheissaan ilmaisuja, jotka olivat omiaan herättämään ja ylläpitämään suvaitsemattomuutta. Käytetyt stereotyyppiset iskulauseet tai ilmaisut olivat omiaan saattamaan keskustelun järkevän väittelyn ulkopuolelle, mikä lisäsi rasististen puheiden haitallisia vaikutuksia.

9. Vihapuhetta koskevia määräyksiä ja esimerkiksi etniseen alkuperään tai uskontoon perustuvan syrjinnän kieltoja on lukuisissa kansainvälisissä sopimuksissa ja julistuksissa, jotka sitovat myös Suomea (esimerkiksi kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva kansainvälinen yleissopimus 21.12.1965, artiklat 4 ja 5). Suomessa perustuslakivaliokunta on korostanut vihapuheen torjumisen tärkeyttä ja viitannut Euroopan neuvoston ministerikomitean vihapuheen määritelmään (PeVL 52/2014 vp s. 4). Tämän määritelmän mukaan vihapuhetta ovat kaikki ilmaisumuodot, jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa, joka pohjaa suvaitsemattomuuteen.

10. Ihmisoikeustuomioistuin on vihapuhetta koskevassa oikeuskäytännössään toisaalta rajoittanut sananvapautta ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan 2 kohdan nojalla ja toisaalta soveltanut sananvapauden poissulkevaa oikeuksien väärinkäytön kiellon sisältävää 17 artiklaa. Viimeksi mainittua artiklaa on sovellettu vihapuheeseen, jonka sisältö on ollut vastoin Euroopan ihmisoikeussopimuksen ilmentämiä perimmäisiä arvoja (esimerkiksi Norwood v. Yhdistyneet Kuningaskunnat 16.11.2004 ja Pavel Ivanov v. Venäjä 20.2.2007, kohta 1). Tuomioistuin on kuitenkin korostanut, että artiklaa 17 on sovellettava vain poikkeuksellisesti ja äärimmäisissä tapauksissa viimeisenä keinona osoittaa sananvapauden rajat (Paksas v. Liettua 6.1.2011, kohta 87 ja Perinçek v. Sveitsi, 15.10.2015, kohdat 115 ja 282). Muissa tapauksissa etniseen tai rasistiseen vihaan yllyttävät vihapuhetapaukset ovat ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaisesti ratkaistavissa soveltamalla 10 artiklan 2 kohdan rajoitusperusteita (esimerkiksi Gündüz v. Turkki, 4.12.2003, kohdat 37–41).

Arviointi tässä tapauksessa

A:n julkaisemien puheiden sisältö

11. Syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on perustunut siihen, että A oli julkaissut avoimella YouTube-kanavallaan videotallenteet mielenosoituksen yhteydessä 5.8. ja 11.9.2016 pidetyistä englanninkielisistä puheista. A oli lisäksi laatinut tallenteisiin muun ohella suomenkieliset tekstitykset.

12. Syytekohdan 1 puheessa muun ohella luonnehditaan maahanmuuttajien ja islaminuskoisten olevan ”raakoja, ylimielisiä, typeriä, arvottomia ja sairaita”. Puhujan mukaan kyseisiä ryhmiä ei kuuluisi olla olemassa. Puhuja toteaa lisäksi, että ”jonakin päivänä heitämme teidät ulos”.

13. Syytekohdan 2 puheessa viitataan erinäisiin historiallisiin tapahtumiin liittyen islaminuskoisten ja kristittyjen välisiin yhteenottoihin. Lisäksi puhuja muun ohella ilmoittaa, että muslimit tullaan ”heittämään ulos”.

14. Korkein oikeus toteaa, että syytteessä kuvatun kaltaiset ilmaisut ovat tyypillisiä esimerkkejä rikoslain 11 luvun 10 §:ssä tarkoitetuista panettelevista ja solvaavista viesteistä. Kyseiset ilmaisut ovat omiaan lietsomaan suvaitsemattomuutta ja jopa vihaa niiden kohteena olevaa kansanryhmää kohtaan. Korkein oikeus hyväksyy alempien oikeusasteiden arvion siitä, että puheissa on uhattu, paneteltu ja solvattu maahanmuuttajia ja islaminuskoisia. Korkein oikeus katsoo lisäksi, että viestit eivät taustoita historiallisia tapahtumia asiallisella ja neutraalilla tavalla, vaan viestien sisältämiä viittauksia on käytetty mitä ilmeisimmin tarkoitushakuisesti yleistävän väitteen tai vihjauksen esittämiseksi kyseessä olevien kansanryhmien raakalaismaisuudesta. Kyse on siten tältäkin osin koko ryhmää leimaavasta virheellisestä ja harhaanjohtavasta lausumasta.

15. Puheet eivät sisällä suoranaista kehotusta väkivallan käyttöön, eivätkä lausumissa käytetyt viittaukset suoraan tai välittömästi uhkaa maahanmuuttajien tai islaminuskoisten fyysistä turvallisuutta. Korkein oikeus toteaa kuitenkin puhujan antavan ymmärtää, että maahanmuuttajat ja islaminuskoiset tullaan poistamaan maasta ja että tarvittaessa siinä olisi valmius turvautua myös väkivaltaan. Puhujan voidaan siten katsoa ainakin pitävän hyväksyttävänä, että hänen ajamansa päämäärän saavuttamiseksi kohdistetaan viime kädessä väkivaltaa näihin kansanryhmiin. Kyse on siten suvaitsemattomuuteen perustuvasta ja kohteena olevan ryhmän ihmisarvoa loukkaavasta ja vihamielisestä ilmauksesta, jolla kyseenalaistetaan maahanmuuttajien ja islaminuskoisten oikeus elää Suomessa.

16. Korkein oikeus toteaa edellä lausutuilla perusteilla, että puheissa käytetyt ilmaisut voidaan ymmärtää vihapuhetta sisältäviksi lausumiksi, jotka eivät lähtökohtaisesti nauti sananvapauden suojaa. Ilmaisujen oikeutusta on kuitenkin tarkasteltava ottamalla huomioon niiden esittämisen asiayhteys ja A:n rooli toisen henkilön pitämien puheiden julkaisemisessa (ks. ratkaisut Jersild v. Tanska 23.9.1994, kohta 31 ja Gündüz v. Turkki, kohta 42).

17. Kuten edellä on todettu, syytteessä tarkoitetuissa puheissa ei ole ollut kysymys suoranaiseen väkivaltaan yllyttävästä vihapuheesta. Korkein oikeus katsoo, että asiayhteys, A:n rooli sekä ilmaisujen sisältö ja vakavuus huomioon ottaen kyse ei ole niin poikkeuksellisesta toiminnasta, että ihmisoikeussopimuksen 17 artiklan oikeuksien väärinkäytön kielto soveltuisi siihen. Sen takia A:n menettelyn rangaistavuutta on arvioitava ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan 2 kohdassa sananvapaudelle asetettujen rajoitusperusteiden näkökulmasta.

Korkeimman oikeuden arviointi

18. Syytteessä tarkoitetut puheet on selvitetty pidetyn mielenosoitusten yhteydessä. A:n mukaan mielenosoitukset ovat liittyneet erään sittemmin puolueeksi rekisteröityneen liikkeen toimintaan. Puheiden voidaan aihepiirinsä puolesta katsoa liittyvän maahanmuuttoon. Maahanmuutto on yhteiskunnallisesti merkittävä aihe, jota koskevan keskustelun yhteydessä sananvapauden rajoituksia on edellä lausutuin tavoin tulkittava suppeasti. Ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan 2 kohta mahdollistaa vain vähäisessä määrin poliittisen puheen tai yleisesti kiinnostavia kysymyksiä koskevan keskustelun rajoittamisen ja poliittisen keskustelun vapautta voidaan rajoittaa vain pakottavin perustein. Ihmisoikeustuomioistuin on kuitenkin korostanut sitä, että poliittisenkaan keskustelun vapaus ei ollut rajoittamaton ja että demokraattinen ja moniarvoinen yhteiskunta perustui suvaitsevuuteen ja ihmisten tasa-arvoon. Syrjivien ja solvaavien väitteiden esittäjän asema parlamentaarikkona ei ole vähentänyt hänen vastuutaan ja on olennaisen tärkeää, että myös poliitikot välttivät julkisissa puheissaan ilmaisuja, jotka olivat omiaan herättämään ja ylläpitämään suvaitsemattomuutta (esimerkiksi em. Féret v. Belgia, kohdat 63 ja 64).

19. Näin ollen ja ottaen huomioon mitä on edellä kohdissa 12 ja 13 todettu A:n julkaisemien puheiden sisällöstä, Korkein oikeus katsoo, että se seikka, että puheet on alun perin esitetty poliittisia piirteitä omaavissa mielenosoituksissa, ei poista puheiden sisältämien ilmaisujen rangaistavuutta ja oikeuta niiden esittämistä.

20. A on lisäksi vedonnut asiassa toimintansa journalistiseen luonteeseen. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella videot on julkaistu avoimella YouTube-kanavalla, jossa ne ovat olleet vapaasti ja ennalta rajoittamattoman yleisön katseltavissa. Menettelyn tarkoitus on mitä ilmeisimmin ollut saattaa puheet mahdollisimman laajan yleisön saataville. Näin menetellessään A:n voidaan katsoa osallistuneen aiheesta käytävään julkiseen keskusteluun sekä tiedonvälitykseen.

21. Ihmisoikeustuomioistuin on sinällään korostanut tiedotusvälineiden sananvapauden merkitystä (esimerkiksi Satakunnan Markkinapörssi Oy ja Satamedia Oy v. Suomi 27.6.2017, kohta 126). Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännössä on myös tunnistettu, että internet mahdollistaa käyttäjälähtöisen tavan käyttää sananvapautta (esimerkiksi Delfi AS v. Viro 16.6.2015, kohta 110). Internetin on todettu mahdollistavan sellaisenkin poliittisen sisällön jakamisen, jonka valtamedia jättää huomioimatta, mikä edistää kansalaisjournalismia (Cengiz ja muut v. Turkki 1.12.2015, kohta 52). Ihmisoikeustuomioistuin on todennut journalismin eettisten ohjeiden noudattamisen olevan tärkeää ja jopa korostuvan verkkoympäristössä (Stoll v. Sveitsi 10.12.2007, kohta 104).

22. Ihmisoikeustuomioistuimen mukaan lehdistöllä ei ole kuitenkaan rajatonta sananvapautta edes tiedotettaessa tärkeistä julkisen mielenkiinnon kohteena olevista aiheista. Sananvapauden suoja edellyttää toimittajien toimivan vilpittömässä mielessä ja tosiseikat huomioiden sekä tarjoavan luotettavaa ja täsmällistä tietoa journalismin eettisten ohjeiden mukaisesti (esimerkiksi Axel Springer AG v. Saksa, 7.2.2012, kohta 93). Saman periaatteen on todettu koskevan myös muita julkiseen keskusteluun osallistuvia tahoja (Steel ja Morris v. Yhdistynyt kuningaskunta 15.2.2005, kohta 90).

23. Tapauksessa Jersild v. Tanska, televisiotoimittaja oli tuomittu rangaistukseen sen johdosta, että hänen koostamassaan ohjelmassa oli esitetty rotua ja etnistä alkuperää herjaavia lausumia. Ihmisoikeustuomioistuin päätyi katsomaan toimittajan sananvapautta loukatun. Arvioidessaan ohjelmassa esitettyjä lausumia ihmisoikeustuomioistuin kiinnitti huomiota siihen, että toimittaja oli selvästi erottautunut herjaavia lausumia esittäneistä haastatelluista nuorista muun muassa kuvaamalla näitä nuorten ääriryhmittymiin kuuluviksi henkilöiksi. Toimittaja oli myös torjunut joitakin nuorten väitteitä totuudenvastaisina. Kokonaisuutena arvioiden haastattelu antoi mielikuvan, että rasistiset mielipiteet olivat osa haastatellun ryhmän yleistä yhteiskunnan vastaista asennetta. Ohjelmaan oli siten sisältynyt tasapainottavia aineksia. Niiden osuutta oli jo luonnostaan rajoittanut se, että ohjelma oli ollut vain lyhyt osa suurempaa ohjelmakokonaisuutta (kohta 34).

24. Käsillä olevassa asiassa A on julkaissut puheet niiden sisältöä vastaavaa tekstitystä lukuun ottamatta sellaisenaan. Syytteessä tarkoitetut videot eivät ole käsittäneet puheiden lisäksi toimituksellista tai muutakaan sisältöä. A on todennut itsekin panoksensa rajoittuneen tekstityksen lisäämiseen. Se seikka, että A on kertonut julkaisseensa samalla kanavalla myös puhujasta laatimansa haastattelun ei anna aihetta arvioida asiaa toisin.

25. Korkein oikeus katsoo edellä mainitut seikat huomioon ottaen, että A ei ole videot julkaistessaan suorittanut sellaisia toimituksellisia toimenpiteitä, joiden perusteella toiminta olisi rinnastettavissa journalistiseen työhön. Näin ollen hänen vetoamillaan seikoilla ei ole merkitystä arvioitaessa syytteessä kuvattujen ilmausten rangaistavuutta.

26. Korkein oikeus toteaa, että A on vastuussa yleisön saataville asettamastaan materiaalista, vaikka se ei ole kaikilta osin yksin hänen itsensä tuottamaa. A on tiennyt videoiden sisällön, koska hän on tekstittänyt videot niiden sisältöä vastaavasti. Korkein oikeus katsoo, että A:n on myös täytynyt ymmärtää levittämiensä mielipiteiden olevan luonteeltaan ainakin panettelevia ja solvaavia.

27. Korkein oikeus katsoo edellä mainituilla perusteilla A:n syyllistyneen niihin kahteen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan, jotka alemmissa oikeusasteissa on luettu hänen syykseen.

28. Korkein oikeus hyväksyy hovioikeuden ratkaisun rangaistusseuraamusta koskevilta osin.

Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Juha Häyhä, Kirsti Uusitalo, Lena Engstrand, Mika Ilveskero ja Jussi Tapani. Esittelijä Silja Leino.
KKO:n tuomio
A:n käyttämissä ilmaisuissa on kysymys niin sanotuista arvoarvostelmista, joiden osalta ei lähtökohtaisesti ole mielekästä puhua lausuman totuudellisuudesta.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 37 395
  • Liked: 109181
Vs: Sananvapaus Suomessa
« Vastaus #155 : 29.11.2022, 18:19:31 »
Lainaus
Paikallislehden ex-päätoimittajaa syytetään kansanryhmää vastaan kiihottamisesta – julkaisi maahanmuuttajia solvaavan mielipidetekstin

Pohjoiskarjalaisen paikallislehden entistä päätoimittajaa epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa tänään käsitelty epäily liittyy Outokummun seutu -lehdessä vuonna 2020 julkaistuun yleisönosastotekstiin.

Ulkopuolisen kirjoittajan toimittamassa tekstissä kutsutaan halventavilla nimillä ihmisiä, jotka ovat tulleet Suomeen Afrikasta, Lähi-idästä ja Aasiasta. Kirjoitus antaa ymmärtää, että kaikki näiden ihmisryhmien edustajat eläisivät yhteiskunnan kustannuksella.

Syyttäjän mukaan yleisönosastokirjoitus loukkaa kokonaisten kansanryhmien ihmisarvoa. Hän vaatii Outokummun seudun tuolloiselle päätoimittajalle Esa Nevalaiselle sakkorangaistusta, koska tämä on hyväksynyt tekstin julkaisun.

Yle julkaisee Nevalaisen nimen, koska päätoimittajat ovat paikallisesti merkittäviä vallankäyttäjiä. Nykyisin Nevalainen on Punamusta Paikallismediat Oy:n toimitusjohtaja.

Nevalainen myöntää tehneensä virheen, mutta kiistää rikoksen.

– Kirjoituksesta olisi pitänyt jättää pois muutamia halventavia termejä. Näin olisinkin tehnyt, jos olisin tutustunut tekstiin niin, kuten prosessi yleensä meni, Nevalainen sanoo.

– Tapahtui virhe, kun en itse oikolukenut tekstiä. En kuitenkaan ole kirjoittanut tekstiä tai ollut myötävaikuttamassa sen syntyyn, joten kiistän rikoksen.

Tapausta mutkistaa, että mielipidetekstin kirjoittajaksi lehdessä mainittu iäkäs outokumpulainen mies on nyttemmin kuollut. Poliisin esitutkinnassa hän kiisti olleensa tekstin takana.
Yle 29.11.2022

Eikä mitään protesteja toimittajilta ja muilta lehdiltä?

Kaikesta päätellen syyte nostettiin sanoista "karvakädet" ja "rättipäät", vaikka ihmisiä saa haukkua KKO:nkin päätöksellä valikoidusti vaikka natseiksi.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Luotsi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 350
  • Liked: 3940
Vs: Sananvapaus Suomessa
« Vastaus #156 : 29.11.2022, 19:48:47 »
Lainaus
Ulkopuolisen kirjoittajan toimittamassa tekstissä kutsutaan halventavilla nimillä ihmisiä, jotka ovat tulleet Suomeen Afrikasta, Lähi-idästä ja Aasiasta. Kirjoitus antaa ymmärtää, että kaikki näiden ihmisryhmien edustajat eläisivät yhteiskunnan kustannuksella.

Syyttäjän mukaan yleisönosastokirjoitus loukkaa kokonaisten kansanryhmien ihmisarvoa.

Syyttäjähän loukkaa aikamoisen joukon ihmisarvoa: kaikkien yhteiskunnan kustannuksella elävien.
Ei kun leivättömän pöydän ääreen tuollainen ääärioikeistolainen!
*** Patria o muerte! ***

VesaH

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 280
  • Liked: 324
Vs: Sananvapaus Suomessa
« Vastaus #157 : 30.11.2022, 10:30:42 »
Kukahan sen lopulta päättää, mikä mielipidekirjoitus julkaistaan ja mikä ei.
 
Meneekö jokainen kirjoitus päätoimittajan tarkastettavaksi ennen julkaisua?

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 37 395
  • Liked: 109181
Vs: Sananvapaus Suomessa
« Vastaus #158 : 01.12.2022, 23:23:56 »
Lainaus
Antti Kuroselle ja Johanna Vehkoolle sananvapaus­stipendi

SUOMEN Journalistiliitto on myöntänyt Sananvapauden kunniastipendin ja siihen liittyvän Sananvapauden miekan Antti Kuroselle ja Johanna Vehkoolle.

Ylen toimittaja Antti Kuronen on työskennellyt kriisialueilla muun muassa Ukrainassa ja Syyriassa. Stipendin perusteluissa nostetaan esiin erityisesti hänen raporttinsa Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.

Freelance-toimittaja Johanna Vehkoo tunnetaan muun muassa oikeusjutusta, jossa korkein oikeus kumosi tammikuussa hänen saamansa kunnianloukkaustuomion. Perustelujen mukaan Vehkoo on taistellut journalistien sananvapauden puolesta ja asettanut itsensä alttiiksi vihapuheelle ja loanheitolle.
Helsingin Sanomat 1.12.2022
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

P

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 18 018
  • Liked: 17737
Vs: Sananvapaus Suomessa
« Vastaus #159 : 01.12.2022, 23:56:50 »
Hohhoijaa ...

Niinpä. Nimittelijälle mitali... Mitä nämä vetävät? Miten jonkun nimittelyllä natsipelleksi edistää sananvapautta?
Kestää parikymmentä vuotta ennen kuin suomalainen lapsi alkaa kuluttamisen sijasta tuottaa yhteiskunnalle jotain. Pakolaisen kohdalla kyse on luultavasti parista vuodesta. Siksi pidän puheita pakolaisten aiheuttamista kansantaloudellisista rasitteista melko kohtuuttomina.
- J. Suurpää, HS 21.4.1991

ämpee

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 16 617
  • Liked: 23928
Vs: Sananvapaus Suomessa
« Vastaus #160 : 02.12.2022, 11:30:14 »
Sananvapaus nyky-Suomessa on toimittelijoiden sananvapautta.
Kansalaisten sananvapautta koitetaan kaikin keinoin kaventaa.
Jäseneltä Hohtava Mamma: "Logiikka ei ole koskaan ollut suvakkien vahvin laji. Eivät he muuten olisi suvakkeja."

VesaH

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 280
  • Liked: 324
Vs: Sananvapaus Suomessa
« Vastaus #161 : 02.12.2022, 13:49:14 »
Hohhoijaa ...

Niinpä. Nimittelijälle mitali... Mitä nämä vetävät? Miten jonkun nimittelyllä natsipelleksi edistää sananvapautta?

Olen aina ajatellut, että islam muistuttaa paljon natsismia. Ehkä nyt saan julkisesti sanoa esimerkiksi profeetta Mohammedia natsipelleksi?