HOMMAN KESKUSTELU > Tupa

Käännytysten seurantaketju

<< < (229/229)

Riukulehto:

--- Lainaus --- Poliisi ei palauta henkilöitä Ukrainaan

2.3.2022 13.04
Uutinen

Viime viikolla tekemänsä päätöksen mukaan poliisi lykkää toistaiseksi Ukrainaan palautettavien ulkomaalaisten maasta poistamisten täytäntöönpanoa Ukrainan tilanteen vuoksi.

Ulkomaalaisia ei toistaiseksi palauteta myöskään sellaisiin maihin, joista heidät voitaisiin lähettää Ukrainaan.

Palautuksiin ei ryhdytä, koska Ukrainaan palautettava ulkomaalainen voisi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi. Myöskään poliisin turvallisuutta palautustehtävien aikana ei voitaisi taata.

--- Lainaus päättyy ---
https://poliisi.fi/-/poliisi-ei-palauta-henkiloita-ukrainaan

qwerty:
"Lapsen etu" meinasi venyä tässäkin, mutta ei sentään.

--- Lainaus ---KHO:2022:29
2.3.2022

Ulkomaalaisasia – Karkottaminen – Maahantulokielto – Kokonaisharkinta – Syyllistyminen rikokseen – Yleinen järjestys ja turvallisuus – Perhe-elämän suoja – Lapsen etu – Välttämättömyys ja oikeasuhtaisuus
--- Lainaus päättyy ---

--- Lainaus ---Asiassa oli kysymys maasta karkottamista ja maahantulokieltoa koskevasta kokonaisharkinnasta ja erityisesti siitä, miten tässä kokonaisharkinnassa tuli arvioida lapsen edun ja perhe-elämän suojan merkitystä suhteessa muutoksenhakija A:n karkottamisperusteisiin.

Maahanmuuttovirasto oli lakkauttanut A:n toissijaisen suojeluaseman, ei ollut myöntänyt hänelle oleskelulupaa ja oli päättänyt karkottaa hänet kotimaahansa Irakiin sekä määrännyt hänet viideksi vuodeksi koko Schengen-aluetta koskevaan maahantulokieltoon. Päätöksen perusteena oli muun ohella A:n syyllistyminen törkeään huumausainerikokseen. A oli vielä Maahanmuuttoviraston päätöksen jälkeen tuomittu törkeästä huumausainerikoksesta ja pahoinpitelystä vankeusrangaistuksiin.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että A:n karkottamiselle oli ollut ulkomaalaislain 149 §:n 1 momentin 1, 2 ja 3 kohdan mukaiset perusteet. Koska päätöksellä oli vaikutuksia myös A:n Suomessa oleskelevaan lapseen, päätöksen vaikutuksia oli arvioitava paitsi suhteessa perhe-elämän suojaan myös lapsen kannalta niin, että lapsen etu on yksi päätösharkinnassa vaikuttavista seikoista.

A:n vuonna 2004 syntynyt lapsi oli saapunut Suomeen yksin turvapaikanhakijana vuonna 2015. A oli asunut lapsensa kanssa Irakissa noin vuoden ja Suomessa noin puolentoista vuoden ajan ennen kuin lapsi oli heinäkuussa 2017 sijoitettu ja myöhemmin huostaanotettu A:n törkeästä huumausainerikoksesta saaman vankeusrangaistuksen vuoksi. A oli määrätty lapsensa yksinhuoltajaksi. Lapsi oli vastustanut isänsä karkottamista. Asiakirjoista ilmeni, että lapsen biologinen äiti asui Ruotsissa, ja lapsi oli tavannut äitiään ja ollut muutenkin yhteydessä tähän.

Korkein hallinto-oikeus otti lapsen etua koskevassa arvioinnissaan huomioon sen, että A:n ja lapsen yhteinen perhe-elämä oli kestänyt vain lyhyen aikaa. Koska lapsi oli otettu huostaan, hän ei jäänyt vaille hyvinvointinsa kannalta välttämätöntä suojaa ja huolenpitoa. Lapsi oli täysi-ikäistymässä vuonna 2022. Hänellä oli ikänsä ja kehitystasonsa perusteella mahdollisuus ylläpitää yhteyttä A:n kanssa etäviestimin. Lapsella oli myös yhteys toiseen, Ruotsissa asuvaan vanhempaansa.

Ulkomaalaislain 146 §:n 1 momentin mukaisessa kokonaisharkinnassa oli otettava huomioon karkottamista puoltavana seikkana rikosten laatu ja toistuvuus, A:n sopeutumattomuus suomalaiseen yhteiskuntaan sekä A:n siteiden painottuminen alkuperämaahan, ja toisaalta karkottamista vastaan puhuvana seikkana perhe-elämän suoja. Tässä punninnassa korkein hallinto-oikeus piti karkottamisen puolesta puhuvia seikkoja painavampina. Lapsen etu ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin. A:n karkottaminen Irakiin ei tässä tilanteessa ollut myöskään suhteellisuusperiaatteen eikä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa edellytetyn välttämättömyys- ja oikeasuhtaisuusvaatimuksen vastaista.

Kun otettiin huomioon edellä karkottamisen kokonaisharkinnan yhteydessä lausuttu ja se, että A voi tavata kohta täysi-ikäistyvää lastaan Schengen-alueen ulkopuolella ja pitää lapseensa yhteyttä myös Irakista käsin, A oli voitu määrätä viiden vuoden mittaiseen maahantulokieltoon.

Äänestys 3–2
--- Lainaus päättyy ---
Lakimiehillä ja poliiseilla on piisannut töitä tämänkin valioyksilön kanssa.

--- Lainaus ---Maahanmuuttovirasto on päätöksellään 19.9.2018 lakkauttanut Irakin kansalaisen A:n (jäljempänä myös valittaja tai muutoksenhakija) toissijaisen suojeluaseman

Itä-Suomen hallinto-oikeus on 26.3.2019 tekemällään päätöksellä kumonnut Maahanmuuttoviraston päätöksen ja palauttanut asian Maahanmuuttovirastolle

Maahanmuuttovirasto on päätöksellään 9.8.2019 lakkauttanut muutoksenhakijan toissijaisen suojeluaseman, ei ole myöntänyt hänelle uutta oleskelulupaa ja on päättänyt karkottaa hänet kotimaahansa Irakiin sekä määrännyt hänet viideksi vuodeksi koko Schengen-aluetta koskevaan maahantulokieltoon

Päätöksen perusteluista käy ilmi muun ohella, että Oulun poliisilaitos on 1.8.2017 esittänyt muutoksenhakijan karkottamista
--- Lainaus päättyy ---

--- Lainaus ---Muutoksenhakijan perheside hänen lapseensa on vapaaehtoisesti katkennut. Lapsi on huostaanotettuna ja asuu sijaisperheessä huolimatta siitä, että muutoksenhakija on nyt hänen huoltajansa.

Muutoksenhakijalla ei ole työ- eikä opiskelupaikkaa ja hänet on määrätty viideksi vuodeksi liiketoimintakieltoon.

Muutoksenhakijan toimeentulo Suomessa on perustunut sosiaalietuuksiin sekä rikollisella toiminnalla hankittuihin varoihin.
--- Lainaus päättyy ---

--- Lainaus ---Äänestyslausunto

Eri mieltä olleen oikeusneuvos Jaakko Aution äänestyslausunto, johon oikeusneuvos Eija Siitari yhtyi:

”Hylkään enemmistön tavoin valituslupahakemuksen toissijaisen suojeluaseman lakkauttamisen osalta. Myönnän valitusluvan karkottamisen ja maahantulokieltoon määräämisen osalta ja tutkin asian. Kumoan Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset karkottamisen ja maahantulokiellon osalta. Palautan tämän lopputuloksen vuoksi asian Maahanmuuttovirastolle oleskelulupahakemuksen käsittelemistä varten...

....Lapsen etua tarkasteltaessa on kokonarvioinnissa painavana seikkana otettava huomioon muutoksenhakijan lapsen erityiset olosuhteet huostaanotettuna ja se, että lapsi on jäämässä Suomeen kokonaan ilman huoltajaa tai muita perheenjäseniä. Kun ulkomaalaislain 146 §:n 1 momentin mukaisessa kokonaisharkinnassa otetaan huomioon karkottamista puoltavana seikkana edellä kuvattu rikosten ja toisaalta perhesiteen laatu sekä karkottamista vastaan puhuvina seikkoina perhe-elämän suoja ja lapsen etu, on karkottamista vastaan pidettäviä seikkoja pidettävä punninnassa painavampina lapsen edun vuoksi. Muutoksenhakijan karkottamista ei ole tässä tilanteessa myöskään pidettävä suhteellisuusperiaatteen tai ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa edellytetyn välttämättömyys- ja oikeasuhtaisuusvaatimuksen mukaisena. Näin ollen muutoksenhakijaa ei tule määrätä maasta karkotettavaksi ja maahantulokieltoon.”
--- Lainaus päättyy ---
Kyynel  :'(

--- Lainaus ---Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Eija Siitari, Jaakko Autio, Robert Utter ja Veronica Storträsk. Asian esittelijä Niina Ristolainen.
--- Lainaus päättyy ---

qwerty:
Kappas. Nigerialainen sarjahuijaaja sai lähtöpassit.

--- Lainaus ---KHO:2022:69

Ulkomaalaisasia – Oleskelulupa perhesiteen perusteella – Maahantulosäännösten kiertäminen – Perhe-elämän suoja – Lapsen etu – Välttämättömyys ja oikeasuhtaisuus

Antopäivä: 14.6.2022
--- Lainaus päättyy ---

--- Lainaus ---Muutoksenhakija on hakenut turvapaikkaa Italiasta 24.3.2014, ja Italian viranomaisilta saatujen tietojen mukaan muutoksenhakijan turvapaikkahakemus on hylätty lainvoimaisesti. Muutoksenhakija on saapunut Saksaan 7.12.2014 ja hakenut siellä turvapaikkaa 19.1.2015. Muutoksenhakijan hakemus on hylätty 21.4.2017, ja hänet on päätetty käännyttää Nigeriaan. Muutoksenhakija on kadonnut Saksan viranomaisilta, ja hänen on katsottu poistuneen Saksasta 30.10.2017. Valitus hänen turvapaikkaa koskevassa asiassaan on hylätty 23.10.2019. Muutoksenhakijan hakemusta on pidetty ilmeisen perusteettomana.

Muutoksenhakija on esiintynyt Italiassa henkilötiedoilla Aa (s. 1.1.1973), Ab (s. ---1980) ja Ac (s. ---1982). Saksassa hän on puolestaan esiintynyt henkilötiedoilla A (s. ---1983, ---), A, (s. 1.1.1983, ---) ja A (syntynyt 1.1.1983, eri syntymäpaikka kuin viimeksi mainituissa tiedoissa). Muutoksenhakija ei ole kummassakaan maassa esittänyt henkilöllisyystodistusta.

Muutoksenhakija on hakenut ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen työnteon perusteella 16.4.2018. Muutoksenhakija on esittänyt Maahanmuuttovirastossa tunnistautuessaan Nigerian Tukholman edustustossa myönnetyn passin, jonka mukaan hän on A (s. 20.10.1974). Muutoksenhakija on kuitenkin ilmoittanut, että hänen passinsa tiedot ovat virheelliset, ja että hän aikoo hankkia uuden passin oikeilla henkilötiedoilla. Muutoksenhakija on toimittanut Maahanmuuttovirastolle Nigerian viranomaisille esitetyn passihakemuksen, jonka mukaan hänen nimensä on Ad (s. ---1983). Hän on toimittanut myös tästä henkilöllisyydestä selvityksenä 19.3.2018 päivätyn nigerialaiselle oikeusistuimelle esitetyn lausunnon, jolla C on vannonut muutoksenhakijan olevan hänen nuorempi veljensä. Lausunnon mukaan muutoksenhakijan syntymäaikaa ei ole rekisteröity Nigeriassa syntymähetkellä, ja kyseinen lausunto on tehty henkilöllisyyden selvittämiseksi. Muutoksenhakija on myös oleskelulupahakemuksessaan ilmoittanut henkilötiedoikseen Ad (s. ---1983).

Muutoksenhakija on lisäksi esittänyt 25.5.2018 päivätyn Nigerian Tukholman lähetystön lausunnon, jonka mukaan muutoksenhakijan passihakemus nimellä Ad on lähetetty Nigeriaan harkittavaksi. Lausunnossa on kuitenkin todettu, että muutoksenhakija on valinnut pitää hänelle aiemmin myönnetyn passin Suomessa solmittavan avioliiton kiireellisyyden vuoksi.
--- Lainaus päättyy ---

--- Lainaus ---Muutoksenhakija on avioitunut perheenkokoajan kanssa 7/2018. Hän on muuttanut perheenkokoajan kanssa samaan asuntoon 7/2018 ja hakenut oleskelulupaa tämän perhesiteen perusteella 11/2018. Muutoksenhakijalle ja perheenkokoajalle on syntynyt yhteinen lapsi 4/2019. Lapsi on puolisoiden yhteisessä huollossa.
--- Lainaus päättyy ---

--- Lainaus ---Harkittaessa edellyttääkö lapsen etu valittajan käännyttämisestä luopumista on otettava huomioon, että perheenkokoaja lapsineen voi valittajan kielteisestä oleskelulupapäätöksestä huolimatta jatkaa asumistaan Suomessa, eikä ole syytä olettaa lapsen jäävän ilman tarvitsemaansa hoivaa ja huolenpitoa. Valittaja voi pitää yhteyttä lapseensa kotimaastaan. Valittajalle määrätyn maahantulokiellon ei voida katsoa vaikeuttavan kohtuuttomasti valittajan yhteydenpitoa perheeseensä. Hallinto-oikeus katsoo, että kokonaisharkinnassa valittajan käännyttämistä ja maahantulokieltoa puoltavat seikat ovat painavampia kuin perhe-elämän puolesta puhuvat seikat.
--- Lainaus päättyy ---

--- Lainaus ---Vaikka muutoksenhakijalla ei ole ollut oleskelulupaa Suomeen, on näitä perhesiteitä pidettävä kiinteinä. Toisaalta asiassa ei ole ilmennyt, että muutoksenhakijalla olisi perhesiteiden lisäksi muita merkittäviä siteitä Suomeen. Hän on asiassa esitetyn selvityksen perusteella lähtenyt kotimaastaan vasta aikuisiässä, minkä perusteella hänellä on katsottava olevan vahvat kulttuuriset siteet kotimaahansa.
--- Lainaus päättyy ---

--- Lainaus ---...arvioitavana olevassa tilanteessa maahanmuuton hallintaa ja yleistä etua koskevat näkökohdat ovat siinä määrin painavia, että niitä voidaan pitää oleskeluluvan myöntämisen esteenä huolimatta muutoksenhakijan perhesiteistä Suomeen. Asiassa ei ole tullut esille sellaisia yksilöllisiä lapsen etuun liittyviä seikkoja, jotka edellyttäisivät oleskeluluvan myöntämistä muutoksenhakijalle.

Edellä lausuttuja näkökohtia punnittuaan korkein hallinto-oikeus katsoo, että oleskelulupahakemuksen hylkäämistä puoltavat seikat ovat painavampia kuin perhe-elämän suojasta ja lapsen edusta esitetyt seikat.
--- Lainaus päättyy ---

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[*] Edellinen sivu

Siirry pois tekstitilasta