Kremlin haaste on se, että Venäjän öljyn ja kaasun toimitukset perustuvat Länsi-Siperiasta Eurooppaan johtaviin putkiin. Jos Eurooppa vähentää Länsi-Siperian öljyn ja kaasun ostamista niin se tarkoittaa, että Kreml joutuisi rakentamaan uuden toimitusinfrastruktuurin, että Kreml kykenisi toimittamaan öljyä ja kaasua muille ostajille. Siinä voi miettiä, että kannattaako Länsi-Siperian tyhjentyville öljy- ja kaasukentille rakentaa uutta toimitusinfrastruktuuria muihin suuntiin. Toisaalta, kun tiedetään, että fossiiliset polttoaineet ovat ehtymässä maailman kaikilla kentillä niin se luo maailmalle yleisesti kiireellisen tarpeen korvata fossiiliset polttoaineet muilla energiantuotantomuodoilla.
Venäjää odottaa Länsi-Siperian öljykentän tyhjentyminen, joka yhdistettynä kleptokratiaan ja korruptioon ja autokratiaan ja Venäjän armeijan surkeaan esitykseen Ukrainassa tarkoittaa, että Venäjän on haasteellista ylläpitää valtavaa maantieteellistä laajuuttaan. Korostan, että keskeinen seikka on edelleenkin se, että Moskovan imperiumi sijaitsee voimakkaan länsiliiton ja totalitaristisen Kiinan välissä, joka luo geopoliittisen haasteen. Se tilanne on se, että jos toinen liikkuu Moskovan imperiumiin niin toinenkin joutuu liikkumaan Moskovan imperiumiin. Moskovan imperiumi perustuu Mongolien luomaan rakenteeseen, joka säilyi sen jälkeen, kun Mongolit lähtivät. Mongolien paikalliset vasallit jatkoivat sitä mitä vasallit tekivät Mongolien valtakaudella.
Venäjän hajoaminen toteutunee sillä tavalla, että alueet menevät Moskovan mahdollisuuksien ulkopuolelle. Moskova heikkenee niin paljon, että Moskova ei kykene hallitsemaan alueita. Alueet siirtyvät hallinnollisesti omavaraisiksi, ja näin itsenäisiksi alueiksi. Näkisin, että Venäjän hajoaminen on jo alkanut, jonka voi havaita siitä, että tietyt Venäjän alueet muodostavat omia suhteitaan ulkovaltoihin, joka pohjustaa tiettyjen alueiden irtautumista Venäjästä. Uskon, että jos Venäjä hajoaa niin itsenäistyvät valtiot kuitenkin pyrkinevät liittymään Euraasian talousunioniin ja CSTO:n, jota johtaisi Moskovan sijasta Keski-Aasian maat. Erityisesti Keski-Aasiaan rajautuvat alueet luovat yhteyksiä Keski-Aasiaan, jonka vuoksi näemme Kremlistä kitkeriä lausuntoja Kazakstanin suuntaan.
Business Retreats and Sanctions Are Crippling the Russian Economy raportti kuvaa erittäin mielenkiintoisen maiseman siitä missä Venäjän talous on tällä hetkellä.
Business Retreats and Sanctions Are Crippling the Russian Economy
Vastakkainasettelu lännen kanssa on vähentänyt Venäjän vipuvaikutusta hyödykkeiden viejänä suhteissaan Kiinan lisäksi myös muihin suhteellisen pieniin kumppaneihin entisessä Neuvostoliitossa, kuten Keski-Aasian maihin. Kazakstanin esimerkkinä voidaan todeta, että on jo monia merkkejä pienestä, mutta lisääntyvästä jännitteestä Kazakstanin kääntyessä pois Venäjästä, alkaen symbolisista eleistä, kuten Kazakstanin siirtymisestä latinalaiseen kirjaimiin vuonna 2021, Kazakstanin vuoden 2022 Voitonpäivän paraatin peruuttamisesta ja Kazakstanin presidentti Tokajevin halu haastaa Putinin omalla näyttämöllään Pietarin talousfoorumissa tänä vuonna.
Sivulla 24
Venäjän vastatoimet, kuten Venäjän ja Kazakstanin välisen Kaspianmeren putken väliaikainen sulkeminen vain lisäävät jännitystä ja rohkaisevat Kazakstania lähentymään enemmän Kiinan ja Euroopan kanssa. Presidentti Tokajevin tarjous lisätä Kazakstanin energiantuotantoa "tilanteen vakauttamiseksi maailmassa ja Euroopan markkinoillla” on suorassa ristiriidassa Putinin kanssa.
Myös muut perinteiset venäläiset kumppanit Keski-Aasiassa ovat kääntymässä pois Venäjältä; Uzbekistanissa presidentti Shavkat Mirzjojev on kääntänyt edeltäjänsä Islam Karimovin neuvostoaikaisen talouspolitiikan avaamalla Uzbekistanin länsimaisille investoinneille ja edistäen samalla tiiviimpiä suhteita Kiinaan Venäjän sijasta alueellisena kumppanina.
Venäjän tilannetta pahentaa entisestään se, että Venäjä on öljy- ja kaasuvientinsä alusta lähtien tukeutunut vahvasti länsimaiseen teknologiaan ja tietotaitoon.Ensimmäinen maakaasusopimus Neuvostoliiton kanssa vuonna 1968 perustui saksalaisten ja itävaltalaisten yritysten putkien valmistuskapasiteettiin. Tämä riippuvuus on jatkunut pitkälle tähän päivään – ja Venäjän teknistä epäpätevyyttä ja riippuvuutta länteen kuvaa äskettäinen Nord Stream 2 -esimerkki, jossa länsimaiset yritykset ovat kiistanalaisen putkilinjan päärakentajia. Aluksi sitä suunniteltiin Gazpromin ja viiden EU-yhtiön – Shellin, E.ON:n, OMV:n, Wintershallin ja ENGIE:n – yhteisyritykseksi. Hollantilais-sveitsiläisen Allseas-yhtiön vetäytyminen Protecting Europe's Energy Security Actin (PEESA) täytäntöönpanon jälkeen pysäytti koko hankkeen Venäjän teknisen epäpätevyyden vuoksi: Venäjältä puuttui erittäin monimutkaisia putkenlaskualuksia, ja Venäjältä kesti yli vuoden mukauttaa Akademik Cherskiy ja Fortuna Nord Stream 2:n rakentamiseen.
Samoin Venäjän kenttähankkeiden toteutettavuus arktisella alueella on asetettu kyseenalaiseksi ilman länsimaisten yritysten tuen jatkuvuutta. Venäjä joutuu yhä enemmän kääntymään kohti uusia kaasukenttiä arktisella alueella, kun Länsi-Siperian hylättyjen alueiden tuotot laskevat, mikä synnyttää lukuisia teknisiä haasteita. Äärimmäiset lämpötilat ja jääkuormitukset vaativat erikoistuneita rakennustekniikoita, joilla voidaan käsitellä ikiroudan sementinkovaa jäätymislämpötilaa, jään kertymistä ja rakenteiden stabiloimista ikiroudassa.
Sivulla 25
Öljyn vienti on Venäjän talouden perusta – paljon enemmän kuin kaasu. Vuonna 2021 öljynviennistä saatu tulo oli 45 prosenttia Venäjän budjettituloista eli noin kolme kertaa niin paljon kuin maakaasun viennistä saadut tulot. Riippumattomat öljyntuottajat edustavat alle 10 % Venäjän öljyntuotannosta, ja valtion ja valtion omistamien yhtiöiden rooli on kasvanut merkittävästi ajan mittaan jo ennestään korkeista lähtökohdista, kun Venäjä on pyrkinyt siirtymään pois taantuvista Länsi-Siperian hylätyistä alueista kohti uusia Jamalin niemimaalla ja arktisella alueella.
Sivulla 28
VIII. Johtopäätökset
Edellisissä osissa on todettu, että:
- Venäjän strateginen asema hyödykkeiden viejänä on heikentynyt peruuttamattomasti, koska se käsittelee nyt heikkouden asemasta entisten päämarkkinoidensa menettämistä ja kohtaa jyrkkiä haasteita toteuttaa "käännös Aasiaan" ei-vaihtokelpoisella viennillä, kuten putkikaasulla. – kuten selitämme tarkemmin tämän paperin luvussa II.
- Joistakin jatkuvista vuodoista huolimatta Venäjän tuonti on suurelta osin romahtanut, ja maalla on edessään raskaita haasteita tärkeiden tuotantopanosten, osien ja teknologian turvaamisessa epäröiviltä kauppakumppaneilta, mikä johtaa laajaan toimitusvajeeseen sen kotimaisessa taloudessa – kuten selitämme tarkemmin tämän paperin luvussa III.
- Huolimatta Putinin harhaluuloista omavaraisuudesta ja tuonnin korvaamisesta, Venäjän kotimainen tuotanto on pysähtynyt täysin ilman kykyä korvata menetettyjä yrityksiä, tuotteita ja kykyjä; Venäjän kotimaisen innovaatio- ja tuotantopohjan tyhjeneminen on johtanut hintojen nousuun ja kuluttajien luottamuksen katoamiseen – kuten selitämme tarkemmin tämän paperin luvussa IV.
- Yritysten vetäytymisen seurauksena Venäjä on menettänyt yrityksiä, jotka edustavat ~40 % sen BKT:sta, mikä on kääntänyt lähes kaikki kolmen vuosikymmenen ulkomaiset investoinnit ja tukenut samanaikaista ennennäkemätöntä pääoma- ja väestöpakoa Venäjän taloudellisen perustan massapaoksi - kuten selitämme tarkemmin tämän paperin luvussa V.
– Putin turvautuu ilmeisen kestämättömiin, dramaattisiin finanssi- ja rahapoliittisiin interventioihin näiden rakenteellisten taloudellisten heikkouksien tasoittamiseksi, mikä on jo nyt ensimmäistä kertaa vuosiin ajanut hänen valtionbudjettinsa alijäämäiseksi ja tyhjentänyt hänen valuuttavarantojaan korkeista energianhinnoista huolimatta. Kremlin talous on paljon, paljon vaikeammassa tilanteessa kuin perinteisesti ymmärretään – kuten selitämme tarkemmin tämän paperin luvussa VI.
Sivulla 68
– Venäjän kotimaiset rahoitusmarkkinat sekä nykytilanteen että tulevaisuuden näkymien indikaattorina ovat tänä vuonna maailman huonoimmin menestyvät markkinat tiukasta pääomarajoituksesta huolimatta, ja ne ovat hinnoitelleet talouden jatkuvan heikkouden likviditeetin ja luotonannon myötä, sen lisäksi, että Venäjä on olennaisesti irti kansainvälisistä rahoitusmarkkinoista, mikä rajoittaa sen kykyä hyödyntää pääomavaroja, joita tarvitaan sen lamautetun talouden elvyttämiseen – kuten selitämme tarkemmin tämän paperin luvussa VII.
- Tulevaisuudessa Venäjällä ei ole polkua pois taloudellisesta unohduksesta niin kauan kuin liittoutuneet maat pysyvät yhtenäisenä ylläpitämään ja lisäämään Venäjän vastaisia pakotteita.
Voittajaotsikot, joissa väitetään, että Venäjän talous on elpynyt, eivät yksinkertaisesti ole tosiseikkoja - tosiasiat ovat, että Venäjän talous horjuu millä tahansa mittarilla ja millä tahansa tasolla, eikä nyt ole aika painaa jarrua.
Sivulla 69
https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=4167193
