Imatra: Arki pyörii taas vastaanottokeskuksessa

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Imatran hädänalaisten arkeen kuuluu paastoamista. Vaikeaa on, mutta onneksi kuitenkin helpompaa kuin kotimaassa. Keittiöhenkilökuntakin tekee kaikkensa, jotta kaikki sujuisi hyvin.

Miehiä Pakistanista, Afganistanista, Bangladeshista ja Irakista on kokoontunut lämpimänä päivänä Imatran vastaanottokeskuksen eteen varjoon puiden siimekseen.

He kaikki viettävät ramadania, joten he paastoavat iltaan asti.

– Vaikeaa on, koska pitää olla juomatta ja syömättä 22 tuntia, Afganistanista tullut Yusuf myöntää.

Mutta täällä on helpompaa kuin kotimaassa, kun on niin kylmä sää, miehet miettivät noin 20 asteen lämmössä.

Imatran vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Arja Hakalisto kertoo, että ramadanilla ei ole ollut muita vaikutuksia vastaanottokeskuksen toimintaan kuin että ruokailuja on jouduttu järjestämään kello 23–24 ramadaniin osallistuville. Heitä on yli puolet vastaanottokeskuksen yli sadasta asukkaasta.

– Keittiöhenkilökunnan työaikoja on järjestetty uudestaan, Hakalisto kertoo. Lisäväkeä ei ole tarvittu.

[---]

Lappeenrannan Uutiset

Paaston riuduttamat muslimit järjestäytyivät ryhmäkuvaan puiden siimekseen.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Kesken paastokuukauden Imatra on saanut vahvistusta lisäjoukoista.

Etelä-Karjala vastaanotti ensimmäiset turvapaikanhakijat sisäisillä siirroilla

Etelä-Karjalaan on saapunut ensimmäinen joukko EU:n sisäisesti siirrettyjä turvapaikanhakijoita. Hakijat on sijoitettu aiemmin Helsinkiin, mutta nyt myös Imatran ja Joutsenon vastaanottokeskukset ovat mukana järjestelmässä.

Vuoksenhovin vastaanottokeskukseen Imatralle saapui viime viikolla 16 EU:n sisäisesti siirrettyä turvapaikanhakijaa.

Seuraavan ryhmän odotetaan saapuvan heinäkuun alkupuolella.

Sisäisistä siirroista ja turvapaikanhakijoiden lukumäärästä on sovittu EU:ssa. Suomi on tässä yhteydessä sitoutunut ottamaan kahden vuoden sisällä yhteensä noin 3 200 turvapaikanhakijaa. Ensimmäiset sisäisesti siirretyt turvapaikanhakijat saapuivat viime syksynä. Tuolloin Suomeen lennätettiin 50 eritrealaista Italiasta. Pääosin siirrot tehdään juuri Italiasta tai Kreikasta.

Sisäisin siirroin Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden hakemuskäsittely on vastaava muiden hakijoiden kanssa. He eivät saa automaattisesti turvapaikkaa tai oleskelulupaa.

EU:n sorvaamalla siirtokäytännöllä pyritään vähentämään painetta turvapaikanhakijoita etulinjassa vastaanottavissa maissa. Siirtojen myötä Suomesta tulee valtio, joka on vastuussa hakemusten käsittelystä.

Etelä-Saimaa

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Arjen laatu kohenee Imatralla, kun jatkossa on käytössä enemmän diskorahaa sekä jalkapallokenttä.

Vuoksenhovi sai remonttirahaa, vastaanottokeskukseen remontoidaan keittiötilat asukkaiden omatoimiseen ruoanvalmistukseen

Vuoksenhovin vastaanottokeskuksessa valmistaudutaan pitkään odotettuun remonttiin.

— Pääsemme aloittamaan ne rakennustyöt, joiden aloittamista toivoimme jo alkuvuodesta, sanoo vastaanottokeskuksen johtaja Lauri Perälä.

Remontilla parannetaan entisen hotellikiinteistön toimivuutta vastaanottokeskuksena. Lopullista aikataulua kunnostustöille ei ole vielä tehty, mutta Perälän toiveissa on remontin mahdollisimman pikainen aloittaminen.

Suurimpana muutoksena on yhteisten keittiötilojen rakentaminen asukkaiden käyttöön. Remontin valmistuttua keskitetty ruoanvalmistus keskuksessa päättyy ja asukkaat vastaavat itse ruoanvalmistuksesta.

— Asukkaat saavat vaikuttaa itse ruokaansa, hankkia tarvikkeet ja valmistaa sitä oman aikataulunsa mukaan. Tämä vie oloja lähemmäs normaalia arkea ja tukee siten arjen hallintaa.

Keittiön lisäksi remontissa kohennetaan henkilökunnan toimistotiloja ja asiakaspalvelutiloja. Myös asukkaiden ajanviettomahdollisuuksia lisätään, alueelle on suunnitteilla esimerkiksi jalkapallokenttä.

Etelä-Saimaa

[Uuno Nuivanen]

Pottis maksaa kalliin remontin, jotta hädänalaisille voidaan antaa enemmän selvää rahaa. Sounds legit.   

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Imatralla on keksitty, että turvapaikanhakijat voisivat tehdä työtä. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että he elättäisivät itsensä, vaan pienen lisätienestin hankkimisesta.

Turvapaikanhakijat halutaan töihin Imatralla – palkasta hyötyisi myös veronmaksaja

Imatran vastaanottokeskuksessa suunnitellaan osuuskunnan perustamista. Osuuskunnan tulot menisivät turvapaikanhakijoiden pussiin sekä vapaa-ajan toimintaan.

Imatran vastaanottokeskuksessa on suunnitteilla osuuskuntatoimintaa turvapaikanhakijoille. Osuuskunnan muodostaisivat vastaanottokeskus ja sen asukkaat.

Osuuskunnan tavoitteena on saada turvapaikanhakijat osallistumaan helpommin työtoimintaan ja sitä kautta sopeutumaan paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan.

Lisätienestejä ja rahaa vapaa-ajan toimintaan

Vastaanottokeskuksen johtaja Lauri Perälä kertoo, että osuuskuntatoiminnalla on viisi pääsyytä.

– Ensimmäiseksi tarkoitus on tarjota entistä laajemmat työnteon mahdollisuudet meidän asiakkaille. Haluamme auttaa heitä myös integroitumaan suomalaiseen työelämään. Haluamme tukea asiakkaiden itsenäisyyttä ja elämänhallintaa sillä, että he pääsevät töihin, vastaanottokeskuksen johtaja Lauri Perälä luettelee.

Osuuskunnan avulla turvapaikanhakijoilla olisi mahdollisuus myös pienten lisätulojen hankkimiseen.

– Osuuskunnan kautta voidaan tukea myös keskuksen toimintaa eli ohjata osuuskunnan tuloja esimerkiksi asiakkaiden vapaa-ajan toimintoihin, jolloin säästetään veronmaksajien rahoja, Perälä lisää.

Kauhavalta kannustavia kokemuksia

Vastaanottokeskuksen osuuskuntatoiminnan tarkempi suunnittelu on tarkoitus aloittaa elokuussa. Ajatus osuuskuntatoimintaan lähti liikkeelle Kauhavan vastaanottokeskuksesta, jossa jo vastaavaa toimintaa on.

– Kauhavan vastaanottokeskuksen johtaja Ilkka Peura kertoi ideasta, joka heillä on jo toiminut hyvin, kertoo Perälä.

Yle

Tässä yhteydessä emme vielä saaneet tietää, millaista osaamista Imatralta löytyy, mutta ei kai tällaista nerokasta tapaa säästää veronmaksajien rahoja voi kuin kannattaa.

[Roope]

Turvapaikanhakijat halutaan töihin Imatralla – palkasta hyötyisi myös veronmaksaja
...
– Osuuskunnan kautta voidaan tukea myös keskuksen toimintaa eli ohjata osuuskunnan tuloja esimerkiksi asiakkaiden vapaa-ajan toimintoihin, jolloin säästetään veronmaksajien rahoja, Perälä lisää.

Ihan kiva. Paitsi että "asiakkaiden" vapaa-ajan toimintoihin ohjattu osa tuloista ei pienennä veronmaksajien maksamaa osuutta eurollakaan.

[Tosiasiallinen Nuiva]

Imatralla on keksitty, että turvapaikanhakijat voisivat tehdä työtä. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että he elättäisivät itsensä, vaan pienen lisätienestin hankkimisesta.

Miksi sitten tuota huisaa innovaatiota ei sovelleta myös suomalaisiin työttömiin ja muihin sosiaalitukien saajiin?

[Java]

Imatralla on keksitty, että turvapaikanhakijat voisivat tehdä työtä. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että he elättäisivät itsensä, vaan pienen lisätienestin hankkimisesta.

Miksi sitten tuota huisaa innovaatiota ei sovelleta myös suomalaisiin työttömiin ja muihin sosiaalitukien saajiin?

Pitääkö tuota edes kysyä, toiset ovat vaan etuoikeutetumpia kuin toiset! Kukapa meistä kantiksista huoleistuisi.

[Vaniljaihminen]

Imatralla on keksitty, että turvapaikanhakijat voisivat tehdä työtä. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että he elättäisivät itsensä, vaan pienen lisätienestin hankkimisesta.

Miksi sitten tuota huisaa innovaatiota ei sovelleta myös suomalaisiin työttömiin ja muihin sosiaalitukien saajiin?

Pitääkö tuota edes kysyä, toiset ovat vaan etuoikeutetumpia kuin toiset! Kukapa meistä kantiksista huoleistuisi.

Mistään syömävelaksi otetusta rahasta ei kannatakaan juhlia, ei vaikka siitä vähän saisikin säästettyä seuraavaan päivään. Mikäli matut eivät oikeasti lisää tuottavuutta, he ovat vaan hukkainvestointi. Aivan perusasiaahan tämä on, mutta kansalle tarjotaan hölmöläisen peittoa ja muita samojen tarinoiden konsteja.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Kun muualla Suomessa paikkakunnat menettävät turvapaikanhakijoita, Imatra rikastuu noin sadalla yksin saapuneella ja täysi-ikäisellä irakilaismiehellä. Haluamme luonnollisestikin tietää, miten tämä vaikuttaa vastaanottokeskuksen arkeen.

Imatran vastaanottokeskus täyttymässä: tammikuussa saapuu sata uutta asukasta

Imatran vastaanottokeskus täyttyy tammikuussa.

Tällä hetkellä asukkaita on 184, mikä sekin on enemmän kuin koskaan aiemmin.

Tammikuussa Vuoksenhovin asukasluku nousee noin 300:aan, kun Maahanmuuttovirasto siirtää Espoossa lakkautettavan Otaniemen vastaanottokeskuksen asukkaita Imatralle.

Noin sadasta tulijasta suurin osa on yksin Suomeen tulleita, täysi-ikäisiä irakilaismiehiä, kertoo Imatran vastaanottokeskuksen johtaja Lauri Perälä.

Hän ei usko arjen juuri muuttuvan uusien tulokkaiden takia. Vastaanottokeskuksen toiminta on vakiintunut ja jatkuu samanlaisena kuin tähänkin asti.

— Uutta on lähinnä se, että ensimmäistä kertaa saamme tuvan täyteen.

Viimeistään kesällä tilanne muuttuu jälleen.

Maahanmuuttovirasto ilmoitti keskiviikkona, että heinäkuuhun mennessä Imatran vastaanottokeskuksen paikkaluku pienenee 300:sta 200:aan.

Paikat vähenevät muuallakin. Syynä on turvapaikanhakijoiden virran tyrehtyminen. Kesään mennessä vastaanottokeskuksista poistuu kaikkiaan 2 400 majoituspaikkaa.

Uutisvuoksi

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Imatralainen taistelee loppuun saakka totuuden puolesta ja palaa alkuvuonna hämmästyttäneeseen varvassandaalitapaukseen (viesti tässä ketjussa).

Viime talvena puhutti myös turvapaikanhakijoiden tulo. Imatran vastaanottokeskuksen asukkaat kertoivat Imatralaiselle viime tammikuussa, että kylmyyteen oli vaikea tottua. Pienimuotoinen kohu nousi kuvasta, jossa irakilainen Abdullah lapioi lunta varvassandaaleissa. Muun muassa valemedia MV-lehti suivaantui kuvasta ja väitti sitä lavastetuksi. Todellisuudessa kuvaa ei lavastettu ja kuvassa esiintynyt Abdullah tuskin lapioi lunta joka päivä varvassandaaleissa.

Imatralainen

Todellisuudessa kuvaa ei ehkä varsinaisesti lavastettu ja kuvassa esiintynyt Abdullah tuskin lapioi lunta kuvan ottamisen jälkeen.

[Java]

^ Jos Abdi lapioisi lunta jatkuvasti sandaaleissa, Abdi voi kohta siirtyä paria kokoa pienempiin läpsyttimiin, kun varpaat amputoidaan paleltumien takia!

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Itäraja ylläpitää Imatran vastaanottokeskusta

Maahanmuuttovirasto Migri lakkauttaa ensi kesään mennessä kymmenen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta eri puolilla Suomea. Lisäksi majoituspaikkoja karsitaan muistakin vastaanottokeskuksista.

Syynä on turvapaikanhakijoiden määrän väheneminen. Esimerkiksi Savonlinnassa ja Mikkelissä vastaanottokeskukset suljetaan kokonaan. Sen sijaan muutaman kymmenen kilometrin päässä toisistaan sijaitsevat Imatran ja Joutsenon yksiköt jatkavat yhä toimintaansa.

Syynä on muun muassa maantiede.

Kaakkois-Suomeen ei ole toistaiseksi virrannut turvapaikanhakijoita Venäjältä, mutta tähänkin ollaan varauduttu.

— Itäraja on tietysti tärkeä tekijä. Ja se, että Joutsenossa on valtion vastaanottokeskus, joka on järjestelmämme kulmakiviä. Katsoimme, että Imatra tukee tässä vaiheessa Joutsenon toimintaa parhaiten, kertoo vastaanottoyksikön tulosalueen johtaja Pekka Nuutinen Migristä.

Etelä-Saimaa

Todellisuudessa Imatrankin vastaanottokeskusta ylläpitää tietysti veronmaksaja.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Tämä juttu alkaa lauhkealla toteamuksella imatralaisten "pääosin" positiivisesta suhtautumisesta vastaanottokeskuksen uusiin asukkaisiin. Mutta sitten haastateltavat valittavat, että asunnot lähistöllä eivät mene kaupaksi ja että turvapaikanhakijat ovat suomalaisten rahoja tavoittelevia "koltiaisia", jotka käyttäytyvät kuin maailman omistajat ja jotka pitäisi lähettää takaisin omaan maahansa.

Imatralle siirretään sata turvapaikanhakijaa – näin asukkaat suhtautuvat pakolaisiin

Imatralaiset suhtautuvat pääosin positiivisesti vastaanottokeskuksen uusiin asukkaisiin. Imatran vastaanottokeskukseen tulee tammikuussa sata turvapaikanhakijaa. Heidät siirretään sinne Espoosta, Otaniemen lakkautettavasta vastaanottokeskuksesta.

Imatralaiset ovat kuitenkin haluttomia kommentoimaan asiaa omalla nimellään.

– Ei siinä mitään, jos ne pystytään hoitamaan, imatralaisnainen sanoo.

Nainen miettii, että jos nuorille ei ole nytkään töitä, miten sitä riittää uusille tulijoille.

– En ole vastaan, mutta epäilen, että riittävätkö rahat. Hyvä olisi auttaa, mutta jos koko ajan kiristetään kaikkialta, niin mistä rahat.

Nainen arvelee, että yhteiselo vastaanottokeskuksen kanssa on sujunut Imatralla hyvin.

– Paikka on ihana, olen asunut siellä lähellä, nainen sanoo.

Hän kuitenkin pohtii, onko asuntojen arvo laskenut.

– Ei meinaa saada asuntoja myytyä siitä läheltä, hän kertoo.

Eräs imatralaismies toteaa, että jos tilanne on kotimaassa tiukka, sieltä on pakko lähteä.

– Onhan meillä kokemusta evakkoon lähtemisestä. Imatraltakin lähdettiin kolme kertaa evakkoon, hän kertoo.

Miehen isä kuoli talvisodassa. Hän itse oli neljän vanha, kun piti ensimmäisen kerran lähteä ja sen jälkeen vielä kahdesti vähän vanhempana.

– Pitää suhtautua niin kuin haluaisi itseensä suhtauduttavan, mies muistuttaa.

Toinen imatralaismies hyväksyisi, jos Imatralle tulisi perheitä: naisia, lapsia ja vanhuksia.

– Hyväksyn, jos tulee perheitä, mutta en näitä koltiaisia.

Mies kertoo lenkkeilevänsä vastaanottokeskuksen lähellä.

– Sanovat, että paperit ovat hävinneet, mutta hienot kännykät eivät, mies puuskahtaa.

Mies harmittelee, että naiset ja lapset ovat rajalla, kun nuoret miehet ovat ehtineet tulla ensin.

– Ovat kuin maailman omistajia. 20–25-vuotiaita koltiaisia, jotka tavoittelevat vain meidän rahoja.

Mies sanoo, että vastaanottokeskuksen asukkaita harvoin näkee Imatralla liikkuvan. Hän lähettäisi nuoret miehet takaisin omaan maahansa.

– Ei viisi miljoonaa ihmistä pysty kaikkia auttamaan.Onhan meillä päättäjiä, jotka olisivat tuomassa vaikka kuinka paljon, mutta rahat loppuvat, mies sanoo.

– Suomessa ovat vanhukset ihan heitteillä.

Lappeenrannan Uutiset

[Uuno Nuivanen]

Jokohan tuo ukkopaha on pidätetty.

[Mr.Reese]

Lähtikö evakkoon Irakiin asti? Jos ei, niin pitäisi suunsa kiinni, eikä laukoisi suvakkityperyyksiä.

Outoa myös kuvitelmat, että nuo jäisi tuonne hengaamaan. Toki Imatraltakin löytyy disko(ja?), mutta blondituhero voi olla tiukemmassa kuin pks.

Asuntojen hinnanlasku jo vanha juttu. Oma moka, jos eivät huomioineet asiaa ja toimineet kun vokkia pystytettiin. Nimby rules ok.

[Alaric]

Minkähänlainen bussiprotesti/istumalakko tällä kertaa nähdään, kun Espoon Otaniemessä nuoria opiskelijatyttöjä ahdistelemaan tottuneet matut tuodaan tuollaiseen paljon pienempään ja noh.. karumpaan paikkaan asumaan?

[guest1783]

Kuinkahan monta ihmistä piti haastattaa, että löytyi semmoinen, joka tajusi mainita evakot? Ja todellakin, jutun aloitusvirke, jossa sanotaan imatralaisten suhtautuvan pääasiassa positiivisesti vastaanottokeskukseen, on jokseenkin ristiriidassa jäljempänä tuleviin imatralaisten kommentteihin, jotka ovat pääasiassa negatiivisia.

[xor_rox]

Imatralle siirretään sata turvapaikanhakijaa – näin asukkaat suhtautuvat pakolaisiin

Imatralaiset suhtautuvat pääosin positiivisesti vastaanottokeskuksen uusiin asukkaisiin. Imatran vastaanottokeskukseen tulee tammikuussa sata turvapaikanhakijaa. Heidät siirretään sinne Espoosta, Otaniemen lakkautettavasta vastaanottokeskuksesta...

Olipa mukava uutinen! Sekä imatralaiset että espoolaiset ovat tyytyväisiä siirtopäätökseen.

[ISO]

VOKiin ja matuihin positiivisesti suhtautuminen on sulaa hulluutta, itsetuhoista ja tosiasioilta silmien sulkemista.

Kehitysmaalainen ei tänne kotoudu, eikä sen lapsetkaan, koska kulttuuriero on niin valtava, puhumattakaan koulutustasosta ja kyvystä kouluttautua.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Eikö sadan täysi-ikäisen irakilaismiehen siirtäminen Espoosta Imatralle ollutkaan hyvä ajatus?

Imatran vastaanottokeskus ei saanutkaan sataa uutta asukasta — irakilaismiehet sijoitettiin muihin vastaanottokeskuksiin

Imatran vastaanottokeskus ei saanutkaan tammikuussa 100 uutta asukasta. Keskuksen piti täyttyä lakkautettavasta Otaniemen vastaanottokeskuksesta siirrettävistä yksin tulleista, täysi-ikäisistä irakilaismiehistä.

— Vastaanottokeskuskenttä muuttuu tällä hetkellä hyvin nopeasti. Nuo asiakkaat siirrettiinkin muihin vastaanottokeskuksiin, kertoo Imatran vastaanottokeskuksen johtaja Lauri Perälä.

Imatran vastaanottokeskuksessa on tällä hetkellä 185 asukasta.

Uutisvuoksi

Väestötieteellisesti olisikin varmasti viisainta sijoittaa irakilaisylijäämä Helsinkiin, jota riivaa huutava pula miehistä. Helsingin Sanomien jutun mukaan sataa alle 30-vuotiaista helsinkiläisnaista kohden on vain 86 miestä.

[J.M]

Kävin vähän aikaa sitten Rauhan kylpylässä, joka on siis entisen Joutsenon, nykyisen Lappeenrannan puolella, kuitenkin aivan Imatran kupeessa. Oli kyllä kovin väritöntä meininkiä; venäläisiä totta kai tietty prosentti ja loput suomalaisia. Ei yhtäkään läpsyä. Eivät siis ole saaneet kotouttamistoimenpidettä ainakaan sinne. Kyllä harmitti 

[Alaric]

Imatralaiset pääsevät nyt helposti tutustumaan läpsyttelijöihin ja heidän asuinoloihinsa, sillä paikallinen vok järjestää avoimien ovien päivän ennakkoluulojen hälventämiseksi.

http://www.imatralainen.fi/artikkeli/490038-imatran-vastaanottokeskus-avaa-ovensa-kaupunkilaisille-jos-ennakkoluulot-ja-epailyt (26.2.2017)

Imatran vastaanottokeskus avaa ovensa kaupunkilaisille – "Jos ennakkoluulot ja epäilyt hälvenisivät"

Imatran vastaanottokeskuksen ensimmäinen vuosi on sujunut hyvin. Tällä hetkellä vastaanottokeskuksessa on 260 turvapaikanhakijaa, mikä on enemmän kuin kertaakaan aiemmin.

– Siinä mielessä eletään haasteellisia aikoja, sanoo vastaanottokeskuksen johtaja Lauri Perälä.

Perälä kertoo asukasmäärä on vaihdellut ja tulee vaihtelemaan, koska asiakassiirtoja on suljettavien vastaanottokeskusten vuoksi paljon.

Imatran vastaanottokeskuksen asukkaat ovat pääsääntöisesti Irakista, Syyriasta, Afganistanista ja Eritreasta.

Perälä kertoo, että keskusta kehitetään edelleen aktiivisesti, sillä vuodenkaan toiminnan jälkeen se ei ole vielä valmis.

– Perusarki on sujunut jo pidempään rauhallisesti, hän sanoo.

Imatran vastaanottokeskuksessa on alkamassa työelämävalmiuksen kehittämishanke. Siinä turvapaikanhakijan voi ottaa 1–3 viikon harjoittelujaksolle yritykseen tai järjestöön.

Perälä kertoo, että Imatran vastaanottokeskus on viettänyt hiljaiseloa eikä yhteistyötä muun kaupungin kanssa ole ehditty vuodenkaan aikana kehittää.

– Meitä ei hirveästi näy katukuvassa muuta kuin että asukkaat käyvät kaupassa ja asioilla.

Kuluva vuosi on kuitenkin verkostoitumisen vuosi. Perälä kertoo, että vastaanottokeskus pyrkii tänä vuonna olemaan aktiivinen ja osallistumaan erilaisiin tapahtumiin.

Lisäksi tarkoituksena on pitää avoimien ovien päivät. Vastaanottokeskuksen ovien avaaminen kaupunkilaisille on venynyt, koska remontti viivästyi.

– Tavoitteena on järjestää mahdollisimman nopeasti avoimien ovien päivä, että ihmiset näkevät, millaista vastaanottokeskuksessa on. Jos ennakkoluulot ja epäilyt hälvenisivät.

[Java]

^ Tarkoittaako avoimet ovet että myös suomalaiset kodittomat pääsevät lämpöiseen sänkyyn ja saavat viisi ateriaa päivässä, eikö miksei?

[Impi Waara]

^ Tarkoittaako avoimet ovet että myös suomalaiset kodittomat pääsevät lämpöiseen sänkyyn ja saavat viisi ateriaa päivässä, eikö miksei?

No siksi, kun ne ovat kuitenkin kännisä/kamoissa ja, jos eivät ole, aina voi väittää niiden olevan. Katsos, Suomessahan vain holistit ja nistit ovat vailla asuntoa - oma syy ja silleen. Sitä ei vaan pidetä ongelmana, että asunnottomaksi päädyttyään monen pää ei kestä tilannetta. Joku alkaa ottaa viunaksia lämmikkeeksi, toinen pakenee ahdistusta huimausaineista. Ja näin päädytään tilanteeseen, että ongelmaisille ei tarvitse omaa asuntoa järjestää. Petipaikka joskus yömajasta riittää.

Ai miten päädytään asunnottomaksi? No, vaikka siten, että parisuhde katkeaa...

[Alaric]

Harmonista monikulttuurista arkea Vuoksenhovin vastaanottokeskuksessa.

Eilen vokkiin Savonlinnasta saapuneet viisi Irakin kurdia nukkuivat pihalla, kun heille ei oltu annettu yhteistä huonetta. Yhden olisi pitänyt mennä asumaan intialaisen kanssa, toisen somalin kanssa, mutta ei se sopinut kurdeille.

Rasistit!

http://www.esaimaa.fi/Online/2017/06/06/Kurdit%20viettiv%C3%A4t%20y%C3%B6n%20ulkona%20Vuoksenhovin%20vastaanottokeskuksessa%20Imatralla/2017522337598/4 (6.6.2017)

Kurdit viettivät yön ulkona Vuoksenhovin vastaanottokeskuksessa Imatralla

Viisi turvapaikanhakijaa vietti maanantain ja tiistain välisen yön ulkona Imatran vastaanottokeskuksen pihalla.

Miehet ovat Irakin kurdeja.

— He eivät antaneet meille tilaa. Olisimme halunneet yhteisen huoneen meille vaikka kaikille viidelle. Yhden meistä olisi pitänyt mennä asumaan intialaisen kanssa, toinen somalin kanssa, mutta ei se sopinut meille, sanoo Mahmood Awden Zahid.

Mahmoodin mukaan he vain haluavat normaalin paikan asumiseen.

Hän ja neljä muuta ulkona yöpynyttä tuli maanantaina Savonlinnan vastaanottokeskuksesta ryhmässä, jossa oli yhteensä 32 tulijaa.

Imatran vastaanottokeskuksen johtajan Lauri Perälän mukaan uusia tulijoiden kaikkia toiveita on hankala ottaa huomioon, kun keskus on jo nyt ylitäynnä.

— On pyritty siihen, että tulijat majoitetaan kieliryhmittäin ja kansalaisuuksien mukaan samaan huoneeseen. Kaikki ovat tervetulleita sisään, mutta aina ei voi antaa sellaista paikkaa, jos joku haluaa vaikka kaverin kanssa samaan huoneeseen, sanoo Perälä.

Perälän mukaan tämäntapaiset asiat ovat vastaanottokeskuksessa normaaleja tilanteita ja miesten kanssa on jo päästy ratkomaan asiat.

Myös Mahmoodin mukaan he ovat valmiita tulemaan sisään, vaikka olivat vielä tiistain aamupäivällä ulkona.

[JohanNyt]

Miksei aikuisten ihmisten voida antaa olla siellä pihalla kaikessa rauhassa, jos ovat noin taukkeja. Tässä kyllä menee niin ankarasti hyysäämisen puolelle, että huh, huh. Ei uskoisi.

[Nuivake]

Ei muuta kuin pihamajoitusta vaan. Jos ei kelpaa tai sade yllättää, niin eiköhän se sompunkin seura ala kelpaamaan? Ihmeen ennakkoluuloista porukkaa.

[Lahti-Saloranta]

Harmonista monikulttuurista arkea Vuoksenhovin vastaanottokeskuksessa.

Eilen vokkiin Savonlinnasta saapuneet viisi Irakin kurdia nukkuivat pihalla, kun heille ei oltu annettu yhteistä huonetta. Yhden olisi pitänyt mennä asumaan intialaisen kanssa, toisen somalin kanssa, mutta ei se sopinut kurdeille.

Rasistit!

Mitähän nuo kurdit ajattelevat monikulttuurisuudesta kun intialaisen ja somalin kanssa ei hädänalainen voi huonetta jakaa.

[Mr.Reese]

Ja mikä sota se siellä Intiassakin, että tänne asti on pitänyt itsensä ujuttaa?