Tyypillinen tapaus, jossa maahanmuuttoon liittyvän lain kiristämistä vastustetaan jalkaa polkien ja ihmisoikeussopimuksiin vedoten, on perheenyhdistäminen.
Hallitus haluaa tiukentaa perheenyhdistämistä, vaikka jo nyt yhdistäminen on kiristetty äärimmilleen. (..) Käytännössä Suomen hallitus haluaa siis tehdä perheenyhdistämisen mahdottomaksi. Tämä siitä huolimatta, että oikeus perhe-elämään säädetään Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja Lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan sopimusvaltiot takaavat, ettei lasta eroteta vanhemmistaan tahdon vastaisesti ja että ”lapsen tai hänen vanhempiensa hakemukset jotka koskevat sopimusvaltioon saapumista tai sieltä lähtemistä perheen jälleenyhdistämiseksi käsiteltävä myönteisesti, humaanisti ja kiireellisesti. Sopimusvaltiot takaavat lisäksi, että tällaisen hakemuksen esittämisestä ei ole epäedullisia seurauksia hakijoille eikä heidän perheenjäsenilleen.”
Veronika Honkasalo: Jos hallitusta kiinnostaa lasten ja naisten asema, sen tulee helpottaa perheenyhdistämistä 5.10.2015
Mitäpä siitä, että Suomen vasta kaavailemien kiristysten ihmisoikeussopimusten mukaisuus on jo aikoinaan vahvistettu kirjaamalla ne EU:n perheenyhdistämisdirektiiviin ja ne ovat jo muodossa tai toisessa voimassa muissa EU-maissa.
Useimmiten argumenttia tosin käytetään vetoamalla vain nimeämättömiin "kansainvälisiin sopimuksiin" tai vieläkin yleisemmin pelkkiin "ihmisoikeuksiin", joiden sisällöksi voi määritellä ihan mitä tahansa.