Kirjoittaja Aihe: 2015-11-27 Ministeri Lindström: Kotouttaminen on suuri haaste  (Luettu 63115 kertaa)

n.n.

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 611
  • Liked: 2297
  • nuivaantunut
Vs: 2015-11-27 Ministeri Lindström: Kotouttaminen on suuri haaste
« Vastaus #300 : 22.01.2019, 19:18:20 »
Lainaus
Tuhannesta ulkomaalaistaustaisesta oli toissa vuonna rikoksesta epäiltyinä 45. Tuhannesta suomalaistaustaisesta rikoksesta epäiltyinä oli 24.

Tunnustan, olen pudonnut kärryiltä.

Mitä nämä taustaisuudet tässä tarkoittavat?

Ulkomaalaistaustaisen käsitän vielä jotenkin. Mutta siinäkin, että sisältyykö lukuun kansalaisuuden saaneet ulkomaalaiset, vai vain ei-suomalaiset?

Mutta suomalaistaustaisuuden käsitettä en lähde edes arvailemaan. Kuitenkin epäilen sen olevan hyyyyvin laaja.

Edit: Itsehän lasken kolmannen polven suomisomalitkin ulkomaalaistaustaisiksi. Tai jos ihan rehellisiä ollaan, niin puhtaasti ulkomaalaisiksi.
Lukuun laskettu ruotsisuomalaiset, vironsuomalaiset, venäjänsuomalaiset ym. mukaan? Monessako polvessa?
”Feminismin kemiallinen määritelmä: sama kuin linoleenihappoanionin - negatiivisesti varautunut monityydyttämätön rasvahapporadikaali.” -hikipedia

nutsy

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 248
  • Liked: 3338
  • ihminen
Vs: 2015-11-27 Ministeri Lindström: Kotouttaminen on suuri haaste
« Vastaus #301 : 22.01.2019, 19:19:37 »
US,
Lainaus
Eero Heinäluoma paljasti ”murheellisen tosiasian”: Enemmistö Suomeen tulijoista ei opi suomea – vastaanottorahan sanktiota ”ei ole käytetty”


MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTTAMINEN
Eduskunnan tarkastusvaliokunta on julkaissut yksimielisen mietinnön oleskeluluvan saaneiden kotouttamisesta (...)

Valiokunnan mielestä kotouttamistoimien tulisi alkaa jo turvapaikanhakuvaiheessa, Heinäluoma kertoi.

”Valiokunta esittää, että kotoutumisjakso lyhennettäisiin pääsääntöisesti yhteen vuoteen, sen jälkeen sitä voidaan jatkaa mutta merkittäviä tuloksia pitäisi saavuttaa jo tämän ensimmäisen vuoden aikana”, Heinäluoma sanoi.

Valiokunnan mielestä velvoittavuutta tulisi lisätä kotoutumisprosessissa.

Myös tänne tulijoiden tulee ottaa oma vastuunsa siitä, että täällä pärjäävät”, Heinäluoma sanoi.

”Kolmas iso lähtökohta tässä valiokunnan mietinnössä on tämä työelämälähtöisyyden lisääminen, mahdollisimman nopeasti työelämään”, Heinäluoma tiivisti.

Heinäluoman mukaan jo nyt on mahdollista alentaa vastaanottorahaa, jos turvapaikanhakija ei osallistu vastaanottokeskuksen koulutukseen suomalaisesta yhteiskunnasta. Heinäluoman mukaan sanktiomahdollisuutta ei kuitenkaan ole käytetty.

(...)

Valiokunta linjaa, että Suomeen tulijan tulee kokeilla osoittaa sekä ymmärryksensä suomalaisen yhteiskunnan säännöistä että kielitaitonsa. Tähän liittyy Heinäluoman mukaan ”murheellinen tosiasia”.

”Pidämme perusteltuna, että kokeiden avulla katsotaan, että tänne tulija on sisäistänyt suomalaisen yhteiskunnan toimintasäännöt ja pystyy sen kokeella näyttämään. Kieliopinnot on kotouttamiskoulutuksessa erittäin iso asia, sitä on valiokunnan tutkimustyön yhteydessä selvitetty. Tässä vähän murheellinen tosiasia on se, että tämän tavoitekielitason kotoutumiskoulutuksen kieliopinnoissa olevista saavuttaa vain joka kolmas. Siis enemmistö ei saavuta tavoitekielitasoa (...)

Koko pitkä artikkeli -> https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/269903-eero-heinaluoma-paljasti-murheellisen-tosiasian-enemmisto-suomeen-tulijoista-ei-opi

Eipä noille mitään sanktioita ole koskaan käytetty, rasismiahan se olisi vaati kunniavierailta jotain.
"Jokainen yhteiskunta ja kulttuuri on tietynlaisten ihmisten tuottama ja ylläpitämä."
      \
        :)

akez

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 9 074
  • Liked: 23092
Vs: 2015-11-27 Ministeri Lindström: Kotouttaminen on suuri haaste
« Vastaus #302 : 22.01.2019, 19:25:03 »
Lainaus
Iltasanomat teki jutun, TEMin tietopaketin pohjalta.

Teknisen häiriön vuoksi kommentointimahdollisuus on jäänyt tällä kertaa pois.

Niin puhdasta, siloteltua ja kliinistä on TEM:in tarinointi, että voisi kuvitella kaiken epänormaalinkin olevan aivan normaalia. Eikä mikään ole voinut koskaan mennä missään mönkään, eikä vikaan. Valehtelee, joka muuta väittää.

Tienaamme varmasti hyvin tuolla ja pelkkää profittia ropisee laariin? Ongelmia ei ole, eikä tule? Meistä tulee rikkaita, kun saamme niitä euron työntekijöitä, ja kun saamme kunnon volyymit rullaamaan tänne EU:n ulkopuolelta, sieltä Afrikasta ja Lähi-idästä? Rakkauden ja työn perässähän nämä tänne? Ei tarvitse edes maksaa näille eläkkeitä, sosiaalitukia, terveyspalveluja, hankkia asuntoja, koska jokainen tienaa aivan valtavasti ja elättää ihan itse itsensä, ja kohta perässä saapuvan sukunsakin? Nettoveronmaksajiahan nämä, eikö vaan TEM?

n.n.

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 611
  • Liked: 2297
  • nuivaantunut
Vs: 2015-11-27 Ministeri Lindström: Kotouttaminen on suuri haaste
« Vastaus #303 : 22.01.2019, 19:46:08 »
^^Siltikään ei puhetta, että oleskelulupa, saati kansalaisuus, menisi katkolle, jos vaatimustaso kielitaidossa, työllistymisessä, nuhteettomuudessa täyty.
”Feminismin kemiallinen määritelmä: sama kuin linoleenihappoanionin - negatiivisesti varautunut monityydyttämätön rasvahapporadikaali.” -hikipedia

etiäinen

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 25
  • Liked: 32
Vs: 2015-11-27 Ministeri Lindström: Kotouttaminen on suuri haaste
« Vastaus #304 : 23.01.2019, 17:25:09 »
Päivi Räsänen paljasti eduskunnassa: Turvapaikanhakijoiden sanktiota ei käytetä, koska se on ”turvallisuusriski”

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/270053-paivi-rasanen-paljasti-eduskunnassa-turvapaikanhakijoiden-sanktiota-ei-kayteta-koska

Lainaus
Eduskunnassa keskusteltiin tarkastusvaliokunnan raportista, jonka mukaan maahanmuuttajien kotouttaminen ei nykyisellään toimi Suomessa. Valiokunta vaatii kotouttamistoimien aloittamista jo turvapaikanhakuvaiheesta sekä kotoutumisjakson lyhentämistä yhteen vuoteen.
----

”On tärkeää tässä yhteydessä puhua myös siitä, mitä tapahtuu vastaanottokeskuksissa. Näille henkilöillehän maksetaan vastaanottorahaa, jota voidaan vähentää enintään 20 prosenttia kahden kuukauden ajaksi, jos henkilö ilman perusteltua syytä kieltäytyy työ‑ tai opintotoiminnasta, mutta saamamme tiedon mukaan näitä vähennyksiä ei käytännössä juurikaan tehdä eli tätä periaatteellista velvoittavuutta ei käytännössä käytetä”, Räsänen kertoi.

”Yksi syy, joka nousi esiin, oli se, että asiakkaiden sanktioiminen nähdään turvallisuusriskinä eli pelätään, että henkilöt reagoivat turvallisuutta vaarantaen siihen, jos heiltä vähennetään vastaanottorahaa”, hän paljasti.

 :facepalm:

qwerty

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 9 881
  • Liked: 8936
Vs: 2015-11-27 Ministeri Lindström: Kotouttaminen on suuri haaste
« Vastaus #305 : 23.01.2019, 17:35:18 »
Eduskunta keskusteli aiheesta kolmisen tuntia. Jani Mäkelä 15:24 puheenvuoro yksi parhaista, jollei paras. Kokonaisuudessaan alla.

Pöytäkirja päivittyy pikku hiljaa. Noin puolet litteroitu.
Lainaus
Täysistunto
Keskiviikko 23.1.2019 klo 14.00
Kotouttamisen toimivuus
Aluksi tällainen huomio ja vastaus siihen
Lainaus
14.01 Eero Heinäluoma sd (esittelypuheenvuoro)
Tarkastusviraston äskettäisen selvityksen mukaan Pisa-tutkimuksia läpi käytäessä kävi ilmi, että Suomessa maahanmuuttajataustaisten henkilöiden lasten ja kantaväestön koulutustuloserot ovat suurimpia kaikista Pisa-tutkimusmaista. Siis meillä maahanmuuttajalasten koulutustulokset jäävät eniten jälkeen kantaväestöstä, ja se on hämmästyttävä havainto niin koulutusmyönteisessä maassa kuin olemme.
Lainaus
14.29 Eva Biaudet r (vastauspuheenvuoro)
Helsingissä on panostettu erityisesti niihin kouluihin, joissa on enemmän sellaisia lapsia, joilla on muu äidinkieli kuin suomi tai ruotsi, [Puhemies koputtaa] tai on työttömyyttä, ja siellä on saatu tosi hienoja tuloksia.
Yksi edustaja ei ilmeisesti olisi halunnut että asiasta edes keskustellaan?
Lainaus
14.42 Ozan Yanar virh (vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! On mielenkiintoista kuunnella tämän niin sanotun kantasuomalaisen salin kommentteja tästä kotoutumisesta. Tässä keskustelussa puhutaan maahanmuuttajista ulkopuolisina objekteina, jotka eivät kuulu me-kategoriaan ja joita pitää pitää aktivoida. Se ei todellakaan ole näin. Maahanmuuttajat kuuluvat tähän yhteiskuntaan, toimivat yhtä lailla samassa yhteiskunnassa meidän kanssamme käsi kädessä.
Ja sitten itse asiaan.
Lainaus
14.44 Ville Tavio ps (vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Ei työperäisillä maahanmuuttajilla ole mitään tarvetta mihinkään kotoutumispalveluihin ja muihin. He kyllä sopeutuvat yhteiskuntaan aivan erinomaisesti. Tätä koko kotouttamishuttua ei tarvittaisi, jos ei olisi tätä sosiaaliturvaperusteista maahanmuuttoa käynnissä. Tämä koko kotouttamishomma on epäonnistunut, koska se suuntautuu liikaa kantaväestön ja yhteiskunnan muuttamiseen. Kaikki tämmöinen positiivinen diskriminaatio, kaikki etuoikeudet ja kaikki erityispalvelut tulisi pikemminkin pyrkiä lopettamaan ja siirtymään maahanmuutossa työperäiseen maahanmuuttoon. Se on aivan oikein. 

Ministeri sanoi hyvin, että tässä pitää korostaa yksilön vastuuta. Vastuu sopeutumisesta tulee laittaa tulijalle itselleen. Se on yksilön oma valinta, miten sopeutuu yhteiskuntaan, johon hän muuttaa. Se on kuitenkin sinisilmäistä meiltä täällä ajatella, että kaikki muslimimaista tulevat olisivat tulossa tänne rakentamaan juuri suomalaisten arvojen mukaista yhteiskuntaa — eivät ole tulossa — ja se täytyy selvittää, sillä ne, ketkä eivät ole tulossa, [Puhemies koputtaa] täytyy sitten lähettää pois.

Lainaus
14.56 Antti Lindtman sd (vastauspuheenvuoro)
...onko niin, että olemme yhteiskunnassa vihdoinkin kasvamassa siihen, että pystymme keskustelemaan tässä asiaperusteisesti, asiallisesti, kiihkottomasti ja ongelmien ratkaisuun paneutuen?
Mihin suuntaan syyttävä sormi osoittaa siitä että näin ei ole ollut? Eikä ole täysin vieläkään.
Lainaus
14.57 Leena Meri ps (vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtman, olemme vihdoinkin siinä pisteessä, että me keskustelemme maahanmuuton ongelmista ja kotoutumisen ongelmista, ja siitä perussuomalaisena olen erittäin iloinen. Kun kuuntelin teidän puheenvuorojanne, niin arvopohjamme on todella lähestynyt, elikkä ilmeisesti olette tulleet vähän lähemmäksi meitä, koska nyt on tullut velvollisuuksia ja sitä omavastuuta henkilöille itselleen.
Tämä kielikoe on erittäin tärkeä. Jos miettii, että saat ilmaisia tulkkauspalveluja vuosikausia, niin totta kai se oma motivaatio laskee, ja se on järkyttävän kallista. Itse jopa mietin, että jopa viranomaismenettelyissä voisi edellyttää tiettyjä omavastuita, jos henkilö ei ole suorastaan viitsinyt opetella kieltä, koska jokainen oppii kieliä, jos näin haluaa. Kulttuurin ja lainsäädännön sisäistäminen on äärettömän tärkeätä. Myös vaikka tulisi kielteinen turvapaikkapäätös, niin siitä huolimatta pitää tulla ehdottoman selväksi, miten täällä maassa toimitaan ja miten täällä ollaan.
Lainaus
15.03 Li Andersson vas (vastauspuheenvuoro)
Edelleen huolta herättää kyllä minussa ajatus tämän kotouttamisjakson lyhentämisestä.
Lainaus
15.12 Päivi Räsänen kd
Vuonna 2016 kotouttamiseen kohdistuvat määrärahat olivat 340 miljoonaa euroa, mutta samaan aikaan maahanmuuttajille maksettiin työttömyydestä aiheutuvia sosiaalitukia eli peruspäivärahaa, työmarkkinatukea ja asumistukea 484 miljoonaa euroa.

Näille henkilöillehän maksetaan vastaanottorahaa, jota voidaan vähentää enintään 20 prosenttia kahden kuukauden ajaksi, jos henkilö ilman perusteltua syytä kieltäytyy työ‑ tai opintotoiminnasta, mutta saamamme tiedon mukaan näitä vähennyksiä ei käytännössä juurikaan tehdä eli tätä periaatteellista velvoittavuutta ei käytännössä käytetä. Yksi syy, joka nousi esiin, oli se, että asiakkaiden sanktioiminen nähdään turvallisuusriskinä eli pelätään, että henkilöt reagoivat turvallisuutta vaarantaen siihen, jos heiltä vähennetään vastaanottorahaa. Sen vuoksi valiokunta todellakin nosti tässä esiin sen, että myös tätä vastaanottorahaa olisi hyvä kehittää kannustavampaan suuntaan aktiivisuuden ja oppimisen edistämiseksi. 

Kiinnitän huomiota siihen, että esimerkiksi Tanskassa, Saksassa, Alankomaissa ja Itävallassa kotouttamisohjelmaan osallistuminen on pakollista ja myös ehto pysyvän oleskeluluvan saamiseksi. Aivan hyvin tällainen voitaisiin myös meillä ottaa käyttöön. Lisäksi myös kielitaidon osoittaminen on eräissä maissa otettu tällaiseksi edellytykseksi.
Lainaus
15.24 Jani Mäkelä ps
Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu kotouttamisesta on siinä mielessä outoa, että oikein kukaan ei tunnu kysyvän, mihin sitä kotouttamista nyt sitten loppujen lopuksi ylipäänsä tarvitaan. Meillehän on kuitenkin markkinoitu maahanmuuttoa lääkkeenä työvoimapulaan, kestävyysvajeeseen, väestökatoon ja ties vaikka mihin, ja nyt meille kuitenkin tullaan sanomaan, että tänne muuttavat eivät osaisi auttamatta elää suomalaisessa yhteiskunnassa. Eikö perusedellytys sellaiselle, jonka odotetaan tuovan yhteiskuntaan jotain plusmerkkistä tulosta, olisi se, että hän pystyisi nyt huolehtimaan ensin omat asiansa ilman että häntä siinä erikseen autetaan. Jotenkin on mielestäni jopa hieman koomista puhua tässä yhteydessä jonkun amerikkalaisen kotoutumisesta Suomeen. Onko tässä salissa ketään sellaista, jonka mielestä kenenkään amerikkalaisen kotoutumisessa Suomeen on koskaan ollutkaan mitään ongelmaa? Kyllä me kaikki taidamme tietää, mistä tässä puhutaan, vaikkei sitä moni täällä haluakaan ääneen sanoa. 

Valiokunnan kannanotossa on paljon hyvää, erityisesti tuollaiset yksittäiset asiat, kuten se, että tulkkauspalveluita ei pitäisi olla saatavilla loputtomiin. On tietysti outoa, että näinkin itsestään selvä asia täytyy erikseen sanoa, mutta on sinänsä hyvä, että se on sanottu. Myöskin tuen ajatuksia siitä, että kielitaitovaatimus ja kotoutumiseen osallistuminen olisivat edellytys pitkäaikaisen oleskeluluvan saamiselle, mutta nämäkin ovat mielestäni täydellisiä itsestäänselvyyksiä, joita ei pitäisi järkevien ihmisten asumassa maassa joutua erikseen sanomaan. 

Painottaisin kahta asiaa tässä asiassa: Ensinnäkin sitä, että mietittäisiin ensin omat asiat kuntoon, oman maan työttömille töitä. Sitten jos vielä joku tänne tarvitaan, pyrittäisiin hankkimaan tulijoita sellaisista kansallisuuksista ja kulttuuritaustoista, jotka ovat todetusti yhteensopivia suomalaisen kulttuurin kanssa. Turha meidän on lähteä erityisesti itsellemme vaikeuksia hankkimaan, kun me jo tiedämme, ketkä niitä ongelmia tulevat tänne keskimäärin aiheuttamaan. Toisinnakin pitäisi tehdä selvä ero hyöty- ja haittamaahanmuuton välillä, selvä ero turvapaikanhaun ja työperäisen maahanmuuton välillä. Suurin osa vuonna 2015 tulleista ei tule tänne laillisesti jäämään. Heidän osaltaan ei tarvita kotoutusta vaan kotiutusta.


Lahti-Saloranta

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 13 554
  • Liked: 21687
  • Vastuullinen media koulutuksessa
Vs: 2015-11-27 Ministeri Lindström: Kotouttaminen on suuri haaste
« Vastaus #306 : 23.01.2019, 18:33:40 »
Päivi Räsänen paljasti eduskunnassa: Turvapaikanhakijoiden sanktiota ei käytetä, koska se on ”turvallisuusriski”

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/270053-paivi-rasanen-paljasti-eduskunnassa-turvapaikanhakijoiden-sanktiota-ei-kayteta-koska
Päivi toteaa että matut saavat rahansa tekivät he mitä tahansa tai jättävät tekemättä, syy turvallisuusriski. Miksi hitossa tänne tuodaan turvallisuusriskejä, eikö ne pitäisi poistaa maasta eikä palkita perseilystä. Mitä kaikkea ne saavatkaan kun uhkaavat mellakoilla.
Vaikka tarkoitusperät olisivat maailman parhaat, niin monien, täysin erilaisten kulttuuritaustojen omaavien ihmisten kotouttaminen onnistuneesti ei ole mahdollista

Reinhardt42

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 996
  • Liked: 2176
Vs: 2015-11-27 Ministeri Lindström: Kotouttaminen on suuri haaste
« Vastaus #307 : 23.01.2019, 18:59:22 »
Päivi Räsänen paljasti eduskunnassa: Turvapaikanhakijoiden sanktiota ei käytetä, koska se on ”turvallisuusriski”

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/270053-paivi-rasanen-paljasti-eduskunnassa-turvapaikanhakijoiden-sanktiota-ei-kayteta-koska
Päivi toteaa että matut saavat rahansa tekivät he mitä tahansa tai jättävät tekemättä, syy turvallisuusriski. Miksi hitossa tänne tuodaan turvallisuusriskejä, eikö ne pitäisi poistaa maasta eikä palkita perseilystä. Mitä kaikkea ne saavatkaan kun uhkaavat mellakoilla.
Öööö... Ihan kaiken. Niin kuin kaikkialla muuallakin. Kaikki muu olisi rasismia. Eli pahempi kuin ydinsota.
Aika saatananmoista tiäksäämeininkiä.

Jorma M.

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 036
  • Liked: 9313
  • tökerö, tyhmä ja köyhä
Vs: 2015-11-27 Ministeri Lindström: Kotouttaminen on suuri haaste
« Vastaus #308 : 23.01.2019, 19:02:08 »
En yleensä koskaan kuuntele näitä eduskunnan paskapuheita koska hermo ei kestä. Mutta nyt hairahduin kuuntelemaan Pihviä.

Täytyy myöntää että Pihvi teki vaikutuksen. Miten joku pystyy antamaan itsestään näin täydellisen älykääpiön kuvan? Täydellinen älykääpiö.

"On kyllä totta että näitä haasteellisia asioita pitää pohtia" 3,5 vuotta tapahtuneen Suomen paskaamisen ja valloittamisen jälkeen.

Pihvin ulkonäkö on vielä kirsikka kakun päälle. Täydellinen ilmestys, ilmiö. Pihvi.

qwerty

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 9 881
  • Liked: 8936
Vs: 2015-11-27 Ministeri Lindström: Kotouttaminen on suuri haaste
« Vastaus #309 : 23.01.2019, 19:14:55 »
Lainaus
16.01 Laura Huhtasaari ps

Arvoisa puhemies! Kotoutumisesta: Meillä on paljon onnistuneita kotouttamistapauksia tai henkilöitä, jotka ovat kotoutuneet Suomeen. Heitä vartenhan me emme näitä resursseja ja näitä massiivisia uusia toimenpiteitä tarvitse. Esimerkiksi meillä maahanmuuttajat nimenomaan ovat jokainen oma ryhmänsä. On tärkeää, ettemme puhu maahanmuuttajista könttänä. Kaikki varmasti tiedämme, että kotoutumisen haasteet eivät ole tilastollisesti amerikkalaisten haaste tai juutalaisten haaste tai muualta Euroopasta muuttavien henkilöiden haaste, vaan tämä nimenomaan keskittyy islamistisista humanitaarisista maista muuttaviin henkilöihin, jotka saavat kansainvälistä suojelua. Siihen tämä kotoutumisen haaste keskittyy, ja se ei ole onnistunut missään Euroopan maassa toivotulla tavalla. Nimenomaan humanitaarinen maahanmuutto islamistisista maista ei ole onnistunut.
Siinä on hyvä pohtia, ovatko mitkään resurssit riittäviä, jos arvot ja kulttuuri eivät kohtaa sen maan arvojen ja kulttuurin kanssa, mihin muuttaa. Tämä on äärimmäisen tärkeä sanoa ääneen, kohtaavatko arvot ja kulttuurit, koska me näemme, että rinnakkaisyhteiskuntia on syntynyt ja niitä syntyy koko ajan lisää riippuen siitä, kuinka paljon sitä humanitaarista maahanmuuttoa on. Ruotsissa on erityisen paljon, niin siellä on erityisen paljon rinnakkaisyhteiskuntia. Suomessa on vähän vähemmän, mutta meillä on nähtävissä ihan sama kehitys.

Sitten, onko meillä kanttia? Onko meillä oikeasti kanttia vaatia tulijoita noudattamaan länsimaalaista kulttuuria ja meidän arvojamme? Onko meillä oikeita keinoja? Haluan kyllä kiittää edustaja Immosta, koska ylipäätään se, että tästä keskustellaan ja tähän kiinnitetään huomiota ja me saamme mittareita, tarkoittaa, että muutkin eduskuntapuolueet ovat valmiita tästä keskustelemaan ja me tunnustamme ja tunnistamme ongelman. Se on aina ensimmäinen askel. Perussuomalaiset toki ovat tunnistaneet tämän ongelman jo — no, 90-luvulta alkaenhan nämä ongelmat ovat kasautuneet, ja perussuomalaisten puheenjohtaja näistä on puhunut jo toistakymmentä vuotta, ja tämä on viimeisiä aikoja herätä tähän asiaan, jos emme halua, että Suomesta tulee ruotsalainen tässä asiassa.

Itse esitin, että päiväkoti-ikäisillä ei olisi näitä huiveja. Se sotii minun arvojani vastaan, että neljävuotiaalla on huivi päässä päiväkodissa. Minä sain kuulla tästä, päiväkodin työntekijät tulivat kertomaan, että heille on tullut uusi velvoite: pitää huolta siitä, että neljävuotiaalla pysyy huivi päässä. No, minä tein siitä sitten toimenpidealoitteen, että voisimmeko me noudattaa länsimaalaista arvopohjaa, että päiväkotiin eivät kuulu huivit. Minulle se huivi, mitä uskonnollisista syistä pidetään, tarkoittaa sitä, että sillä on tarkoitus osoittaa naisen paikka. Mutta heti keskusta ärähti ja sanoi, että ei missään nimessä tule tällaista kieltää, että kyllä päiväkodissa pitää saada neljävuotiaalla olla huivi päässä, ja tämä tuo esille sen, että nyt tästä keskustellaan jo, mutta onko meillä kuitenkaan kanttia oikeasti vaatia henkilöitä, jotka muuttavat tänne, omaksumaan länsimaalaiset arvot ja länsimaalainen kulttuuri.

Sveitsiläisillä on — se ei muuten ole EU-maa — aika paljon kanttia. Esimerkiksi siellä pitää asua 12 vuotta maassa, ja sitten kaupunkilaiset äänestävät, oletko kotoutunut, ja jos olet, niin kaupunkilaiset äänestävät, että saat kansalaisuuden. Eli siellä on kansalaisuuden saaminen tehty haastavaksi, ja ikään kuin kansalaisuuden eteen pitää ponnistella niin paljon, että se jo sinänsä motivoi kotoutumaan. Lisäksi siellä on myös automaattikarkotus vakavista väkivaltarikoksista ilman valitusoikeutta. Eivät he rupea siellä vuosikausia maksamaan oikeuslaitoskuluja ja muita. He haluavat pitää tiukan linjan, mikä on tietenkin todella hienoa.

Mutta meillä täällä Suomessa kasvukeskusten toimeentulotukiasiakkaista jopa 40 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Työllisyysaste matelee tietyissä ryhmissä vielä vuosienkin maassaolon jälkeen alle 20 prosentissa. Nämä haasteet pitää tunnistaa. Meidän pitää tunnistaa ne ryhmät, joissa tätä haastetta ilmenee.

Sitten minä kyllä olen ihan sitä mieltä, että mikäli humanitaarinen maahanmuutto ei islamistisista maista onnistu ja se johtaa rinnakkaisyhteiskuntaan, se johtaa miljardien kustannuksiin, se johtaa hurjaan yliedustukseen tietyissä maahanmuuttajaryhmissä, niin miksi ihmeessä me jatkamme sitä. Kyllä me täällä Suomessa saamme päättää, ketä tänne muuttaa ja millä ehdoilla. Ja kyllä, meidät kyllä tullaan yllättämään vielä uudelleenkin. Kun vuodesta 2015 sanotaan, että meidät yllätettiin, niin kyllä meidät voidaan yllättää vielä uudelleenkin. Niin kauan kuin meillä on raja auki ja me emme itse rajalla määrittele, kuka tänne pääsee, niin sehän ei ole silloin meistä kiinni, kuka tänne tulee ja kuinka pitkäksi aikaa, jos meillä ei ole rajavalvonta kunnossa. Joten otetaan rajavalvonta haltuun, lopetetaan tämä turvapaikkashoppailu. Ei mikään kansainvälinen sopimus pakota meitä ottamaan turvapaikkahakemuksia turvallisesta Ruotsista. Lopetetaan se, otetaan rajavalvonta kuntoon. Ja mitäs jos tehtäisiin niin, että kotoutetaan nyt ensin täällä olevat, kun me nyt tunnistamme nämä ryhmät, eikä jatketa tätä massasiirtolaisuutta niistä maista, joissa integraatio ei onnistu.
Kissatappelu !!!
Lainaus
16.33 Veera Ruoho kok
...täällä edustaja Huhtasaari väittää, että täällä ovat rajat auki. Ne ovat yhtä lailla auki kuin silloin kun te, perussuomalaiset, olitte hallituksessa. [Laura Huhtasaaren välihuuto] Ja mitä te saitte aikaan? Väitätte koko ajan, että se on kokoomuksen, sinisten ja keskustan vika, että on tullut 30 000 turvapaikanhakijaa. Miten se oltaisiin voitu estää, jos tuolla ihmisiä on rajalla hakemassa turvapaikkaa? Olisitteko olleet valmiita rikkomaan kansainvälisiä sopimuksia? [Laura Huhtasaari pyytää vastauspuheenvuoroa]
Lainaus
16.41 Laura Huhtasaari ps
Arvoisa puhemies! Se ongelmahan tässä juuri on, että meillä on edelleen tuo länsiraja auki. Itärajalla on kunnollinen rajavalvonta, mutta länsiraja on edelleenkin auki. Hallitus on pysynyt samana, osa sieltä sitten sinertyi, mutta minä ainakin jo 2015 vaadin, että meille tulee rajatarkastukset ja meidän on käännytettävä turvapaikanhakijat rajalta, ja vaadin myös sitä, että me emme ota vastaan turvapaikkahakemuksia turvallisista maista. Toki nykyisillä perussuomalaisilla ei valitettavasti ollut mitään sananvaltaa hallituksessa, mutta kuitenkin yhteisiä kirjauksia saimme aikaiseksi. Esimerkiksi tämmöinen maahanmuuttokirjaus löytyy valtioneuvoston sivuilta, tämä on 2015 kirjoitettu: ”Suomi tulee vaatimaan voimakkaasti EU:n jäsenmailta kunnollista ulkorajavalvontaa sekä jokaisen maan vastuuta rekisteröidä turvapaikanhakijat. Rekisteröimätön liikkuminen Schengen-alueella on saatava loppumaan. Suomi tekee EU:ssa turvapaikkapolitiikkaa mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.”

Mikään kansainvälinen sopimus ei pakota ottamaan turvapaikkashoppailijoita turvallisesta maasta. Päinvastoin, meidän ensisijainen tehtävämme on laittaa suomalaisten turvallisuus ensin, joten näitä voidaan hyvin tulkita Suomen turvallisuus edellä ‑näkökulmasta. Australia ja monet muut maat ovat allekirjoittaneet samoja sopimuksia. Se on tietysti sitten jokaisen jäsenvaltion oma asia, miten niitä sopimuksia tulkitsee, mutta kyllä suomalaisten ensisijainen tehtävä on suojella omia kansalaisiaan. En minä ymmärrä, millainen kansa antaa tällaisen tapahtua itselleen, että pitää rajat auki. Emme tiedä, kuka tänne tulee, kuinka kauan he ovat, mitä he täällä tekevät. Maksanut on ainakin miljardeja euroja, raiskauksia on tapahtunut, murhia on tapahtunut ja jopa ensimmäinen terrori-isku. Onkin hyvin surullista, että muut oppositiopuolueet kaiken tämän tapahtuneen jälkeen eivät lähteneet mukaan välikysymykseen, minkä perussuomalaiset esittivät. Ilmeisesti kaikkien muiden puolueiden mielestä asiat ovat edelleen hyvin, tai sitten muuten puuttuu kanttia sanoa, että jo riittää, suomalaiset ensin.
Lainaus
16.44 Teuvo Hakkarainen ps
Arvoisa rouva puhemies! Tarkastusvaliokunnan raportti oli yksimielinen. Mutta näihin epäkohtiin, joihinka edustaja Huhtasaari puuttui: Rajatarkastukset. Otetaanpa esimerkki: Me olemme täällä, ministerit, edustajat. Jos tänne tulee vieras, niin tuossa on turvatarkastus. Kaikki tarkastetaan, jotka tänne tulevat. Elikkä täällä on turvallista olla, ja ministerinkin on hyvä pilkistellä tuolta aitiosta. Ei kukaan uhkaa mitään. Mutta mitenkä on ne äänestäjät, jotka ovat äänestäneet meidät tänne. Niistä ei kyllä välitetä paljon mitään. Ei minkäänlaista tarkastusta, tuli tänne minkälainen terroristi tahansa. Sanoo vaan, että turvapaikka, ja tervetuloa.

Mutta mitä on sitten tehty tämän kotouttamisen eteen. Edustaja Elovaaralla oli esitys tuossa. Luin tätä listaa silloin vähän matkaa, kun aika loppui kesken. Näitä nimittäin on monta sivua, jos haluaa katsoa, ja jonkin verran minä voin tuosta ottaa, muutaman esimerkin.

Jatkan siitä edellisestä: maahanmuuttajajärjestöjen mielenterveysosaamista pohtiva projektisuunnittelija, maahanmuuttajien työllistämisyhdistyksen asianajaja, maahanmuuttajien neuvontapisteen ohjaaja, pakolaisavun vertaisryhmätoiminnan koordinaattori, monikulttuurisen tietopalvelukeskuksen asiantuntija — mikäs tuo on, maahanmuuttajien kansalaistoiminnan kehittämisestä vastaava virkamies. Näitä ei kehtaa kyllä enempää lukea. Tässä menee ikä ja terveys.

Tämmöiset on jo laitettu sinne, että saadaan homma toimimaan. Nyt pohditaan, että saadaan perustettua lisää näitä virkoja, että sitten niin kuin se homma tapahtuisi jollakin tavalla.

No, jos tämä herrasväki, mikä tässä on, ei ole saanut vielä mitään aikaan, niin mitä varten pitäisi vielä kouluttaa lisää tämmöisiä päälliköitä tänne sotkemaan hommia. Jos tarkastusvaliokunta olisi kanssa käyttänyt ihan maalaisjärkeä ja sanonut rehellisesti, että me olemme epäonnistuneet — mikä tietysti todettiinkin siinä — ja sitten tulevaisuusvaliokunnalle antanut raportin, jossa sanotaan, että ”ja tulemme epäonnistumaan”. — Kiitoksia.
Lainaus
16.55 Jani Mäkelä ps
Arvoisa puhemies! Niistä faktoista puhuttaessa, kyllähän tuo hallitsematon rajan ylittäminen silloin vuonna 2015 enemmänkin liittyi siihen, että Euroopan maissa ei oltu noudatettu Schengen-sopimusta eli oli päästetty Schengen-alueelle väkeä ilman oikeutta oleskella Schengen-alueella. He eivät olleet hakeneet turvapaikkaa siinä ensimmäisessä maassa, mihin olivat tulleet, eivätkä olleet esittäneet muutakaan matkustamiseen oikeuttavaa asiakirjaa. Siinä kohtaa olisi pitänyt paljon aikaisemmin sanoa, että Schengen jäihin, kunnes tämä asia saadaan kuntoon. Siihen sitä rajatarkastusta olisi tarvittu kautta Euroopan, että turvapaikkaa olisi ollut viimeistään pakko hakea siinä toisessa maassa, mihin mentiin, eikä niin kuin nyt, että vaellettiin koko Euroopan halki. Kansainvälinen järjestelmä romahti siinä vaiheessa todella pahasti ja sopimuksia ei noudatettu.

Mutta tähän keskustelun loppuun itse kotoutumisasiasta haluaisin nostaa vielä esiin sen, kun ministeri Lindström päätti puheensa mielenkiintoisella lauseella, joka herätti välihuutoja ainakin tuolta vihreältä puolelta: nimittäin jos tässä kotoutumisessa onnistuttaisiin Suomessa, niin me olisimme ensimmäinen maa, jossa se on onnistunut. Näin ainakin suurin piirtein muistan ministerin sanoneen, ja tämä voi olla hyvin tottakin. Aiemmassa puheenvuorossani puhuin, että amerikkalaisilla ei ole kotoutumisongelmia Suomeen, ja käänteisesti moni käyttää USA:ta esimerkkinä suuresta menetystarinasta maahanmuutosta, sulatusuunina, jossa erilaiset kansallisuudet tulevat keskenään hyvin toimeen. No, siellähän ei ole mitään kotoutusta harjoitettu, vaan siellä on hyvin voimakas yhtenäiskulttuuri, voimakas kansallistunne, pakko tehdä töitä, koska sosiaaliturvaa ei makseta joutilaana loikoilevalle, ja voimakas lainsäädäntö ankarine rangaistuksineen, jos lakeja siellä rikotaan. Siitä huolimatta maassa on aika paljonkin etnisiä konflikteja ja muita ongelmia isojen kansallisuusryhmien välillä. Olisiko nyt siis todella niin, että ministeri puolihuolimattomasti lausui suurenkin totuuden. Kotoutus ei ole toiminut missään muualla, mahtaneeko siis toimia Suomessakaan, kysyn minä.

Mr.Reese

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 834
  • Liked: 10006
  • Anyone?
2019-03-18 Kotouttaminen on piilorasismia
« Vastaus #310 : 18.03.2019, 10:58:55 »
Kaikki mamut ohjataan hoito-alalle, se on juuri piilevää rasismia. Käykö tässä niin, että pöyristyjät torppaa kokoomuksen halpatyövoima-masterplanin? Nyt kun ne sitten menee ja haaveilee astronautti, kirurgi ja arkkitehti osastosta, joihin harvalla rahkeita.
Jutussa mainittu kazakki oli ainoa, jolla edes Hölmölässä hyväksytty koulutus. Muut osastoa tervetuloa Kelaan. Myös pisti ihmettelemään monesti mainittu kohta, että mamut olisi parhaita hoitotyöhön. Niiqu, mit vit? Aamu-tv:n insertissä heti etupenkissä istui kaksi kaulankatkojamilitantin näköistä kaiffaria. Vaikea kuvitella myötätuntoisiksi hoitsuiksi.

Kannattaa lukea koko juttu, pakko koko ajan tarkistaa, ettei selaimen osoite ole Pahkasika.fi.
Lainaus
Tutkija arvostelee maahanmuuttajien työelämään ohjaamista piilorasismista – "Ajatellaan, että heillä on luontainen tarve hoivata"

Maahanmuuttajien kotouttamisesta väitellyt tutkijatohtori Tuuli Kurki sanoo, että suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on piilevää rasismia ja aiheesta pitäisi pystyä keskustelemaan enemmän.

Kurki havainnoi väitöskirjaansa (siirryt toiseen palveluun) varten pitkiä aikoja maahanmuuttopalveluja pääkaupunkiseudulla. Lisäksi hän haastatteli 20 maahanmuuttajaopiskelijaa, 14 koulutuksen ammattilaista ja tutki yli 90 poliittista asiakirjaa.

Johtopäätös tästä työstä on, että maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita ohjataan aktiivisesti hoivatyön pariin, vaikka kiinnostus olisi jossakin muualla.

– Yhtäältä opettajat perustelivat hoiva-alalle ohjaamista työvoimapulalla, toisaalta sillä, että maahanmuuttajilla olisi luontainen tarve hoivata. Vedottiin rodullistaviin ja rasistisiin väitteisiin, että tietyistä kulttuureista tulevat ihmiset olisivat soveltuvia hoitoalalle heidän maahanmuuttajataustansa vuoksi, Kurki sanoo.


Hän sanoo, että koulumaailmassa tapahtuu institutionaalista rasismia, jota ei oikein osata nähdä tai tunnistaa, eikä siitä haluta puhua. Hoiva-alalle ja matalapalkka-alalle ohjaaminen on tutkijan mielestä pulmallista, koska sitä kautta tiettyjä urapolkuja maahanmuuttajataustaisille nuorille sulkeutuu.

– Lähihoitajakoulutukseen menemisessä, siellä opiskelemisessa ja hoivatyön tekemisessä ei tietenkään ole mitään väärää, se on hyvin arvokas työ. Mutta jos ihmisiä ohjataan tietyille aloille vain sen vuoksi, että heidät nähdään maahanmuuttajina ja heidän ajatellaan soveltuvan sinne heidän uskontonsa tai kulttuurinsa vuoksi – siinä vaiheessa sitä voi kutsua rodullistamiseksi tai jopa hyväksikäyttäväksi rasismiksi.
...
Jokaisella haastatellulla nuorella on erilaiset suunnitelmat tulevaisuuden suhteen. Yksi haluaa hammaslaborantiksi, toinen ict-alalle ja kolmas insinööriksi. Kukaan ei halua hoiva-alalle, eikä sinne ole ohjattu.

Afganistanista 3,5 vuotta sitten Suomeen tullut Tara Hossaini on ammatiltaan kampaaja. Hän haluaa kouluttautua hammaslaborantiksi.

Kawar Majid Ali muutti Irakista Suomeen 3 vuotta sitten. Hän haluaa kouluttautua ict-alalle.


Irina Podossinnikova asunut Suomessa 5 vuotta. Kazaktanista kotoisen oleva Podossinnikova on ammattiltaan insinööri. Hän aikoo hakea töitä omalta alaltaan insinöörinä, kunhan kielitaito on kehittynyt tarpeeksi hyväksi.

– Opetushallitus sanoi ok insinööritodistukselleni, joten voin tehdä töitä Suomessa.
https://yle.fi/uutiset/3-10688097
« Viimeksi muokattu: 18.03.2019, 11:02:10 kirjoittanut Mr.Reese »
"Heille kun sanoo disko disko, niin he ovat silleen, että mennään.” - Tiia Nohynek

"Yleensä vauvat ja mummot on parhaita mielenosoittajia, koska luovat kuin itsestään turvallista tilaa." - Marjaana Toiviainen

newspeak

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 725
  • Liked: 5775
Vs: 2015-11-27 Ministeri Lindström: Kotouttaminen on suuri haaste
« Vastaus #311 : 18.03.2019, 11:09:21 »
Mamujen ohjaaminen hoiva-alalle on kieltämättä äärimmäisen typerää ja niin ei pidä tehdä. Kuitenkin halutaan väkisin kuvitella, että heillä on jokin yhteiskunnallinen funktio, jota he täyttävät. Niinkään ei pitäisi tehdä.
Yle: Ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan ISIS:iin liittyneiden suomalaisten kotouttamiseen ei ole turvallisia keinoja.

Sama suomeksi: Pekka Haavisto on huolissaan terroristien turvallisuudesta eikä suomalaisten.

Viljami

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 2 668
  • Liked: 5124
  • Uuvattivastainen
Vs: 2015-11-27 Ministeri Lindström: Kotouttaminen on suuri haaste
« Vastaus #312 : 18.03.2019, 11:24:31 »
Ei hoitotyö sekään mitään rakettitiedettä ole, mutta ei se todellakaan sovi kaikille. Kyllä siinäkin työssä vaaditaan tekijältään kaikenlaista soveltuvuutta. Miten siis voidaan edes kuvitella sellaisten ihmisten pyyhkivän vanhustemme pyllyt, jotka eivät osaa pyyhkiä omaansakaan?
"Turvapaikanhakijoiden joukossa ensin oli paljon korkeasti koulutettuja, ei ollut, paljon atk-ammattilaisia, ei ollut, paljon sitä sun tätä, mutta kun ei vaan ole ollut." - ämpee

Mika

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 299
  • Liked: 6566
  • Nato-haukka
Vs: 2015-11-27 Ministeri Lindström: Kotouttaminen on suuri haaste
« Vastaus #313 : 18.03.2019, 11:26:56 »
Siitähän tuo hoiva-alalle ohjaaminen johtuu, että slellä on krooninen työvoimapula työn huonon palkkauksen, raskauden ja aliarvostuksen takia. Ei ihme, että monet hoitajat vaihtavat alaa tai muuttavat tekemään työtään esim. Norjaan, jossa työolot ja palkkaus ovat saman tien erittäin paljon paremmat kuin Suomessa. 

Erittäin pahan töppäys (joka nyt onneksi aiotaan korjata) tehtiin kun soveltuvuustestit poistettiin oppilaitoksista ja lähes kuka tahansa otettiin opiskelijaksi.  Tuollainen johtaa erittäin suureen vaihtuvuuteen ja siihen, että sairaaloihin ja vanhainkoteihi tulee  työhönsä välinpitämättömästi suhtautuvilla hoitajilla, jotka kohtelevat potilaita ja vanhuksia ylimielisesti ja töykeästi.
"Nigerian poliisi on pidättänyt vuohen epäiltynä autovarkaudesta"

Ajattara

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 328
  • Liked: 1296
Vs: 2015-11-27 Ministeri Lindström: Kotouttaminen on suuri haaste
« Vastaus #314 : 18.03.2019, 11:30:58 »
Ei hoitotyö sekään mitään rakettitiedettä ole, mutta ei se todellakaan sovi kaikille. Kyllä siinäkin työssä vaaditaan tekijältään kaikenlaista soveltuvuutta. Miten siis voidaan edes kuvitella sellaisten ihmisten pyyhkivän vanhustemme pyllyt, jotka eivät osaa pyyhkiä omaansakaan?
..tai jos henkilö ei voi edes kätellä vastakkaista sukupuolta olevaa henkilöä, niin miten ihmeessä  takapuolen pyyhkiminen voi onnistua.

Siirrytäänkö systeemin, jossa vain naiset voivat hoitaa naisia ja miehet miehiä ? Ja miten tämä sopii yhteen sen kanssa, että jokainen saa valita sukupuolensa kymmenistä eri vaihtoehdoista?  :o
« Viimeksi muokattu: 18.03.2019, 11:38:35 kirjoittanut Ajattara »

Oto Hascak

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 861
  • Liked: 2955
Vs: 2015-11-27 Ministeri Lindström: Kotouttaminen on suuri haaste
« Vastaus #315 : 18.03.2019, 12:14:21 »
Ei hoitotyö sekään mitään rakettitiedettä ole, mutta ei se todellakaan sovi kaikille. Kyllä siinäkin työssä vaaditaan tekijältään kaikenlaista soveltuvuutta. Miten siis voidaan edes kuvitella sellaisten ihmisten pyyhkivän vanhustemme pyllyt, jotka eivät osaa pyyhkiä omaansakaan?
..tai jos henkilö ei voi edes kätellä vastakkaista sukupuolta olevaa henkilöä, niin miten ihmeessä  takapuolen pyyhkiminen voi onnistua.

Sopivasti asian vierestä... Että mua riepoo, kun kakaroiden päiväkodille on tullut huiviin pukeutuva musta nuori nainen työharjoitteluun. Jos jätetään huomioimatta se, että kyseinen daami ei puhu edes auttavasti suomea, niin mukanaan tuo on tuonut huivinsa lisäksi myös niitä muita ihania monikulttuurisia kummallisuuksia, kuten kättelemättömyyden.

Kakaroiden päiväkodilla on ollut kiva käytäntö, että kun tulee uutta henkilökuntaa, sijaisia tai harjoittelijoita, niin he esittäytyvät vanhemmille kädestä pitäen. On luvalla sanoen kiva tapa, kun kerrotaan, että kuka on tämä uusi vieras tyyppi, joka lapsia on hoitamassa. Noh, se käytäntö ei tietenkään koske muslimia eli hän on ensimmäinen työntekijä näiden kahden vuoden aikana, joka ei ole minulle kädestä pitäen esittäytynyt.

Eikä siinä, kyllä minä muslimille suon oikein mielelläni heidän kulttuurinsa, mutta harjoittakoon kulttuuriaan jossain muualla. V*ttu, meillä täällä Suomessa on suomalainen kulttuuri, johon tulijoiden on sulauduttava eikä toisin päin. En minä ala jossakin Paskastaniassa tyrkyttämään länsimaista elämäntapaa tai tasa-arvoa sikäläisille, niin soisin asian olevan myös sama tähän suuntaan. Voin kertoa, että riepoo ja kunnolla riepookin. Monikulttuurisuus tuli meidänkin päiväkotiin ja ei, ei mikään muuttunut paremmaksi, vaan jälleen kerran mentiin huonompaan suuntaan, vaikka asian mittakaava aika pieni onkin, mutta siitä se alkaa.

Pahoittelen asian vierestä avautumista.

Don Nachos

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 564
  • Liked: 638
Vs: 2015-11-27 Ministeri Lindström: Kotouttaminen on suuri haaste
« Vastaus #316 : 18.03.2019, 13:16:51 »
Miten siis voidaan edes kuvitella sellaisten ihmisten pyyhkivän vanhustemme pyllyt, jotka eivät osaa pyyhkiä omaansakaan?
Vanha klassikko  ;D

Jos sun käsiin tai kasvoihin osuu caccaa, niin pyyhitkö sen pois kuivalla paperilla vai kenties vedellä? Miksi kohtelisit pyllyäsi huonommin kuin käsiäsi?
"Religion was invented when the first con man met the first fool."
- Mark Twain

Kultti on uskonto jolla on vähän seuraajia. Uskonto on kultti jolla on paljon seuraajia.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 32 578
  • Liked: 66590
Vs: 2015-11-27 Ministeri Lindström: Kotouttaminen on suuri haaste
« Vastaus #317 : 31.10.2019, 13:47:00 »
Lainaus
TEM on koonnut laajan tietopaketin maahanmuuton ja kotouttamisen nykytilasta.
Työ- ja elinkeinoministeriö  22.1.2019 13.26
Löytyy kokonaisuudessaan linkistä -> https://www.slideshare.net/TEM_esitykset/faktatietoa-maahanmuutosta-ja-kotouttamisesta

Työ- ja elinkeinoministeriö: Kasvua ja hyvinvointia maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikalla 29.1.2019

Otteita:

Lainaus
Kunnat suhtautuvat myönteisesti pakolaisten vastaanottoon: taustalla satsaukset rakenteiden ja osaamisen kehittämiseen

• Pakolaisten vastaanottoverkosto kaksinkertaistui vuoden 2015 jälkeen ja on pysynyt laajana.
• Pakolaisten vastaanottosopimus on edelleen noin 200 kunnalla.
• Turvapaikanhaun vähenemisen alle vuotta 2015 edeltäneelle tasolle myötä
kuntapaikoista on ylitarjontaa melkein kaikilla ELY-keskusalueilla.
• Kaikkiin kiintiöpakolaisten vastaanottoa toivoviin kuntiin ei riitä esimerkiksi koulutuksen
järjestämisen kannalta riittävän suurta ryhmää kiintiöpakolaisia.
• Kuntapaikkojen sijainti, prosessin kulku ja luvansaaneiden toiveet eivät kohtaa. Siksi
turvapaikanhakijoille kohdennettuja kuntapaikkoja jää myös käyttämättä.
• Vastaanottokeskuksista muutetaan kuntiin paljon itsenäisesti tai vastaanottokeskuksen
avustamana, jolloin muutto usein kohdistuu kasvukeskuksiin eikä kuntapaikkaa
tarjoaviin, usein pienempiin kuntiin.
• Kuntaan saapuvien pakolaisten määrän pienentyminen pakottaa osan kunnista purkamaan
rakenteita. Tämä voi johtaa osaamisen häviämiseen ja pidemmällä aikavälillä hankaloittaa
pakolaisten vastaanottoa.

Lainaus
Alueellinen segregaatio on Suomessa vielä maltillista, mutta vahvistunut suurimmissa kaupungeissa

• Asuinalueiden eriytyminen on yhteydessä tulotasoon.
• Maahanmuuttajat ovat keskimäärin pienituloisempia kuin kantaväestö, joten asuminen
eriytyy tulotason ohella myös etnisesti. Etnisen eriytymisen tausta on kuitenkin
tulotasoa moninaisempi.
• Maahanmuuttajat asettuvat usein asumaan alueille, joilla on edullisia vuokra-asuntoja.
Omistusasumisen osuus kasvaa kuitenkin maassa-asumisajan myötä.
• Lapsiperheillä asumisen etnistä eriytymistä on enemmän, kuin muilla
maahanmuuttajaryhmillä.
• Tämä näkyy mm. kouluissa. Esim. 11 %:ssa Helsingin suomenkielisistä
peruskouluissa oppilaista vähintään 40 % vieraskielisiä.
• Asuinalueiden etninen eriytyminen on Suomessa vielä vähäistä muihin Pohjoismaihin
verrattuna. Eriytymiskeskitys on kuitenkin vahvistunut suurimmilla kaupunkiseuduilla.
• Helsingissä alueellinen eriytyminen on vähäisempää kuin muissa pohjoismaisissa
pääkaupungeissa. Suomalais- ja ulkomaalaissyntyisten alueellinen eriytyminen on
kuitenkin Turussa voimakkaampaa kuin esim. Tampereella ja Helsingissä.
• Osin muita pohjoismaita pienempi eriytymiskehitys johtuu maahanmuuttajien
vähäisestä määrästä, osin aktiivisesta kaupunki- ja asuntopolitiikasta.

Lainaus
Miten eteenpäin?

• Globaali muuttoliikkeen kasvu on yksi aikamme megatrendeistä ja
monimuotoistaa myös Suomea
• Suomeen muutetaan hyvin eri syistä: vahvistettava eri maahanmuuttajaryhmien osallisuutta työelämässä, koulutuksessa ja muilla yhteiskunnan
aloilla sekä osaamisen hyödyntämistä kasvun tekijänä.
• Kotouttamiseen kannattaa panostaa, sillä mm. Sarvimäen ja Hämäläisen
(2016) tutkimuksen mukaan ansiotaso kasvoi ja sosiaaliturvaetuuksien
tarve väheni selvästi ensimmäisen kotoutumislain voimaantulon jälkeen.
• Suomen työikäisten määrä vähenee ja väestönlisäys tapahtuu
yksinomaan maahanmuuton kautta
• Ilman riittävää työvoiman maahanmuuttoa työvoiman tarjonta ja pitemmällä
aikavälillä työllisyys laskevat. Tällä on vaikutus kestävyysvajeeseen.
• Maassa jo olevat maahanmuuttajat ovat nuoria ja työikäisiä: työllisyyden
parantaminen on oleellista, erityisesti pakolaistaustaisten ja
maahanmuuttajanuorten ja -naisten osalta.

Lainaus
Miten eteenpäin?

• Maahanmuuttajat keskittyvät kasvukeskuksiin
• Eriytymisen ehkäiseminen on tärkeää erityisesti lasten ja nuorten
kannalta, sillä lapsuuden asuinalue vaikuttaa tutkimusten mukaan
tulevaisuuden valintoihin.
• Oleellista on panostaminen
• palveluiden saatavuuteen ja monipuolisuuteen
• mahdolliseen positiiviseen erityiskohteluun eriytymiskehityksessä pisimmällä olevilla alueilla, erityisesti kouluissa
(hyviä tuloksia saatu)
• kaupunkisuunnitteluun ja asuntopolitiikkaan, joissa on keskeistä
suunnitella asuinalueille eri kokoisia vuokra-, asumisoikeus- ja
omistusasuntoja ja hyvät liikenneyhteydet
• eri väestöryhmien vuoropuheluun, järjestöjen tukeen ja
osallisuuden eri muotoihin arjessa.

Lainaus
2. Suomi tarvitsee työvoiman maahanmuuttoa

Lainaus
EU:n ulkopuolelta muuttavien työperusteisten maahanmuuttajien määrä on kasvussa

• Vuonna 2017 Suomeen muutti työn perusteella lähes 11 000 henkilöä.
• Vuonna 2018 työperusteisesti muuttavien trendi on kääntynyt kasvuun
muutaman vuoden laskun jälkeen; kokonaismäärä noin 12 000 henkilöä.
• Kolmansista maista muuttavien trendi on kasvava, EU-kansalaisten laskeva.
• Kolmansien maiden kansalaisille myönnettiin vuonna 2017 n. 7 000
ensimmäistä oleskelulupaa työn perusteella (suurimmat kansalaisuudet
Ukraina, Intia, Venäjä, Kiina ja Yhdysvallat).
• Työn perusteella oleskelun rekisteröi 4000 EU-kansalaista (Viron kansalaisia
1 300).
• Yli puolet kolmansien maiden kansalaisista tuli suorittavan tason töihin,
erityisasiantuntijoita oli noin viidennes (erityisasiantuntijat pääosin Intiasta).
• Ilman erikseen kohdennettuja rekrytointitoimia Suomeen saapuva ulkomainen
työvoima tulee todennäköisesti jatkossakin yllä mainituilta alueilta.

Lainaus
Työperusteinen maahanmuutto vastaa yritysten rekrytointitarpeeseen

• Yritysten ulkomaisen työvoiman rekrytointitarpeeseen vaikuttavat erityisesti
suhdanteet ja osaavan työvoiman saatavuus Suomessa.
• Tällä hetkellä useilla alueilla ja toimialoilla on pulaa työntekijöistä. Arviot työvoiman
maahanmuuton tarpeesta liikkuvat noin 20 000 henkilössä vuositasolla riippuen ennen
kaikkea kotimaisen työvoiman saatavuudesta.
• Lounaisrannikon positiivisen rakennemuutoksen alueella vaje on 30 000 henkeä.
• Pk-yrityksistä lähes viidennes kokee työvoiman saatavuuden pahimmaksi
työllistämisen esteeksi.
• Mm. Teknologiateollisuus ry:n mukaan tarve on yli 50 000 uutta osaajaa vuoteen
2021 mennessä.
• Vertailuksi Ruotsissa työvoimaviranomaiset ovat arvioineet tulevien vuosien
työvoiman maahanmuuton tarpeen olevan yli 50 000 henkilöä/vuosi.
• Osaavan työvoiman saatavuuden epävarmuus vaikuttaa negatiivisesti yritysten
toimintaedellytyksiin ja laajemmin talouden kehitykseen.
• Useat yritykset ja alueet (ELY-keskusten katsaukset) ilmoittavat pulan osaavasta
työvoimasta kasvun esteeksi.
• Yritykset saattavat siirtää toimintojaan muihin maihin, paikata osaavan työvoiman
puutetta ulkomaisilla alihankkijoilla tai jättäytyä kokonaan kasvun tavoittelusta.

Lainaus
Työperusteinen maahanmuutto vahvistaa taloudellista huoltosuhdetta ja tukee työllisyysasteen nostotavoitetta

• Ulkomaisen työvoiman tarve kasvaa väestön ikääntymisen seurauksena.
• Työikäinen (15–64-v.) väestö vähenee Suomessa noin 40 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä.
• Työvoiman tarjonnan lasku vaikuttaa pitkällä aikavälillä työllisyyteen ja siten myös julkisen talouden
kestävyyteen. Pahimmillaan tämä aiheuttaa Suomen talouskasvun hidastumista tai pysähtymistä.
• Nettomaahanmuutto tasoittaa väestörakenteen vinoumaa, mutta julkisen talouden
kestävyysvajeen oikaisu vaatii työperusteisen maahanmuuton kasvattamista.
• Hyvinvointivaltion ylläpitoon vaaditaan nykyistä enemmän työllisiä.
• Pitkällä aikajänteellä myös uusien maahanmuuttajien jälkeläisten siirtyminen työllisiksi korjaa
vinoumaa.
• 75 % työllisyysasteen saavuttaminen edellyttää noin 150 000 hengen lisäystä työllisiin. Tämä
edellyttää paitsi
• työttömien määrän, etenkin rakenteellisen työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden erittäin
voimakasta alenemista,
• työvoiman ulkopuolisen väestön merkittävää siirtymää työvoimaan,
• työvoiman nykyistä parempaa osaamista,
• yritysten työvoimatarvetta ja työmarkkinoiden toimivuutta,
myös riittävää osaavan ulkomaisen työvoiman maahanmuuttoa riippuen em. kehityksestä

Lainaus
Työperusteinen maahanmuutto lisää talouden dynaamisuutta

• Ulkomainen työvoima vaikuttaa positiivisesti julkiseen talouteen:
• Uudet maahanmuuttajat kuluttavat ja kasvattavat kysyntää:
Mitä pysyvämmäksi maahanmuuttaja ajattelee muuton, sitä sitoutuneempi hän on
työnantajaansa ja tulevaisuuteensa kohdemaassa. Tällöin hän myös kuluttaa
ansaitsemansa tulot kohdemaan markkinoilla.
• Maahanmuuttajat kasvattavat myös tarjontaa ja synnyttävät uusia työpaikkoja:
Erityisesti palvelusektorille syntyy uusia työpaikkoja maahanmuuton kasvaessa.
• Maahanmuuttajat perustavat uusia yrityksiä ja tuovat uusia tuotteita, palveluita ja
innovaatioita kohdemaan markkinoille.
• Yritysten kansainvälistyminen sekä eritaustaisten ihmisten verkostoituminen
kasvattavat innovaatioiden määrä sekä kansainvälistä liiketoimintaa.
• Tutkimustiedon mukaan ulkomaisen työvoiman vaikutukset kohdemaan työmarkkinoilla
jo olevien työllisyyteen tai palkkoihin ovat vähäiset. Suomea koskevaa tutkimustietoa ei
juurikaan ole, ja kansainvälisten tutkimusten soveltaminen Suomen tilanteeseen ei ole
mutkatonta.

Lainaus
Yritykset tarvitsevat myös kansainvälisiä erityisosaajia

• Kansainvälisistä osaajista käydään kasvavaa globaalia kilpailua
• Investoinnit seuraavat osaajia: osaajien monipuolinen saatavuus on merkittävä syy
investoida alueelle.
• Kansainväliset osaajat lisäävät yritysten mahdollisuuksia kasvuun ja
kansainvälistymiseen sekä uusien kohdemarkkinoiden avaamiseen, samoin kuin
kauppaa kohde- ja lähtömaan välillä ja innovaatiotoiminnan dynaamisuutta.
• Suomi ei menesty kilpailussa tällä hetkellä ja menettää kansainvälisiä investointeja,
tänne jo tulleita osaajia ja kotimaisia huippuja sekä ulkomaisia merkittäviä virastoja ja
tutkimuslaitoksia, sillä työmarkkinat, korkeakoulut ja innovaatiotoiminta eivät ole riittävän
kansainväliset houkuttelemaan kv. osaajia.
• Suomi kohtaa aivovuotoa: korkeasti koulutettujen työntekijöiden (ml kotimaiset henkilöt)
maastamuuttoaste on huomattavasti korkeampi kuin yhtä pätevien ihmisten virta
Suomeen.
• Suomessa jo olevat kansainväliset osaajat (kuten valmistuvat ulkomaalaiset
korkeakouluopiskelijat) ovat alihyödynnetty potentiaali yritysten kasvussa ja
kansainvälistymisessä.
• Vuonna 2016 vuosi valmistumisen jälkeen korkeakoulusta valmistuneista 42 % oli
työllisiä, poismuutto vilkasta.
• Työpaikan ja yrityksen houkuttelevuuden lisäksi myös maahantuloprosessilla,
elinympäristöllä, yhteiskunnan ja työmarkkinoiden vastanottavuudella (myös puolisolle)
sekä palveluiden ja koulujen englanninkielisyydellä on ratkaiseva merkitys.

Lainaus
Miten eteenpäin?

1) Suomi tarvitsee työvoiman maahanmuuttoa vastatakseen sekä yritysten
työvoimatarpeisiin että taloudellisen huoltosuhteen ja kestävyysvajeen haasteisiin.
2) Suomi tarvitsee kansainvälisiä erityisosaajia edistämään innovaatiotoiminnan
vahvistumista ja kansainvälisyyttä, yritysten kasvua ja kansainvälistymistä, uusien
markkinoiden avaamista ja kv. investointien houkuttelua.
=> Asetetaan tavoitetaso riittävän korkealle. Ehdotus visioksi: Suomi paras paikka
osaajille.
• Päästäkseen tavoitteeseen Suomi tarvitsee hallinnonrajat ylittävän, kasvua tukevan
maahanmuuton strategisen näkemyksen ja toimenpiteet kv. osaajien rekrytoimiseksi,
houkuttelemiseksi ja pitämiseksi sekä työvoiman maahanmuuton edistämiseksi.
• Mukana tulee olla paitsi valtiolliset toimijat myös kunnat, elinkeinoelämä, yliopistot
ja muut relevantit tahot.
• Keskeiset kehittämiskohdat:
• työntekijöiden, erityisasiantuntijoiden, tutkijoiden ja opiskelijoiden
maahanmuuton säätelyn keventäminen
• ulkomaalaisten osaajien aktiivinen rekrytointi ja houkutteleminen
• palveluinfrastruktuurin parantaminen vastaamaan osaajan ja hänen
puolisonsa ja lastensa tarpeisiin
• työelämän avoimuuden ja monimuotoisuuden kehittäminen

Lainaus
Työmarkkina-asema on kantaväestöä selvästi heikompi, mutta paranee ajan myötä

• Maahanmuuttajien työttömyysaste noin kaksinkertainen kanta-väestöön nähden ja
työllisyysaste on noin 10–15 prosenttiyksikköä pienempi.
• Työllisyysastetta laskevat työttömyyden ohella:
• Koulutuksessa olo: moni maahanmuuttaja osallistuu aluksi
kotoutumiskoulutukseen ja jatkaa ammatilliseen ja muuhun koulutukseen.
• Naisten matala työllisyys: miesten työllisyysaste lähes sama kuin kantaväestön,
kun otetaan huomioon koulutusaste.
• Työelämän vastaanottavuus: syrjintä työmarkkinoilla todennettu
sokkotutkimuksilla. Myös verkostojen puute ja työnantajien tottumattomuus
palkata maahanmuuttajia.
• Suhdanteet: maahanmuuttajien työllisyys kantaväestöä herkempää
suhdannevaihtelulle.
• Työmarkkina- ja muut rakenteet: rakenteelliset työllistymisen esteet vaikuttavat
vahvasti myös maahanmuuttajien työllisyyteen.
• Maassa-asumisaika parantaa työllisyyttä merkittävästi, mutta ei kaikilla ryhmillä.
• Työllisyysaste alle viisi vuotta Suomessa asuneilla 56 % ja yli kymmenen vuotta
asuneilla 69 % (v. 2014).
• Kaikkien 20–64-vuotiaiden työllisyysaste 64 % (v. 2014).

Lainaus
Maahanmuuttajien työmarkkina-aseman erityispiirteitä: paljon samaa kuin nuorilla

• Määräaikaiset ja osa-aikaiset työsuhteet ovat maahanmuuttajilla yleisiä, samoin
epätyypilliset työajat ja vuorotyö.
• Ammattirakenne selittää osan eroista: ulkomaalaistaustaiset työllistyvät useammin
esim. palvelu- ja myyntityöhön.
• Määräaikais- ja osa-aikatyö tyypillisiä erityisesti kolmansista maista tulleilla
• Osa-aikatyön osuus suomalaisilla 13%, EU-kansalaisilla 12% ja kolmansien maiden
kansalaisilla 22% työllisistä
• Määräaikaistyön osalta suomalaisilla osuus 14%, EU-kansalaisilla 17% ja kolmansien
maiden kansalaisilla 26% työllisistä
• Osalla maahanmuuttajista on pysyviä vaikeuksia vakiinnuttaa paikkaansa työmarkkinoilla.
• Työpätkät ja työttömyys voivat vuorotella erityisesti työmarkkinauran alkuvaiheessa.
• Ansiotaso pysyy kantaväestöä heikompana.
• Alityöllisyys (henkilö haluaisi tehdä enemmän työtunteja kuin on tarjolla) ja piilotyöttömyys
(henkilö ei hae työtä koska ei usko työllistyvänsä) ovat maahanmuuttajilla yleisempiä kuin
kantaväestöllä.
• Pitkäaikaistyöttömyys on ulkomaalaisilla vähäisempää: Ulkomaalaisista työttömistä
työnhakijoista pitkäaikaistyöttömiä on 27% (vrt. suomalaisista 35 %).

Lainaus
Maahanmuuton syyllä on yhteys työllisyyteen

• Työn tai opiskelun perusteella Suomeen muuttaneiden työllisyys on hyvä. Työn
perusteella muuttaneiden työllisyysaste suomalaistaustaisia parempi.
• Pakolaistaustaisilla työllisyysaste muita ryhmiä alhaisempi. Työllisyysaste nousee
maassaoloajan myötä, mutta säilyy kuitenkin muuta väestöä matalampana myös
pitkällä aikavälillä. Pakolaisilla on keskimäärin kantaväestöä alempi koulutustaso ja
osalla traumakokemuksia, mitkä vaikuttavat työllistymiseen.

Lainaus
Kasvava määrä lapsia asuu monikulttuurisissa perheissä

• Vuonna 2017 Suomessa asui
127 000 lasta perheissä, joissa
vähintään toinen vanhempi oli
ulkomaalaistaustainen.
• Vuonna 2010 ulkomaalaistaustaisia
lapsia oli Suomessa noin 52 000,
vuonna 2017 yli 90 000.
• Alle 18-vuotiaissa ns. toinen
sukupolvi on määrällisesti
ensimmäistä maahanmuuttajasukupolvea suurempi.
• Toisen sukupolven ulkomaalaistaustaisten lasten lukumäärä ylitti
ensimmäisen sukupolven
lukumäärän vuonna 2004.

Lainaus
Suomessa maahanmuuttajien ja kantaväestön osaamiserot PISA-mittauksessa yksi OECD:n suurimmista

• Sekä 1. että 2. sukupolven
maahanmuuttajien osaamistaso on
perusopetuksessa kantaväestöä
heikompi.
• Myös koulutuksen päättäminen
peruskouluun on yleisempää ja
kokemus omasta terveydentilasta
heikompi kuin kantaväestön nuorilla.
• Yhdenvertaisuusongelmat
kohdentuvat erityisesti
perusopetuksen loppuvaiheessa
saapuneille.
• Etenkin vähemmän kehittyneistä
maista muuttaneet ja alemmasta
sosioekonomisesta taustasta tulevat
maahanmuuttajataustaiset lapset
ovat heikommassa asemassa.

Lainaus
Osallisuus on kotoutumisen ja yhdenvertaisuuden perusta

• Hyvät väestösuhteet ja maahanmuuttajien yhdenvertainen osallisuus yhteiskunnan eri
aloilla lisäävät yhteisöllistä ja yhteiskunnallista yhteenkuuluvuuden tunnetta, ja ovat siten
kotoutumisen perusta.
• Kotoutumislain mukaan kuntien kotouttamisohjelmien tulee sisältää hyvien etnisten
suhteiden ja väestöryhmien välisen vuoropuhelun edistämissuunnitelma, johon liittyy
maahanmuuttajien osallisuuden vahvistaminen.
• Hyvien väestösuhteiden politiikalla
• lisätään eri väestöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta, luottamusta ja positiivisia
asenteita, osallisuuden kokemuksia sekä turvallisuuden tunnetta
• vähennetään syrjintää, vihapuhetta ja -rikoksia sekä segregaatiota.
• Esteitä yhteiskunnalliselle osallistumiselle ovat mm. puutteet yhteiskuntatuntemuksessa,
kanssakäymisen puute valtaväestön kanssa, ennakkoluulot ja syrjintä.
• Esimerkiksi maahanmuuttajien äänestysaktiivisuus on pääsääntöisesti ollut matala,
ja aliedustus vaaleilla valituissa elimissä on selkeä. Osa maahanmuuttajista on
kuitenkin hyvinkin aktiivisia äänestäjinä, esim. somalit.
• Maahanmuuttajanuoret ja maahanmuuttajanaiset äänestävät kaikkein vähiten.

Lainaus
Moni kokee syrjintää, mikä heikentää luottamusta yhteiskuntaan

• Syrjintää esiintyy merkittävästi: Suomessa Saharan eteläpuolisesta Afrikasta
tulleista maahanmuuttajista ja heidän lapsistaan 60 % kokee tulleensa syrjityksi
etnisen tai maahanmuuttajataustansa vuoksi (EU vastausten keskiarvo 38 %).
(EU-Midis 2017).
• Syrjintä heikentää luottamusta:
• Luottamus yhteiskunnallisia toimijoita kohtaan oli Suomessa
maahanmuuttajien keskuudessa EU-Midis-tutkimuksen keskiarvoa
korkeampi.
• Luottamus on kuitenkin vähäisempää syrjintää kokeneiden kohdalla.
• Syrjintä vähentää samaistumista suomalaisuuteen:
• Enemmistön kielteinen suhtautuminen vähemmistön oman kulttuurin
säilyttämiseen vähentää samastumista suomalaiseen enemmistöön
(Mähönen, Jasinskaja-Lahti & Liebkind, 2011).
• Moninaiset identiteetit kuitenkin vahvistavat kotoutumista ja kuulumista
erilaisiin yhteisöihin.

Lainaus
Väestömäärän suhteutettuna maahanmuuttajat kantaväestöä useammin rikoksesta epäiltynä ja rikoksen uhrina

• Väestömäärän suhteutettuna maahanmuuttajat kantaväestöä useammin rikoksesta epäiltynä
• Suomessa asuvista ulkomaalaistaustaisista oli vuonna 2017 rikoksista epäiltynä 45 henkilöä 1 000
ulkomaalaistaustaista kohti (suomalaistaustaisilla 24/1000 as.). Suomessa asuvien ulkomaalaisten osuus kaikista
rikosepäillyistä oli 6% ja suomalaisten 94% (pl. liikennerikokset).
• Sosiodemografisten tekijöiden huomioiminen pienentää eroa kantaväestön ja ulkomaalaisten välillä, mutta ei poista
sitä.
• Lähi-idästä ja Afrikasta muuttaneet ovat väestömääräänsä suhteutettuna useammin sekä rikosten tekijöinä että
uhreina. Suhteutettu yliedustus koskee etenkin seksuaalirikoksia. Kuitenkin pieni osa, 0,5 %, näiden maiden
Suomessa asuvista kansalaisista oli epäiltynä seksuaalirikoksista v. 2017.
• Tilastojen osalta huomioitava, että lukumäärät vaihtelevat sen mukaan, mitä seurataan: epäilyjä vai tuomittuja,
rikoksiin syyllistyneiden henkilöiden vai rikosten määrää, ulkomaalaisia vai Suomessa asuvia ulkomaalaisia jne.
• Myös riski joutua rikoksen uhriksi on maahanmuuttajilla kantaväestöä korkeampi
• Suomessa asuvien ulkomaalaisten riski joutua esim. pahoinpitelyrikoksen uhriksi oli vuosina 2010–2011 kaksi ja
puoli -kertainen kantaväestön riskiin nähden.
• Viharikollisuuden määrä on tasoittunut vuoden 2015 kasvupiikin jälkeen, mutta on edelleen pidemmän aikavälin
tason yläpuolella.
• Uskontoon tai vakaumukseen kohdistuvien viharikosten määrä kuitenkin kasvoi 58 % verrattuna edelliseen vuoteen.
• Maahanmuuttajien rikollisuuden taustatekijöitä ei ole tutkittu Suomessa. Yleisessä kriminologisessa teoriassa
rikollisuudelle altistavia tekijöitä voivat olla
• Sosiaalisen ympäristön tekijät: esim. sosiaalinen huono-osaisuus, sosiaalisen kontrollin puute, (irrallisuus
sosiaalista instituutioista, kuten koulutus, työelämä, perhe) sekä kaupunkimainen asuinkuntatyyppi
• Henkilön taustaan ja kokemuksiin liittyvät tekijät : irrallisuus, väkivalta, traumat
• Yksilölliset tekijät: alhainen itsekontrolli, aggressiivisuus, impulsiivisuus ja päihdehakuisuus

Lainaus
Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset ovat moniulotteisia

• STM selvitys 2017: Maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista ei ole mahdollista esittää
yhtä lukua, jota voitaisiin pitää maahanmuuton taloudellisena vaikutuksena Suomelle.
• Kokonaistaloudellisten ja välillisten vaikutusten mittaaminen samoin kuin elinkaaren
ajalta tapahtuvan julkisen vaikutuksen analysointi haasteellista.
• Yleisesti on tarkasteltu välittömiä vaikutuksia (verot, tulonsiirrot ja palveluiden
kustannukset) poikkileikkaustietona, mikä on suppea tarkastelukanta ja tuottaa tietoa
rajallisesti.
• Poikkileikkaustieto ei ota huomioon elinkaarikustannuksia, joissa alkupään
kustannuksista on useimmiten vastannut jokin toinen maa, eikä maahanmuuton
välillisiä kasvua tuottavia ja kokonaistaloudellisia vaikutuksia.
• Eri mittaustavat tuottavat hyvin erilaisia tuloksia.
• Tiedetään kuitenkin olemassa olevan tutkimustietoon perustuen, että maahanmuuton
vaikutukset julkiseen talouteen ovat todennäköisesti hyvin pieniä, vaikkakaan eivät
välttämättä mitättömiä.
• Ei tarkoita, etteikö taloudellisiin vaikutuksiin olisi tarpeen kiinnittää huomiota.
• Tarvitaan lisää tutkimustietoa, joka lisää tietopohjaa kehitystrendeistä sekä
erityishuomiota vaativista ryhmistä, jotta toimenpiteitä voidaan kohdistaa oikein.
• Kantaväestön osalta pääasialliset julkisen talouden kustannukset syntyvät lapsiin,
nuoriin ja vanhuksiin kohdistuvista toimenpiteistä, maahanmuuttajien kohdalla
pääasialliset kustannukset syntyvät työttömyyteen liittyvistä toimenpiteistä.
• Kotouttamistoimenpiteet vaikuttavat onnistuessaan maahanmuuttajien taloudelliseen
vaikutukseen erittäin kustannustehokkaasti -> tästä laajasti tutkimusnäyttöä
Suomesta ja ulkomailta.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

ISO

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 134
  • Liked: 18796
  • Persuhtava keskustelija
Vs: 2015-11-27 Ministeri Lindström: Kotouttaminen on suuri haaste
« Vastaus #318 : 31.10.2019, 13:52:31 »
Ministeri Lindströmistä ei ollakaan saatu kuulla aikoihin mitään.

Kovin on hiljaista pitänyt viime vaalien jälkeen, oliskohan jo katumus päässyt iskemään, ja ymmärrys siitä miten tulikaan kusetetuksi perinpohjaisesti sekä suuren gurun timppa soinin taholta, että hallituskumppanienkin taholta.

No, niin sitä mies makaa kun on mennyt petaamaan, että siinähän sitä nyt sitten vaan kurkkii verhojen raosta ulos miltä päivä näyttää.

En sillä lailla tunne sääliä, koska petturi ja loikkari.
Syyrialainen Nesrin, 20, kertoo:
Hänen mukaansa häirinnältä voi arabikulttuurissa välttyä, jos ei puhu miehille ja välttää kaikenlaista kontaktia, ”merkkien antamista”.

Roope2

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 470
  • Liked: 3998
Vs: 2015-11-27 Ministeri Lindström: Kotouttaminen on suuri haaste
« Vastaus #319 : 01.11.2019, 04:32:56 »

En sillä lailla tunne sääliä, koska petturi ja loikkari.



Minä tunnen pikkuisen sääliä Pihviä kohtaan, kun raukka ei edes ymmärtänyt, että oikeus- ja työministerin yhdistettyjä tehtäviä ei millään eväillä hoida yksi mies.