Ministeriön tasa-arvoyksikössä työskentelee 18 naista ja 0 miestä – tässä syy
Yksikön johtajan Tanja Auvisen mukaan pätevien miesten löytäminen virkoihin on osoittautunut käytännössä mahdottomaksi.
Tämän tasa-arvoyksikön tehtäviin kuuluu muun muassa valmistella ja kehittää hallituksen tasa-arvopolitiikkaa ja -lainsäädäntöä sekä edistää sukupuolten valtavirtaistamista valtionhallinnossa.
Yksikössä työskentelee 18 ihmistä, mutta joukossa ei ole yhtään miestä. Näin ristiriitaa kommentoi yksikön johtaja Tanja Auvinen:
– Totta kai me palkkaisimme mielellään miehiä, se on selvä asia. Olisi hyvä, että meillä olisi täällä töissä niin naisia kuin miehiäkin – kaikkia sukupuolia oikeastaan. Tilanne on vain se, että tänne hakevista selkeä valtaosa on naisia. Varsinkin viime aikoina pätevimmät hakijat ovat olleet poikkeuksetta naisia.
– Tunnistamme haasteen ja katsomme aina läpi mieshakijat tarkasti, mutta emme voi nimittää miestä ohi pätevämmän naishakijan. Se olisi lainvastaista.
Varsin heppoisasti päätyivät tuohon loppukaneettiin, että he vain noudattavat lakia ja naiset nyt vain ovat paljon pätevämpiä. Tasa-arvoyksikkö kuitenkin on puuttunut näihin määrityksiin, antaa lausuntonsa jos lakimuutokset eivät heitä miellytä. Nyt heiltä ei mitään ehdotusta miten alatason koulutuksessa voitaisiin asiaan kiinnittää huomiota. Tuo vaikuttaa selkeältä esimerkiltä norsunluutornissa olevista oikeamielisistä ylimmästä auktoriteetista.
Eli että tunnistavat haasteen ja katsovat mieshakijat tarkasti. Mutta sitten lopetetaan. Ei johtopäätöksiä jatkosta tai analyysia miten tähän on tultu. Oliko tämä alkuperäinen tavoite että yksikössä on vain samanmielisiä naisia, jotka samassa kuplassa ovat 100 % kaikista samaa mieltä? Jos alkuperäinen tavoite ei ollut tuo, niin miten siihen on tultu? Mikä meni vikaan vai onko tavoitetta muutettu?
Olisiko tässä syytä miettiä erilliskampanjaa miesten houkuttelemiseksi tasa-arvoyksikköönne?
– Olemme miettineet sosiaali- ja terveysministeriössä tätä monimuotoisuutta ylipäänsä, mutta emme voi tasa-arvoyksikössä lähteä tekemään omaa rekrytointikampanjaa.
Tässäkin vastauksessa viitataan että yksin eivät voi tehdä mitään. Mutta yksinhän ovat tuon ongelman itselleen tehneet. Siis ongelman jota he eivät edes näe ongelmana vaan ilmeisesti luontaisena kehityksenä. Jos itse eivät voi tehdä mitään, niin voisivatko ehdottaa että joku ulkopuolinen heidän kuplansa ulkopuolelta voisi nähdä ongelmakohdat paremmin?
Minä tiedän mistä tämä johtuu. Ja kerron yksinkertaisesti. Tuo tasa-arvo yksikön johtaja Tanja Auvinen vieläpä sitä kysyy: "mutta toivoisin, että ihmiset pysähtyisivät tarkastelemaan laajemmin näitä rakenteita".
Syynä tähän on naisten ajattelu. Se on yhteisöllisempää. Naisia sanotaan sosiaalisemmaksi, mutta se johtuu siitä, että he muuttavat omaa ajatteluaan yhteisönsä, kuplansa, mukaisesti nopeammin. Tämä ei koske kaikkia naisia. Ne naiset, joilla on ymmärrystä, tietävät että tässä kuplassa toimitaan näin. Sitten kuplan ulkopuolella palataan normaaliajatteluun. Jos kuplan ulkopuolellakin on vain samanlaista tasa-arvoajattelua, niin sitten jokainen alkaa vähitellen toimimaan niin ja fanaattisuudesta tuleekin uusi normaali. Siksi ihminen on sopeutunut ympäri maapallon erilaisiin uskonnollisiin, hallintoihin ja kulttuurisiin tapoihin, koska lapsi voidaan muokana sellaiseksi. Ihmisen sisimmän kanssa ristiriitaisissa kulttuureissa ensin se aina kuitenkin vaatii, että läpsen oma tahto ja omatunto tukahdutetaan kokonaan ja hän alkaa elää vain yhteisössä. Tällainen ihminen ei enää ole yksilö. Et Sinä, lukijani, voi olla yksilö, jos et suostu edes lukemaan kritiikkiä siitä, että Sinut on aivopesty ja saatu luopumaan omista tunteistasi. Tämä kuplaantuminen tapahtuu myös pojille ja miehille, etenkin kun se aloitetaan heti 1-vuotiaille lapsille ja eristetään heidät kuplan ulkopuolisista asioista.
Ihmistä sanotaan laumaeläimeksi. Ihmiset haluavat olla erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä. Mutta ihminen ei vaikuta haluavat elää suurissa laumoissa ilman aivopesua. Ihminen on asunut pienissä heimoissa ja perheyksiköissä. Isä, äiti, isovanhemmat, lapset, sillä tavalla on menty vuosituhansia. Vaeltavat heimotkin ovat yön yhdessä, eivät vapaasti lauman seassa. Ihminen saadaan täydelliseksi lauma eläimeksi, kuplaihmiseksi, kun hän elää lapsuuden tiukassa fanaattisessa kuplassa. Silloin hänellä ei enää ole kuplan sisä- ja ulkopuolta, on vain kupla joka kattaa koko maailman. Se siis laajenee ja muut kuplat sulautuvat yhtenäiseksi kuplaksi vaikka niissä olisi merkittäviä ristiriitaisuuksia keskenään. Jos joku on eri mieltä kuplan kanssa, niin sen täytyy muuttua kuplan mukaiseksi tai se eristetään ja se eristää itse itsensä. Tämä tekee kuplaihmisistä fanaattisia. Tällaisista on helppo tehdä diagnoosi. On varmaa että tuo sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva tasa-arvoyksikkö on tällainen fanaattinen, fasistinen, totalitaristien kupla, jossa yksilöitä ei ole vaan on vain aivopestyjen yhteinen fanaattinen mielipide.
Historia on osoittanut, että miehet ja naiset ovat yhtyneet, tehneet lapsia ja näin sukupolvet ovat selvinneet. Miehet ja naiset ovat erilaisia. Se on ihmisessä syvällä. Se tekee meistä ihmisiä. Että olemme erilaisia. Omia tuntemuksia. Sinun pitäisi tuntea omia tunteita. Silloin voimme olla eri mieltä ja nähdä asioita eri kanteilta, saada siihen uusia näkökulmiä. Jos olemme samaa mieltä, kuten aina nuo naisryhmät näköjään vääjämättä kuplaantuvat, silloin meistä tulee vain passiivisia virran mukana kulkevia. Mielenterveysongelmat tulevat siitä, kun jokin ihmisen sisin sanoo että pakene kuplasta, mutta et edes havaitse olevasi kuplassa. Ajattele millaiseksi tuo tasa-arvoyksikkö on mennyt, sitten mieti poikkeaako oma mielipiteesi kuplasi mielipiteestä? Pystytkö edes esittämään kysymystä, onko kuplasi määritelmä siis se oikea jonka ristiriitaisuutta et saa loogisesti kritisoida?
Korjausliike vaatii että antakaa lasten olla lapsia. Tyttöjen tyttöjä. Poikien poikia. Olla samanikäisten tyttöjen ja poikien kanssa, muodostaa omia mielipiteitä niistä ja muista ihmisistä. Älkää tehdä lapsistanne aikuisia, antakaa heidän kasvaa omaa tahtiaan aikuisiksi.
Lasten kasvatuksessa on virhe. Ja se on äidit jotka kilpailevat siitä, että oma lapsi on kehitystään edellä. Ja tavoitteena että 16-vuotiaana se huutaa ilmastonsuojelun puolesta koska tajuaa asiat paremmat ja osaa pelastaa maailman. Se ei mene noin. 16-vuotias tietää uusia asioita ja maailman muuttuessa tulee helposti tunne, että hänen ymmärrys riittää kaikkeen paremmin. Aivopestyjen aikuisten lapset tuntuvat viisaammilta, koska aikuisten oma ymmärrys on tukahdutettu. Heillä on kuitenkin jokin ymmärrys omien voimien rajallisuudesta. Nuorilla tuo rajallisuus katoaa kun saa vain selkääntaputuksia, että olet taitava. Lopulta niistä tulee fanaattisia tasa-arvoyksikön johtajia, jotka norsunluutornissa kuplassaan elävänä todella luulevat korjaavansa asioita vaikka saavat kaiken tuhoutumaan.
Lapsi heti konttaamaan opittuaan on valmis lähtemään konttaamaan pitkin maita ja mantuja. Laumaihminen voi olla, mutta selvästi haluaa myös tutustua kuplansa ulkopuolelle. Kun tämä toistuvasti estetään, lapsesta tulee ensin akuutisti apaattinen, sitten pysyvästi autisti tai adhd. Vain koska lapselta riistetään vuosimiljoonia tapahtunut halu tutustua kuplan ulkopuolisiin asioihin omaan tahtiinsa. Jos lapsi on laumaihminen, niin ei se ainakaan ilmene haluna elää äidin kanssa laumassa. Joskus näkee äidin repivän hiekkalaatikolta huutavaa kakaraa kotiin. Ei vaikuta lapsella olevan suurta himoa ja kiirettä palata kotipesäänsä. Ruoka-aikaan ja yöpuulle menoa varten asia on eri, mutta ei vaikuta että ihmisen luontaiseen käytökseen kuuluisi tiivis yhteisöelo tiiviissä kuplassa. Tämä vaikuttaa enemmän aivopesun tuotolta, jonka lähtökohta edellyttää että lapsen oma tahto nujerretaan. Eli jos lapsi haluaa mennä metsään kävelemään, niin koska muu ryhmä ei halua, niin hän ei saa mennä yksin. Suomessa perinteisesti tuon pystyi tekemään, silloin lapsista pystyi kehittymään ymmärtäväisiä reilu-meiniki -ihmisiä. Nyt vallalla on näitä tasa-arvosta puhuvia. Mutta ei ihminen voi olla toisen kanssa tasa-arvoinen, jos heidän mieltymiykset ja ajatukset ovat erilaisia. Tasa-arvo ja yksilön oikeudet eivät ole yhteensovitettavia. Kun tasa-arvoa aletaan yhä fanaattisemmin soveltaa, niin se sotii fanaattisemmin yksilönoikeuksia vastaan. Siten se hajottaa lakien legitimiteetin, kun tasa-arvosta päättää vain yhden fanaattisen ryhmän edustaja. Ja naiset ryhmänä on fanaattinen ryhmä. Kun yksilö sanoo mielipiteensä, niin se on oma, ei ryhmän. Kun mies sanoo mielipiteensä, ei hän sano että miesten oikeudet täytyy huomioida, sillä silloin hän edustaisi koko ryhmää eikä olisi yksilö. Mutta ei sellaista yhtenäisesti ajattelevaa ryhmää ole kuin miehet. Eikä sellaista naisryhmää vaikka tasa-arvonaiset luulevat. He uskovat että osa naisista on aivopesty kun pitävät miehiä ja naisia erilaisina, joilla on erilaisia mieltymyksiä, kuten selleisia, että miesten ja naisten välillä on joskus erilaisia tuntemuksia ja jännitteitä, joita ei ikinä ole saman sukupuolen joukon kanssa.
Tätä tekstiä taas tuntuu tulevan. Tämää on niin selkeää ja samalla kirjoittaessa oma ajatteluni selkiytyy. Voin mielellä keskustella sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimivan tasa-arvoyksikön kanssa lisää joko tällä keskustelupalstalla tai missä tahansa. Saataisiin asioihin vähitellen korjausta.
Loppukaneettina haluan vielä sanoa. Televisiossa näkee välillä pikkulapsia jotka viskovat pehmolelun pois. Ruokaillessa tekevät samoin. Siihen on lasten ruokatarjottimia, joihin lelut kiinnitetään narulla, etteivät ne putoa lattialle. Tuo pehmolelun poisviskaus näyttää minusta siltä, että lapsi haluaa sen sijaan olla aidon ihmisen kanssa. Siksi hän viskaa sen pois. Ja ruokaillessa keskittyä syömiseen ja muihin ihmisiin, ei pehmoleluihin. Pikkulapsia televisiossa yritetään saada lusikasta syömään. Tämä vaikuttaa oudolta. Lapsethan tunkevat pieninä kaiken suuhunsa, ilmeisesti jokin evoluution tulos, että selvitetään mitä voi syödä. Ei lapsen ominaisuuksissa voi olla selllaista, että lapsi pitäisi houkutella syömään. Tuo houkuttelu viittaa siihen, että lapsi on ensin opetettu, että ilman äidin valvontaa suuhun ei laiteta mitään. Nämä kaikki viittaavat siihen, että äidit aivan liian fanaattisesti noudattavat sikäli oikeita ohjeita. Eli ohjeet vaikka ovat oikeita, naisilla niiden noudattaminen menee täysin fanaattiseksi. Kuten tasa-arvo yksiköissä. Miehetkin voivat joukossa tehdä hulluja asioita. Mutta tuo täysin fanaattinen hulluus tulee näköjään säännöllisesti, kun täysin kupliintuneet naisryhmät pääset toteuttamaan itseään yhä tiiviimmin hallitsemaan niin, että erimieliset syrjäytetään yhtä täysin kuin omaa fanaattista ajattelua kannatetaan.
