https://yle.fi/a/74-20016956Miehet kävelivät kadulla Irene Naakkaa päin – sitten hän lopetti väistämisen ja kannustaa nyt naisia pitämään kiinni omasta tilastaan
En ole naakka, vaan kääkkä, eli keski-ikäinen mies ja olen omista kokemuksistani täällä jo vuosia sitten kertonutkin, mitä tulee päällekävelemiseen.
Jos Naakka luulee, että vain naisia päin kävellään, voin kertoa, että myös miehiä päin kävellään. Sitä tekevät niin naiset kuin miehetkin. Pahimmat miehen päällekävelijät omien havaintojeni mukaan ovat:
1. Ulkomaalainen mies
2. Ulkomaalainen nainen
3. Suomalainen mies
4. Suomalainen nainen
Kehitysmaalaiseen kulttuuriin tuntuu kuuluvan tilan valtaaminen, mitä voidaan toteuttaa vaikka 'vääräuskoisen' päälle kävelemällä. Pyrin tavallisesti kävelemään tilan oikeassa laidassa niin, että vastaantulevilla on oma, itsestään katsoen oikealla sijaitseva tilansa kulkea. En yleensä kulje keskellä käytävää.
Siitä huolimatta eritoten kehitysmaalaiset ottavat jo kaukaa kurssin minua kohti kävelläkseen päälle, vaikka tilaa olisi väistääkin. Itse jo olen väistänyt kulkemalla oikeaa puolta, mutta nämä jättävät oman tilansa käyttämättä ja väkisin haluavat käyttää minun tilaani. Kyseessä ei voine olla muu kuin tahallinen toiminta, jolla pyritään osoittamaan omaa valtaa ja tilanhallintaa. Kehitysmaalaiselle naiselle tuntuu olevan erittäin herkullista saada suomalainen mies väistämään, koska heidän omassa kulttuurissaan mies ei milloinkaan väistä heitä, vaan kohtelee naisia kuin tiskirättiä, jolla on juuri pyyhitty vuohen perse. Suomalainen mies on helppo kohde, koska suomalainen mies arvostaa naisia ja herrasmiehenä väistää heitä.
Noiden kehitysmaalaisten naisten kanssa ei kyse ole enää normaalista väistämisestä, vaan nuo naiset tahallaan yrittävät törmätä suomalaisiin miehiin tai ainakin saada heidät väistämään näyttääkseen valtaansa ja ylemmyyttään. Kerrankin Itiksessä tuli vastaan lauma kaapuakkoja koko käytävän leveydeltä. Kävelin oikealle puolen tehden tilaa vastaantulijoille. Silti kaapuakat levittäytyivät siten, että minun olisi ollut kiivettävä seinälle väistääkseni heitä, ne vain tulivat päälle. Kun huomasin, että ne nimenomaan hakevat törmäystä, jatkoin oman kävelylinjani pitämistä ja juuri ennen törmäystä jännitin olkapäideni lihakset. Akka iskeytyi olkapäähäni, horjahti hieman ja kiljaisi. Jatkoin eleettömästi matkaani, enhän ollut tehnyt mitään muuta kuin puolustin fyysistä koskemattomuuttani törkeältä ja rasistiselta hyökkäykseltä.
Sen jälkeen keksin tavan, jolla kukaan ei koskaan saisi minua väistämään. Ja se toimii. Kun huomaan, että joku on väkisin tulossa päälle, pysähdyn paikoilleni. Olen siinä katsovinani näyteikkunaa, vilkaisevani puhelinta tai penkovani taskujani. Näinä vuosina ei vielä kukaan ole ollut niin röyhkeä, että olisi törmännyt paikallaan olevaan ihmiseen - eivät edes kehitysmaalaiset naiset ja miehet, koska se kai voitaisiin tulkita suoraksi hyökkäykseksi eikä vahingoksi, jopa kai lieväksi pahoipitelyksi, jos paikallaanseisova vaikka saisi mustelman tai horjahtaisi nurin.
En kyllä yhtään ihmettele, että kehitysmaalaiset ovat pahimpia päällekävelijöitä, koska me olemme 'kotouttaneet' heidät ajattelemaan, että me olemme alempiarvoisia ja meidän tehtävämme on pyytää heiltä anteeksi. Me joustamme aina ja näemme vikaa vain itsessämme. Ei voine odottaa, että kehitysmaalaiset - joilla muutoinkin on surkea itsereflektio - alkavat yhä voimakkaammin ajatella, että me valkoiset suomalaiset olemme heihin nähden ali-ihmisiä ja heidän orjiaan, joilla ei ole muuta tehtävää kuin väistää, kumarrella, maksaa ja pyytää anteeksi.
