Itse asiassa yksikään ehdottamistani toimenpiteistä ei nähdäkseni rajoita maassa asuvien musliminaisten itsemääräämisoikeutta.
Ihminen X haluaa, että häntä koskeva riita-asiaa puidaan tribunaalissa Y, johon myös hänen kiistakumppaninsa suostuu. Jos laki tämän estää, niin kyllä tuo minusta itsemääräämisoikeuden rajoitukselta vaikuttaa.
Yleisellä tasolla kuitenkin huomauttaisin, että siinä on usein paljonkin tolkkua, että uhrataan hieman asiaa X, jotta asiaa X voidaan suojella. Mietipä vaikka rokotteita, parhainpana esimerkkinä varmaankin isorokkorokotus, joka hyvin usein aiheutti lievän, mutta hyvin epämukavan sairauden, ja joskus hyvin harvoin saattoi jopa olla tappava. Oliko siinä tolkkua vai ei, että ihmisten terveyttä vahingoitettiin, jotta ihmisten terveyttä voitiin suojella?
Minusta oikeus sairastaa isorokko ja uskonvapaus ovat aika lailla erilaisia oikeuksia. Kukaan ei halunne sairastaa isorokkoa ja silloin tuo kaikkien rokotus on järkevä keino siitä eroon pääsemiseen, koska sen vapaaehtoiseksi jättäminen johtaa vapaamatkustukseen ja sitä kautta siihen, ettei kukaan ota rokotusta.
Uskonnon valinnan kohdalla ei näin ole. Tai siis ainakaan virallisesti ei ole. Toki minulla on omat mielipiteeni siitä, että uskonnot ovat turhia ja niistä pitäisi päästä eroon, mutta todennäköisesti en ensinnäkään jaa tätä käsitystä kansan enemmistön kanssa ja toiseksi pakolla uskonnon pois juurimisesta seuraa todennäköisesti enemmän hallaa kuin siitä, että joihinkin uskontoihin liittyy negatiivisia piirteitä. Kunhan nyt pääsisimme edes siihen, että valtio ja kirkko erotettaisiin toisistaan...
Jos siis hyväksytään uskonvapaus eli se, että ihmiset saavat uskoa mihin tahansa älyttömyyksiin ja toteuttaa uskonsa kautta elämäänsä haluamallaan tavoin kunhan ei vahingoita muita, niin sitten en todellakaan näe oikein sopivana, että jos yksi näistä tavoista toteuttaa uskontoaan on se, että riita-asioita puidaan sharia-tribunaalissa, niin tämä sitten kielletään, koska siitähän ei ole haittaa kellekään uskonnon ulkopuoliselle ja uskonnon harjoittajat itse ovat siihen vapaaehtoisesti suostuneet.
Miten tarkalleen ottaen aiot valvoa sulkeutuneiden yhteisöjen sisällä tapahtuvaa pakotusta ja uhkailua? Hyvin harva tulee noista kertomaan poliisille, vaikka mentäisiin suoranaiseen väkivaltaan asti.
Tämä sama ongelmahan koskee perheväkivaltaa yleisestikin. Sinällään tässä ei ole mitään uutta. Periaatteessa käytettävät keinotkin voivat olla samoja. Jos sairaalaan tulee hakattu nainen, niin tästä on hyvä ottaa yhteyttä sosiaaliviranomaisiin johtui hakkaaminen perheväkivallasta tai uskonnollisen yhteisön painostuksesta.
Mutta oleellinen pointti tässä on se, että ongelma on tuo pakotus, ei niinkään se, että yhteisöön vapaaehtoisesti liittyneet ja sen sääntöihin sitoutuneet saavat sitten niiden sääntöjen mukaisesti ratkoa riitojaan.
Tarvittaisiin jotain aktiivista tarkkailua. Kamerat joka kämppään? Ja miten suhtaudutaan siihen, että muslimitytöt sosialisoidaan pienestä pitäen uskomaan siihen, että naisten pitää olla nöyriä miesten edessä, ja että räikeän epätasa-arvoista shariaa tulee arvostaa, tai ongelmia tulee jossain muodossa?
Tähän uskontoon jo lapsena ottamiseen olen jo muualla kirjoittanutkin. Minusta ensimmäinen askel olisi se, että kouluista lopetettaisiin tunnustuksellinen uskonopetus ja se korvattaisiin uskontotiedolla tms. Seuraava askel olisi se, että alaikäinen (tai sanotaan alle 15-vuotias) ei voi olla uskonnollisen yhteisön jäsen. Todennäköisesti lapset eivät voi nykyisin kuulua poliittiseen puolueeseenkaan, joten siltä osin tässä ei olisi mitään ihmeellistä. Täysikäiseksi tullessaan jokainen saisi sitten valita uskontonsa tai jäädä uskontojen ulkopuolelle.
Sille, että vanhemmat nykyisin aivopesevät lapsiaan johonkin uskontoon ei voi tehdä oikeastaan yhtään mitään. Tämä on valitettavaa, mutta pahempi tilanne olisi minusta yhteiskunta, joka ottaisi lapset huostaan, jos osoittautuisi, että vanhemmat ovat koittaneet opettaa heille uskontonsa mukaisia asioita. Se, että nykyisin pakollisessa peruskoulussa opetettaisiin uskonnoista neutraalisti (eikä siis tunnustuksellisesti) auttaisi ainakin jossain määrin murtamaan tuota vanhempien mahdollisuutta aivopestä lapsiaan.
Mitään kukkisorganisaatioita ei tarvita, ja sanon nyt vielä kerran, että nykytilanne on sinänsä ihan ok, vaikka ongelmansa siinä onkin. Korkeintaan siihen voisi puuttua, että islamilaisen lain puutteessa harjoitetaan ilmeisesti jonkin verran moniavioisuutta, ja "yksinhuoltajaäidit" nostavat korkeampia yhteiskunnan tukia, vaikka oman ja sosiaalisen piirinsä vakaan näkemyksen mukaan ovatkin naimisissa.
Periaatetasolla en näe moniavioisuudessakaan mitään erityisen pahaa. Siis niin kauan, kun kaikki avioliiton osapuolet ovat siinä vapaaehtoisesti. Avioliittohan on vain sopimus ihmisten välillä. Kun homoliitotkin on nyt sallittuja ja toisaalta avoliitossa lasten hankkiminen on sosiaalisesti hyväksyttyä, ei avioliitolla ole edes perinteisen perheen ylläpitäjän roolia. Sosiaaliturvajärjestelmä on sitten asia erikseen ja nykyisin siinä voi moni muukin kikkailla sillä onko oikeasti yhdessä vai erikseen jonkun toisen kanssa. Tässä ei minusta ole mitään järkeä, siinä olet oikeassa.
Tarkoitan virallistamisella sitä, että valtion tuomioistuimet voivat tehdä sharia-tuomioistuinten päätöksistä lainvoimaisia yksinkertaisesti leimaamalla ne. Suomessahan näin ei ole, vaan sharia-istuinten päätökset voi viedä halutessaan myöhemmin oikeuteen, eikä niitä käsitellä minään jo päätettyinä juttuina.
No, mitä muuta tässä tarvittaisiin, jos molemmat osapuolet muutenkin hyväksyvät sharia-tuomioistuimen päätökset?
Sovittelevia ratkaisuja tekevissä tahoissa X on eroja. Jotkut valtio myöntää tarpeeksi asiantunteviksi ja tasapuolisiksi tekemään lain henkeä noudattavia sovitteluratkaisuja oikeusjärjestelmälle, toisia ei.
Laissa ei ole mitään "henkeä" avoliiton purkamisesta. Avoliiton voi purkaa ihan miten ihmiset sen vain haluavatkin. Ja lain silmissähän tuo islamilainen avioliitto on juuri avoliitto, enkä näe mitään erityistä syytä, että jos ihmiset välttämättä haluavat purkaa sen tuollaisen mahdollisesti epätasa-arvoisen sharia-tuomioistuimen kautta, niin sitten purkakoot. Haluatko, että kaikki avoliittojen purut Suomessa pannaan johonkin syyniin, ettei niissä vaan ole käytetty jotain sovittelijaa, joka ei ole tasapuolinen?
Entä sitten lailliset tahot, jotka toistuvasti tekevät päätöksiä, jotka ovat räikeän epätasa-arvoisia? Tästähän ainakin Britanniassa Fathers for Justice järjestö on pitänyt melua. Minusta tämä on paljon suurempi epäkohta yhteiskunnassa kuin se, että tällaiset vapaaehtoiset sovitteluelimet tekisivät epätasa-arvoisia päätöksiä, koska niiden alaisuuteenhan ei kenenkään ole pakko alistua, jos ei halua.
Jossain määrin totta, mutta irrelevanttia. Suurempi paha ei oikeuta pienempää. Ja edelleen on varsin naiivia uskoa, etteikö yhteisöjen paine etenkin Isossa-Britanniassa olisi musliminaisia kohtaan jopa suurempi kuin oikeusjärjestelmän paine muille.
En tarkoittanut, että suurempi paha oikeuttaisi pienempää pahaa, vaan sitä, että jos pidetään tasa-arvon nimissä melua siitä pienemmästä pahasta eikä suuremmasta, niin herää epäilys, että oikeasti se tasa-arvo onkin vain keppihevonen muiden tavoitteiden ajamiseen.
Tuohon lopun väitteeseen näkisin mielelläni jotain todisteitakin. Jos tuohon väitteeseen uskomattomuus on "naivia", niin ei liene mitenkään vaikea sitä myös osoittaa.
