Kirjoittaja Aihe: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka  (Luettu 82557 kertaa)

Lasse

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 328
  • Liked: 6717
  • Burn
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #30 : 09.01.2016, 15:26:14 »
MV-lehdessä oli hyvä juttu äskettäin :

Lainaus
Moraali ja abstrakti ajattelu – Miten afrikkalaiset eroavat länsimaalaisista
http://mvlehti.net/2016/01/07/moraali-ja-abstrakti-ajattelu-miten-afrikkalaiset-eroavat-lansimaalaisista/

Mutta niin, en kyllä Afrikkalaisten maahanmuuttoa suosittelisi ellei kyseessä ole ns. pisara merestä tyylistä rusinoita pullista poimintaa.

Hieno suomennos NeverCryWolfilta. Nopean haun perusteella ei näytä vaikuttavan (vielä) Hommalla.

Laiskasti laitoin alkukielisen linkin taannoin:

Morality and Abstract Thinking – How Africans may differ from Westerners
https://whitelocust.wordpress.com/morality-and-abstract-thinking-how-africans-may-differ-from-westerners/

Erilaisuus on samanlaisuutta, mmkay?
NOVUS ORDO HOMMARUM
”Perustavoitteemme on Suomen itsenäisyyden ja riippumattomuuden turvaaminen kaikissa olosuhteissa ja sen myötä huolenpito kansalaisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Tämä kulkee kaiken muun edellä."

Kupletin juoni

Maininki

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 50
  • Liked: 78
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #31 : 09.01.2016, 15:37:25 »
Silti kyseessä voi olla asenteellisesti "lahjakkaampi" kotoutuja kuin yliopisto-opinnot Bagdadissa matematiikan alalta suorittanut Husein Ali Mohammad, joka tulee tänne valmiiksi sillä ajatuksella, että on täydellinen ja haluaa vain aloittaa täällä työt yliopistossa.
99.9% todennäköisyydellä noissa top 5 maassa Husein Ali Mohammad pääsisi maahan vain turistina jos edes niinkään. Yhteiskunnan elätiksi 100% varmuudella ei mitään mahdollisuuksia.

Näin on. Mutta miksipä tänne sitten pääsee? Oma käytännön pitkäaikainen kokemukseni on kyllä se ettei koulutustausta todellakaan aina korreloi suoraviivaisesti kotoutumisedellytysten kanssa. Jopa päinvastoin. Itse olen aivan helvetin kyllästynyt näihin huutaviin ja vaativiin "neroihin" jotka uskovat että ainut este heidän menestyksensä tiellä on suomalainen yhteiskunta.

- Jos saisin nyt aloittaa heti vanhan ammatin harjoittamisen, eikä minua täällä esteltäisi,  niin voisin heti työllistää 15 muuta ihmistä ja tilauksia tulisi kaikkialta Euroopasta!!! Lainaus juuri kielikurssilta pitkän poissaolon vuoksi tippuneen neron suusta.

Eino P. Keravalta

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 26 735
  • Liked: 10185
  • The Buddha of Kerava
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #32 : 09.01.2016, 15:52:43 »
ÄO: n mittaus on sosialistisen tasa-arvon vastainen toimenpide.

Mutta eikös meille kerrota kaiken aikaa, että ihmiset ovat tasa-arvoisia siitä huolimatta, millaisia he ovat?

Miksi siis sosialistista tasa-arvoa kannattavat vastustavat älykkyysosaamäärämittauksia? Implikoiko se sitä, että he kuitenkin arvottavat meidät kykyjemme mukaan?
HUOMIO. Ylläolevaa tekstiä ei voi ymmärtää ilman seuraavaa, siihen kuuluvaa lisäystä: Olen todellisuudessa päinvastaista mieltä ja koko kirjoitus on vain parodiaa, jonka tarkoituksena on tuoda esiin maahanmuuttokriittisen ajattelun onttous; monikulttuuri on rikkaus ja kaikki ihmiset samanarvoisia.

ArtturiE

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 267
  • Liked: 5158
  • Vitutuspuhe päivässä pitää unelman loitolla
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #33 : 09.01.2016, 16:01:10 »
No on se vaikeaa, kun pitää olla samanlainen ja erilainen yhtä aikaa.

Suvakin mielestä kaikki ihmiset ovat loppujen lopuksi aivan samanlaisia, mutta silti Suomeen on saatava erilaisia ihmisiä, joiden erilaisuutta ei saa mitata älykkyystestillä, mutta jotka kuitenkin ovat paljon parempia kuin suomalaiset ja vaikka kaikki ihmiset ovatkin aivan samanlaisia, ovat suomalaiset paljon huonompia kuin muut ja heitä saa hävetä ja jos erilaisuutta jotenkin mitataan niin sitä voidaan mitata vain siten, että suomalainen näyttäytyy huonompana kuin kehitysmaalainen.

Kautta aikojen Suomessa on hävetty joidenkin suomalaisten turistien käytöstä ulkomailla lomaillessaan. 
Kuitenkaan ei saa hävetä tai arvostella joidenkin turvapaikkaturistien käytöstä ulkomailla lomaillessaan. 

Selvästi kaikki ovat samanarvoisia. Kaikilla samat säännöt. Eiku......
Peace. And that really has nothing to do with islam.
-Pat Condell
Jussi Halla-aho pääministeriksi 2019
Laura Huhtasaari presidentiksi 2024
Giorgia Meloni http://www.fratelli-italia.it
Matteo Salvini http://www.leganord.org

”keskiaasialainen”


Monokulttuuri FM
https://www.youtube.com/channel/UCXDMEjhhzvzqJQvXUPWVXfA

guest8788

  • Vieras
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #34 : 09.01.2016, 22:12:29 »
Morality and Abstract Thinking – How Africans may differ from Westerners
https://whitelocust.wordpress.com/morality-and-abstract-thinking-how-africans-may-differ-from-westerners/

Erilaisuus on samanlaisuutta, mmkay?

Tämä on erinomainen teksti. Toistin sen ajatuksia tässä ketjussa ilman että huomasin sen olleen jo linkattu tänne suomennettuna.

Erityisen vaikuttavaa tuossa tekstissä on se, että ammattiajattelijalla (filosofilla) meni niin pitkään ymmärtää havaintonsa, koska hänen perusideansa ihmisistä ja ihmisryhmistä olivat niin vääristyneitä. Oivalluksen myötä kaikki aiemmin hämmentäneet seikat asettuivat paikoillensa ja niistä muodostui uusi systemaattinen tapa ajatella kielen ja abstraktin ajattelun yhteyttä.

Marius

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 9 660
  • Liked: 2324
  • Normaali erilainen.
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #35 : 10.01.2016, 00:09:31 »
Suhtautuminen maahanmuuttopolitiikkaan kertoo älykkyysosamäärän.

Siksi juuri etelän ihmiset ja aasialaiset ovat niin paljon älykkäämpiä kuin eurooppalaiset.



 
Yksi plus yksi on kolme, koska enemmistö sanoo niin.

yks vaan

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 813
  • Liked: 1050
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #36 : 10.01.2016, 03:50:22 »
Erinomainen artikkeli, ainoa huono puoli se että  kuva afrikkalaisista huononi entisestään ja paljon.
Kuka syrjisi minua?

Dicky

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 21
  • Liked: 18
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #37 : 10.01.2016, 05:58:22 »
Yksi argumentti nimenomaan Afrikkalaista maahanmuuttoa vastaan on juuri se, että tuodaan tänne vähä-älyistä porukkaa vähentämään populaation yleistä älykkyysosamäärää.

TheVanishedTerrorist

  • Vieras
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #38 : 10.01.2016, 13:45:06 »
Jääihmisiä ja aurinkoihmisiä
"Mitä alhaisempi lämpötila, sitä korkeampi älykkyys."

Ian Jobling • 1/9/07 – suomentanut NeverCryWolf:
http://mvlehti.net/2016/01/10/jaaihmisia-ja-aurinkoihmisia/

Maininki

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 50
  • Liked: 78
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #39 : 10.01.2016, 14:07:26 »
Morality and Abstract Thinking – How Africans may differ from Westerners
https://whitelocust.wordpress.com/morality-and-abstract-thinking-how-africans-may-differ-from-westerners/

Erilaisuus on samanlaisuutta, mmkay?

Tämä on erinomainen teksti. Toistin sen ajatuksia tässä ketjussa ilman että huomasin sen olleen jo linkattu tänne suomennettuna.

Erityisen vaikuttavaa tuossa tekstissä on se, että ammattiajattelijalla (filosofilla) meni niin pitkään ymmärtää havaintonsa, koska hänen perusideansa ihmisistä ja ihmisryhmistä olivat niin vääristyneitä. Oivalluksen myötä kaikki aiemmin hämmentäneet seikat asettuivat paikoillensa ja niistä muodostui uusi systemaattinen tapa ajatella kielen ja abstraktin ajattelun yhteyttä.

Luin hieman yli puoliväliin ko. tekstin. Allekirjoitan aika monet kirjoittajan havainnot kulttuurisessa mielessä, mutta päätelmä siitä, että kyse olisi älykkyyden puutteesta kohtaa älykkyyden määritelmän, johon edellä omassa viestissäni viittasin. Kirjoittaja ei ole psykometrikko vaan kaikesta päätellen Afrikasta ymmärrettävistäkin syistä tarpeekseen saanut filosofi.

Älykkyys ei ole yhteismitallinen asia kulttuurista toiseen. Ei ole luotavissa yhtä mittaria joka soveltuisi luottavasti ja yhtäpitävästi eri ympäristöihin ja kulttuureihin. Edes Culture Fair ei ole ns. culture fair  Minusta koko älykkyys-käsitteestä tulisi tässä diskurssissa luopua, sillä se tekee hallaa muille  tärkeille pointeille. Lisäksi se antaa ikävän mahdollisuuden vedellä esiin N-kortteja ym. Koko asia vain määritellään joidenkin suvaitsemattomien rasistiseksi vaahtoamiseksi.

Kun puhutaan näin perustavanlaatuisista eroista niissä ajattelutavoissa joihin ollaan kasvettu, sosiaalistuttu ja joita ei hevin muuteta alle 20 vuoden oleskelun toisessa ympäristössä, ei tämä mielestäni anna paljon toivoa ulkoa tehtävän "kotouttamisen suhteen", muutoin kuin käytännön asioissa joissa voidaan sanktioin ohjailla ihmisen käytöstä. Tällaiset asiat voidaan oppia koirakoulun periaatteita noudattaen (tyyliin jos et tee näin, siitä seuraa karenssi tms. ilkeää, jos riehut ei kuunnella tai palvella, jos jäät pois et saa sitä tai tätä). Nämäkin jutut vievät silti aikaa vuosia. Arvomaailman ymmärtäminen vaatii jo todella pitkää ja läheistä kontaktia toiseen kulttuuriin, usein pääsemistä osaksi kantisten elämää.

Ja pitää vielä todeta ettei vastakohtaa omalle kulttuuriselle arvomaailmallemme tarvitse hakea Afrikasta asti. Jo esim. kreikkalainen tai ranskalainen tapaa ajatella sopimisesta eri tavoin, aikakäsitys on erilainen, huumori on erilaista, lojaliteetti ja suhde perheeseen on erilainen. Nämä ovat sosiaalistumiseen liittyviä asioita, jotka kätkeytyvät usein vähän pinnan alle, mutta tulevat tärkeissä paikoissa kyllä esiin. Moni etelä-Eurooppalainenkin kotoutuu aika huonosti Suomeen.

guest8788

  • Vieras
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #40 : 10.01.2016, 18:59:15 »
Luin hieman yli puoliväliin ko. tekstin. Allekirjoitan aika monet kirjoittajan havainnot kulttuurisessa mielessä, mutta päätelmä siitä, että kyse olisi älykkyyden puutteesta kohtaa älykkyyden määritelmän, johon edellä omassa viestissäni viittasin.

Luehan toki loppuun asti.

Yhdysvalloilla on kokemuksia näistä Afrikan veijareista jo pidemmältä ajalta. Yhdysvalloissa valkoiset pärjäävät kaikissa kouluaineissa paremmin kuin mustat. Yhdysvalloissa on kuitenkin kokeiltu laajalti erilaisia opetusmetodeja "racial achievement gapin" kuromiseksi, mutta laihoin tuloksin. Jos ongelma olisi "kulttuurillinen" (älykkyys ei ole kulttuurisidonnaista, vaan sillä on biologinen perusta - kuten on toki kulttuurillakin), jonkun näistä metodeista luulisi osuvan maaliinsa. Sekaluokassa ei kuitenkaan voi opettaa useilla eri menetelmillä.

Entä mistä kertoo se, että aasialaiset pärjäävät sikäläisissä koulussa keskimäärin paremmin, kuin valtakulttuuria edustavat valkoiset? Unfair culture?

Lainaus
Kirjoittaja ei ole psykometrikko vaan kaikesta päätellen Afrikasta ymmärrettävistäkin syistä tarpeekseen saanut filosofi.

Teksti ei käsitellyt älykkyystestejä sinänsä, vaan älykkyyden, abstraktin ajattelun ja moraalin suhdetta. Ainakin minulle huomio abstraktin ajattelun ja myötäelämisen suhteesta oli pienoinen revelaatio. Tekstissä abstrakti ajattelu, älykkyyden elinehto, onnistuttiin muutenkin liittämään monenlaiseen arkiseen mentaaliseen toimintaan, jonka helposti ottaa itsestäänselvyytenä. Varsinkin jos on keskimääräistä älykkäämpi.

Älykäs ihminen kyllä tunnistaa heikkoälyiset, vaikka ei olisikaan koulutettu psykologi.

Lainaus
Älykkyys ei ole yhteismitallinen asia kulttuurista toiseen. Ei ole luotavissa yhtä mittaria joka soveltuisi luottavasti ja yhtäpitävästi eri ympäristöihin ja kulttuureihin. Edes Culture Fair ei ole ns. culture fair  Minusta koko älykkyys-käsitteestä tulisi tässä diskurssissa luopua, sillä se tekee hallaa muille  tärkeille pointeille.

Nostat kriteerit niin korkealle, ettei kysymykseen älykkyydestä voi vastata millään mielekkäällä tavalla. Siltikin älykkyystestien ja niiden kanssa vahvasti korreloivien asioiden suhde pysyy samansuuntaisena vuosikymmenestä toiseen. Miksi yleensäkään edes vetosit siihen, ettei tekstin kirjoittaja ollut psykometrikko, jos et usko edes koko asiaan, älykkyyden mittaamiseen?

Entä tulisiko lääketieteen luopua älyllisen kehitysvammaisuuden kategorioista? Jos älykkyystesteihin ei ole luottamista, niin voinemme saman tien unohtaa ne yhteiskunnan antamat erityisavustamisen muodot, mitä on tarjolla älyllisesti kehitysvammaisille. (Muuten, n. neljäsosa Yhdysvaltojen mustista on vähintään lievästi älyllisesti kehitysvammaisia.)

Mitä ovat nämä muut tärkeät pointit maahanmuuttoon liittyen? Jotenkin sinun täytyy perustella se, mikseivät tietyt maahanmuuttajaryhmät oikein pärjää Suomessa. Menneisiin kokemuksiin vetoaminen on rasistista kun puhutaan uusista tulijoista. Voihan myös olla, että me olemme toimineet jotenkin väärin, mikä on estänyt näitä ryhmiä pärjäämästä täällä. Muslimitkin voivat maallistua 2. tai 3. sukupolvessa. Heistähän voi tulla liberaaleja Meitä. Ja muut kootut selitykset.

Lainaus
Lisäksi se antaa ikävän mahdollisuuden vedellä esiin N-kortteja ym. Koko asia vain määritellään joidenkin suvaitsemattomien rasistiseksi vaahtoamiseksi.

Näistä N-korteista ei päästä ikinä eroon, jos tosiasioita vältellään häntä koipien välissä. 100 vuotta sitten rotujen älykkyyserot olivat yleistä tietoa. Ei ole mitään syytä miksei näin olisi tulevaisuudessakin, varsinkin kun todistusaineisto alkaa olla kokoluokkaa Mount everest. Jo varhaiset tutkimusmatkailijat tekivät hyvin tarkkoja havaintoja afrikkalaisten mentaalisista kyvyistä, joita jälkipolvi on varmistanut. Missään kohtaa tai missään päin maailma ei ole syntynyt päinvastaista tietoa. Mustat ovat pahnan pohjimmaisia kaikkialla.

Lainaus
Ja pitää vielä todeta ettei vastakohtaa omalle kulttuuriselle arvomaailmallemme tarvitse hakea Afrikasta asti. Jo esim. kreikkalainen tai ranskalainen tapaa ajatella sopimisesta eri tavoin, aikakäsitys on erilainen, huumori on erilaista, lojaliteetti ja suhde perheeseen on erilainen. Nämä ovat sosiaalistumiseen liittyviä asioita, jotka kätkeytyvät usein vähän pinnan alle, mutta tulevat tärkeissä paikoissa kyllä esiin. Moni etelä-Eurooppalainenkin kotoutuu aika huonosti Suomeen.

Tämä on hyvä huomio. Eiköhän 30 000 nuoren kreikkalaismiehen invaasio aikaansaisi täällä monenlaista jännää. Älykkyys on kuitenkin hyvä ennuste jälkiteollisessa yhteiskunnassa pärjäämiselle. Keskimääräinen älykkyysosamäärä maittain: Suomi: 99, Ranska: 98, Kreikka 92, Irak 87, Afganistan 84 (Yhdysvaltojen mustien taso), Somalia 68.

Nanfung

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 041
  • Liked: 510
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #41 : 10.01.2016, 21:01:29 »
Lainaus
Jos älykkyystesteihin ei ole luottamista, niin voinemme saman tien unohtaa ne yhteiskunnan antamat erityisavustamisen muodot, mitä on tarjolla älyllisesti kehitysvammaisille.

Mensan älykkyystestit voi huoletta heittää roskakoriin ja ottaa käyttöön luotettavampi Åbo Akademin kehittämä testi, missä älykkyysosamäärä mitataan pöytätapojen perusteella.
Suomen kielen sanoissa on pasaatituulen lempeää voimaa ja laulettuna se soi, kuin parhaiten viritetty Stradivarius.

Arkipiispa

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 1 083
  • Liked: 1586
  • Rapefugees not welcome !
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #42 : 10.01.2016, 21:19:06 »
Lainaus
Jos älykkyystesteihin ei ole luottamista, niin voinemme saman tien unohtaa ne yhteiskunnan antamat erityisavustamisen muodot, mitä on tarjolla älyllisesti kehitysvammaisille.

Mensan älykkyystestit voi huoletta heittää roskakoriin ja ottaa käyttöön luotettavampi Åbo Akademin kehittämä testi, missä älykkyysosamäärä mitataan pöytätapojen perusteella.

No tässä asiassa varmaan sitten parhaimmat pisteet saa vastaanottokeskusten porukka. Olen nimittäin ihan muutaman kerran ruokaillut eräässä niistä yhdessä noiden turvisten kanssa. Kuudesta kymmeneen kertaa viikossa (aamiainen, lounas, illallinen) antaa asiaan tiettyä "näkökulmaa".

"Parhaat pöytätavat" lienevät siis seuraavat: otetaan neljä tai kuusi siivua leipää, syödään niistä käsin murentaen noin puolet (leivästä ei koskaan haukata vaan se murennetaan sormin ja murrettu pala laitetaan suuhun) , jätetään loput pöydälle (ja lattialle) mureniksi muiden, jälkeen tulevien iloksi. Se kaiketi osoittaa anteliaisuutta ja hyväsydämisyyttä köyhiä kohtaan, koska köyhät sitten voivat tulla syömään ne murut ja hyljätyt leivänpalat pöydältä.

Tai se, kuten eräs kyseisen VOK:in työntekijäkin asian ilmaisi: ruoka tuppaa loppua heti alkuunsa, kun ensimmäiset ottavat aivan hirveän suuria annoksia ja heittävät sitten syömättömät roskiin. Ruoka-ajan lopussa ei sitten aina riitä ruokaa kaikille, ja ruokailun loputtua roska-astiassa on yksi tai kaksi kolmasosaa tehdystä ruuasta sen vuoksi.

Kyllä meillle on nyt ihan hirvittävän hieno siunaus kun tätä ihqua monikulttuuria saapuu tänne älykkyysosamääräämme nostamaan. Suomalaiset kun eivät ole tajunneet edes syödä oikein.  :facepalm:
"Kelle täällä pitää maksaa ettei kaikki olis niin paskaa" - Ellinoora/Carrie
Polpo:lle tiedoksi: kirjoitukseni arvionnissa on sovellettava Poen lakia.

Hohtava Mamma

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 115
  • Liked: 20892
  • Takapenkin paha poika
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #43 : 10.01.2016, 21:35:02 »
^^No tuosta kun otetaan sarkasmi pois niin ei jää enää mitään jäljelle.  ;)
The society that separates its scholars from its warriors will have its thinking done by cowards and its fighting by fools. -Thucydides

Maininki

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 50
  • Liked: 78
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #44 : 10.01.2016, 21:47:03 »
Jos ongelma olisi "kulttuurillinen" (älykkyys ei ole kulttuurisidonnaista, vaan sillä on biologinen perusta - kuten on toki kulttuurillakin)

Älykkyys ei todellakaan ole yksinomaan biologisesti määräytyvää, vaan sillä on vahva yhteytensä ympäristöön: kasvatukseen, saatavilla oleviin virikkeisiiin, ravinnon laatuun jne. Se on biologisten, psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden yhteisvaikutusta. Miten ihmeessä näet kulttuurin biologisena?

Lainaus
Entä mistä kertoo se, että aasialaiset pärjäävät sikäläisissä koulussa keskimäärin paremmin, kuin valtakulttuuria edustavat valkoiset? Unfair culture?

Juuri noista em. tekijöistä johtuen. Monessa "aasialaisessa kulttuurissa" painotetaan kovaa työntekoa ja menestymistä varhaiskasvatuksesta alkaen.


Lainaus
Älykäs ihminen kyllä tunnistaa heikkoälyiset, vaikka ei olisikaan koulutettu psykologi.

En ihan saa kiinni pointista, tarkoitatko nyt sanoa että tunnistat kyllä tyhmän matun? Onneksi olkoon.  "Koulutettuihin psykologeihin" tuntuu kohdistuvan kaikenlaista projektiota ja mystifiointia. He eivät yleensä lausu mitään kenenkään älykkyydestä ilman mittauksia.

Lainaus
Nostat kriteerit niin korkealle, ettei kysymykseen älykkyydestä voi vastata millään mielekkäällä tavalla. Siltikin älykkyystestien ja niiden kanssa vahvasti korreloivien asioiden suhde pysyy samansuuntaisena vuosikymmenestä toiseen. Miksi yleensäkään edes vetosit siihen, ettei tekstin kirjoittaja ollut psykometrikko, jos et usko edes koko asiaan, älykkyyden mittaamiseen?

Mistä ihmeestä edes poimit tuon etten "uskoisi älykkyyden mittaamiseen". Se ei ole uskon asia. Mittarit standardoidaan aina tiettyyn populaatioon.  Ruotsalaisille standardoidulla ei saada luotettavia tuloksia suomalaispopulaatiossa.

Lainaus
Entä tulisiko lääketieteen luopua älyllisen kehitysvammaisuuden kategorioista? Jos älykkyystesteihin ei ole luottamista, niin voinemme saman tien unohtaa ne yhteiskunnan antamat erityisavustamisen muodot, mitä on tarjolla älyllisesti kehitysvammaisille.

Kts. edellä. Sotket asioita.

Lainaus
Mitä ovat nämä muut tärkeät pointit maahanmuuttoon liittyen? Jotenkin sinun täytyy perustella se, mikseivät tietyt maahanmuuttajaryhmät oikein pärjää Suomessa. Menneisiin kokemuksiin vetoaminen on rasistista kun puhutaan uusista tulijoista. Voihan myös olla, että me olemme toimineet jotenkin väärin, mikä on estänyt näitä ryhmiä pärjäämästä täällä. Muslimitkin voivat maallistua 2. tai 3. sukupolvessa. Heistähän voi tulla liberaaleja Meitä. Ja muut kootut selitykset.

Nyt alan kyseenalaistaa jos nyt en ihan älyäsi tohdi, kun en tarkemmin tunne, mutta sisälukutaitoasi. Puhuin nimenomaan kulttuuristen ja sosiaalisten tekijöiden suuresta merkityksestä jopa kotoutumisen esteinä. Jotenkin itse tunnut vähättelevän sitä miten hitaasti kotoutuminen todellisuudessa monien kohdalla tapahtuu. Nimenomaan 2. ja 3. polven maahanmuuttajien tiedetään myös sairastavan psyykkisesti vielä 1. polveakin enemmän. Eli se siitä "edistymisestä".

Lainaus
Näistä N-korteista ei päästä ikinä eroon, jos tosiasioita vältellään häntä koipien välissä. 100 vuotta sitten rotujen älykkyyserot olivat yleistä tietoa. Ei ole mitään syytä miksei näin olisi tulevaisuudessakin, varsinkin kun todistusaineisto alkaa olla kokoluokkaa Mount everest. Jo varhaiset tutkimusmatkailijat tekivät hyvin tarkkoja havaintoja afrikkalaisten mentaalisista kyvyistä, joita jälkipolvi on varmistanut. Missään kohtaa tai missään päin maailma ei ole syntynyt päinvastaista tietoa. Mustat ovat pahnan pohjimmaisia kaikkialla.

Epäilen että mikäli keskustelu ei pysy nykytietämyksen tasolla, niin N-korteista ei varmuudella päästä eroon. Et ilmeisesti ole aivan tosissasi vedotessasi tässä asiassa tutkimusmatkailijoiden havaintoihin ja 100 vuotta sitten tehtyihin tutkimuksiin, joiden asetelmat kompastuvat juuri noihin kulttuurisiin bias:eihin.  ;D  :facepalm:


Lainaus
Keskimääräinen älykkyysosamäärä maittain: Suomi: 99, Ranska: 98, Kreikka 92, Irak 87, Afganistan 84 (Yhdysvaltojen mustien taso), Somalia 68.

Mihin tutkimukseen viittaat? Laita tiedot minulle, kiitos.

Franklin

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 606
  • Liked: 903
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #45 : 10.01.2016, 22:25:29 »
Eri rodut ovat kymmenien tuhansien vuosien ajan kehittyneet pikku hiljaa omanlaisikseen ilman minkäänlaista tietoa tai kosketusta toisistaan. Kaikkien mitattavissa olevien ominaisuuksien (esim. luusto, hormonaalinen toiminta, ihonväri, tiineysaika) perusteella eri ihmisryhmät (rodut) ovat vuosien saatossa kehittyneet erilaisiksi. On käytännössä täysin mahdotonta, että älykkyys olisi poikkeus ja se olisi kehittynyt kymmeniä tuhansia vuosia toisistaan eristyksissä olevilla populaatioilla täysin samaksi.
"Jokaisella yhdyskunnalla on oikeus siihen ketä kutsuu tai ottaa vieraaksi."

Abdirahim Husu Hussein

sologdin

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 858
  • Liked: 1164
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #46 : 10.01.2016, 23:04:06 »
Eri rodut ovat kymmenien tuhansien vuosien ajan kehittyneet pikku hiljaa omanlaisikseen ilman minkäänlaista tietoa tai kosketusta toisistaan.

Ei ole ihmisrotuja.  Poikkeuksen muodostaa afro-amerikkalainen rotu joka on kehittynyt 200-500 vuotta sitten Amerikkaan tuotujen neekeriorjien jälkeläisistä.

Allaolevan tutkimuksen mukaan neljännellä sijalla älykkyydessä ovat italialaiset.  Syyrialaiset ovat 24. sijalla 83 pisteellään, irakilaiset sijalla 20 saavutettuaan pistemäärän 87 ja perinteiset kunniakansalaisemme somalit sijoittuvat 68 pisteen älyllään paljonkin jaetulle 38. sijalle.  Kun suomalaisten äly on 99 tasoa, niin tulevien suomalialaisten innovaattorien äly on keskimäärin 83 ja osia.

Henkilö jonka älykkyysosamäärä on 50-69 määritellään "lievästi kehitysvammaiseksi".  Lievästi kehitysvammaiset pystyvät aikuisena asumaan itsenäisesti tai hieman tuettuna. He tarvitsevat usein myös tukea kyetäkseen asioimaan ja hankkimaan tarvitsemansa palvelut. Heidän rahankäyttötaitonsa voivat olla puutteellista ja helpon johdateltavuutensa takia he ovat alttiita joutumaan muiden ihmisten hyväksi käyttämiksi. Monet aikuiset kykenevät kuitenkin ylläpitämään hyviä sosiaalisia suhteita.

Heikkolahjaisuudella tarkoitetaan normaalia, mutta melko alhaista älykkyyttä, joka aiheuttaa laaja-alaisia oppimisvaikeuksia sekä vaikeuttaa toimimista ongelmanratkaisua vaativissa tilanteissa.  Laaja-alaisista oppimisvaikeuksista kärsivien älykkyysosamäärä on 70-85.

http://www.photius.com/rankings/national_iq_scores_country_ranks.html
« Viimeksi muokattu: 10.01.2016, 23:26:41 kirjoittanut sologdin »
Jos en muitten kanssa mennä saa, kai yksinäni mennä saan.

guest8788

  • Vieras
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #47 : 11.01.2016, 00:43:13 »
Älykkyys ei todellakaan ole yksinomaan biologisesti määräytyvää, vaan sillä on vahva yhteytensä ympäristöön: kasvatukseen, saatavilla oleviin virikkeisiiin, ravinnon laatuun jne. Se on biologisten, psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden yhteisvaikutusta. Miten ihmeessä näet kulttuurin biologisena?

Älykkyys on vahvasti biologisesti periytyvä ominaisuus. Kaikki listaamasi ympäristötekijät ovat toissijaisia ja/tai tiettyyn kehitysvaiheeseen liittyviä. Mikään ravinto ei tee ketään älykkäämmäksi, mutta oikeanlaisen ravinnon puute kasvuvaiheessa, kuten liian vähäinen raudan saanti, voi haitata aivojen kehitystä. Aikuisikään tultaessa ravinnon merkitys älykkyyden selittäjänä katoaa. Ympäristötekijöillä saadaan korkeintaan pientä nostetta, joka laantuu lapsen tullessa aikuisikään. Tämä adoptiotutkimusten peruskauraa.

Kulttuuri on populaation ilmaus. "Yhteiskunta koostuu ihmisistä".

Lainaus
Juuri noista em. tekijöistä johtuen. Monessa "aasialaisessa kulttuurissa" painotetaan kovaa työntekoa ja menestymistä varhaiskasvatuksesta alkaen.

Nämä "työteliäät kulttuurit" sun muut ympäristöselitykset ovat tautologioita, joissa sivuutetaan biologinen todellisuus, mikä on kaiken ihmisen toiminnan perusta. Taivaistako ne fundamentaalit kulttuuripiirteet putoavat populaatioiden keskuuteen?

-Me päätettiin nyt olla tällaisia älykkäitä menestyjiä
-Mepäs päätettiin olla ikuisia luusereita!

Lainaus
En ihan saa kiinni pointista, tarkoitatko nyt sanoa että tunnistat kyllä tyhmän matun? Onneksi olkoon.

Viittasin Gedaliah Braunin (pseudonyymi) tekstiin. Valkoinen mies, joka opetti filosofiaa etelä-afrikkalaisessa yliopistossa. Muistatko vielä mistä tekstistä on kyse? Siitä, mitä et lukenut loppuun asti.

Lainaus
Mistä ihmeestä edes poimit tuon etten "uskoisi älykkyyden mittaamiseen". Se ei ole uskon asia. Mittarit standardoidaan aina tiettyyn populaatioon.  Ruotsalaisille standardoidulla ei saada luotettavia tuloksia suomalaispopulaatiossa.

Esimerkkini oli monietnisestä Yhdysvalloista, jossa musta väestö on vuosikymmenten ajan sijoittunut valkoisesta väestöstä n. 15-20 pisteen verran alemmaksi älykkyysmittauksissa, aasialaiset ja askenasijuutalaiset n. 7-12 pisteen verran korkeammalle. Tulokset ovat yhdenmukaisia mm. tasokokeiden (SAT) ja sosioekonomisen aseman kanssa.

Lainaus
Kts. edellä. Sotket asioita.

En sotkenut. Tähän perustui väitteeni siitä, että neljäsosa Yhdysvaltojen mustista on vähintään lievästi älyllisesti kehitysvammaisia, eli ÄO on alle 75. Tämä rajapyykki on esim. Kalifornian osavaltiossa ja sen alittaminen mahdollistaa pääsyn erityisluokalle tai -kouluun. Arvatenkaan valkoihoisen väestön heikoin neljännes ei ole keharitasoa.

Jotenkin ohitat nämä kohdat, jotka koskevat samassa kulttuuripiirissä eläviä ja kutakuinkin samaa ravintoa syöviä populaatiota, joiden suorituskyvyssä ja käyttäytymisessä on selkeitä eroja vuosikymmenestä toiseen.

Lainaus
Nyt alan kyseenalaistaa jos nyt en ihan älyäsi tohdi, kun en tarkemmin tunne, mutta sisälukutaitoasi. Puhuin nimenomaan kulttuuristen ja sosiaalisten tekijöiden suuresta merkityksestä jopa kotoutumisen esteinä. Jotenkin itse tunnut vähättelevän sitä miten hitaasti kotoutuminen todellisuudessa monien kohdalla tapahtuu. Nimenomaan 2. ja 3. polven maahanmuuttajien tiedetään myös sairastavan psyykkisesti vielä 1. polveakin enemmän. Eli se siitä "edistymisestä".

En tiedä mihin "edistymiseen" viittaat, sillä minulla ei ole illuusioita kotoutumiseen liittyen, enkä pidä tässä kulttuurillisia syitä vähäisinä. Halusin vain tietää, että onko sinusta näiden maahanmuuttajaryhmien älykkyystasolla mitään merkitystä kotoutumisen kannalta. Ilmeisesti ei, sillä kaikkihan me ollaan satasia kun vähän standardisoidaan. Psykologiparat kun eivät osaa verrata eri populaatioiden menestystä keskenään identtisissä testeissä.

Lainaus
Epäilen että mikäli keskustelu ei pysy nykytietämyksen tasolla, niin N-korteista ei varmuudella päästä eroon. Et ilmeisesti ole aivan tosissasi vedotessasi tässä asiassa tutkimusmatkailijoiden havaintoihin ja 100 vuotta sitten tehtyihin tutkimuksiin, joiden asetelmat kompastuvat juuri noihin kulttuurisiin bias:eihin.  ;D  :facepalm:

Vihjasin siihen suutaan, että ennen rotuteorioita tehdyt havainnot ovat yhdenmukaisia myöhempien psykologisten mittausten ja sosiaalipsykologisten kokeiden kanssa. Silloin tehdyt havainnot, jollaisista ajan mittaan syntyi stereotypioita, ovat osoittautuneet hyvinkin paikkaansapitäviksi. Vaan sellainen on stereotypioiden laita muutenkin.

Mihin 100 vuotta sitten tehtyihin tutkimuksiin viittaat? Jos niin kauas pitää mennä, niin otetaan vaikka esimerkiksi armeijan älykkyystestit, jota on tehty Yhdysvalloissa ensimmäisestä maailmansodasta lähtien, kun syntyi tarve testata sotilainen henkistä kyvykkyyttä. Ensimmäinen testi oli Stanford-Binetin varhaisversio. Mustat olivat yllättäen jumboja. Tämä "kulttuurillinen bias" on jatkunut tähän päivään asti, vaikka testejä on paranneltu, kaikilla on televisiot, sekä runsaasti ruokaa syötäväksi.

Lainaus
Mihin tutkimukseen viittaat? Laita tiedot minulle, kiitos.

Lähteenä Richard Lynnin ja Tatu Vanhasen kirjat IQ and Global Inequality (2002) & IQ and the Wealth of Nations (2006).

Muuta väitteisiin liittyvää:
https://en.wikipedia.org/wiki/Minnesota_Transracial_Adoption_Study
http://isteve.blogspot.fi/2013/01/regression-toward-mean-and-iq.html
http://www.amren.com/features/2015/08/a-blow-against-anti-white-science/
https://www.youtube.com/watch?v=6SJNVb0GnPI

Maailmanmies

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 705
  • Liked: 1341
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #48 : 11.01.2016, 00:51:51 »
Jos ongelma olisi "kulttuurillinen" (älykkyys ei ole kulttuurisidonnaista, vaan sillä on biologinen perusta - kuten on toki kulttuurillakin)

Älykkyys ei todellakaan ole yksinomaan biologisesti määräytyvää, vaan sillä on vahva yhteytensä ympäristöön: kasvatukseen, saatavilla oleviin virikkeisiiin, ravinnon laatuun jne. Se on biologisten, psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden yhteisvaikutusta. Miten ihmeessä näet kulttuurin biologisena?


Älykkyys nimen omaan on vahvasti perinnöllinen ominaisuus. Älykkyyttä ei voi lisätä koulutuksella ja kasvatuksella, mutta sitä miten älyä käyttää kyllä toki voi.   Älykkyys on kuin huippunopeus, jollakin se on 140 jollakin 290, mutta täysillä ei ole pakko ajaa.


Luin hieman yli puoliväliin ko. tekstin. Allekirjoitan aika monet kirjoittajan havainnot kulttuurisessa mielessä, mutta päätelmä siitä, että kyse olisi älykkyyden puutteesta kohtaa älykkyyden määritelmän, johon edellä omassa viestissäni viittasin.

Luehan toki loppuun asti.

Yhdysvalloilla on kokemuksia näistä Afrikan veijareista jo pidemmältä ajalta. Yhdysvalloissa valkoiset pärjäävät kaikissa kouluaineissa paremmin kuin mustat. Yhdysvalloissa on kuitenkin kokeiltu laajalti erilaisia opetusmetodeja "racial achievement gapin" kuromiseksi, mutta laihoin tuloksin. Jos ongelma olisi "kulttuurillinen" (älykkyys ei ole kulttuurisidonnaista, vaan sillä on biologinen perusta - kuten on toki kulttuurillakin), jonkun näistä metodeista luulisi osuvan maaliinsa. Sekaluokassa ei kuitenkaan voi opettaa useilla eri menetelmillä.


Yhdysvaltojen mustien korkeampi ÄO afrikkalaisiin verrattuna johtuu heidän sekoittumisestaan valkoisiin ja intiaaneihin, ei asumisesta USA:ssa.
« Viimeksi muokattu: 11.01.2016, 00:54:02 kirjoittanut Maailmanmies »

Jack

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 901
  • Liked: 1654
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #49 : 11.01.2016, 01:33:02 »
Eri rodut ovat kymmenien tuhansien vuosien ajan kehittyneet pikku hiljaa omanlaisikseen ilman minkäänlaista tietoa tai kosketusta toisistaan. Kaikkien mitattavissa olevien ominaisuuksien (esim. luusto, hormonaalinen toiminta, ihonväri, tiineysaika) perusteella eri ihmisryhmät (rodut) ovat vuosien saatossa kehittyneet erilaisiksi. On käytännössä täysin mahdotonta, että älykkyys olisi poikkeus ja se olisi kehittynyt kymmeniä tuhansia vuosia toisistaan eristyksissä olevilla populaatioilla täysin samaksi.

Tämän kun sanoo julkisesti, jotuu myymään Nobelinsa.

https://www.washingtonpost.com/news/speaking-of-science/wp/2014/12/01/nows-your-chance-to-buy-james-watsons-nobel-prize-because-racism/

Vaikka kaikki faktat ja looginen päättely osoittaisivat, että jokin asia on niin kuin se on, se ei voi olla niin, jos jossakin on päätetty, että se ei voi olla niin.   

Procol Haram

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 123
  • Liked: 55
  • A Shade Of Male
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #50 : 11.01.2016, 04:04:32 »
Piti mennä takain talviunille. Järkyttävöö on tämä juttu, totok sen tajuaa. Nööpelin räjähdeapurahan saanut kun huomauttaa keisarivaippaamuurarien valitun huomiosta Afrikan asusteista, niin köyhyys. Plääh.

Ein volk, ein reich, ein euro. Jatkakaa hanhenmarssianne.
« Viimeksi muokattu: 11.01.2016, 04:07:56 kirjoittanut Procol Haram »

Marius

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 9 660
  • Liked: 2324
  • Normaali erilainen.
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #51 : 11.01.2016, 04:35:20 »
Ei älykkyysosamäärää tarvitse mitata.

Sen voi todeta katsomalla maailmaa.
Yksi plus yksi on kolme, koska enemmistö sanoo niin.

JJohannes

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 463
  • Liked: 3437
  • Eih bennek, eih blavek!
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #52 : 11.01.2016, 05:11:52 »
Vuodesta toiseen täällä lainaillaan Vanhanen-Lynnin lukuja ja heitellään joka väliin "faktana", että kreikkalaisten älykkyysosamäärä on just tasan 82 pistettä, suomalaisten 99 ja kiinalaisten 107. Kuitenkaan Vanhanen ja Lynn eivät väittäneet, että kreikkalaisten tai kiinalaisten älykkyysosamäärä on sitä tai tätä.

Heidän tutkimuksessaan oli otettu joukko eri aikoina, eri paikoissa, eri tilanteissa ja erilaisille ryhmille tehtyjä älykkyystestejä joiden katsottiin riittävän hyvin kuvaavaan eri valtioiden alueella asuvien populaatioiden summittaista älyllistä kapasiteettia, jota älykkyystestien katsottiin taas riittävän hyvin kuvaavan. Vanhasen ja Lynnin mielenkiinnon kohde oli, että jos tätä dataa vertailee erinäisiin taloudellisiin indikaattoreihin, löytyykö näiden väliltä korrelaatio.

Eri valtioille määriteltyjen "älykkyysosamäärien" ja taloudellisen hyvinvoinnin väliltä löytyi kohtalaisen vahva korrelaatio. Tämä on ainoa asia, mitä Vanhanen ja Lynn halusivat tutkimuksellaan sanoa. Mitä he sen sijaan eivät sanoneet:

- He eivät esittäneet mitään selitystä korrelaatiolle. Arveluita toki.
- Heidän tutkimuksensa ei sano taloudellisen hyvinvoinnin olevan seurausta korkeasta älykkyydestä.
- Heidän tutkimuksensa ei sano taloudellisten epäonnistumisten olevan seurausta matalasta älykkyydestä.
- Heidän tutkimuksensa ei väitä, että kiinalaisten älykkyysosamäärä on 107 tai kreikkalaisten 82.
- Heidän tutkimuksensa ei ota kantaa älykkyyden periytymiseen.
- Heidän tutkimuksensa ei ota kantaa älykkyydeen alkuperään, luonteeseen ja syntyyn muutenkaan.
- Heidän tutkimuksensa ei ota kantaa käsitteen älykkyys mielekkyyteen.
- Heidän tutkimuksensa ei ota kantaa älykkyyden mittaamisen mielekkyyteeen älykkyystesteillä.

Tietenkin tutkimuksen premisseihin kuuluu se jo yllä todettu oletus, että jos Kiinassa tehdyn älykkyystestin tulos on 107 ja Kreikassa tehdyn älykkyystestin tulos 82, kertovat nuo luvut vertailun kannalta mielekkäällä tavalla jonkinlaisesta älykkyyserosta maiden välillä. Tuon eron ei oleteta olevan tarkalleen 25 pistettä tai että 107 ja 82 olisivat edustuskelpoisia lukemia näiden kahden maan kansalaisten keskiverrosta älyllisestä kapasiteetista.

Kiistanalainen ja kyseenalainen osa tutkimusta on juuri se, kuinka hyvin nuo luvut ja niiden taustalla olevat testit voivat selittää oletettuja älykkyyseroja. Toinen kysymys on se, kuinka testejä voi luontevasti vertailla toisiinsa. Nimittäin tosiasiassa Kiinassa ja Kreikassa tehtyjen älykkyystestien pistekeskiarvo on määritelmällisesti 100. Kriitikoiden mukaan testit on tehty liian eri aikoina, liian erilaisille (esimerkiksi eri ikäisille) testiryhmille ja liian erilaisin metodein, jotta ne tarpeeksi hyvin kuvaisivat valtioidenvälisiä eroja. Testidataa on kerätty vuosikaudet melko epäjärjestelmällisesti, kun sitä on ensin kerätty vuosikymmenen ajan itse testeissä. Testijärjestelyt eivät ole huomioineet sosio-ekonomista asemaa ja koulutusta, jotka saattaisivat vaikuttaa testien tulokseen.

Toisin sanoen Vanhanen ja Lynn olivat sitä mieltä, että vaikka joukossa onkin joku Belize jossa testin tulokset ovat 12-vuotiailta kehitysvammaisilta 1960-luvulta ja Singapore, jossa testi on tehty vanhainkodin alzheimer-osastolla 1980-luvulla, nämä ovat vain muutamia poikkeamia jotka eivät vaaranna tutkimuksen laajempaa yleispätevyyttä. Tai sitten he olivat sitä mieltä, että vaikkapa Albanian armeijan varusmiehille vuonna 1992 tehdyn älykkyystestin tulos on tarpeeksi lähellä todellista albanialaisten älykkyyttä sopiakseen mielekkääseen vertailuun.

Heidän kriitikkonsa taas aivan oikeutetusti sanovat, että joukossa on liikaa em. esimerkkien kaltaisia tapauksia ja että albanialaiset varusmiehet eroavat liikaa keskimääräisestä albanialaisesta voidakseen edes approksimoida heidän älykkyyttään.

Siksi haluan nyt painottaa, ettei Vanhanen-Lynnin tutkimusta pidä käyttää selittämään asioita, joita se ei selitä. Myöskään siinä käytettyä dataa, erityisesti yksittäisiä maille annettuja "älykkyyslukuarvoja", ei pidä käyttää liian pitkälle meneviin johtopäätöksiin, koska data on mielekästä vain itse tutkimuksen tavoitteen kannalta, ei yleisempiin huomioihin eri kansojen älykkyyksistä ja niiden eroista. Data on olemassa vain osoittaakseen korrelaation talousdatan kanssa, ei mitään muuta käyttöä varten.
« Viimeksi muokattu: 11.01.2016, 05:18:49 kirjoittanut JJohannes »
Ei ole turhia päiviä, tai jos on, on koko elämä.

JJohannes

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 463
  • Liked: 3437
  • Eih bennek, eih blavek!
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #53 : 11.01.2016, 05:23:37 »
Lisään edelliseen vielä sen, että rotujen älykkyyseroista puhuttaessa ja älykkyyden periytyvyyttä tarkastellessa tärkeimpiä tutkimuksia ovat ehdottomasti adoptiolasten tutkimukset.
Ei ole turhia päiviä, tai jos on, on koko elämä.

Procol Haram

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 123
  • Liked: 55
  • A Shade Of Male
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #54 : 11.01.2016, 06:13:53 »
Tatu oli nero, poikansa putosi puusta, tosin pää edellä. Nerot usein kasvattavat lapsistaan liian kilttejä.

TheVanishedTerrorist

  • Vieras
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #55 : 11.01.2016, 06:29:08 »
Lisään edelliseen vielä sen, että rotujen älykkyyseroista puhuttaessa ja älykkyyden periytyvyyttä tarkastellessa tärkeimpiä tutkimuksia ovat ehdottomasti adoptiolasten tutkimukset.
Nythän sitä materiaalia tulee suomeen pilvin pimein tutkittavaksi ja maksettavaksi.

JJohannes

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 463
  • Liked: 3437
  • Eih bennek, eih blavek!
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #56 : 11.01.2016, 06:41:51 »
Allaolevan tutkimuksen mukaan neljännellä sijalla älykkyydessä ovat italialaiset.  Syyrialaiset ovat 24. sijalla 83 pisteellään, irakilaiset sijalla 20 saavutettuaan pistemäärän 87 ja perinteiset kunniakansalaisemme somalit sijoittuvat 68 pisteen älyllään paljonkin jaetulle 38. sijalle.  Kun suomalaisten äly on 99 tasoa, niin tulevien suomalialaisten innovaattorien äly on keskimäärin 83 ja osia.

Henkilö jonka älykkyysosamäärä on 50-69 määritellään "lievästi kehitysvammaiseksi".  Lievästi kehitysvammaiset pystyvät aikuisena asumaan itsenäisesti tai hieman tuettuna. He tarvitsevat usein myös tukea kyetäkseen asioimaan ja hankkimaan tarvitsemansa palvelut. Heidän rahankäyttötaitonsa voivat olla puutteellista ja helpon johdateltavuutensa takia he ovat alttiita joutumaan muiden ihmisten hyväksi käyttämiksi. Monet aikuiset kykenevät kuitenkin ylläpitämään hyviä sosiaalisia suhteita.

http://www.photius.com/rankings/national_iq_scores_country_ranks.html

Ja vielä jatkaakseni, tässä nähdään hyvä esimerkkki Vanhanen-Lynnin väärinkäytöstä. Tuo nettisivu ottaa heidän kirjansa taulukon lukemat sellaisenaan, ja väittää niille lähteeksi Vanhanen-Lynniä. Tosiasiassa V & L eivät kuitenkaan keränneet dataansa itse, vaan käyttivät jo valmista dataa. Heidän teoksensa on siis sekundäärilähde tuolle datalle. Toki on huomattava, että tuossa taulukossa ja kirjan taulukossa on kuitenkin myös V & L:n työn tuloksena syntynyttä "dataa". Nimittäin yli puolesta taulukon maista ei ollut saatavilla älykkyystestituloksia joten V & L joutuivat arvioimaan naapurimaiden tulosten perusteella pistemäärät niille.

Jos lähdemme siitä oletuksesta, että älykkyys tosiaan periytyy voimakkaasti ja määrittyy geneettisesti, V & L:n käyttämä data on ilmiselvästi virheellistä ja puutteellista. Nimittäin juuri somalien osalta. Somalithan jakavat nimittäin huomattavan osan perimäänsä arabien, etenkin jemeniläisten kanssa. Siten somalien keskimääräisen älykkyysosamäärän (68) tulisi olla lähellä jemeniläisten lukemaa (85). Tätä järjenvastaista tulosta voisi selittää juuri se, ettei Somaliasta ole ollut valmiita tuloksia ja V & L ovat vain arvioineet Somalian pistemäärän naapurimaiden Etiopian (69), Djiboutin (68) ja Kenian (80) perusteella.
Ei ole turhia päiviä, tai jos on, on koko elämä.

TheVanishedTerrorist

  • Vieras
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #57 : 11.01.2016, 06:49:10 »
IQ and Economic Success
http://www.americanexperiment.org/publications/commentaries/iq-and-economic-success

Meneekö älykkäämmät paikalliset ihmiset näiden  70 (+/- 10) afrikkalaisten ja lähi-idästä saapuvien kanssa naimisiin? Epäilen että ei ja suuri osa näistä hetken hurmassa tehdyistä liitoista päättyy eroon. Tästäkin voi vetää johtopäätöstä miksi ghetot syntyvät ja pysyvät ghettoina. Niissä on vain yksi suunta ja se on alaspäin. On paljon selvää näyttöä miksi alhaisen älykkyysosamäärän omaavia henkilöitä ei kannata tuoda elätettäviksi.

Mitä jos, tällä nopeasti kehittyvällä huipputeknologian aikakaudella, älykkyysosamäärä todellakin pelaa entistä suurempaa roolia siinä ketä menestyy ja ei menesty taloudellisesti? Kannattaisi huomioida maahanmuuttopolitiikassa. Tuskin ne fiksummat jaksavat kauaa elättää aina vaan kasvavaa massaa jotka eivät pysty edes itsestään huolehtimaan tehden siinä ohessa sitten rikoksia ym. keppostelua. Vetävät varmaan omat johtopäätöksensä ja muuttavat muualle jos vain on mahdollista (white flight ilmiö ja sitten ihan suoranainen "aivokato" ulkomaille).

Keskinkertaisuudet jäävät sitten johtamaan maata ja miettivät mitä veroja korotettaisiin sekä mistä leikattaisiin velkataakan paisuessa kuin pullataikinan.

Lisäänpä tällainen vielä loppuun:

1. kysymys: minkälainen maahanmuutto olisi suomen talouden ja kehityksen kannalta parasta?

a) humanitäärinen, pakolaiset ja työperäinen nykyisellä tasolla ja valvonnalla
b) humanitäärinen, pakolaiset ja työperäinen tiukemmalla tasolla ja valvonnalla
c) vain työperäinen tiukalla seulalla kammattu ammattitaitoinen henkilöstö

Investoinnit (esim. yli $2 miljoonaa dollaria) ja sen kautta saatavat oleskeluluvat olisivat erikseen käsiteltäviä.

2. kysymys: minkälainen kehitysapu olisi suomen talouden ja kehityksen kannalta parasta?

a) raha ja tavaralahjoitukset kohdemaihin?
b) vastikkeellinen raha ja tavaralahjoitukset kohdemaihin?
c) ohjattu ja valvottu vastikkeellinen raha ja tavaralahjoitukset kohdemaihin?

3. kysymys: miten auttaa pakolaisia (YK:n määritelmän mukaisia) niin että se olisi suomen talouden ja kehityksen kannalta parasta?

a) ottaa pelkästään määrätty määrä suomeen per vuosi?
b) ottaa määrätty määrä suomeen per vuosi ja auttaa heitä myös leireillä?
c) auttaa pelkästään rakentamalla leirejä ja helpottaa pakolaisten oloja leireillä?

Huom: yhden pakolaisen kustannuksilla suomessa elätetään moninkertainen määrä leireillä.

Näihin on helppo vastata, ainakin minun, sen mukaan mikä olisi suomelle parasta ja järkevintä eli 3 x c.
« Viimeksi muokattu: 11.01.2016, 07:09:39 kirjoittanut SerialSuicideBomber »

Finis Finlandiae

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 100
  • Liked: 3112
  • KALIFAATTI TULEE, OLE VALMIS!
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #58 : 11.01.2016, 07:45:10 »
... perinteiset kunniakansalaisemme somalit sijoittuvat 68 pisteen älyllään paljonkin jaetulle 38. sijalle.  Kun suomalaisten äly on 99 tasoa, niin tulevien suomalialaisten innovaattorien äly on keskimäärin 83 ja osia.

Ei se noin mene. Tuo perustuu olettamaan, että somalit ja kantikset pariutuvat, mikä ei ole totta kuin erittäin pienessä määrin, nyt ja tulevaisuudessa.

Oikeasti  Suomeen muodostuu matuista koostuva n. 68-72 ÄO vajaaälymystöenemmistö, minkä lisäksi maassa on nopeasti pienenevä joukko 99 ÄO perimän kantaväestöä. Keskiarvoa tai mediaania noiden ryhmien väliltä on turha laskeskella.
PolpoSTASI: "Jos tämä tori olisi tarkoitettu suomalaisille, täällä olisi suomalaisille tarkoitettuja penkkejä. Häivy!"

GER = paskan kemiallinen merkki
Pakkoruotsi = /c:stä!
YLE - powered by 3000+ mokuidioottia.

sologdin

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 858
  • Liked: 1164
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #59 : 11.01.2016, 10:51:44 »
... perinteiset kunniakansalaisemme somalit sijoittuvat 68 pisteen älyllään paljonkin jaetulle 38. sijalle.  Kun suomalaisten äly on 99 tasoa, niin tulevien suomalialaisten innovaattorien äly on keskimäärin 83 ja osia.

Ei se noin mene. Tuo perustuu olettamaan, että somalit ja kantikset pariutuvat, mikä ei ole totta kuin erittäin pienessä määrin, nyt ja tulevaisuudessa.

Oikeasti  Suomeen muodostuu matuista koostuva n. 68-72 ÄO vajaaälymystöenemmistö, minkä lisäksi maassa on nopeasti pienenevä joukko 99 ÄO perimän kantaväestöä. Keskiarvoa tai mediaania noiden ryhmien väliltä on turha laskeskella.

Kirjoitinkin suomalialaisista millä tarkoitin suomalaisten ja somalien jälkeläisiä.  Termi saattaa olla harhaanjohtava.
Jos en muitten kanssa mennä saa, kai yksinäni mennä saan.

Tagit: älykkyys