Kirjoittaja Aihe: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka  (Luettu 77346 kertaa)

zache

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 341
  • Liked: 84
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #60 : 11.01.2016, 11:29:44 »
Älykkyys ei todellakaan ole yksinomaan biologisesti määräytyvää, vaan sillä on vahva yhteytensä ympäristöön:
Älykkyys nimen omaan on vahvasti perinnöllinen ominaisuus. Älykkyyttä ei voi lisätä koulutuksella ja kasvatuksella, mutta sitä miten älyä käyttää kyllä toki voi.   Älykkyys on kuin huippunopeus, jollakin se on 140 jollakin 290, mutta täysillä ei ole pakko ajaa.

Koulutus nimenomaan on sellainen asia joka nostaa älykkyystestituloksia eikä pelkästään korreloi älykkyyden kanssa. Vaikutus näyttäisi myös olevan pysyvä.
* BBC, 26.12.2011, More time at school 'boosts IQ'
* Developmental Psychology, 2015, Vol. 51, Is Education Associated With Improvements in General Cognitive Ability,
or in Specific Skills?


Jotta asiat eivät olisi niin yksinkertaisia niin mainitaan, että myös hankitut ominaisuudet periytyvät ja näillä oletetaan olevan vaikutuksia älykkyyteen. Lisäksi ympäristötekijöillä on vaikutus älykkyyteen ja esimerkiksi epidemiat näkyvät populaatiotasolla älykkyyden laskuna. 1, 2 ja esimerkiksi lyijyn lisääminen bensaan testattiin kokeellisesti huonoksi ideaksi. 2000-luvulla lyijyllistä bensaa käytettiin yhä Afrikassa, Irakissa, Afganistanissa jne... Eli vaikka älykkyyttä voi olla hankala nostaa, niin sen laskeminen ympäristötekijöillä laajassa mittakaavassa ei ole mikään ongelma.
« Viimeksi muokattu: 11.01.2016, 11:34:50 kirjoittanut zache »

Jack

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 867
  • Liked: 1547
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #61 : 11.01.2016, 11:50:57 »
Tatu Vanhanen julkaisussa "Tieteessä tapahtuu" Nro 1 (2011):

"Keskeisenä empiirisen aineiston tukemana argumenttina on, että populaatioiden keskimääräisessä älykkyydessä olevat erot selittävät valtaosan ihmisten elinoloja eri näkökulmista mittaavien indeksien vaihtelusta.”

Kirjoituksessaan Vanhanen viittaa Newsweek -lehden artikkeliin maailman parhaista maista sekä Rickhard Lynnin ”kylmän ilmaston teoriaan”.

Vanhasen mukaan ”maiden välinen järjestys näyttää pysyvän suunnilleen samana riippumatta siitä, millaisia indikaattoreita on käytetty kansakuntien hyvinvointierojen mittaamiseen”. Hän esittää kysymyksen, ”miksi maiden välillä on kaikkien vertailuindeksien mukaan suuria eroja” ja toteaa, että tähän kysymykseen Newsweek -lehden artikkeli ei anna minkäänlaista vastausta.

Niinpä Vanhanen tarjoaa itse vastauksen. Hän toteaa, että ”kylmän ilmaston maat sijoittuvat vertailuindekseissä paremmin kuin kuuman ilmaston maat”, mutta ei ole kuitenkaan järkevää otaksua, että lämpötilaerot vaikuttaisivat suoraan yhteiskuntaolojen laatuun.

Vanhanen kirjoittaa:

”Vaikutuksen täytyy tapahtua jonkin välittävän mekanismin välityksellä. Mikä sellainen välittävä mekanismi voisi olla?”

Vastaus löytyy Lynnin ”kylmän ilmaston teoriasta”, jonka mukaan ”luonnonvalinta edisti keskimääräisen älykkyyden kasvua Afrikan tropiikista kylmiin ilmasto-oloihin siirtyneiden populaatioiden keskuudessa, koska älykkyys auttoi ratkaisemaan kylmien ympäristöolojen aiheuttamia ongelmia”. Evoluution seurauksena ”ihmispopulaatioiden keskimääräisen älykkyyden erot kasvoivat, ja ne korreloivat edelleen merkittävästi vuoden keskilämpötilan kanssa”.

Seuraavaksi Vanhanen viittaa Lynnin kanssa tekemänsä tutkimuksen ”keskeiseen argumenttiin, jonka mukaan maiden väliset suuret erot elinolojen erilaisissa mittareissa perustuvat kansakuntien keskimääräisessä älykkyydessä oleviin eroihin enemmän kuin mihinkään muuhun tekijään”.

Kirjoituksensa lopussa Vanhanen tekee yhteenvedon, jossa hän toteaa seuraavaa:

”Tässä artikkelissa on pyritty osoittamaan, että vahvimpana selittävänä tekijänä on keskimääräinen kansallinen älykkyysosamäärä, jossa esiintyvä suuri maiden välinen vaihtelu on evoluution tuottama.”

Vanhanen pitää keskimääräistä kansallista älykkyysosamäärää niin merkittävänä tekijänä, että hänen mielestään ”ei ole todennäköisenä, että listan hännillä oleva Burkina Faso nousisi milloinkaan listan kärkeen tai että Suomi milloinkaan putoaisi listan pohjalle”.

Maailmanmies

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 705
  • Liked: 1340
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #62 : 11.01.2016, 12:34:19 »
Älykkyys ei todellakaan ole yksinomaan biologisesti määräytyvää, vaan sillä on vahva yhteytensä ympäristöön:
Älykkyys nimen omaan on vahvasti perinnöllinen ominaisuus. Älykkyyttä ei voi lisätä koulutuksella ja kasvatuksella, mutta sitä miten älyä käyttää kyllä toki voi.   Älykkyys on kuin huippunopeus, jollakin se on 140 jollakin 290, mutta täysillä ei ole pakko ajaa.

Koulutus nimenomaan on sellainen asia joka nostaa älykkyystestituloksia eikä pelkästään korreloi älykkyyden kanssa. Vaikutus näyttäisi myös olevan pysyvä.
* BBC, 26.12.2011, More time at school 'boosts IQ'
* Developmental Psychology, 2015, Vol. 51, Is Education Associated With Improvements in General Cognitive Ability,
or in Specific Skills?


Jotta asiat eivät olisi niin yksinkertaisia niin mainitaan, että myös hankitut ominaisuudet periytyvät ja näillä oletetaan olevan vaikutuksia älykkyyteen. Lisäksi ympäristötekijöillä on vaikutus älykkyyteen ja esimerkiksi epidemiat näkyvät populaatiotasolla älykkyyden laskuna. 1, 2 ja esimerkiksi lyijyn lisääminen bensaan testattiin kokeellisesti huonoksi ideaksi. 2000-luvulla lyijyllistä bensaa käytettiin yhä Afrikassa, Irakissa, Afganistanissa jne... Eli vaikka älykkyyttä voi olla hankala nostaa, niin sen laskeminen ympäristötekijöillä laajassa mittakaavassa ei ole mikään ongelma.

Ei, koulutus on seuraus, ei syy. Afrikkalaiset ovat pääosin menestymättömiä olivatpa asuneet koko ikänsä Afrikassa tai Euroopassa.  Lyijyllisen bensan tähän vetäminen on erikoista. Meilläkin sitä käytettiin kymmeniä vuosia.

Suomi nousi lyhyessä ajassa köyhyydestä maailman kärkeen, saman teki Etelä-Korea. Kiinan nousu ei ole sattumaa. Me pystymme ja osaamme koska korkea ÄO. Samasta syystä Afrikka pysyy köyhänä.

sr

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 832
  • Liked: 1202
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #63 : 11.01.2016, 15:15:58 »
ÄO: n mittaus on sosialistisen tasa-arvon vastainen toimenpide.

ÄO:n mittaus sinällään ei ole tuota yhtään sen enempää kuin vaikkapa pituuden mittaus. Se sen sijaan sitten voikin olla, että ihmisen ihmisarvo tai oikeudet pannaan riippumaan siitä mittauksen tuloksesta. Jotkut ovat ehdottaneet esim. äänestykseen ÄO testiä sillä perusteella, että tyhmät ihmiset äänestävät "väärin".

Itselläni ei ole mitään erityisesti sitä vastaan, että ns. hyötymaahanmuutto, eli maahanmuutto, joka sallitaan puhtaasti siitä lähtökohdasta, että siitä on tarkoitus olla taloudellista hyötyä vastaanottajamaalle, sidotaan maahantuloa hakevan ominaisuuksiin, ml. älykkyys. Tämän ainoa haittapuoli on se, että se voi johtaa siihen, että ammatteissa, joihin ei tarvita erityisen suurta älykkyyttä, mutta johon olisi tarvetta saada ulkomaalaisia tekijöitä (sanotaan vaikkapa intialaisen ravintolan kokki), voidaan ihan turhaan karsia pois hakijoita, jotka olisivat siihen soveliaita, mutta jotka eivät nyt vaan ole erityisen älykkäitä.

Toinen asia on sitten humanitäärinen maahanmuutto, jota harrastetaan puhtaasti hyväntekeväisyysmielessä. Pakolaisten ottamisen tarkoitus ei ole saada maahan mahdollisimman älykkäitä ihmisiä, vaan auttaa hädänalaisia. Tässä älykkyyskriteerien käyttäminen olisi suunnilleen yhtä väärin kuin jos vaikkapa julkisen terveydenhuollon sairaalassa ihmiset pantaisiin leikkausjonoon heidän älykkyytensä tai muun yhteiskunnallisen hyödyn mukaan. Tämä tuntuu vain yksinkertaisesti moraalisesti väärältä. Siitä voidaan tietenkin keskustella (ja keskustellaankin) kuinka paljon tuota humanitääristä maahanmuuttoa pitäisi harrastaa, mutta sanoisin, että siinä ollaan sitten moraalisesti aika heikoilla jäillä (eli kyseenalaistetaan koko touhun moraalinen puoli), jos siinä muiden kriteerien rinnalle nostetaan esim. älykkyys.
With or without religion, you would have good people doing good things and evil people doing evil things. But for good people to do evil things, that takes religion. -Steven Weinberg
Faith = Pretending to know things you don't know

Siili

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 12 905
  • Liked: 7557
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #64 : 11.01.2016, 15:31:59 »
Siitä voidaan tietenkin keskustella (ja keskustellaankin) kuinka paljon tuota humanitääristä maahanmuuttoa pitäisi harrastaa, mutta sanoisin, että siinä ollaan sitten moraalisesti aika heikoilla jäillä (eli kyseenalaistetaan koko touhun moraalinen puoli), jos siinä muiden kriteerien rinnalle nostetaan esim. älykkyys.

Eihän älykkyyttä voida asettaa humanitaarisen maahanmuuton kriteereiksi, mutta lienee ihan perusteltua keskustella siitä, miten massiivinen humanitaarinen maahanmuutto vaikuttaa yhteiskunnan sivistykselliseen potentiaaliin.  Ei ilmeisen hyvin, jos katsoo esimerkiksi Ruotsin Pisa-kehitystä.  Sikäisen Pisa-romahduksen yhteyttä humamu-tulvaan ei kukaan enää kiistä.  Taitaa sama kehitys olla menossa Suomessakin.

sr

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 832
  • Liked: 1202
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #65 : 11.01.2016, 17:26:41 »
Luulisi, että mittaukselle ei ole mitään estettä, koska tulijat kuulemma ovat fiksuja, koulutettuja, yritteliäitä ja työhaluisia. Varmaan pieksävät suomalaiset helposti ÄO-testissä!


Onhan ne yrittäneet vuonna 2004:

http://kaksplus.fi/threads/somalialaiset-haastoivat-suomalaiset-aelykkyystestiin-ja-kuinka-siinae-oikein-kaevi.1656955/

Mielenkiintoinen tulos. Somalit saivat keskimäärin tuloksen 100, jota pidetään yleensä keskiarvona. Jos heidän kokeensa oli hyvin tehty, niin se ainakin tuhosi sen myytin, että afrikkalaiset olisivat jotenkin erityisen tyhmää porukkaa. Ne Vanhasen ja kumppanien saamat tulokset siis selittyvät ennen kaikkea sillä, että Afrikassa ihmiset kasvavat usein aliravittuina, mikä johtaa sitten alempaan älykkyysosamäärään. Tai sitten jollain muilla ympäristötekijöillä.

Suomalaisten tulos on vielä mielenkiintoisempi. Ehkä se selittyy jotenkin sillä, että testiin oli valikoitunut porukkaa, eli sitä ei oltu tehty täysin satunnaisotoksella. Muuten on aika mahdotonta selittää sitä, että osallistujien keskimääräinen älykkyys pyörisi jossain Mensan sisäänpääsyrajan tuntumassa.
With or without religion, you would have good people doing good things and evil people doing evil things. But for good people to do evil things, that takes religion. -Steven Weinberg
Faith = Pretending to know things you don't know

Hohtava Mamma

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 007
  • Liked: 19552
  • Takapenkin paha poika
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #66 : 11.01.2016, 17:33:48 »
Mielenkiintoinen tulos. Somalit saivat keskimäärin tuloksen 100, jota pidetään yleensä keskiarvona. Jos heidän kokeensa oli hyvin tehty, niin se ainakin tuhosi sen myytin, että afrikkalaiset olisivat jotenkin erityisen tyhmää porukkaa. Ne Vanhasen ja kumppanien saamat tulokset siis selittyvät ennen kaikkea sillä, että Afrikassa ihmiset kasvavat usein aliravittuina, mikä johtaa sitten alempaan älykkyysosamäärään. Tai sitten jollain muilla ympäristötekijöillä.

Suomalaisten tulos on vielä mielenkiintoisempi. Ehkä se selittyy jotenkin sillä, että testiin oli valikoitunut porukkaa, eli sitä ei oltu tehty täysin satunnaisotoksella. Muuten on aika mahdotonta selittää sitä, että osallistujien keskimääräinen älykkyys pyörisi jossain Mensan sisäänpääsyrajan tuntumassa.

Mutta sekö ei ole mahdollista, että somalit olisivat olleet "valikoitunut joukko"? Vaikka he olivat tässä aloitteellisia?

Itse uskon, että molemmat joukot olivat "valikoituneita".
The society that separates its scholars from its warriors will have its thinking done by cowards and its fighting by fools. -Thucydides

TheVanishedTerrorist

  • Vieras
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #67 : 11.01.2016, 17:40:35 »
http://kaksplus.fi/threads/somalialaiset-haastoivat-suomalaiset-aelykkyystestiin-ja-kuinka-siinae-oikein-kaevi.1656955/

Testi jonka tuloksia ei julkaista muuta kuin epämääräisillä heitoilla.. Onpa "tieteellinen".

http://hommaforum.org/index.php/topic,109745.msg2146608.html#msg2146608

"100 paikkeilla" = alle 100, koska muuten tulos olisi ollut "yli 100"
"Erittäin hyvä" = reilusti yli 100, koska muuten "yli 100".

Todellinen ero lienee ollut 20-40 pinnaa, riippuen keskihajonnasta.

jka

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 866
  • Liked: 5572
  • Kuka vei meidän munat?
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #68 : 11.01.2016, 17:40:53 »
Luulisi, että mittaukselle ei ole mitään estettä, koska tulijat kuulemma ovat fiksuja, koulutettuja, yritteliäitä ja työhaluisia. Varmaan pieksävät suomalaiset helposti ÄO-testissä!


Onhan ne yrittäneet vuonna 2004:

http://kaksplus.fi/threads/somalialaiset-haastoivat-suomalaiset-aelykkyystestiin-ja-kuinka-siinae-oikein-kaevi.1656955/

Mielenkiintoinen tulos. Somalit saivat keskimäärin tuloksen 100, jota pidetään yleensä keskiarvona. Jos heidän kokeensa oli hyvin tehty, niin se ainakin tuhosi sen myytin, että afrikkalaiset olisivat jotenkin erityisen tyhmää porukkaa. Ne Vanhasen ja kumppanien saamat tulokset siis selittyvät ennen kaikkea sillä, että Afrikassa ihmiset kasvavat usein aliravittuina, mikä johtaa sitten alempaan älykkyysosamäärään. Tai sitten jollain muilla ympäristötekijöillä.

Suomalaisten tulos on vielä mielenkiintoisempi. Ehkä se selittyy jotenkin sillä, että testiin oli valikoitunut porukkaa, eli sitä ei oltu tehty täysin satunnaisotoksella. Muuten on aika mahdotonta selittää sitä, että osallistujien keskimääräinen älykkyys pyörisi jossain Mensan sisäänpääsyrajan tuntumassa.

Sekä somalit että suomalaiset oli tuossa valikoitunut. Itsestään selvää on että tuollaiseen testiin ei lähde kuin sellaiset jotka kuvittelevat olevansa testissä vahvoilla.

Aikoinaan sama haaste järjestettiin kansanedustajille. Ainoa joka uskalsi osallistua oli Tony Halme joka sai 130 pistettä. Täysin selvää on että ei tuollaiseen osallistu kuin ne jotka kuvittelevat jo etukäteen pääsevänsä yli mansan rajan.

Sanoisin että tuo testi enneminkin tukee tuota "myyttiä" jota olet tällä testillä kumoamassa. Jos kahdesta populaatiosta valitaan parhaat niin että testiin saa osallistua kuka uskaltaa niin tottakai kaikkien pitäisi ylittää mensan raja. Somalien parhaat pääsi siis vähän alle 100.

pikkujorma

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 447
  • Liked: 335
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #69 : 11.01.2016, 17:59:19 »
Oli valikoitunutta porukkaa. Somalit luuli olevansa älykkäitä ja suomalaiset tiesi. Ei sinne mitään perusreiskaa menny testeihin. Enimmäkseen varmaan jotain nuorta opiskelijapoikaa.

Muistelen että se mensan raja olisi 140, en jaksa tarkistaa. Netissäkin on jotain älykkyystestejä. Jos ylittää jonkin rajan niin voi tilata seinälle jonkinlaisen diplomin. Tiedä sitten kuinka luotettavia testit on, voi olla että pisteitä annetaan hiukan yläkanttiin että menisi diplomeja kaupaksi.

Jonkun testin tein itsekkin, sain hiukan yli 100 pistettä mutta mensan jäseneksi en pääsisi. Thomas Enbuske on mensan jäsen ja elvistelee sillä. Ei päässy nuorempana loistamaan, kun on tuntenu itsensä erilaiseksi ja ollu huono urheilussa. Microsoftin Bill Gates on varmaankin älykäs mutta nörtin näköinen.


sologdin

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 859
  • Liked: 1162
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #70 : 11.01.2016, 18:35:16 »
Luulisi, että mittaukselle ei ole mitään estettä, koska tulijat kuulemma ovat fiksuja, koulutettuja, yritteliäitä ja työhaluisia. Varmaan pieksävät suomalaiset helposti ÄO-testissä!


Onhan ne yrittäneet vuonna 2004:

http://kaksplus.fi/threads/somalialaiset-haastoivat-suomalaiset-aelykkyystestiin-ja-kuinka-siinae-oikein-kaevi.1656955/

Perusvirhe testin tulosten tulkinnassa on, että suomalaiset edelleen, ainakin piilotajuisesti uskovat, että painetussa tekstissä ei voi valehdella.  Em. testin kritiikki Hommassakin rajoittuu tulkintoihin.  Ei uskota, että koko sapluuna on valhetta ja toimita sen mukaan.  Kun valehdellaan, tehdään se kunnolla; sen ovat johtajat tienneet kautta aikain.
Jos en muitten kanssa mennä saa, kai yksinäni mennä saan.

zache

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 341
  • Liked: 84
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #71 : 12.01.2016, 08:25:19 »
Koulutus nimenomaan on sellainen asia joka nostaa älykkyystestituloksia eikä pelkästään korreloi älykkyyden kanssa. Vaikutus näyttäisi myös olevan pysyvä.
* BBC, 26.12.2011, More time at school 'boosts IQ'
* Developmental Psychology, 2015, Vol. 51, Is Education Associated With Improvements in General Cognitive Ability,
or in Specific Skills?

Ei, koulutus on seuraus, ei syy.
Jaa, haluaisitko kertoa mikseivät nuo yllä olevat tutkimukset pidä paikkaansa?

sr

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 832
  • Liked: 1202
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #72 : 12.01.2016, 11:16:54 »
Kun puhutaan maahanmuutossa ja sen vaikutuksissa, kysymys älykkyydestä on merkittävin. Kulttuurin voi vaihtaa, ja uskonnon voi vaihtaa, mutta geenejä ei. Ne leviävät ihmisten mukana kuin tauti ja tartuttavat uusia alueita.

Geenejä ei voi vaihtaa vielä nykyisin. Tulevaisuudesta (siis etenkään, kun puhutaan niillä aikaskaaloilla, joilla sinä puhut, kun viittaat eri populaatioiden syntyvyyksiin, ja sen vaikutuksilla väestökehitykseen, eli siis usean sukupolven aikaskaalalla) en menisi sanomaan mitään varmaa. Itse olen melko vakuuttunut, että kun geeniteknologia edistyy ja opimme tuntemaan lisää geenien vaikutuksesta ihmisen ominaisuuksiin, älykkyys tulee olemaan yksi asioista, jonka keinotekoiseen parantamiseen tulee kohdistumaan suuria paineita. Jos pätee se, mitä nykyisin oletetaan, eli että vähintään puolet älykkyydestä on perinnöllisten tekijöiden vaikutusta, niin on selvää, että tulevaisuudessa ne vanhemmat, jotka eivät kanna älykkyyden geenejä, eivät pane pahakseen jos heidän oma perimänsä korvataan heidän lapsissaan älykkyyttä tuottavilla geeneillä.

Tähän on toki vielä aikaa, mutta kun puhutaan evoluution aikaskaaloista, niin sellainen ajanjakso kuin 100 vuotta, joka on todella pitkä aika kehittää teknologiaa, on yksi silmänräpäys.

Lainaus
Alhaisimman keskimääräisen älykkyystason maissa on käynnissä ennennäkemätön väestöräjähdys - kiitos ihmiskunnan älykkäämmän osan antaman teknisen, lääketieteellisen ja humanitaarisen avun.

Mihin tämä perustuu? Mikä on humanitäärisen avun merkitys väestöräjähdykseen? Onko sinulla tästä jotain dataa vai keksitkö tämän omasta päästäsi? Esimerkiksi kuinka paljon humanitääristä apua on saanut Nigeria, joka on Afrikan väkirikkain maa? (Sinällään Nigeria on mielenkiintoinen esimerkki, että "tiikeriäiti" Amy Chuan kirja "The Triple Package: How Three Unlikely Traits Explain the Rise and Fall of Cultural Groups in America" nosti juuri nigerialaiset yhtenä menestystarinana USA:ssa kiinalaisten, juutalaisten ja muutaman muun rinnalle)

Entä sitten lääketiede? Minun käsittääkseni vaikutus on ollut päinvastainen, eli kun lapsikuolleisuutta on saatu painettua alas, on syntyvyys seurannut hyvin pian perässä, kun vanhempien ei ole ollut tarve tehdä kymmenen lapsen katrasta "siltä varalta", että muutama siitä kuolee kulkutauteihin (ihan kuten Suomessa tehtiin vielä luokkaa 100 vuotta sitten). Ja mitä yleisesti "väestöräjähdykseen" tulee, niin Afrikan väentiheys on puolet Euroopan tasosta ja n. neljännes Itä-Aasian tasosta (jos Euroopassa katsotaan vain EU:ta, niin Afrikan taso on kolmannes siitä). Edes siis päästäkseen samalle väentiheyden tasolle kuin mikä EU:ssa vallitsee, pitäisi Afrikan väkimäärän kolminkertaistua. Jos siis maailmaa katsoo, on "väestöräjähdys" tapahtunut Itä-Aasiassa ja juuri tämä porukka saa usein ÄO mittauksissa korkeita tuloksia.

Lainaus
Korkeamman keskimääräisen älykkyystason maita vaivaa syntyvyyden aleneminen. Näiden maiden asukasluvut laskisivat ilman muuttoliikettä alhaisemman keskimääräisen älykkyystason maista.

Jep ja ottaen huomioon tosiaan sen, että näissä väentiheys on jo hyvin korkea, tämä ei ole erityisen paha asia.

Lainaus
Lopputulos on se, että kehittyneiden korkean älykkyystason maiden maiden alkuperäiset asukkaat korvautuvat keskimäärin vähemmän älykkäillä ihmisillä, minkä lisäksi tapahtuu geneettistä sekoittumista. Maiden keskimääräinen älykkyystaso laskee, ja tällä tulee olemaan dramaattisia seurauksia.

Ei tule olemaan.

Lainaus
Maissa, joiden asukkaiden keskimääräinen älykkyystaso on alhainen, on toki älykkäitä yksilöitä, koska älykkyysjakauma noudattaa gaussin käyrää. On matemaatikkoja, teknikkoja ja fyysikkoja. Muutama älykäs ihminen ei kuitenkaan riitä nostamaan maata kehittyneeksi ja teknistyneeksi valtioksi. Keskiarvo ratkaisee. Jotta modernin yhteiskunnan perustana oleva tutkimus ja teknologia ja tiede menestyisivät, maassa on oltava riittävän paljon riittävän älykkäitä ihmisiä, joista valikoituvat eri alojen asiantuntijat. Lisäksi tarvitaan riittävän paljon ihmisiä, joiden älylliset ominaisuudet riittävät kouluttautumiseen keskitason ammattityöntekijöiksi.

Olen eri mieltä tuosta keskiarvosta liittyen tieteeseen. Oleellista tieteessä on se, että siinä tuotetaan informaatiota, jonka kopiointi on käytännössä ilmaista. Siinä riittää juuri se, että muutama älykäs ihminen keksivät jotain fiksua, jonka kaikki muut kopioivat. Tällä hetkellä elämme todennäköisesti ihmiskunnan historian nopeinta teknologian kehitysvaihetta. Tässä yhtenä tekijänä voi olla se, että nykyajan ihmiset ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin aiemmat ihmiset (joka tosin sotii sitten sinun tyhmenemisteoriaasi vastaan, mutta on yhdenpitävää ns. Flynn-efektin kanssa), mutta vähintään yhtä merkittävä tekjiä on se, että meitä on helvetin paljon ja yhä suuremmalla osalla on mahdollisuus kouluttautua ja osallistua tieteen ja teknologian kehittämiseen. Yksi Elon Musk, Steve Jobs tai Steven Hawking vastaa tuhansia keskinkertaisuuksia.

Yksilöillä on merkitystä. Keskiarvolla olisi merkitystä, jos teknologiaa kehitettäisiin salassa ja jokaisen pitäisi aina kehittää itse itselleen tarvitsemansa asiat. Näin ei kuitenkaan ole, vaan etenkin tiede kehittyy täysin julkisesti. Silloin on parempi tilanne se, että on miljoona ihmistä, joiden joukossa on 100 huippuälykästä kuin se, että on 1000, joista yksi on huippuälykäs. Tuossa jälkimmäisessä joukossa keskimääräinen älykkyys on parempi (yksi tuhannesta on huippuälykäs vs. yksi kymmenestä tuhannesta), mutta edellinen joukko pesee mennen tullen tieteellisten läpimurtojen määrässä jälkimmäisen.

Lainaus
Jos maan älykkyyskeskiarvo on alhainen, korkeaan älykkyyssegmenttiin kuuluvia on vähän, eivätkä he yksin saa käännettyä maan suuntaa kohti parempaa vaikka haluaisivatkin. Huomattuaan tämän he ennen pitkää alkavat välittää vain itsestään. Tästä syystä korruptio ja nepotismi ja yksinvaltaiset hallitukset kukoistavat kehitysmaissa.

En tiedä, mihin viittaat tuolla "maan suunnalla". Se toki pätee, että esim. demokratia vaatii toimiakseen jossain määrin älykkään ja analyyttisen väestön (esim. sosiaaliset eläimet kuten mehiläiset eivät kykene harjoittamaan demokratiaa) ja on mahdolllista, että jos kansan keskimääräinen älykkyys on liian alhainen, niin yhteiskunnan pyörittäminen demokratian keinoin vaikeutuu. Tässä tosin sanoisin, että koulutus on vähintään yhtä tärkeässä asemassa. Hyvin suuri osa demokratian pyörittämisestä ei vaadi mitään ruudin keksimistä kansalta, vaan ihan perus kykyä suhtautua kriittisesti tuotettuun informaatioon ja käsitellä sitä oikein. En tiedä, missä kulkee Suomessa raja sille, että saa osallistua poliittiseen päätöksentekoon sen suhteen, miten alhainen älykkyys ihmisellä on. En kuitenkaan usko sen olevan mitenkään erityisen korkealla.

Lainaus
Ulkoa päin tulevaan apuun taas pätee vanha sääntö, että ei kannettu vesi kaivossa pysy.

Olen eri mieltä. Ravitsemustilan parantaminen parantaa älykkyyttä. Samoin yhteiskunnan toimintaa parantaa ihmisten koulutustason parantaminen. Ja siis tulevaisuudessa uskon syntyvien ihmisten älykkyyttä pystyttävän muuttamaan geeniteknologian keinoin. Ja mahdollisesti jopa ennen sitä kehitämme tekoälyn ns. superälykkyyden tasolle, minkä jälkeen ihmisen omalla älykkyydellä ei ole oikeastaan enää mitään merkitystä ihmiskunnan selviytymisen kannalta.

Lainaus
Vallitseva ideologia ratkaisee, mikä on “totta”, ja mikä ei. Tilanne muistuttaa Galileo Galilein aikaa 1600-luvun alussa, jolloin voimissaan ollut katolinen kirkko määräsi, mitä saa sanoa ja mitä. Kirkon oppeihin kuului väite, että maapallo on kaikkeuden keskipiste. Väitteitä, että näin ei olisi, pidettiin harhaoppisina. Nykyisin tällainen tietysti tuntuu käsittämättömältä, mutta sen ei pitäisi olla, koska tilanne on edelleen sama. Tällä hetkellä virallinen doktriini on se, että ihmisrotuja ei ole, eikä näin ollen myöskään ole geneettisesti selitettäviä eroja ihmisryhmien keskimääräisessä älykkyydessä.

Ovatko nuo kaksi asiaa ristiriitaisia? Minusta on mahdollista sanoa, että ihmisrotuja ei ole (niin kuin niitä yleisesti käsitetään esim. ihonväriin perustuen), mutta silti ihmispopulaatioiden välillä on mahdollisesti geneettisiä eroja keskimääräisessä älykkyydessä.

Lainaus
Tällä hetkellä älykkyystestit todistavat, että tietyissä kansanryhmissä saadaan korkeampia pisteitä kuin toisissa.
Perinnöllisyystutkimus puolestaan osoittaa, että älykkyys on periytyvää. Näitä kahta tieteellisesti kiistatonta tosiasiaa ei kuitenkaan saa  yhdistää ja sanoa, että kokonaisen ihmisryhmän keskuudessa esiintyvä älykkyystaso olisi geneettisesti periytyvä, vaikka se sitä tosiasiassa on.

Siitä vaan sanomaan. Niinhän sinä nytkin teet. Mutta silloin tosiaan pitää muut mahdolliset tekijät sulkea ulkopuolelle.

Lainaus
Jos nykyinen kehitys jatkuu, edessä häämöttää kehittyneiden kulttuurien ja tieteen ja teknologian rappeutuminen ja ihmiskunnan paluu takaisin viidakkoon. Nähtäväksi jää, kuka sammuttaa viimeisen sähkölampun.

Uskomatonta mustamaalausta. Jos sinulla olisi osoittaa pienikin todiste siitä, että tieteen ja teknologian kehitys osoittaisi jotain hidastumisen merkkejä, niin höpötykselläsi olisi jotain totuuspohjaa. Nyt se on vain täysin puhdasta pelottelua ilman minkäänlaista faktapohjaa.

Lainaus
Afrikasta erkautuneen ihmiskunnan osan (kaukasialaiset, aasialaiset) kehittyminen nykyiselle älylliselle tasolle kesti kymmeniä tuhansia vuosia. Voi olla, että tämä luonnon hidas kehitystyö mitätöidään muutamassa sadassa vuodessa, kun afrikkalaiset geenit leviävät ja sekoittuvat muuhun ihmiskuntaan. Menee muutamia kymmeniä tuhansia vuosia, ennen kuin vahinko on korjattu, jos se yleensä on korjautuakseen. Eihän evoluutiolla ole päämäärää. Voihan tulevaisuuden ihminen kiipeillä puissa ja muistuttaa nykyisiä ihmisapinoita. Se, mikä ennen tunnettiin nimellä älykkyys, on tuossa vaiheessa jäänyt tarpeettomana pois. Eihän korkea älykkyys ole selviytymisen kannalta välttämätön, minkä monet vuosimiljoonia eläneet eläinlajitkin todistavat. Ihmiskuntakin sen todistaa siten, että tyhmimmät lisääntyvät eniten.

Jälleen uskomatonta paskaa. On täysin selvää, ettei ihmisen geeniteknologian kehityksessä tulla puhumaan "muutamasta sadasta" saati "kymmenistä tuhansista vuosista", vaan vuosikymmenistä tai korkeintaan reilusta sadasta vuodesta. Ja on melko todennäköistä, että älykkyys on asia, jota tullaan tulevaisuudessa parantamaan keinotekoisesti ja teknologiaan sen kehittämiseksi tullaan panostamaan.

Ja siis juttusi on puhdasta rasistista paskaa jopa siis siinä tapauksessa, ettei mitään tuollaista tapahtuisi. Viittaat, että afrikkalaisten älykkyys on jossain ihmisapinoiden tasolla ja jos he sekoittuvat muiden kanssa, niin seurauksena on se, että koko ihmiskunnan älykkyys laskee sille tasolle.
With or without religion, you would have good people doing good things and evil people doing evil things. But for good people to do evil things, that takes religion. -Steven Weinberg
Faith = Pretending to know things you don't know

sr

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 832
  • Liked: 1202
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #73 : 12.01.2016, 11:41:17 »
Vastaus löytyy Lynnin ”kylmän ilmaston teoriasta”, jonka mukaan ”luonnonvalinta edisti keskimääräisen älykkyyden kasvua Afrikan tropiikista kylmiin ilmasto-oloihin siirtyneiden populaatioiden keskuudessa, koska älykkyys auttoi ratkaisemaan kylmien ympäristöolojen aiheuttamia ongelmia”. Evoluution seurauksena ”ihmispopulaatioiden keskimääräisen älykkyyden erot kasvoivat, ja ne korreloivat edelleen merkittävästi vuoden keskilämpötilan kanssa”.

Ensinnäkin korreloivatko? Mikä on saamelaisten älykkyys verrattuna singaporelaisiin (elävät melko tarkkaan päiväntasaajalla)?

Toiseksi, en ihan täysin ymmärrä, miksi kylmyys olisi juuri sellainen ongelma, että siinä elämisessä vaatisi erityistä älykkyyttä. Hyvin suuri osa ihmisen aivokapasiteetista on kehittynyt sosiaalisten yhteyksien käsittelyyn. Minusta on todennäköisempää, että siellä, missä ovat syntyneet ensimmäiset kaupungit, ihmiset ovat siis asuneet tiheästi ja ihmisten vuorovaikutusten määrä on ollut korkea, näillä kyvyillä on ollut paljon enemmän käyttöä kuin hyvin harvaan asutussa pohjolassa. Tämä on ihan näin niin kuin viidessä minuutissa kehittämäni teoria, joka kuulostaa fiksulta, mutta ei perustu mihinkään oikeasti tieteellisesti testattuun.

Pointtini on se, että ennen kuin uskon tuohon "kylmä tuottaa älykkyyttä"-teoriaan, näkisin sille jotain vähän voimakkaampaa tieteellistä tukea kuin vain se, että joku on saanut sellaisen älynväläyksen päässään. Ihmiskunnan historian aikana hengissä selviytyminen on ollut ihan viime vuosisatoihin asti tiukkaa elonjääntitaistelua ihan kaikkialla. Jos jossain on ollut esim. ruokaa enemmän tarjolla, niin tämä on yleensä johtanut hyvin pian siihen, että ihmispopulaation koko on kasvanut kunnes jälleen resurssit ovat olleet rajallisia ja jälleen on pitänyt keksiä jotain selviytymiseksi. Eikä tämä ajatus koske tietenkään vain ihmistä, vaan melko lailla kaikkia elinolentoja tällä pallolla. Nykyinen tilanne, jossa ihmispopulaatio elää lisääntymistä rajoittavien resurssien yltäkylläisyydessä stabiilina populaationa on räikeä poikkeus maapallon elämän historiassa.

Mihin liittyen muuten kysyisin sinulta, että jos sitää pelkäämääsi väestönsekoittumista ei tapahtuisi, niin mikä ylipäänsä ajaisi nykyisten "älykkäiden populaatioiden" evoluutiota? Tällä hetkellähän älykkyys ei ole mitenkään tarvittava ominaisuus siihen, että saa lapsensa kasvamaan lisääntymisikäiseksi. En osaa sanoa, onko sillä paljon merkitystä sen suhteen, että pääsee ylipäänsä lisääntymään (jos on, niin sitten se väestönsekoittumisteoriasi menee myttyyn, koska siellähän tämä sama paine pätisi). Jos älykkyydellä ja geenien eteenpäin siirtymisellä ei ole enää mitään yhteyttä, niin eikö älykkyys kuihdu pois valitsijatekijänä ihan riippumatta siitä, sekoittuvatko älykkäät populaatiot vähemmän älykkäisiin?
With or without religion, you would have good people doing good things and evil people doing evil things. But for good people to do evil things, that takes religion. -Steven Weinberg
Faith = Pretending to know things you don't know

sr

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 832
  • Liked: 1202
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #74 : 12.01.2016, 11:43:31 »
Mutta sekö ei ole mahdollista, että somalit olisivat olleet "valikoitunut joukko"? Vaikka he olivat tässä aloitteellisia?

On hyvinkin mahdollista. Toki jos otosten koko molemmissa ryhmissä on samansuuruinen, on somalien vaikeampi harrastaa valikoimista, koska pooli, josta he niitä testattavia valikoisivat on pienempi.

No, niin tai näin, niin kyseinen testi on varsin kyseenalainen, koska siinä ei käytetty tieteellistä menetelmää ja valittu siis testiin osallistuvia satunnaisesti.
With or without religion, you would have good people doing good things and evil people doing evil things. But for good people to do evil things, that takes religion. -Steven Weinberg
Faith = Pretending to know things you don't know

Jepulis

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 3 073
  • Liked: 7329
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #75 : 12.01.2016, 14:26:21 »
Lainaus käyttäjältä: Jack
Jos nykyinen kehitys jatkuu, edessä häämöttää kehittyneiden kulttuurien ja tieteen ja teknologian rappeutuminen
Uskomatonta mustamaalausta. Jos sinulla olisi osoittaa pienikin todiste siitä, että

Lainaus käyttäjältä: Jack
Afrikasta erkautuneen ihmiskunnan osan (kaukasialaiset, aasialaiset) kehittyminen nykyiselle älylliselle tasolle kesti kymmeniä tuhansia vuosia. Voi olla, että tämä luonnon hidas kehitystyö mitätöidään

Jälleen uskomatonta paskaa. On täysin selvää, et
 Ja on melko todennäköistä, että

Ja siis juttusi on puhdasta rasistista paskaa
.... Viittaat, että afrikkalaisten älykkyys on jossain ihmisapinoiden tasolla ja jos he sekoittuvat muiden kanssa, niin seurauksena on se, että koko ihmiskunnan älykkyys laskee sille tasolle.

Heh. Tivaat kaikenlaisia todisteita jäsen Jackilta kun hänen väitteensä tai huolenaiheensa ei satu sopimaan ideologiaasi, leimaat häntä itse lisäämilläsi "ihmisapina"-heitoilla ja toki muistat haukkua rasistiksi. Kuinkas sitä itse tekaistua ennakkoluuloväitettä muuten tarpeeksi korostaa. Kirjoittelustasi ylipäänsä korostuu yksi termi, jota tauotta hoet, eli "paska".


Ruoditaanpa tätä vähän. (Otan vapaasti joitain edeltävän keskustelun oletuksia.)

1. Ensinnä, Jack mahdollisesti heitti hieman huolimattomasti, että koko väitetysti pohjoisen sijainnin mahdollistama älykkyyden kehittyminen ahtaissa raoissa saattaisi mitätöityä. Laitetaan aikaskaala, vaikka <1000v ja onhan jo Kiina. Ei mitätöidy kokonaan. Mutta se voi vähetä kun keskimäärin tyhmempää sakkia ohjataan samoihin tiloihin jatkuvasti lisää.

Sinänsä lahjakkaita itse ihmiskunnalle tulee riittämään, vaikka ihmisiä syntyisi yksistään afrikassa mutta on ero, missä ympäristössä huiput saa edellytykset tuottaa sitä paljon puhuttua geenitekniikkaa. Afrikassa voi hyvin olla maailman älykkäin kellokäyrän äärihuippu nainen jo nytkin. Hän kuitenkin ehkä valmistaa maailman parasta jamssilettua tyhmälle onnelliselle miehelleen. Näistä koulutetumpi ei mitenkään väistämättä ole se nainen. Ruotsissakin pisatulokset laskee kahdesta syystä, oppilasmateriaalin ja ympäristön yhteisvaikutuksena. Huipputyypille -10% tuloksia laskeva häirintä tärkeänä kehitysaikana siirtää hänet kiinalaisen keskiverto kaduntallaajan ryhmään. Ynnä sitä rataa.

Kun otetaan aikaskaala 1000v, lähdetään siitä, että afrikan väestö siirtyy eurooppaan samalla vauhdilla kuin nyt, niin yllättäen Jackin pointti onkin länsieuroopan kohdalta sitätaustaa vasten tosiasiallisesti faktaa. Toki on kyse siitä myös, miten käytämme tätä tietoa kuluvana aikana. Vielähän kehityksen voisi teoriassa kääntää, esimerkiksi aikaansaamalla maahanmuuttoon materiaalia koskevia rajoituksia.

2. Sitten missä älykkyys on kehittynyt. Jäsen Jackilla on pointsi. On loogista, että älykkyyden jatkokehittyminen selittyy kylmän tuottamien pikku pullonkaulojen seurauksena. Se ei ole ainutlaatuista. On lintulajeja, joiden on osoitettu olevan selvästi älykkäämpiä kuin saman lajin etelässä asuva muilta ominaisuuksiltaan identtinen versio. Voi toki olla, että joissain oloissa kehittymisen jatkuessa kylmä olisi johtanutkin enemmän jonkun muun ominaisuuden kehittymiseen. Sanotaanko vaikka näön tai rasvakerroksen ominaisuuksien. Meille suomalaisille kehittyi pimeässä vähän isommat silmätkin, miksei mursumainen aineenvaihdunta. Mutta tälläkertaa olosuhteet suosi selviämistä ensisijassa paremman älykkyyden kautta. Hieno juttu. 

Muitakin selityksiä eurooppalaisten paremmalle älykkyydelle on tarjottu. Sekoittumista neardentaleihin ym. Ympäristöteoria istuu kuitenkin muiden ja muualla muuttuneiden ominaisuuksien kautta hyvin. Sitäkin on tarjottu ettei älykkyyseron olemassaolo pidä paikkaansa vaan on rasismia. Jalkojen keskipituus, läskimahaisuus, keuhkojen hapenottokyky, ne saa "tasa-aivo" väittäjien mielestä kehittyä kyllä alueellisesti, sekä lintujen älykkyys mutta ihmisten älykkyys ei niin millään, vaikka siitä on tarkalleen yhtä paljon konkreettista näyttöä. Teorioista riippumatta arikkalaisten geeneillä ei tunny syntyvän raa'an tekniikan huippulahjakkuuksia kuin mitättömiä määriä väkimäärän suhteessa, sensijaan huippujuoksijaa ja koripalloilijaa näyttäisi syntyvän liukuhihnalta, kuten Koreassa ja Japanissa uusia innovaatioita. Ei voi olla totta, koska ei saa olla totta.

Elokuvissa ratkaiseva huipputiedemies on kuitenkin hyvin usein afrikkalaista syntyperää. Ei ihan huonosti.

3. Annat ymmärtää jäsen Jackin puhuvan luuloistaan mutta itse väität ihmiskunnan älykkyyden tulevan korjaantumaan geeniteknologian avulla pienehköllä aikajänteellä. Väitteen kokoluokka ja sinun varmuutesi asian toteutumisesta huomioiden, eihän sellaisesta ole näytön hiventäkään. Jos nyt alkuun mahdollista, niin miten muutos tulee niin yleiseksi, että se esiinnostamallasi 100 vuoden "silmänräpäyksellä" vaikuttaa olennaisesti. Tekniikan pitäisi olla ensinnä jokaisen saatavilla aspiriinina ja yleisempien uskontojen hyväksymää. Tekniikan käytön pitäisi implementoitua vallitseviin lisääntymistapoihin, jo se on epäuskottavaa. Ajatus hiemankaan pidemmälle miettien sisältää vastenmielisiä sävyjä, samaan aikaan kun toisia syytetään rasisteiksi tosiasioiden kertomisesta, halutaan käytännössä ihmiskunnan geenijalostusta, ettei ilmeisistä nykyeroista tarvitsisi keskustella. Pisteenä päälle, sen pitäisi olla vallitseva käytäntö erityisesti tyhmimpien alueilla ja islamin hallitsemassa maailmassa.

Ja samaan aikaan jankutat väsymiseen asti, että jäsen Jack teistä kahdesta puhuu "paskaa".  :roll:
« Viimeksi muokattu: 12.01.2016, 14:28:08 kirjoittanut Jepulis »
Vihapuhe on parempi kuin lässytetty valhe.

Maailmanmies

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 705
  • Liked: 1340
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #76 : 12.01.2016, 14:42:31 »


Jälleen uskomatonta paskaa. On täysin selvää, ettei ihmisen geeniteknologian kehityksessä tulla puhumaan "muutamasta sadasta" saati "kymmenistä tuhansista vuosista", vaan vuosikymmenistä tai korkeintaan reilusta sadasta vuodesta. Ja on melko todennäköistä, että älykkyys on asia, jota tullaan tulevaisuudessa parantamaan keinotekoisesti ja teknologiaan sen kehittämiseksi tullaan panostamaan.

Ja siis juttusi on puhdasta rasistista paskaa jopa siis siinä tapauksessa, ettei mitään tuollaista tapahtuisi. Viittaat, että afrikkalaisten älykkyys on jossain ihmisapinoiden tasolla ja jos he sekoittuvat muiden kanssa, niin seurauksena on se, että koko ihmiskunnan älykkyys laskee sille tasolle.
Älykkyys on kehittynyt kymmenien tuhansien vuosien aikana, todennäköisesti kuitenkin miljoonien. Jo tuhansia vuosia sitten on tehty keksintöjä ja insinöörityötä mihin vaaditaan älyä. Ei älykkyys ole sellainen asia joka on yhtäkkiä tupsahtanut tänne viimeisen sadan vuoden aikana.  Jos saisimme vastasyntyneen tänne 5000 vuoden takaa hänestä tulisi ihan samanlainen kuin kenestä tahansa.

Siitä samaa mieltä, että älykkyyttä voitaneen parantaa tulevaisuudessa keinotekoisesti.

Mitä kylmyyteen tulee, niin ei se kylmyys itsessään vaan tulevaisuuteen varautuminen. Keino pärjätä yli ajan milloin ei saada satoa.  Singaporelaiset ovat kiinalaisia jotka ovat siellä asuneet oikeastaan vasta vähän aikaa.

Minä tai kuka hyvänsä toki haluaisimme, että mustatkin olisivat älykkäitä mutta kun eivät ole.  USA:n koulujen SAT-tulokset ovat heillä paljon heikompia kuin valkoisilla.

Finis Finlandiae

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 100
  • Liked: 3111
  • KALIFAATTI TULEE, OLE VALMIS!
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #77 : 12.01.2016, 15:07:40 »
Ja siis juttusi on puhdasta rasistista paskaa jopa siis siinä tapauksessa, ettei mitään tuollaista tapahtuisi. Viittaat, että afrikkalaisten älykkyys on jossain ihmisapinoiden tasolla ja jos he sekoittuvat muiden kanssa, niin seurauksena on se, että koko ihmiskunnan älykkyys laskee sille tasolle.
Älykkyys on kehittynyt kymmenien tuhansien vuosien aikana, todennäköisesti kuitenkin miljoonien. Jo tuhansia vuosia sitten on tehty keksintöjä ja insinöörityötä mihin vaaditaan älyä. Ei älykkyys ole sellainen asia joka on yhtäkkiä tupsahtanut tänne viimeisen sadan vuoden aikana.  Jos saisimme vastasyntyneen tänne 5000 vuoden takaa hänestä tulisi ihan samanlainen kuin kenestä tahansa.

Onko paskaa?!
Brasilia on hyvä vertailukohta, miten sekarotuisen valtion ÄO kehittyy jo lyhyehkön ajan saatossa.
Brasilian ka. ÄO on 87.

On varsin luultavaa, että sinne aikoinaan (muutama sata vuotta sitten) päätyneet valkoiset ovat olleet lähellä valkoisen Euroopan keskiarvoa, ellei ylikin, koska Italia ja Espanja olivat tuolloin kunkkuja (teknisesti ylivoimaisia). Vastaavasti Brasilian mustat olivat taattua sitä itseään.

ÄO 87 ei häikäise. Wiki: "86.09% brasseista on nyt sekarotuisia brasiliaisia." https://en.wikipedia.org/wiki/Demographics_of_Brazil#Racial_composition

Muutama sata vuotta ja koko kansan ka. ÄO jumittaa.
PolpoSTASI: "Jos tämä tori olisi tarkoitettu suomalaisille, täällä olisi suomalaisille tarkoitettuja penkkejä. Häivy!"

GER = paskan kemiallinen merkki
Pakkoruotsi = /c:stä!
YLE - powered by 3000+ mokuidioottia.

Miniluv

  • Administrator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 30 896
  • Liked: 12159
  • Mode EVP. 1/949jkl #propelipää
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #78 : 12.01.2016, 15:18:56 »
(Sinällään Nigeria on mielenkiintoinen esimerkki, että "tiikeriäiti" Amy Chuan kirja "The Triple Package: How Three Unlikely Traits Explain the Rise and Fall of Cultural Groups in America" nosti juuri nigerialaiset yhtenä menestystarinana USA:ssa kiinalaisten, juutalaisten ja muutaman muun rinnalle)

Nopeaa guuglausta...

Lainaus
The Immigration and Nationality Act of 1965 made it easier for Africans to enter the U.S., but mostly as students or highly skilled professionals — not through family sponsorships, Klineberg said.
So many Africans pursue higher levels of education as an unintended consequence of navigating the tricky minefield of immigration, said Amadu Jacky Kaba, an associate professor at Seton Hall University in South Orange, N.J., who has done research on African immigrants in the U.S.
"In a way, it's a Catch-22 — because of immigration laws you are forced to remain in school, but then the funny thing is you end up getting your doctorate at the age of 29," Kaba said. "If you stay in school, immigration will leave you alone."

http://www.chron.com/news/article/Data-show-Nigerians-the-most-educated-in-the-U-S-1600808.php
"Luulisi että tähän ikään mennessä olisi edes jotain tajunnut elämästä ja yhteiskunnasta." Rosa Meriläinen, HS 30.9.2014

Viestistäsi tulee minulle ilmoitus, jos kirjoitat tekstiin @Miniluv. Tai laita yksityisviesti.

jka

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 866
  • Liked: 5572
  • Kuka vei meidän munat?
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #79 : 12.01.2016, 15:36:10 »
Mitä kylmyyteen tulee, niin ei se kylmyys itsessään vaan tulevaisuuteen varautuminen. Keino pärjätä yli ajan milloin ei saada satoa.

Tähänhän tuo alussa viitattu Gedaliah Braunin artikkelikin oikeastaan viittaa. Abstrakteille asioille ja aikaan sidotuille korrelaatioille ei ole vaikkapa zulunkielessä edes kunnollisia termejä.

Sanoisin että muuttuvat vuodenajat ovat varsin hyvä ärsyke sille että älykkyyttä kehittyy nimenomaan asioille jotka ei juuri nyt tapahdu mutta tapahtuukin mahdollisesti joskus tulevaisuudessa. Tällaisen ajattelun syntyminen on aivan ensiarvoisen tärkeää että minkäänlaista älykkyyttä jopa abstrakteihin asioihin voi edes syntyä.

Afrikan luonnosta on hyvin vaikea keksiä yhtä suurta ja säännöllisesti toistuvaa ärsykettä. Monsuunisateet tulee joskus mutta ei nekään vie kaikkea ruokaa koskaan. Eikä varsinkaan tapa ihmistä kertaheitolla kuten 30 asteen pakkanen jos et osaa siihen varautua.

jka

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 866
  • Liked: 5572
  • Kuka vei meidän munat?
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #80 : 12.01.2016, 16:17:42 »
Pointtini on se, että ennen kuin uskon tuohon "kylmä tuottaa älykkyyttä"-teoriaan, näkisin sille jotain vähän voimakkaampaa tieteellistä tukea kuin vain se, että joku on saanut sellaisen älynväläyksen päässään. Ihmiskunnan historian aikana hengissä selviytyminen on ollut ihan viime vuosisatoihin asti tiukkaa elonjääntitaistelua ihan kaikkialla. Jos jossain on ollut esim. ruokaa enemmän tarjolla, niin tämä on yleensä johtanut hyvin pian siihen, että ihmispopulaation koko on kasvanut kunnes jälleen resurssit ovat olleet rajallisia ja jälleen on pitänyt keksiä jotain selviytymiseksi. Eikä tämä ajatus koske tietenkään vain ihmistä, vaan melko lailla kaikkia elinolentoja tällä pallolla. Nykyinen tilanne, jossa ihmispopulaatio elää lisääntymistä rajoittavien resurssien yltäkylläisyydessä stabiilina populaationa on räikeä poikkeus maapallon elämän historiassa.

Missä ja koska esihistoriassa ihmispopulaatio on paikallisesti kasvanut niin suureksi että ruoka tai muut resurssit on tämän vuoksi loppunut? Ruoan kanssa on ollut ongelmia mutta ne ovat olleet enneminkin sääilmiöistä johtuvia katovuosia. Ainakin Pohjois-Euroopassa kaikki suuret populaation harvenemiset ovat liittyneet juuri kylmien tai muuten huonojen säiden aiheuttamiin katovuosiin.

Jos näin olisi kuitenkin jossain käynyt niin ongelma, että ihmispolulaatio kasvaa liian suureksi sen takia että ruokaa on yllinkyllin on aikalailla erilaatuinen ongelma, eikä tämän ongelman ratkaiseminen vaadi älykkyyttä yksilötasolla. Tämähän ratkaistaan voimalla. Jos ruokaa kuitenkin on niin se syö joka on vahvin.

Ihan eri tason ongelma on se, että ruokaa ei ole kenellekään. Ei edes niille voimakkaimmille. Vaikka olisit miten voimakas niin sinulla ei ole ruokaa talven yli pelkästään voimaa käyttämällä.

Border guard

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 199
  • Liked: 382
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #81 : 12.01.2016, 18:05:08 »
Pointtini on se, että ennen kuin uskon tuohon "kylmä tuottaa älykkyyttä"-teoriaan, näkisin sille jotain vähän voimakkaampaa tieteellistä tukea kuin vain se, että joku on saanut sellaisen älynväläyksen päässään. Ihmiskunnan historian aikana hengissä selviytyminen on ollut ihan viime vuosisatoihin asti tiukkaa elonjääntitaistelua ihan kaikkialla. Jos jossain on ollut esim. ruokaa enemmän tarjolla, niin tämä on yleensä johtanut hyvin pian siihen, että ihmispopulaation koko on kasvanut kunnes jälleen resurssit ovat olleet rajallisia ja jälleen on pitänyt keksiä jotain selviytymiseksi.

...

Tällä hetkellähän älykkyys ei ole mitenkään tarvittava ominaisuus siihen, että saa lapsensa kasvamaan lisääntymisikäiseksi. En osaa sanoa, onko sillä paljon merkitystä sen suhteen, että pääsee ylipäänsä lisääntymään (jos on, niin sitten se väestönsekoittumisteoriasi menee myttyyn, koska siellähän tämä sama paine pätisi). Jos älykkyydellä ja geenien eteenpäin siirtymisellä ei ole enää mitään yhteyttä, niin eikö älykkyys kuihdu pois valitsijatekijänä ihan riippumatta siitä, sekoittuvatko älykkäät populaatiot vähemmän älykkäisiin?

Kylmä ei missään nimessä tuota älykkyyttä, meillä ja afrikkalaisilla on pääasiassa samoja geenejä. Geenien esiintyvyydessä vain on eroja, mistä johtuvat rotuerot. Olet ihan oikeassa siinä, ett kaikissa elinympäristöissä jokin tekijä on rajoittanut lisääntymistä, ja evoluutio on suosinut joidenkin geenien yleistymistä. Pohjoisessa vaalea ihonväri on ollut edullinen, päiväntasaajalla tummempi. Elinympäristöstä riippuen eri geeneillä on ollut erillainen merkitys selviytymisen kannalta. Pohjoisessa talvesta selviytyminen on kriittistä henkiinjäämiselle, päiväntasaajalla jokainen päivä on ollut yhtä vaarallinen. Ei liene vaikea ymmärtää, että pitkästä talvesta selviytyminen vaatii suunnitelmallisuutta. Myös suojan rakentaminen on ollut kriittistä, täällä ei kamelinlantamajalla pärjää. Täysin mahdotonta tieteellisesti todistaa, että esim. kylmyys suosii älykkyysgeenejä. Voimme vain mitata eri väestöjen keskimääräistä älykkyyttä ja arvella mistä erot johtuvat. Elinympäristön lisäksi evoluutiota ohjaa se, minkälaista partneria kumppaninvalinnassa arvostetaan.

Älykkyydellä ei ole Suomessa merkitystä sille, että saa lapsensa lisääntymisikäisiksi. Älykkyydellä ja geenien eteenpäin siirtymisellä sen sijaan voi olla voimakaskin korrelaatio. Nimittäin siten, että älykkäämmät rajoittavat lapsilukuaan, jolloin älykkyysgeenien osuus väestössä vähenee tyhmempien lisääntyessä voimakkaammin. Esimerkkinä voi katsoa tiettyjen väestöryhmien lapsikatraita ja verrata niitä kantasuomalaisten lapsilukuun...

Katsokaa kevennyksenä Idiocracy-komedian alku: jos asiaa ajattelee vakavissaan, niin komedian alku on masentavan totta.  ;)
https://www.youtube.com/watch?v=XZde5VDAA8U
HS 13.3.2015: "Raiskausten määrää on Hannu Niemen mukaan voinut lisätä pitkällä tähtäimellä se, että ulkomaalaistaustainen väestö on kasvanut Suomessa.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen raportin mukaan joka kolmas raiskauksesta tuomittu on ulkomaalaistaustainen." https://archive.today/JVjh5

sr

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 832
  • Liked: 1202
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #82 : 12.01.2016, 18:28:00 »
Heh. Tivaat kaikenlaisia todisteita jäsen Jackilta kun hänen väitteensä tai huolenaiheensa ei satu sopimaan ideologiaasi, leimaat häntä itse lisäämilläsi "ihmisapina"-heitoilla ja toki muistat haukkua rasistiksi. Kuinkas sitä itse tekaistua ennakkoluuloväitettä muuten tarpeeksi korostaa. Kirjoittelustasi ylipäänsä korostuu yksi termi, jota tauotta hoet, eli "paska".

Itse lisäämilläni? "Eihän evoluutiolla ole päämäärää. Voihan tulevaisuuden ihminen kiipeillä puissa ja muistuttaa nykyisiä ihmisapinoita." Hän viittaa siis siihen, että hänen kuvaamallaan tavalla edetessä (eli afrikkalaiset sekoittuvat muihin) ihmisen evoluutio johtaa siihen, että mennään älykkyydessä ihmisapinatasolle.

Lainaus
Sinänsä lahjakkaita itse ihmiskunnalle tulee riittämään, vaikka ihmisiä syntyisi yksistään afrikassa mutta on ero, missä ympäristössä huiput saa edellytykset tuottaa sitä paljon puhuttua geenitekniikkaa. Afrikassa voi hyvin olla maailman älykkäin kellokäyrän äärihuippu nainen jo nytkin. Hän kuitenkin ehkä valmistaa maailman parasta jamssilettua tyhmälle onnelliselle miehelleen.

Niin? Ja siis mikä sinusta on oletettua kehitystä, se, että kyseinen nainen (tai siis hänen tyttärensä) tulee paistamaan jamssilettua aina ja iänaikaisesti vai se, että a) koulutusmahdollisuudet itse Afrikassa paranevat niin, että myös siellä on mahdollista älykkäillä nousta pinnalle tai b) niiden älykkäiden tullessa esim. Eurooppaan, he edelleen jäävät jamssiletun paistajiksi?

Lainaus
Kun otetaan aikaskaala 1000v, lähdetään siitä, että afrikan väestö siirtyy eurooppaan samalla vauhdilla kuin nyt, niin yllättäen Jackin pointti onkin länsieuroopan kohdalta sitätaustaa vasten tosiasiallisesti faktaa.

Minusta aikaskaalan 1000v ottaminen mihinkään inhimillisen kehityksen ennustamiseen on yhtä tyhjän kanssa. Jopa 100 vuotta on tällä hetkellä niin pitkä aika, että on erittäin vaikea arvioida oikeastaan mitään, miltä yhteiskunta edes yleispiirteissään silloin näyttää. Kokeile tätä itse. Asetu siihen asemaan, missä oltiin 1916. Pystytkö näkemään niitä kehityskulkuja, joilla on tähän nykytilaan tultu? Pystytkö mitenkään arvioimaan niitä ongelmia, jotka olemme käytännössä kokonaan lakaisseet pois ja jättäneet historian sivuille, ja toisaalta niitä, joiden kanssa nykyisin painimme? Jos et, niin en todellakaan menisi vetämään oikein mitään johtopäätöksiä siitä, millainen maailma tulee olemaan. Ja siis tällä hetkellä teknologian kehitystahti on vielä nopeampi kuin oli 100 vuotta sitten, joten tulevat muutokset tulevat olemaan vielä rajumpia.

Se, mitä ihmisillä yleensä tapahtuu, on lyhyen aikavälin vaikutusten raju yliarviointi ja toisaalta pitkän aikavälin vaikutusten aliarviointi. Tämä näkyy tässä asiassa juuri siinä, että tuijotetaan jotain afrikkalaisten Eurooppaan tapahtuvaa maahanmuuttoa, joka on tosiaan käynnissä jossain mittakaavassa juuri nyt ja projisoidaan sitten nykytilanteen jatkuminen 100 tai sinun tapauksessasi jopa 1000 vuotta eteenpäin. Ja sitten toisaalta sivuutetaan kokonaan älykkyyden pitkän aikavälin kannalta oleellisemmat seikat kuten tekoälyn kehitys ja geenimanipulaatio, jotka tällä hetkellä ovat vielä lapsenkengissä. Sinne 100 vuotta taaksepäin katsoen tämä näkyisi esim. siten, että mietitään vaikka sitä, miten hevosten ruokkimiseksi tarvittava heinä tulee tulevaisuudessa riittämään ja jos siinä tulee vaikeuksia, niin tuleeko ihmisen liikkumismahdollisuudet heikkenemään unohtaen kokonaan ne juuri ja juuri ilmassa pysyvät häkkyrät, joilla ei ollut vielä mitään roolia ihmisten paikasta A paikkaan B liikkumisessa, mutta joiden varassa pitkän matkan matkailu on nykyisin suunnilleen kokonaan.

Lainaus
Toki on kyse siitä myös, miten käytämme tätä tietoa kuluvana aikana. Vielähän kehityksen voisi teoriassa kääntää, esimerkiksi aikaansaamalla maahanmuuttoon materiaalia koskevia rajoituksia.

Niin tähän liittyen sitten sellainen asia, että on täysin absurdi ajatuskin, että valtioiden politiikka pysyisi samana 1000 vuotta. 100 vuotta tai jopa 10 vuotta on politiikassa hyvin pitkä aika.

Lainaus
2. Sitten missä älykkyys on kehittynyt. Jäsen Jackilla on pointsi. On loogista, että älykkyyden jatkokehittyminen selittyy kylmän tuottamien pikku pullonkaulojen seurauksena. Se ei ole ainutlaatuista. On lintulajeja, joiden on osoitettu olevan selvästi älykkäämpiä kuin saman lajin etelässä asuva muilta ominaisuuksiltaan identtinen versio. Voi toki olla, että joissain oloissa kehittymisen jatkuessa kylmä olisi johtanutkin enemmän jonkun muun ominaisuuden kehittymiseen. Sanotaanko vaikka näön tai rasvakerroksen ominaisuuksien. Meille suomalaisille kehittyi pimeässä vähän isommat silmätkin, miksei mursumainen aineenvaihdunta. Mutta tälläkertaa olosuhteet suosi selviämistä ensisijassa paremman älykkyyden kautta. Hieno juttu. 

Kuten jo kirjoitin, tuollaisia loogiselta kuulostavia selityksiä sen tai tämän tekijän vaikutukselle älykkyyteen on mahdollista naputella ruudulle tuosta vaan. Se, mitä minä olin kiinnostunut näkemään, oli oikeaa tieteellistä faktaa, joka tukee jotain tällaista teoriaa.

Jotenkin pitäisi selittää, miksi juuri kylmässä eläville älykkyydestä on ollut hyötyä selviytymisessä, mutta lämpimässä eläneille vastaavaa hyötyä ei ole ollut. Mainitsemallesi rasvakerrokselle on selvä yhteys. Kylmässä siitä on hyötyä, lämpimässä ei. Älykkyys on minusta niin paljon monimutkaisempi asia, että tuota yhteyttä on vaikea nähdä. Oleellista on se, että ennen teollista vallankumousta kaikissa ympäristöissä eläville ihmisille elämä on ollut taistelua selvitymisestä.

Lainaus
3. Annat ymmärtää jäsen Jackin puhuvan luuloistaan mutta itse väität ihmiskunnan älykkyyden tulevan korjaantumaan geeniteknologian avulla pienehköllä aikajänteellä. Väitteen kokoluokka ja sinun varmuutesi asian toteutumisesta huomioiden, eihän sellaisesta ole näytön hiventäkään.

Siis pienehköllä suhteessa ihmisen evoluution aikaskaaloihin, esim. siihen mainitsemaasi 1000:en vuoteen, ei välttämättä pienehköllä meidän ihmisyksilöiden kannalta. Minun on vaikea nähdä oikeastaan mitään syytä, miksei se tulisi toteutumaan. Teknologia yksittäisten geenien muunteluun on jo nyt olemassa. Tietomme älykkyyden perinnöllisyydestä on jo suht hyvä ja jatkuvasti lisääntyy. On vain ajan kysymys kunnes pystymme tarkalleen paikantamaan älykkyyttä ohjaavat geenit. Tämäkin tulee tapahtumaan suht pian, koska ihmisen geenisekvenssointi halpenee jatkuvasti. Hyvin pian jokaisella ihmisellä on mahdollisuus saada koko DNA:nsa sekvenssoitua mitättömällä hinnalla. Se, tietenkin vie ehkä vielä jonkin verran aikaa, että etiikan puolella totumme ajatukseen, että lapsemme eivät olisikaan täysin "luomuja", eli kantaisi 100%:sti äitinsä ja isänsä geenejä, vaan jossain määrin parannettuja painoksia vanhemmistaan. Tässä lähtölaskenta alkaa selvien "virheiden" korjaamisesta, eli perinnöllisten sairauksien eliminoinnista. Tämäkin on jo käytännön tasolla.

Minusta voimme korkeintaan kinastella siitä, tuleeko tämä tapahtumaan vielä tämän vuosisadan aikana vai meneekö siihen pidempään, mutta puhtaasti tieteellisenä kysymyksenä siinä ei minusta ole missään tapauksessa kyse samanlaisesta asiasta kuin vaikkapa, että tuleeko ihmiskunta koskaan levittäytymään koko galaksiin tai vastaavasta.

Lainaus
Jos nyt alkuun mahdollista, niin miten muutos tulee niin yleiseksi, että se esiinnostamallasi 100 vuoden "silmänräpäyksellä" vaikuttaa olennaisesti. Tekniikan pitäisi olla ensinnä jokaisen saatavilla aspiriinina ja yleisempien uskontojen hyväksymää.

Tekniikka tulee tosiaan kehittymään aspiriinin tasolle. Kyse on jälleen vähän siinä, kun katsomme lentämistä 100 vuotta taaksepäin. Silloin kukaan ihminen ei ollut lentänyt Atlantin yli. Nyt saat lentolipun Amerikkaan muutamalla satasella, eli luokkaa muutaman päivän palkallasi. Olet oikeassa, että asiaan tulee liittymään merkittävämpiä eettisiä kysymyksiä kuin vaikkapa lentämiseen, mutta itse sanoisin tämän näkyvän vain niin, että seurauksena on se, että osa porukasta jatkaa luomulinjalla ja osa valitsee parannetun geenimateriaalin. Pelkästään jo tämä johtaisi ihmisen keskimääräisen älykkyyden nousuun. Niitä luomuihmisiä saatettaisiin tulevaisuudessa kohdella kuin ortodoksijuutalaisia Israelissa tai amisheja USA:ssa, eli heidän annetaan puuhastella omissa oloissaan, mutta muu yhteiskunta pyyhältää kaukana edellä.

Lainaus
Tekniikan käytön pitäisi implementoitua vallitseviin lisääntymistapoihin, jo se on epäuskottavaa.

Lisääntymistavoissa on tapahtunut valtava murros viimeisen 100 vuoden aikana ehkäisyvälineiden ja lapsikuolleisuuden alenemisen ansiosta. Ja siis jopa koeputkitouhusta on tullut muutenkin arkipäivää. Tästä hyppäys siihen, että koeputkitouhu on se normitapa hankkia se yksi tai kaksi lasta, jonka perhe kaikkiaan tulee hankkimaan, ei ole kovin suuri. Ihmiselle evoluution kehittämä lisääntymistapa, eli se, että harrastetaan suojaamatonta seksiä jatkuvasti ja aikuinen nainen on raskaana tai imettäjänä suurimman osan aikuiselämästään, on jo kauan taaksejäänyttä aikaa.

Lainaus
Ajatus hiemankaan pidemmälle miettien sisältää vastenmielisiä sävyjä, samaan aikaan kun toisia syytetään rasisteiksi tosiasioiden kertomisesta, halutaan käytännössä ihmiskunnan geenijalostusta, ettei ilmeisistä nykyeroista tarvitsisi keskustella.

Mikä tuossa geenijalostuksessa on vastenmielistä? Se tarkoittaa sitä, että ihminen pääsee geenien herraksi. Ihminen olisi siis ensimmäinen eliökappale tällä planeetalla, joka ei olisi geeniensä ohjaama, vaan ohjaisi geenejä. Tässä on kyse ihan eri asiasta kuin siinä, että ihmisyksilöitä kohdellaan eriarvoisesti heidän geeniperimänsä mukaan. Minä en usko, että geenimanipulaatiota kehitetään siksi, että nykyeroista ei tarvitsisi keskustella. Tämä olisi minusta varsin omituinen peruste. Syy on se, että sille tulee olemaan kysyntää. Mieti sitä, miten suuriin uhrauksiin vanhemmat ovat nykyisin valmiita saadakseen lapselleen mahdollisimman hyvän elämän. Tästä ei ole pitkä askel siihen, että he haluaisivat saada lapselleen korkean älykkyyden geenit.

Ajattele henkilöä, joka ei ole erityisen älykäs. Hän kuitenkin uskoo tulevansa rakastamaan tulevaa lastaan hyvin paljon ja tulee haluamaan hänelle mahdollisimman hyvää. Kerro minulle yksi syy, miksi hän haluaisi pitää kiinni siitä, että ne lapsen älykkyysgeenit tulevat häneltä itseltään sen sijaan, että ne tulisivat joltain häntä selvästi älykkäämmältä. Käsittääkseni spermapankeissa älykkäiden ihmisten sperma on selvästi halutumpaa kuin tyhmien. Miksi näin, jos vanhemmille syntyvän lapsen älykkyys olisi yhdentekevää?

Lainaus
Pisteenä päälle, sen pitäisi olla vallitseva käytäntö erityisesti tyhmimpien alueilla ja islamin hallitsemassa maailmassa.

Ei tarvitse olla. Kuten jo kirjoitin, ihmiskunnan kehitys vaatii sitä, että sen keskuudessa on tarpeeksi älykkäitä ihmisiä.

Ja tietenkin älykkyyden kehitys tulee tuhoamaan uskonnot ja siinä islamin mukanaan.
With or without religion, you would have good people doing good things and evil people doing evil things. But for good people to do evil things, that takes religion. -Steven Weinberg
Faith = Pretending to know things you don't know

sr

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 832
  • Liked: 1202
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #83 : 12.01.2016, 18:40:30 »
Mitä kylmyyteen tulee, niin ei se kylmyys itsessään vaan tulevaisuuteen varautuminen. Keino pärjätä yli ajan milloin ei saada satoa.

Ja onko tässä eroja maailman eri aluiden välillä ja korreloiko se jotenkin kylmyyden kanssa? Ja ennen kaikkea, onko tämä ainoa ihmisen älykkyyttä ajanut asia viimeisen muutaman tuhannen vuoden aikana? Kuten mainitsin, ihmisten välinen toiminta (sekä yhteisön sisällä että toisia yhteisöjä kohtaan) on vaikuttanut ihmisen älykkyyteen paljonkin. Minusta on päivänselvää, että ihminen lajina ei olisi kehittynyt niin älykkääksi kuin on, ellemme olisi sosiaalinen laji. Monet muut älykkäät lajit (esim. delfiini, simpanssi) ovat myös sosiaalisia.

Lainaus
Minä tai kuka hyvänsä toki haluaisimme, että mustatkin olisivat älykkäitä mutta kun eivät ole.  USA:n koulujen SAT-tulokset ovat heillä paljon heikompia kuin valkoisilla.

No, mitä USA:n koulujen SAT-tulokset ovat vaikkapa intialaisten kohdalla? Intia on lämpötilaltaan ihan samanlaista seutua kuin Afrikkakin.

Entä sitten ihmiskunnan historiallinen kehitys? Miksi ensimmäiset sivistyksen askeleet tehtiin Afrikassa (Egypti), Intiassa (Indus) ja Lähi-Idässä (Mesopotamia), joissa on kuuma, eikä esim. Suomessa, jos kylmän Suomen asukkaat olivat niitä älykkäimpiä ja näiden seutujen asukkaat tyhmiä? Oikeastaan Suomi on ollut maailman teknologisen kehityksen takapajula ihan viimeistä n. 50:ä vuotta lukuunottamatta. Miten tämä on ollut mahdollista, jos suomalaiset kylmän alueen kansana ovat niin hemmetin fiksuja? Miksi Suomessa saamelaiset, jotka elävät kaikkein kylmimmissä oloissa, ovat niitä kauimpana kehityksestä olevia? Saamelaisten perinteinen elintapa, eli poronkasvatus, on aika lähellä sitä, mitä niissä savimajoissa elävät afrikkalaisetkin ovat tehneet.
With or without religion, you would have good people doing good things and evil people doing evil things. But for good people to do evil things, that takes religion. -Steven Weinberg
Faith = Pretending to know things you don't know

sr

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 832
  • Liked: 1202
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #84 : 12.01.2016, 18:56:02 »
Missä ja koska esihistoriassa ihmispopulaatio on paikallisesti kasvanut niin suureksi että ruoka tai muut resurssit on tämän vuoksi loppunut?

Ok, jos tuo ei ole rajoittanut ihmispopulaation kokoa, niin mikä sitten? Lukuunottamatta ihan viime vuosisatoja ja teollista vallankumousta, ihmiskunnan väestönkasvu on ollut todella hidasta, eikä tämä takuulla ole johtunut siitä, että olisi käytetty ehkäisymenetelmiä ajatuksella, että meillä taitaakin noita kakaroita olla jo ihan tarpeeksi, josko lopetettaisiin se lastenteko.

Lainaus
Ruoan kanssa on ollut ongelmia mutta ne ovat olleet enneminkin sääilmiöistä johtuvia katovuosia. Ainakin Pohjois-Euroopassa kaikki suuret populaation harvenemiset ovat liittyneet juuri kylmien tai muuten huonojen säiden aiheuttamiin katovuosiin.

Siis eihän sen populaation koon rajoittumisen ole mikään pakko tulla esiin niin, että tapahtuu jokin suuri populaation harveneminen. Jos paikka X pystyy elättämään vaikkapa 1000 ihmistä, niin sen rajan tullessa vastaan porukkaa alkaa sieltä heikoimmasta päästä kuolemaan ennen kuin ehtivät lisääntymisikäisiksi niin, että populaatio pysyy tuon rajan alapuolella. Jos ihmiskunta olisi kasvanut oikeasti sillä teoreettisella eksponentiaalivauhdilla, jonka biologiamme sallii, jos mitään resurssien asettamia rajoituksia ei ole, niin väestönkasvu olisi muistuttanut sitä, mitä se on nyt teollisen vallankumouksen aikaan ollut, eikä sellaista paikoillaan laahaavaa, jota se historiallisesti oli.

Lainaus
Jos näin olisi kuitenkin jossain käynyt niin ongelma, että ihmispolulaatio kasvaa liian suureksi sen takia että ruokaa on yllinkyllin on aikalailla erilaatuinen ongelma, eikä tämän ongelman ratkaiseminen vaadi älykkyyttä yksilötasolla. Tämähän ratkaistaan voimalla. Jos ruokaa kuitenkin on niin se syö joka on vahvin.

Miksi välttämättä voimalla? Mitä jos minä käytän älykkyyttäni ja onnistun manipuloimaan heimon muut jäsenet puolelleni? Sinä sitten siinä heilut kivikirveinesi yksinäsi, kun me kymmenen keihästämme sinut kuin lampaan. Juuri tämä oli pointtini, eli ihmisen älykkyyden kehityksessä sosiaalisella älykkyydellä on ollut valtava merkitys ja siitä on ollut selvä valintahyöty, että on osannut toimia sosiaalisesti fiksusti. Ja minun pointtini oli se, että tällä tekijällä on ollut merkittävin vaikutus siellä, missä ihmistiheys on ollut suuri ja pienempi siellä, missä se on ollut pieni. Minusta se "kylmä tekee älykkääksi" on siis ihan liian yksinkertainen malli. Se on mahdollinen, mutta vaatii minusta kyllä vahvemman empiirisen todistuksen pelkän teoreettisen pyörittelyn lisäksi.

Lainaus
Ihan eri tason ongelma on se, että ruokaa ei ole kenellekään. Ei edes niille voimakkaimmille. Vaikka olisit miten voimakas niin sinulla ei ole ruokaa talven yli pelkästään voimaa käyttämällä.

Aivan, mutta nyt kysymys on, että miksi ruuan hankkiminen kuumilla alueilla olisi vaatinut vähemmän älykkyyttä kuin kylmillä. Tämä voi päteä, mutta itsestäänselvä asia se ei minusta ole.

Miksi ihmislaji (homo sapiens) ylipäänsä kehittyi älykkääksi juuri Afrikassa, eikä sen sijaan vaikkapa jossain muualla päin maailmaa kylmemmissä oloissa jokin toinen ihmisapinalaji (tai jokin ihan muu nisäkäslaji) kehittynyt älykkääksi? Jotenkin vaikuttaisi siltä, että juuri Afrikan oloissa älykkyys oli asia, joka loi menestysmahdollisuuden.
With or without religion, you would have good people doing good things and evil people doing evil things. But for good people to do evil things, that takes religion. -Steven Weinberg
Faith = Pretending to know things you don't know

Siili

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 12 905
  • Liked: 7557
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #85 : 12.01.2016, 19:36:52 »
Jotenkin pitäisi selittää, miksi juuri kylmässä eläville älykkyydestä on ollut hyötyä selviytymisessä, mutta lämpimässä eläneille vastaavaa hyötyä ei ole ollut.

Minusta ennakointi olosuhteissa, joissa ravinnon saantimahdollisuudet ja pukeutumisvaatimukset  vaihtelevat huomattavasti kuukausien pituisessa rytmissä, vaatii enemmän älyä kuin ennakointi pelkästään vuorokauden valorajoitteisen ajan yli.  Eikö sinusta? 

Looginen selitys ei tietenkään välttämättä ole oikea selitys.  Kylmän talven merkityksestä älykkyyden evoluution kehitykseen ovat kuitenkin argumentoineet ihan tutkijankoulutuksen saaneet ihmiset, ei pelkästään sovinistiset mutuilijat.  Seuraavassa näitä hypoteeseja käy läpi blogisti, joka ei itse usko tuohon selitykseen älykkyyden evoluutiossa. 

https://www.psychologytoday.com/blog/unique-everybody-else/201211/cold-winters-and-the-evolution-intelligence

Tuskinpa hänkään viitsisi argumenttejaan esittää, jos talven vaikutus älykkyyden evoluutioon olisi ihan huuhaa-ajatus.  Ehkäpä saat häneltä polttoainetta omille skeptisille näkemyksillesi.  Kaveri tosin ei ole mikään tutkija (maisterin paperit ilman mitään kiinnitystä mihinkään yliopistoon). 

https://www.psychologytoday.com/experts/scott-mcgreal-msc

Lehti puolestaan on suurelle yleisölle tarjottava populaarijulkaisu: 

https://en.wikipedia.org/wiki/Psychology_Today


« Viimeksi muokattu: 12.01.2016, 19:46:17 kirjoittanut Siili »

jka

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 866
  • Liked: 5572
  • Kuka vei meidän munat?
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #86 : 12.01.2016, 20:01:24 »
Aivan, mutta nyt kysymys on, että miksi ruuan hankkiminen kuumilla alueilla olisi vaatinut vähemmän älykkyyttä kuin kylmillä. Tämä voi päteä, mutta itsestäänselvä asia se ei minusta ole.

Et nyt oikeastaan vastunnut yhdessäkään kappaleessa pointtiini. Ei pointti ollut se, että ruoan hankkiminen on vaikeata vaan tulevaisuuden ennustaminen on vaikeata. Ja ellet pysty ennustamaan tulevaisuutta niin kylmässä kuolet 100% varmuudella. Lämpimässä et kuole.

Jos ajatellaan sitä mikä rajoittaa ihmispopulaation kasvua niin mekanismi on populaationkin yhteydessä ihan sama. Talvi tappaa ihan koko ihmispopulaation jos populaatio ei osaa siihen varautua. Lämpimässä populaatio ei kuole.

Kyllä haasteita on huomattavasti enemmän ilmastossa jossa on talvi kuin ilmastossa jossa ei ole talvea. Tämän nyt ymmärtää tänäpäivänäkin vaikka meillä on jopa kaikki hilavitkuttimet. Pelkästään tänä aamuna töihin pääseminen vaati monelta melkoisia älyllisiä ponnistuksia vaikka ollaan yhdessä kehittyneimmistä länsimaista.

Ihmisen sosiaalisuudesta älyn kehittymiseen olen ihan samaa mieltä. Mutta tuokaan sinun pointti ei oikeastaan vastannut ihan siihen mitä ajoin takaa. Silloin kun on ruokaa yllinkyllin voit toki saada ruokaa myös älyllä. Mutta tällaisessa tapauksessa saat sitä myös aina voimalla. Voimallahan saat ruokaa tänäkin päivänä. Mutta kylmässä ei ole voimavaihtoehtoa olemassakaan. Voimalla et voi koskaan saavuttaa mitään vaan kaikki kuolee ellei joku osaa aidosti varautua tulevaisuuteen.

Et muuten kommentoinut mitenkään sitä, että miksi zulukielestä puuttuu kaikki abstraktit ja temporaaliset ilmaukset käytännössä kokonaan ja liittyykö tällainen asia abstraktin ja temporaalisen ajattelun kykyyn millään tavalla? Jos kielessä ei ole edes menneisyyttä ja tulevaisuutta kuvaavaa sanaa niin miten ihmeessä voit ennustaa tulevaisuutta ja varautua siihen?

Border guard

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 199
  • Liked: 382
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #87 : 12.01.2016, 20:13:34 »
Voihan olla, että kylmä talvi ei ole älykkyyden evoluutiossa olennainen. Tieteellistä näyttöä asiasta on lähes mahdotonta saada.

Joka tapauksessa tutkimuksissa afrikkalaiset ovat toistetusti pärjänneet huonommin älykkyyttä vaativissa testeissä. Kyse ei ole yksin Vanhasen tutkimuksista, vaan mm. PISA-testeissä on tullut vastaavat tulokset. Myös 2. polven somalimaahanmuuttajat pärjäävät testeissä erittäin huonosti, vaikka VTV:n tutkimuksen mukaan vika ei ole asenteissa tai motivaatiossa. Selvästi Afrikassa jokin tekijä on suosinut älykkyyden sijaan muita ominaisuuksia (esim. nopeutta). Huonoa pärjäämistä älykkyystesteissä voi tietysti selitellä kaikella muulla kuin älykkyydellä, mutta jos toistetusti älykkyystestitulokset ovat huonoja, niin eikö olisi luonnollista etsiä syytä älykkyydestä?

https://www.vtv.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2015/perusopetus_ei_turvaa_maahanmuuttajaoppilaille_samanlaisia_mahdollisuuksia_kuin_kantavaestolle.5858.news
http://www.tieteessatapahtuu.fi/0105/totto.pdf

Keskustelua aiheesta: http://hommaforum.org/index.php/topic,59934.msg1955452.html#msg1955452
HS 13.3.2015: "Raiskausten määrää on Hannu Niemen mukaan voinut lisätä pitkällä tähtäimellä se, että ulkomaalaistaustainen väestö on kasvanut Suomessa.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen raportin mukaan joka kolmas raiskauksesta tuomittu on ulkomaalaistaustainen." https://archive.today/JVjh5

Jack

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 867
  • Liked: 1547
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #88 : 13.01.2016, 01:15:56 »
Jos älykkyydellä ja geenien eteenpäin siirtymisellä ei ole enää mitään yhteyttä, niin eikö älykkyys kuihdu pois valitsijatekijänä ihan riippumatta siitä, sekoittuvatko älykkäät populaatiot vähemmän älykkäisiin?

Älykkyys ei ole edellytys lisääntymiselle ja lajin säilymiselle. Suurin osa laajalle levinneistä ja hyvin selviytyvistä lajeista ei ole erityisen älykkäitä. Syy siihen, miksi nimenomaan ihmiselle on kehittynyt korkeampaa älykkyyttä, on luultavasti yhtä sattumanvarainen kuin se, miksi leijonalle on kehittynyt voimaa, ja kalalle on kehittynyt pyrstö. Älykkyydestä on ollut hyötyä ihmisapinoille ja heistä polveutuville ihmisille siinä ympäristössä, missä he ovat eläneet. Leijonat ja kalat eivät ole sitä tarvinneet.

Kuten tiedetään, evoluutiolla ei ole suuntaa eikä tarkoitusta. On täysin mahdollista, että ihmiskunta on jo saavuttanut älyllisen kehityksensä huipun. Harjoittelulla ja koulutuksella voidaan vielä puristaa viimeiset reservit käyttöön, mutta sitten on keinot käytetty.

Älykkyydellä ei ehkä enää ole samanlaista merkitystä valitsijatekijänä kuin joskus aikaisemmin. Älykkyyden merkitys saattaa ilmetä jopa käänteisesti siten, että vähiten älykkäät lisääntyvät eniten.

Jos ihmiskunnan älykkäin osa ei olisi puuttunut millään tavalla ihmiskunnan vähemmän älykkään osan lisääntymismahdollisuuksiin, mikä olisi tilanne silloin?

Ainakaan Afrikassa ei olisi meneillään nykyisen kaltaista väestöräjähdystä vaan AIDS-räjähdys, Ebola-räjähdys, nälänhätäräjähdys ja niiden seurauksena väestökato. Luonto olisi hoitanut ongelman niin kuin sillä on tapana ne hoitaa silloin, kun jonkin lajin populaatio kasvaa liian suureksi.

Hämeenlinnan Oraakkeli

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 9 964
  • Liked: 3573
  • لا يوجد إله غيره من الشيطان والنبي محمدا أو خادمته
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #89 : 13.01.2016, 01:21:32 »
Oma älykkyysosamääräni lienee lähellä nollaa sillä en kertakaikkiaan keksi mitään syytä että miksi näitä Imatuloisia tänne otetaan. Edes neutraali suhtautuminen ei onnaa. Ajattelee asiaa miltä kantilta tahansa niin näistä on vain ja ainoastaan haittaa.

Tagit: älykkyys