UmmaGumma

Kirjoittaja Aihe: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka  (Luettu 100059 kertaa)

acc

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 879
  • Liked: 2829
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #420 : 31.05.2019, 20:07:53 »
Evan Horowitz ei näköjään tajua että kehistysmaalaisten massamuutto aiheuttaa keskimääräisen ÄO:n laskua kohdemaissa vaan sepustaa joitan ilmastonmuutoksesta. 100000 x  :facepalm:

Pahoin pelkään Evanin tajuavan täysin selvästi ÄO:n laskun syyt, mutta pragmaattisesti ottaa kumminkin shekelit kotiin. Jos olisi keksinyt jonkin muun syyn, voisi olla uran ja liiketoimien loppu edessä pian.

Hollywood tuottaa fiktiota, josta saadut tulot päätyvät tuon teollisuudenhaaran omistajien ja päättäjien taskuun. Ehkä tiedemaailma on joiltain osin samantapaista fiktion tuotantoa.

Elokuva Idiocracy on ajankohtaisempi kuin koskaan.

2017 Personality 13: Existentialism via Solzhenitsyn and the Gulag
(Huomaa: käsittämätön feministin raivokohtaus, kohta 42:00 eteenpäin)
https://www.youtube.com/watch?v=w84uRYq0Uc8

Arkipiispa

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 1 126
  • Liked: 1637
  • Rapefugees not welcome !
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #421 : 31.05.2019, 20:17:07 »
Vakavin implikaatio ylä- ja keskiluokan immigraatiosta länsimaihin, kuten 2015 on tapahtunut, on, että molempien maiden - sekä lähtö- että saapumismaan keskimääräinen ÄO laskee.

Fiksu potentiaalinen "matu" tajuaa, että vähemmällä työllä saa suuremman toimeentulon... ja elämässään vaurastumattomilla ei ole siirtymiseen varaa. Voivoi...  :facepalm:
"Kelle täällä pitää maksaa ettei kaikki olis niin paskaa" - Ellinoora/Carrie
Polpo:lle tiedoksi: kirjoitukseni arvionnissa on sovellettava Poen lakia.

Chiaroscuro

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 362
  • Liked: 540
  • Larvatus prodeo
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #422 : 31.05.2019, 21:00:52 »
Tanskan armeijan varusmiesten älykkyyttä paitsi mitataan, mittausten tuloksia myös julkaistaan. Ainakin tällainen:

https://rstudio-pubs-static.s3.amazonaws.com/278031_80a681203aa34961a37efc02939d6c9b.html

Voi hyvinkin pitää paikkaansa, mutta julkaisisitko kuitenkin jonkin selväkielisen lähteen? Näin humanistisista tieteistä väitelleenä kun en saa tolkkua linkistä.
Alma: "Mul on sellainen fiilis, että mä voin tehdä mitä mä vittu haluun!" Aleksi Kinnunen (HS): "Juuri tällaiset, kahlitsematonta vapautta julistavat ja juhlistavat räväkät kommentit ovat Alman konserttien piristys..." (Helsingin Sanomat, 4.11.2019).

Chiaroscuro

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 362
  • Liked: 540
  • Larvatus prodeo
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #423 : 31.05.2019, 21:13:04 »
Periaatteessa klassista musiikkia ei olisi voitu luoda 1700-1800 luvuilla, jos ihmisten keskiälykkyys olisi silloin ollut 60 pistettä. Huolimatta taudeista, heikosta ja epäsäännöllisestä ravinnosta jne. löytyi iso joukko ihmisiä, jotka voitiin kouluttaa ajan heikoin metodein soittamaan ja tuottamaan klassista musiikkia.

Keskimääräinen älykkyys ei merkitse mitään, koska varianssi on suurta, ja aina löytyy huomattavasti keskimääisestä molempiin suuntiin poikkevia yksilöitä.  Klassinen musiikki ja älykkyys eivät myöskään ole millään tavalla synonyymejä keskenään.

Eivät toki - mutta löisin aika paljon vetoa siitä, että hevimusiikin harrastajien älykkyysosamäärä on alhaisempi kuin klassisen musiikin harrastajien.
Alma: "Mul on sellainen fiilis, että mä voin tehdä mitä mä vittu haluun!" Aleksi Kinnunen (HS): "Juuri tällaiset, kahlitsematonta vapautta julistavat ja juhlistavat räväkät kommentit ovat Alman konserttien piristys..." (Helsingin Sanomat, 4.11.2019).

maan

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 9
  • Liked: 12
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #424 : 31.05.2019, 22:08:30 »
Tanskan armeijan varusmiesten älykkyyttä paitsi mitataan, mittausten tuloksia myös julkaistaan. Ainakin tällainen:

https://rstudio-pubs-static.s3.amazonaws.com/278031_80a681203aa34961a37efc02939d6c9b.html

Voi hyvinkin pitää paikkaansa, mutta julkaisisitko kuitenkin jonkin selväkielisen lähteen? Näin humanistisista tieteistä väitelleenä kun en saa tolkkua linkistä.
Yritin kaivella tuota, tämä on ehkä nykyinen osoite: http://rpubs.com/EmilOWK/firstnames_cogability_socialstatus

Tuossa ei kuitenkaan ole tarpeeksi infoa, jotta selviäisi pitääkö tuo paikkaansa. Artikkeli tuosta ilmeisesti julkaistaan tänä vuonna huonomaineisessa lehdessä (Mankind quarterly), mutta vaikka teksti pitäisi paikkaansa, niin hyvät lehdet eivät siihen välttämättä haluaisi koskea. Jos data olisi oikein, niin analyysi olisi riittävän lähellä oikeaa, mutta ainakin ennen varsinaista julkaisua datan oikeellisuuteen suhtautuisin aika varauksella. Tämänkaltaista aitoa dataa ei tähän tutkimuskäyttöön annettane, joten data on voitu saada kasaan liian urhoollisia oletuksia käyttäen.

Ernst

  • Asiantuntija
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 27 053
  • Liked: 20122
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #425 : 31.05.2019, 22:41:59 »
Mitatun Äo:n laskulla ns. johtavissa maissa saattaa olla monia selittäviä tekijöitä. Tässä yksi. Muisti, työmuisti, päättelykyky, toiminnanohjaus, päätöksenteko, kielellinen älykkyys ja itsesäätely - ne kaikki vaikuttavat mitattuun äo:ään eli ovat sen osatekijöitä, jotka heikkenevät kannabista käytettäessä.

Lainaus
KANNABIKSEN käyttö teini-iässä on yhteydessä muistin, päättelykyvyn ja itsehillinnän heikentymiseen. Muistitoiminnot heikentyvät erityisesti pojilla, tuore kanadalaistutkimus kertoo.

Sen sijaan alkoholilla ei ole samanlaisia vaikutuksia teini-ikäisten aivoihin.

Montrealin yliopiston psykiatrian professori Patricia Conrod esitteli johtamansa tutkimuksen tuloksia viikonloppuna neurotieteiden konferenssissa Kanadassa. (Yhteenveto on linkissä olevan ohjelman sivulla 44.)

Suuri osa tuloksista julkaistiin jo viime lokakuussa American Journal of Psychiatry -tiedelehdessä.


CONROD kollegoineen tutki kannabiksen ja alkoholin käytön vaikutuksia teini-ikäisten nuorten kognitiivisiin toimintoihin.

Murrosikä on aivojen kypsymisen kannalta kriittistä aikaa. Erityisesti silloin kehittyvät juuri ne alueet, jotka ovat alttiita kannabiksen vaikutuksille.

Jo pitkään on tiedetty, että kannabiksen käyttö murrosiässä on yhteydessä skitsofreniariskiin.

TUTKIMUKSEEN osallistui 3 826 nuorta Suur-Montrealin alueelta. Nuoret olivat tutkimuksen alkaessa seitsemäsluokkalaisia ja heidän keskimääräinen ikänsä oli 12,7 vuotta. Tyttöjä oli 47 prosenttia.

Nuoret tulivat 31:stä eri yläkoulusta ja edustivat viittä prosenttia koko Suur-Montrealin alueen seitsemäsluokkalaisista.

Nuoria tutkittiin neljän vuoden ajan. Heidän kognitiivisia taitojaan arvioitiin tietokoneilla tehdyillä testeillä neljästi. Samalla oppilaat vastasivat kyselyyn alkoholin ja kannabiksen käytöstään.

KUN JONKUN tutkimukseen osallistuneen nuoren kannabiksen käyttö lisääntyi jonakin vuonna, hänen tuloksensa heikentyivät muistamista ja päättelykykyä mittaavissa testeissä samana vuonna. Se ei riippunut alkoholin käytön muutoksista.

”Kannabiksella saattaa olla pidempiaikaisia vaikutuksia kuin alkoholilla.”

Lisäksi kannabiksen käyttö oli yhteydessä pysyvämpiin neurotoksisiin muutoksiin, jotka koskivat työmuistia ja oman käyttäytymisen ja reaktioiden säätelyä.

Työmuisti sekä itsesäätelyyn ja itsehillintään liittyvä niin sanottu inhibitorinen kontrolli olivat heikentyneet myös vuotta myöhemmin.

”Alkoholin käyttö ei ollut yhteydessä näiden kognitiivisten taitojen heikentymiseen. Se viittaa siihen, että kannabiksella saattaa olla pidempiaikaisia vaikutuksia kuin alkoholilla”, Kanadan neurotieteiden yhdistyksen tiedote tiivistää tulokset.

AIEMMASSA murrosikäisiin keskittyneessä pitkittäistutkimuksessa on havaittu, että varhain alkanut ja jatkuva kannabiksen käyttö vaikuttaa toiminnanohjaukseen, päätöksentekoon ja kielelliseen älykkyyteen.

Aiemmin vaikutuksia on verrattu kontrolloidussa tutkimuksessa niihin teini-ikäisiin, jotka eivät käyttäneet kannabista.

Conrod kollegoineen on verrannut vaikutuksia myös alkoholin vaikutuksiin.



TUTKIMUSRYHMÄN uusin löydös on se, että kannabiksen käytöllä oli suurempia vaikutuksia poikien muistitoimintoihin kuin tyttöjen.


https://www.hs.fi/tiede/art-2000006123764.html

E: ei ole tarkoitus tuoda päihdekeskustelua tähän maahanmuutto- ja äo-aiheiseen keskusteluun. Sen verran merkittävä asia kuitenkin, että ansaitsee tulla mainituksi.
« Viimeksi muokattu: 31.05.2019, 22:44:59 kirjoittanut Ernst »
Det humana saknas helt hos Sannfinländarna.
Ihmisyys puuttuu kokonaan perussuomalaisilta.
-Anna-Maja Henriksson (r.)

Supernuiva

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 407
  • Liked: 7561
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #426 : 01.06.2019, 00:00:15 »
Eivät toki - mutta löisin aika paljon vetoa siitä, että hevimusiikin harrastajien älykkyysosamäärä on alhaisempi kuin klassisen musiikin harrastajien.

Jossain oli tehty muistaakseni tutkimus, jonka mukaan klassisen musiikin kuuntelu lisää älykkyyttä. Tämän tutkimustuloksen julkistamisen jälkeen oli jopa pieni buumi pienille lapsille myytävissä klassisen musiikin levyissä, joten on tästä jo aikaa muutamia vuosia (jopa reilusti yli kymmenen?).

Tuolloin monet mammat kuunteluttivat vauvoilla klassista musiikkia juurikin sen vuoksi, että lapsen älykkyys kehittyisi hyvin. Nykyaikana tämä on kai jo unohdettu? Vai?

no future

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 015
  • Liked: 1837
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #427 : 01.06.2019, 00:49:21 »
Periaatteessa klassista musiikkia ei olisi voitu luoda 1700-1800 luvuilla, jos ihmisten keskiälykkyys olisi silloin ollut 60 pistettä. Huolimatta taudeista, heikosta ja epäsäännöllisestä ravinnosta jne. löytyi iso joukko ihmisiä, jotka voitiin kouluttaa ajan heikoin metodein soittamaan ja tuottamaan klassista musiikkia.

Keskimääräinen älykkyys ei merkitse mitään, koska varianssi on suurta, ja aina löytyy huomattavasti keskimääisestä molempiin suuntiin poikkevia yksilöitä.  Klassinen musiikki ja älykkyys eivät myöskään ole millään tavalla synonyymejä keskenään.

Eivät toki - mutta löisin aika paljon vetoa siitä, että hevimusiikin harrastajien älykkyysosamäärä on alhaisempi kuin klassisen musiikin harrastajien.
Tähän tietty pitäisi saada jotain faktaakin mutuilun lisäksi. Ja edes vähän määritellä mitä ovat hevimusiikin tai klassisen "harrastajat"?

sancai

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 714
  • Liked: 4078
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #428 : 01.06.2019, 17:48:49 »
On oikeastaan aika turhaa keskustella, johtuvatko älykkyyserot geeneistä, ravinnosta vai kulttuurista, koska meidän hommalaisten näkökulmasta ongelmallisten maahanmuuttajien geenit, ravinto ja kulttuuri eivät näytä pahemmin muuttuvan, kun he tulevat tänne.

Maahanmuuttajien älykkyyttä ei ole meillä tutkittu, mutta oppimistulokset eivät parane kouluissa toisessa polvessakaan. Väestötasolla koulumenestys korreloi älykkyyden kanssa.

ps. miksi kiinalaiset ja ex-neukut eivät ole minkään tutkimusten mukaan tyhmiä, vaikka ovat kokeneet lähihistoriassaan nälänhätää nälänhädän perään?

starsailor

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 507
  • Liked: 2388
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #429 : 04.06.2019, 23:14:25 »
ps. miksi kiinalaiset ja ex-neukut eivät ole minkään tutkimusten mukaan tyhmiä, vaikka ovat kokeneet lähihistoriassaan nälänhätää nälänhädän perään?

Nälänhätä lienee ihmisen historiassa tavallinen tapahtuma ja nykyisenkaltainen tila lienee hyvin lyhyt ja toistaiseksi olemassa oleva, joka perustuu siihen, että olemme pystyneet hyvin valjastamaan taitomme ja resurssit ruuan tuottamiseen, eli hyvinvointiin. Tästä hyvänä esimerkkinä on se, että joissain ruuan tuottajamaissa, jotka vievät länsimaille ruokaa voi olla nälänhätiä (ainakin paikallisesti).

Ehkä tärkeämpi huomio on se, että huolimatta rankoista ilmasto-olosuhteista Venäjällä ja Kiinassa on ollut väestökasvu voimakasta, kun taas Afrikassa väestö ei todennäköisesti kasvaisi ilman länsimaiden rahallista, materiaalista ja lääketieteellistä apua. Kansojen keskiälykkyyden näkyy todennäköisesti siinä miten hyvin he ovat pystyneet hyödyntämään paikallisia resursseja. Tietyllä tavalla kaikki elossa olevat populaatiot ovat hyödyntäneet paikallisia resursseja, koska olisivat muuten kadonneet, mutta ainakin omasta mielestäni Afrikkalaisten saamattomuus kielii heidän heikommasta älystä.
"Suomalaisen ihmisen geeneissä on orja-, setä Tuomo- ja pelkurigeeni. Ja se on tyhmä kuin aasi. Aasin järki ja cuckold-sielu." Jorma M.

Chiaroscuro

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 362
  • Liked: 540
  • Larvatus prodeo
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #430 : 04.06.2019, 23:25:13 »
On oikeastaan aika turhaa keskustella, johtuvatko älykkyyserot geeneistä, ravinnosta vai kulttuurista, koska meidän hommalaisten näkökulmasta ongelmallisten maahanmuuttajien geenit, ravinto ja kulttuuri eivät näytä pahemmin muuttuvan, kun he tulevat tänne.

Maahanmuuttajien älykkyyttä ei ole meillä tutkittu, mutta oppimistulokset eivät parane kouluissa toisessa polvessakaan. Väestötasolla koulumenestys korreloi älykkyyden kanssa.

ps. miksi kiinalaiset ja ex-neukut eivät ole minkään tutkimusten mukaan tyhmiä, vaikka ovat kokeneet lähihistoriassaan nälänhätää nälänhädän perään?

Itä-Helsingissä on huolestuttu ruotsin kielen palaamisesta pakolliseksi aineeksi yo-kirjoituksiin:

Lainaus
Meillä Itä-Helsingissä Kontulassa on esimerkiksi paljon maahanmuuttotaustaisia oppilaita ja totuus on se, että ruotsi on monelle aika vaikea kieli

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006129459.html

Jäin kaipaamaan tietoa siitä, mikä maahanmuuttotaustaisille oppilaille ei olisi vaikea kouluaine (siitä puhumattakaan, moniko heistä opiskelee lukiossa).
Alma: "Mul on sellainen fiilis, että mä voin tehdä mitä mä vittu haluun!" Aleksi Kinnunen (HS): "Juuri tällaiset, kahlitsematonta vapautta julistavat ja juhlistavat räväkät kommentit ovat Alman konserttien piristys..." (Helsingin Sanomat, 4.11.2019).

Supernuiva

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 407
  • Liked: 7561
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #431 : 04.06.2019, 23:45:15 »
^Maahanmuuttajille ruotsin pitäisi olla helppoa, sillä propagandan mukaan juuri ruotsin kieli on portti kaikkien muiden maailman kielien oppimiseen!

acc

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 879
  • Liked: 2829
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #432 : 04.06.2019, 23:49:52 »
Lainaus
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006129459.html
”Meillä Itä-Helsingissä Kontulassa on esimerkiksi paljon maahanmuuttotaustaisia oppilaita ja totuus on se, että ruotsi on monelle aika vaikea kieli”, Sutinen sanoo.

Juuri tämän takia ruotsin pakollisuus yo-tutkinnon läpäisemiseksi on hyödyllistä suomalaisille. Näin estetään ÄO85 avaruusaivokirurgien pääsy opiskelupaikkoihin, joissa vaatimuksena on suoritettu yo-tutkinto.
2017 Personality 13: Existentialism via Solzhenitsyn and the Gulag
(Huomaa: käsittämätön feministin raivokohtaus, kohta 42:00 eteenpäin)
https://www.youtube.com/watch?v=w84uRYq0Uc8

BarkAtTheMoon

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 374
  • Liked: 2489
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #433 : 05.06.2019, 00:00:49 »
^Maahanmuuttajille ruotsin pitäisi olla helppoa, sillä propagandan mukaan juuri ruotsin kieli on portti kaikkien muiden maailman kielien oppimiseen!

Taisi olla PS nuoret jotka totesi minusta jopa ikimuistoisesti (sori jos ollut aiemmin ketjussa ja meni väärin) kommentoi tyyliin että mitä järkeä on lisätä Ruotsin kielen opintoja kun ruotsinkieli ei näytä olevan tulevaisuudessa Ruotsissa edes valtakieli ;D

Skeptikko

  • Administrator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 12 674
  • Liked: 18440
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #434 : 06.06.2019, 14:10:26 »
Sattui silmiini mielenkiintoinen seikka. CCR5-geenin delta 32 -mutaatiosta. Kummaltakin vanhemmalta perittynä sen on havaittu suojaavan HIV-tartunnalta (ja tuoreen havainnon mukaan taas lisäävän muuta kuolleisuutta). Kyseinen mutaatio toiselta vanhemmalta perittynä on noin 10-14 % eurooppalaisista (pohjoisessa yleisempää kuin etelässä), mutta muualla maailmassa se on hyvin harvinainen. Nyt on jotain näyttöä siitä, että kyseinen mutaatio saattaa liittyä myös parempiin kognitiiviseen kykään ja parempaan muistiin:

CCR5 - Wikipedia
https://en.wikipedia.org/wiki/CCR5

CCR5 Δ32 is a 32-base-pair deletion that introduces a premature stop codon into the CCR5 receptor locus, resulting in a nonfunctional receptor.[37][38] CCR5 is required for M-tropic HIV-1 virus entry.[39] Individuals homozygous (denoted Δ32/Δ32) for CCR5 Δ32 do not express functional CCR5 receptors on their cell surfaces and are resistant to HIV-1 infection, despite multiple high-risk exposures.[39] Individuals heterozygous (+/Δ32) for the mutant allele have a greater than 50% reduction in functional CCR5 receptors on their cell surfaces due to dimerization between mutant and wild-type receptors that interferes with transport of CCR5 to the cell surface.[40] Heterozygote carriers are resistant to HIV-1 infection relative to wild types and when infected, heterozygotes exhibit reduced viral loads and a 2-3-year-slower progression to AIDS relative to wild types.[37][39][41] Heterozygosity for this mutant allele also has shown to improve one's virological response to anti-retroviral treatment.[42] CCR5 Δ32 has an (heterozygote) allele frequency of 10% in Europe, and a homozygote frequency of 1%.

Lainaus
Recent research indicates that CCR5 Δ32 enhances cognition and memory. In 2016, researchers showed that removing the CCR5 gene from mice significantly improved their memory.[43] CCR5 is a powerful suppressor for neuronal plasticity, learning, and memory; CCR5 over-activation by viral proteins may contribute to HIV-associated cognitive deficits.[44]
...
Several lines of evidence suggest that the CCR5 Δ32 allele evolved only once.[45] First, CCR5 Δ32 has a relatively high frequency in several different European populations but is comparatively absent in Asian, Middle Eastern and American Indian populations,[36] suggesting that a single mutation occurred after divergence of Europeans from their African ancestor.[36][37][54] Second, genetic linkage analysis indicates that the mutation occurs on a homogenous genetic background, implying that inheritance of the mutation occurred from a common ancestor.[46] This was demonstrated by showing that the CCR5 Δ32 allele is in strong linkage disequilibrium with highly polymorphic microsatellites. More than 95% of CCR5 Δ32 chromosomes also carried the IRI3.1-0 allele, while 88% carried the IRI3.2 allele. By contrast, the microsatellite markers IRI3.1-0 and IRI3.2-0 were found in only 2 or 1.5% of chromosomes carrying a wild-type CCR5 allele.[46] This evidence of linkage disequilibrium supports the hypothesis that most, if not all, CCR5 Δ32 alleles arose from a single mutational event. Finally, the CCR5 Δ32 allele has a unique geographical distribution indicating a single Northern origin followed by migration. A study measuring allele frequencies in 18 European populations found a North-to-South gradient, with the highest allele frequencies in Finnish and Mordvinian populations (16%), and the lowest in Sardinia (4%).[46]
...
Although Europeans are the only group to have subpopulations with a high frequency of CCR5 Δ32, they are not the only population that has been subject to selection by smallpox, which had a worldwide distribution before it was declared eradicated in 1980. The earliest unmistakable descriptions of smallpox appear in the 5th century A.D. in China, the 7th century A.D. in India and the Mediterranean, and the 10th century A.D. in southwestern Asia.[64] By contrast, the CCR5 Δ32 mutation is found only in European, West Asian, and North African populations.[66] The anomalously high frequency of CCR5 Δ32 in these populations appears to require both a unique origin in Northern Europe and subsequent selection by smallpox.
...
CCR5 Δ32 can be beneficial to the host in some infections (e.g., HIV-1, possibly smallpox), but detrimental in others (e.g., tick-borne encephalitis, West Nile virus). Whether CCR5 function is helpful or harmful in the context of a given infection depends on a complex interplay between the immune system and the pathogen. One study of 400,000 individuals in the UK Biobank found that those individuals homozygous for the CCR5 null mutation were 21% more likely to die prematurely, although the mechanism is not known.[67][68] Rasmus Nielsen, the study's author, hypothesised it was due to increased vulnerability to influenza, but the evidence of this is limited.[67][52]
« Viimeksi muokattu: 06.06.2019, 14:18:44 kirjoittanut Skeptikko »
En homona toivota tervetulleiksi Suomeen henkilöitä, jotka haluavat tappaa minut:
http://www.bbc.com/news/magazine-33565055

Tanskan pakolaisapu: hallitsematon tulijatulva johtamassa armageddoniin ja yhteiskuntamme tuhoon:
http://jyllands-posten.dk/international/europa/ECE7963933/Sammenbrud-truer-flygtningesystem/

S.O.Mali

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 621
  • Liked: 1144
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #435 : 03.09.2019, 00:46:35 »
On oikeastaan aika turhaa keskustella, johtuvatko älykkyyserot geeneistä, ravinnosta vai kulttuurista, koska meidän hommalaisten näkökulmasta ongelmallisten maahanmuuttajien geenit, ravinto ja kulttuuri eivät näytä pahemmin muuttuvan, kun he tulevat tänne.

Maahanmuuttajien älykkyyttä ei ole meillä tutkittu, mutta oppimistulokset eivät parane kouluissa toisessa polvessakaan. Väestötasolla koulumenestys korreloi älykkyyden kanssa.

ps. miksi kiinalaiset ja ex-neukut eivät ole minkään tutkimusten mukaan tyhmiä, vaikka ovat kokeneet lähihistoriassaan nälänhätää nälänhädän perään?

Itä-Helsingissä on huolestuttu ruotsin kielen palaamisesta pakolliseksi aineeksi yo-kirjoituksiin:

Lainaus
Meillä Itä-Helsingissä Kontulassa on esimerkiksi paljon maahanmuuttotaustaisia oppilaita ja totuus on se, että ruotsi on monelle aika vaikea kieli

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006129459.html

Jäin kaipaamaan tietoa siitä, mikä maahanmuuttotaustaisille oppilaille ei olisi vaikea kouluaine (siitä puhumattakaan, moniko heistä opiskelee lukiossa).
Tässä osviittaa somaleiden määrästä:

https://hommaforum.org/index.php?topic=84148.0

FadeAway

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 420
  • Liked: 670
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #436 : 03.09.2019, 01:23:45 »
Suomessa on, ehkä maailman paras tilasto miesten äo tasosta. Armeijan P1 koe on älykkyystesti, jostain syystä, niitä ei enää julkaista.
On paljon vaikeampi purkaa syntynyttä ongelmaa, kuin ennaltaehkäistä se.

Supernuiva

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 407
  • Liked: 7561
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #437 : 03.09.2019, 08:12:27 »
Suomessa on, ehkä maailman paras tilasto miesten äo tasosta. Armeijan P1 koe on älykkyystesti, jostain syystä, niitä ei enää julkaista.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005539368.html

Julkaistaan nyt vielä jotain, ainakin vuodelta 2018. Verbaaliset kyvyt ovat heikentyneet eniten, matemaattiset hieman vähemmän. Toisaalta visuaalis-tilanteellinen osaaminen ei ole heikentynyt lainkaan.

Lainaus
Tutkimusalajohtaja, psykologi Kai Nyman Puolustusvoimien tutkimuslaitoksesta muistuttaa, että yksi testin osa on trendiltään erilainen kuin kaksi muuta.

– Tilallis-kuvallisen testin tulokset eivät putoa samalla tavalla kuin kielellisen ja matemaattisen, joissa vaikutusta on matemaattisella harjaantuneisuudella ja lukutottumuksilla, jotka vaikuttavat sanavaraston kehittymiseen.

Kuviotesti on sen sijaan lähtökohdiltaan erilainen.

– Elämä saattaa olla (jopa) enemmän visuaalista kuin ennen, Nyman sanoo.

P1-testiä muutettiin viimeksi vuonna 1981. Nymanin mukaan sisältö on ”pitkällä tähtäyksellä tarkastelun alla”.

– Testit voivat muuttua vanhanaikaisiksi, jos ne eivät mittaa kykyjä, joita yhteiskunnassa tarvitaan, Nyman sanoo.


Huppupelikaani

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 574
  • Liked: 5033
  • Dirty white boy
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #438 : 03.09.2019, 08:20:46 »
^^ Tässä viimeisimmät silmään osuneet käyrät. Lasku alkoi 90-luvun loppupuolelta, eli parhaimmat tulokset saivat siinä 70-luvun lopulla syntyneet.

https://twitter.com/alekalenius/status/955794744730374144?s=20

E: myöhästyin, mutta onpahan käppyrät näkyvissä suoraan klikkihuorausta väittelevien iloksi.
« Viimeksi muokattu: 03.09.2019, 08:24:19 kirjoittanut Huppupelikaani »
Yllä oleva viesti on ainutlaatuinen, poikkeuksellinen, kertaluonteinen, oikea-aikainen ja välttämätön Hommaforumin vakauden takaamiseksi.

Poikaseni, kunpa tietäisit, miten häikäilemättömästi tätä maailmaa hallitaan.

Skeptikko

  • Administrator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 12 674
  • Liked: 18440
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #439 : 12.05.2020, 09:04:18 »
Äly ennustaa elämän
https://www.hs.fi/tiede/art-2000006504322.html

Lainaus
Peritty älykkyys selittää ihmisen elämänkulkua paremmin kuin sosiaaliluokka. Tätä ei ole soveliasta sanoa ääneen – edes tieteessä, sanoo psykologian professori Markus Jokela.
...
”Yhteiskuntatieteissä harvoin huomioidaan yksilöpsykologisia ominaisuuksia”, sanoo psykologian professori Markus Jokela Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.

”Ihmiset nähdään vain erilaisten ryhmien, kuten työväenluokan tai kaupunkilaisten, edustajina. Muuten heitä pidetään samanlaisina. Mutta ehkä käyttäytymisen ja elämänkohtaloiden taustalla on sittenkin myös psykologisia eroja.”

JOKELALLE riittäisi loputtomiin työsarkaa oikaista tutkimuksia, joissa äly sivuutetaan.

Esimerkiksi sopivat tasaisin väliajoin huolestuneeseen sävyyn uutisoidut tutkimustulokset siitä, että akateemisen perheen lapset päätyvät muita todennäköisemmin yliopistoon.

Sosiaaliluokka näyttäytyy helposti määräävämpänä tekijänä kuin se itse asiassa on, koska äly keskimäärin vaikuttaa siihen, miten ihminen elämässään pärjää.

Akateemisen perheen lapsi ei peri vanhemmiltaan pelkästään lukemisen kulttuuria ja sivistyksen arvostusta vaan myös liudan älykkyyteen vaikuttavia geenejä, jotka osaltaan auttoivat vanhempiakin saavuttamaan tutkintonsa.

Ei ole soveliasta huomauttaa, että ehkä koulumenestyksen taustalla on myös yksilöllisiä, perinnöllisiä tekijöitä”, Jokela sanoo.

PERITYN älyn ohittaminen johtaa herkästi virhepäätelmiin, kuten osoittaa vaikkapa keskustelu kotihoidon tuesta ja varhaiskasvatukseen panostamisesta.

Tutkimusten mukaan yksi–kolmivuotiaana päiväkotiin menneet kouluttautuvat pidemmälle kuin samat ikävuodet kotihoidossa viettäneet lapset. Tästä on päätelty, että päiväkoti valmentaa lapsia koulu-uralle paremmin kuin oman äidin hoiva.

Todennäköisempi selitys Jokelan mukaan kuitenkin on, että lapsia vuosikausia kotona hoitavat äidit ovat vähemmän koulutettuja eivätkä yhtä älykkäitäkään kuin uraäidit, ja nämä ominaisuudet keskimäärin siirtyvät geneettisesti kummankin ryhmän äitien lapsille.
...
Lukuisissa tutkimuksissa on osoitettu, että äly ennustaa yksilön sosioekonomista menestystä voimakkaammin kuin hänen vanhempiensa sosiaaliluokka. Länsimaisissa yhteiskunnissa lapsena mitattu äly on paras mahdollinen koulutuksen ja eliniän ennustaja – mutta tämän tunnustaminen on tabu.

Jokela arvelee kuuluisan yhdysvaltalaisen evoluutiopsykologin Geoffrey Millerin olevan oikeilla jäljillä analysoidessaan, miksi näin on. Millerin mukaan erityisesti vasemmistoälyköt vastustavat älykkyyden merkityksellisyyttä, koska äly on resurssi, jota ei voi millään yhteiskunnallisilla toimilla tasoitella tai jakaa uudelleen.
...
Luokkayhteiskunnassa älykkyystestit olivat myös omiaan paljastamaan, että äly ei ole vain koulutuksella siunattujen etuoikeus vaan kyvykkäitä lapsia löytyy kaikista yhteiskuntaluokista.
...
MIKSI odotettavissa oleva elinikä kasvaa käsi kädessä älykkyyden kanssa? Mahdollisia mekanismeja on kolme.

Yksi niistä on sosioekonominen asema. Älykkyys johtaa usein hyvään koulutukseen ja hyväpalkkaiseen toimistotyöhön, joka auttaa ostamaan asunnon turvalliselta alueelta ja yksityisiä lääkäripalveluita. Akateeminen toveripiiri kannustaa syömään kasviksia ja harjoittelemaan puolimaratonille. Alkoholi nautitaan miedommista juomista kuin työväenluokassa.

Toinen selitys on, että elämän voi katsoa olevan elinikäinen älykkyystesti. Ihmiset tekevät jatkuvasti valintoja, jotka vaikuttavat heidän terveyteensä: otanko ranskalaiset vai porkkanat, lähdenkö ohittamaan rekkaa? Älykkäämmät valitsevat keskimäärin paremmin ja elävät siksi pidempään.

KOLMAS mekanismi on niin kutsuttu system integrity -hypoteesi, jota Jokela itse pitää selityksistä vahvimpana. Sen mukaan äly on vain ilmentymä hermoston – ja samalla koko elimistön – hyvästä toiminnasta.
...
ÄLYKKYYDEN geenien paikantaminen on jonkin verran edennyt viime vuosina. Esimerkiksi vuonna 2018 laaja kansainvälinen ryhmä tutki 1,1 miljoonan ihmisen genomia ja löysi 1 271 merkitsevää snipiä eli pistemutaatiota aivojen kehitykseen ja neuronien kommunikaatioon liittyvissä geeneissä. Nämä snipit selittivät 11–13 prosenttia vaihtelusta koehenkilöiden koulutustasossa ja 7–10 prosenttia vaihtelusta älykkyystesteissä.
...
Isoissa aineistoissa tilastolliset ennusteet ovat silti vankkoja, ja löydettyjä geeniryppäitä voidaan menestyksekkäästi käyttää älykkyyden merkkinä, kun etsitään älyn yhteyksiä erilaisiin elämänkohtaloihin tai sairauksiin. Samalla säästytään siltä vaivalta, että kaikille pitäisi tehdä älykkyystesti.

Oletan mainitun tutkimuksen 1271 SNP:stä olevan tämä:

Gene discovery and polygenic prediction from a 1.1-million-person GWAS of educational attainment
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6393768/

Lainaus
We conduct a large-scale genetic association analysis of educational attainment in a sample of ~1.1 million individuals and identify 1,271 independent genome-wide-significant SNPs. For the SNPs taken together, we found evidence of heterogeneous effects across environments. The SNPs implicate genes involved in brain-development processes and neuron-to-neuron communication. In a separate analysis of the X chromosome, we identify 10 independent genome-wide-significant SNPs and estimate a SNP heritability of ~0.3% in both men and women, consistent with partial dosage compensation. A joint (multi-phenotype) analysis of educational attainment and three related cognitive phenotypes generates polygenic scores that explain 11–13% of the variance in educational attainment and 7–10% of the variance in cognitive performance. This prediction accuracy substantially increases the utility of polygenic scores as tools in research.
...
Our results also highlight two caveats to the use of the polygenic scores in research. First, our within-family analyses suggest that GWAS estimates may overstate the causal effect sizes: if EA-increasing genotypes are associated with parental EA-increasing genotypes, which are in turn associated with rearing environments that promote EA, then failure to control for rearing environment will bias GWAS estimates. If this hypothesis is correct, some of the predictive power of the polygenic score reflects environmental amplification of the genetic effects. Without controls for this bias, it is therefore inappropriate to interpret the polygenic score for EA as a measure of genetic endowment.

Second, we found that our score for EA has much lower predictive power in an African-American sample than in a European-ancestry sample, and we anticipate that the score would also have reduced predictive power in other non-European-ancestry samples. Therefore, until polygenic scores are available that have as much predictive power in other ancestry groups, the score will be most useful in research that is focused on European-ancestry samples.

« Viimeksi muokattu: 12.05.2020, 09:25:02 kirjoittanut Skeptikko »
En homona toivota tervetulleiksi Suomeen henkilöitä, jotka haluavat tappaa minut:
http://www.bbc.com/news/magazine-33565055

Tanskan pakolaisapu: hallitsematon tulijatulva johtamassa armageddoniin ja yhteiskuntamme tuhoon:
http://jyllands-posten.dk/international/europa/ECE7963933/Sammenbrud-truer-flygtningesystem/

DuPont

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 242
  • Liked: 3679
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #440 : 13.05.2020, 02:25:55 »
Jokela puhuu rohkeasti, toki välttäen niitä ilmiselviä asioita. Voi olla, että saa paskaa niskaansa.

Tuulenhenki

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 627
  • Liked: 5936
  • The Phosphorescent
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #441 : 13.05.2020, 07:39:57 »
Lainaus
Jokela arvelee kuuluisan yhdysvaltalaisen evoluutiopsykologin Geoffrey Millerin olevan oikeilla jäljillä analysoidessaan, miksi näin on. Millerin mukaan erityisesti vasemmistoälyköt vastustavat älykkyyden merkityksellisyyttä, koska äly on resurssi, jota ei voi millään yhteiskunnallisilla toimilla tasoitella tai jakaa uudelleen.
...
Luokkayhteiskunnassa älykkyystestit olivat myös omiaan paljastamaan, että äly ei ole vain koulutuksella siunattujen etuoikeus vaan kyvykkäitä lapsia löytyy kaikista yhteiskuntaluokista.
Tässäpä kaksi erinomaista huomiota sille, miksi älykkyydestä ollaan vaikkapa nyt Suomessa ihan hipihiljaa. Kaikkien pitää olla samaa harmaata massaa, ja on pahempi olla jossain toisia parempi kuin toisia huonompi. Kaikki vihaavat luokan hikipinkoa, ainakin salaa, vaikka tämä olisi kuinka kiva ja mukava.

Suomessa ajatellaan, että äly on kuin raha; jos sitä on, se on pidettävä piilossa ja siitä on rahvaanomaista keskustella.
Kuolee karja, kuolee suku,
samaten itse kuolet,
Vaan yhden tiedän mik' ei kuole:
Manalle menneen maine.
- Hávamál

Eino P. Keravalta

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 28 901
  • Liked: 19943
  • Pookie Vookie Kantri Män
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #442 : 13.05.2020, 08:25:35 »
Lainaus
Jokela arvelee kuuluisan yhdysvaltalaisen evoluutiopsykologin Geoffrey Millerin olevan oikeilla jäljillä analysoidessaan, miksi näin on. Millerin mukaan erityisesti vasemmistoälyköt vastustavat älykkyyden merkityksellisyyttä, koska äly on resurssi, jota ei voi millään yhteiskunnallisilla toimilla tasoitella tai jakaa uudelleen.
...
Luokkayhteiskunnassa älykkyystestit olivat myös omiaan paljastamaan, että äly ei ole vain koulutuksella siunattujen etuoikeus vaan kyvykkäitä lapsia löytyy kaikista yhteiskuntaluokista.
Tässäpä kaksi erinomaista huomiota sille, miksi älykkyydestä ollaan vaikkapa nyt Suomessa ihan hipihiljaa. Kaikkien pitää olla samaa harmaata massaa, ja on pahempi olla jossain toisia parempi kuin toisia huonompi. Kaikki vihaavat luokan hikipinkoa, ainakin salaa, vaikka tämä olisi kuinka kiva ja mukava.

Suomessa ajatellaan, että äly on kuin raha; jos sitä on, se on pidettävä piilossa ja siitä on rahvaanomaista keskustella.

Yksi syy siihen, miksi vasemmisto on ollut niin raivokkaana vastustamassa synnynnäisen älykkyyden merkitystä yhteiskunnassa on siinä, että se kutakuinkin romuttaisi täydellisesti heidän ihmiskuvansa ja sitä myöden heidän koko yhteiskunnallisen näkemyksensä.

Vasemmiston ihmiskuvaideologiaan kuuluu, että kaikki ihmiset ovat samanlaisia, mutta heistä tulee erilaisia erilaisten ulkoisten, yhteiskunnallisten vaikutteiden myötä ja siksi esimerkiksi sosiaalidemokratialla voidaan muokata kaikista ihmisistä yhtä menestyviä, koulutettuja ja älykkäitä, kelpo kansalaisia. Vasemmisto ei ole myöntänyt, että ihmisen sisäisillä ominaisuuksilla olisi mitään vaikutusta juuri mihinkään, vaan vasemmiston ihmiskuvan mukaan ihminen on kuin tyhjä taulu, johon ympäröivä maailma jättää jälkensä.

Näinhän asia ei ole. Totta sen sijaan on se, että ihmiset ovat jo syntyessään erilaisin potentiaalein varustetut niin, että toiset ovat esimerkiksi paljon älykkäämpiä kuin toiset. Tämä vie pohjan sosiaalidemokraattiselta ihmisten ohjelmoinnilta, tasapäistämiseltä ja holhoukselta, koska ominaisuudet ovatkin sisäisiä, eivät ulkoisesti tuotettuja.

'Tasa-arvoista' yhteiskuntaa ei koskaan saada, koska ihmiset ovat jo synnynnäisesti erilaisin kyvyin varustetut. Lopputuleman tasaaminen erilaisin tuin, verotuksellisin keinoin tai vaikkapa sosiaalisen sekoittamisen tavoin ei ole oikeudenmukainen ainakaan kovin suuressa mittakaavassa, koska silloin mitään tekemättömät ja mitään osaamattomat saavat jotakuinkin saman elintason ja -olosuhteet kuin ne, jotka kantavat vastuuta, yrittävät, tekevät työtä ja noudattavat lakia. Tästä koituu se suuri haitta, että se poistaa yhteiskunnasta kannustavuuden, mikä taas saa koko yhteiskunnan jähmettymään kehittymättömyyden tilaan: miksi kukaan näkisi vaivaa, kun valtio hoitaa kuitenkin kaikille mukavan elämän?

Ja kun älykkyys onkin sisäsyntyinen, ei valtion toimesta ulkoapäin syötetty ominaisuus, putoaa pohja pois esimerkiksi niin kutsutulta kotouttamiselta: nyt sosiaalidemokraatti uskoo, että jengejä muodostavista ja aggressiivisista, lukutaidottomista ja naisia elukoina pitävistä kehitysmaalaisista sukeutuu puku päällä kulkevia informaatioteknologian asiantuntijoita, kunhan heihin vain kohdistetaan jotain mystistä 'kotouttamista' - olemmehan muka kaikki aivan samanlaisia ja se voidaan saada esiin erilaisilla sosiaalisilla ohjelmilla ja rahan kaatamisella tuhansiin eri projekteihin.

Mutta mitään kotouttamista ei ole olemassakaan. Jos joku on nk. kotoutunut, se on onnistunut siksi, että hänellä jo lähtökohtaisesti oli sellaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia, jotka sopeutumisen mahdollistivat. Useimpia ei taas voida kotouttaa, vaikka jokaisen kotouttamishankkeen budjettiin lisättäisiin viisi nollaa perään.

Vasemmisto ei voi myöntää synnynnäisen älykkyyden merkitystä, koska se tuhoaisi heidän liikkeensä ideologisesti, loogisesti, filosofisesti, tieteellisesti ja käytännöllisesti. Vasemmisto elää valheessa ja valheesta ja siksi sen täytyy harrastaa raivokasta sensuuria, demonisointia ja vainoamista, ettei kukaan uskaltaisi sanoa totuutta.
HUOMIO. Ylläolevaa tekstiä ei voi ymmärtää ilman seuraavaa, siihen kuuluvaa lisäystä: Olen todellisuudessa päinvastaista mieltä ja koko kirjoitus on vain parodiaa, jonka tarkoituksena on tuoda esiin maahanmuuttokriittisen ajattelun onttous; monikulttuuri on rikkaus ja kaikki ihmiset samanarvoisia.

starsailor

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 507
  • Liked: 2388
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #443 : 13.05.2020, 10:03:26 »
Tuohon samaan erojen merkityksen vähättelyyn kuuluu se kulttuurien tasapäistäminen ja väite, että "jokaisenen kulttuuri on yhtä hyvät tai niissä on hyviä asioita, joista voimme oppia". Tämä on helppo opettaa nuorille, vielä naiveille, mutta elämänhaluisille ihmisille, jotka suhtautuvat positiivisen innostuneesti kaikkeen uuteen. Jossain vasemmistolaisten tyypillisillä aloilla esim. taiteessa tämä ehkä toimii hyvin, koska kaikesta uudesta saa ideoita ja vie sitä eteenpäin vanhasta. Vasemmistolaisuuuden maailmankuvasta puuttuu kriittisyys ja kyky tai halu nähdä mikä on lopulta totta ja mikä ei.

Älykkyys on minusta sellainen yleismittari, joka kertoo siitä miten monimutkaisia asioista pystyt hallitsemaan ja miten paljon sinulla on oppimispotentiaalia. Yksilön kohdalla esim. voimakas tahto oppia joku asia voi hyvinkin riittää hänen työtehtävissä. Uskon, että 80äo:n keskipopulaatiosta voisi tulla ihan riittävän hyviä duunareita länsimaiseen yhteiskuntaan, mutta kyse ei ole pelkästään älystä, vaan myös kyvystä hallita impulsseja ja negatiivisia kokemuksia. Näistä jälkimmäisistä syistä saman äo:n omaavista ryhmistä, toisista tulee moninkertaisesti enemmän rikollisia. Heiltä yksinkertaisesti puuttuu kyky hillitä rikollisia impulsseja "Minä tahto, minä otta".
« Viimeksi muokattu: 13.05.2020, 10:05:31 kirjoittanut starsailor »
"Suomalaisen ihmisen geeneissä on orja-, setä Tuomo- ja pelkurigeeni. Ja se on tyhmä kuin aasi. Aasin järki ja cuckold-sielu." Jorma M.

Paawo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 171
  • Liked: 4746
  • Palkittu toimittaja Faktantarkistaja Elpymisväline
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #444 : 13.05.2020, 10:43:01 »
Mutta mitään kotouttamista ei ole olemassakaan. Jos joku on nk. kotoutunut, se on onnistunut siksi, että hänellä jo lähtökohtaisesti oli sellaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia, jotka sopeutumisen mahdollistivat. Useimpia ei taas voida kotouttaa, vaikka jokaisen kotouttamishankkeen budjettiin lisättäisiin viisi nollaa perään.

Kotoutus on olemassa, se elää jä sätkii. Se huutaa ja hymyilee, se keskustelee ja kuuntelee, se syö ja ennenkaikkea paskantaa kiihtyvällä tahdilla.
Eino, unohdat nyt että kyse ei suinkaan olekaan prosessista joka tekisi ihmisistä täysivaltaisia yhteiskunnan jäseniä.

Kyse on projektista, ja eritoten julkisesta projektista. Julkisen projektin tunnistaa siitä että sillä ei vaan ole budjettia eikä aikataulua. Molempia tarkistetaan matkan varrella ja jossain kohtaa ajan kulkua on saavutettu kyllästymistila jossa projekti lakkaa olemasta.

Tällä projektilla ei ole ollut kuin yksi tavoite - maksimoida budjetti ja minimoida aikataulu. Käytännön toimena muodostaa tyhjästä uusi liiketoiminnan ala johon on hyvä syytää budjeteista rahaa koska humanistiset yleishyödylliset tavoitteet ja inhimillisyystekijät ylipäätään. Tästä projektista on vihjaistu eturyhmille jotka ovat kiireen vilkkaa pystyttäneet kokonaisen liiketoimintaklusterin jonka olemassaolon tarpeista ei ollut edes tietoa ennenkuin projekti aloitettiin. Mukana on kunnallisia toimijoita ja monenkarvainen seurakunta kaikenlaisia liikkeenharjoittajia kotimaasta ja ulkomailta. Julkinen pääoma takaa sijoittajalle varmimmat tuotot.

Yksityisen rahan liiketoimintahankkeista poiketen touhua ei johdeta eikä kehitetä liiketoiminnallisin perustein, vaan kotouttamistoiminta vastaa käytännössä organisoitua rahanpesua ja ihmiskauppaa.
Ylläoleva teksti on kiihtymystilassa kirjoitettua uhoamista. KKO:2017:52

”Emme voi laittaa rajoja kiinni. On väärin väittää, että se on mahdollista." - Petteri Orpo

"Olen tosi pahoillani siitä, että puhtaalla valehtelulla näköjään saattaa pärjätä myös politiikassa." - Antti Rinne

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 690
  • Liked: 50223
  • Kyllä tästä vielä selvitään, kaikesta huolimatta!
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #445 : 14.05.2020, 05:42:22 »
Yksi syy siihen, miksi vasemmisto on ollut niin raivokkaana vastustamassa synnynnäisen älykkyyden merkitystä yhteiskunnassa on siinä, että se kutakuinkin romuttaisi täydellisesti heidän ihmiskuvansa ja sitä myöden heidän koko yhteiskunnallisen näkemyksensä.

Älyä ei voi sosialisoida. Mutta siitä huolimatta, kovasti sitä yritetään.

Todistusaineisto: Husu.
« Viimeksi muokattu: 14.05.2020, 05:48:41 kirjoittanut Lalli IsoTalo »
“Tavoitteemme on pakolaisten suojelu. Kansalliset rajat ovat sille este.”
— Soros

“Rajat auki ja Suomi kiinni tai rajat kiinni ja Suomi auki.  Kas siinä pulma.”
— Jäsen Valtakunnanpärkhele

“Järjestelmän tavoitteena on epänormaaliuden normalisointi ja normaaliuden epänormalisointi.”
— Jäsen Marcus Porcius Cato

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 690
  • Liked: 50223
  • Kyllä tästä vielä selvitään, kaikesta huolimatta!
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #446 : 14.05.2020, 05:46:17 »
... ihmiset ovat jo syntyessään erilaisin potentiaalein varustetut niin, että toiset ovat esimerkiksi paljon älykkäämpiä kuin toiset. Tämä vie pohjan sosiaalidemokraattiselta ihmisten ohjelmoinnilta, tasapäistämiseltä ja holhoukselta, koska ominaisuudet ovatkin sisäisiä, eivät ulkoisesti tuotettuja.

'Tasa-arvoista' yhteiskuntaa ei koskaan saada, koska ihmiset ovat jo synnynnäisesti erilaisin kyvyin varustetut. Lopputuleman tasaaminen erilaisin tuin, verotuksellisin keinoin tai vaikkapa sosiaalisen sekoittamisen tavoin ei ole oikeudenmukainen ainakaan kovin suuressa mittakaavassa, koska silloin mitään tekemättömät ja mitään osaamattomat saavat jotakuinkin saman elintason ja -olosuhteet kuin ne, jotka kantavat vastuuta, yrittävät, tekevät työtä ja noudattavat lakia.

Tasa-arvoon päästään vain epäoikeudenmukaisuuden kautta.

Jos yksi pää yrittää ponnistaa pohjalta ylöspäin, tämä naula hakataan takaisin samaan riviin muiden kanssa, lattian tasalle. Pohjalle.
« Viimeksi muokattu: 14.05.2020, 05:47:56 kirjoittanut Lalli IsoTalo »
“Tavoitteemme on pakolaisten suojelu. Kansalliset rajat ovat sille este.”
— Soros

“Rajat auki ja Suomi kiinni tai rajat kiinni ja Suomi auki.  Kas siinä pulma.”
— Jäsen Valtakunnanpärkhele

“Järjestelmän tavoitteena on epänormaaliuden normalisointi ja normaaliuden epänormalisointi.”
— Jäsen Marcus Porcius Cato

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 690
  • Liked: 50223
  • Kyllä tästä vielä selvitään, kaikesta huolimatta!
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #447 : 14.05.2020, 05:55:28 »
Julkisen projektin tunnistaa siitä että sillä ei vaan ole budjettia eikä aikataulua.

Eikä yksiselitteisesti mitattavia tavoitteita.
“Tavoitteemme on pakolaisten suojelu. Kansalliset rajat ovat sille este.”
— Soros

“Rajat auki ja Suomi kiinni tai rajat kiinni ja Suomi auki.  Kas siinä pulma.”
— Jäsen Valtakunnanpärkhele

“Järjestelmän tavoitteena on epänormaaliuden normalisointi ja normaaliuden epänormalisointi.”
— Jäsen Marcus Porcius Cato

Skeptikko

  • Administrator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 12 674
  • Liked: 18440
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #448 : 18.01.2021, 16:32:21 »
Usein on kiistelty siitä, että missä määrin älykkyys määräytyy geeneistä ja missä määrin erilaisista ympäristötekijöistä. Nyt Ruotsiin ollaan tuomassa Etelä-Sudanista kiintiöpakolaisia ja kyseessä on alue, missä on saatu älykkyystesteissä huomattavan alhaisia tuloksia. Näitä älykkyystestejä jotkut ovat väittäneet länsimaalaisia suosiviksi. On mielenkiintoista nähdä, että missä määrin tämän maahanmuuttajaryhmän älykkyystestien tulokset tulevat paranemaan Ruotsissa asumisen myötä. Lopullisia vastauksia tuskin saadaan ennen kuin nähdään miten Ruotsissa syntynyt sukupolvi alkaa pärjätä, koska esimerkiksi varhaislapsuuden ravitsemuksellisten puutteiden aiheuttamia haittoja ei saada korjattua enää myöhemmällä iällä tapahtuvan ravitsemustilanteen parantumisella. Lisäksi Ruotsissa lapset kasvavat kehittyneemmässä yhteiskunnassa ja virikkeisemmässä ympäristössä.

https://www.friatider.se/folkslaget-som-far-somalier-att-framsta-som-genier-nu-flygs-de-till-sverige

Lainaus
Brittiläiset lapset menestyivät hieman paremmin vuonna 2007 kuin vuonna 1979. Mutta riippumatta siitä, mihin brittiläiseen vuosikertaan Etelä-Sudanit verrataan, afrikkalaisten ihmisten älykkyysosamäärä oli niin alhainen, että nykyisellä testityypillä ei todellakaan voida mitata. Tutkijat ovat siis tyytyväisiä siihen johtopäätökseen, että kaikilla testatuilla ikäisillä yhdeksästä vuodesta ylöspäin etelä-Sudanin älykkyysosamäärä oli alle 55.

Tulosten havainnollistamiseksi tutkijat kirjoittavat, että Etelä-Sudanin kahdeksantoista-vuotiaat suoriutuvat huonommin kuin yhdeksänvuotiaat britit. Keskimäärin kahdeksantoista-vuotiaalla etelä-Sudanin älykkyysosaa on vähemmän kuin kolmella neljästä yhdeksänvuotiaasta brittiläisestä. Kahdeksantoistavuotias etelä-sudanilainen toimii kuitenkin hieman paremmin kuin seitsemänvuotiaat britit. Tutkijat uskovat, että eteläsudanilaiset toimivat suunnilleen samalla tasolla kuin bushmenit, joiden älykkyysosamäärän katsotaan olevan 55. He ovat kuitenkin hieman huonompia kuin afrikkalaiset pygmiat, joiden älykkyysosamäärä on 57.
...
Alhainen tulos testattaessa etelä-Sudania on saanut muut tutkijat kyseenalaistamaan Raven progressiivisten matriisien käyttämisen. Koska Etelä-Sudan on niin alikehittynyttä, etelä-sudanilaisille on kehitettävä sopivampia IQ-testejä, tutkijoiden mukaan. Tänä vuonna australialaiset tutkijat kehittivät IQ-testin, joka sisälsi muun muassa kengurukysymyksiä, joiden toivottiin antavan alkuperäiskansoille parempia testituloksia.
...
Aiemmin etelä-sudanilaiset ovat muodostaneet erittäin pienen etnisen ryhmän Ruotsissa. Viime vuosina Ruotsin maahanmuuttovirasto on kuitenkin päättänyt investoida oleskelulupien myöntämiseen väestön jäsenille, jotka voidaan sitten viedä Ruotsiin elämään täällä "kiintiöpakolaisina". Vuonna 2020 Etelä-Sudanista 274 henkilöä sai oleskeluluvan tällä perusteella ja vuonna 2019 oli 223 henkilöä.
« Viimeksi muokattu: 20.01.2021, 02:50:58 kirjoittanut Skeptikko »
En homona toivota tervetulleiksi Suomeen henkilöitä, jotka haluavat tappaa minut:
http://www.bbc.com/news/magazine-33565055

Tanskan pakolaisapu: hallitsematon tulijatulva johtamassa armageddoniin ja yhteiskuntamme tuhoon:
http://jyllands-posten.dk/international/europa/ECE7963933/Sammenbrud-truer-flygtningesystem/

Tunkki

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 6 132
  • Liked: 8883
Vs: Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka
« Vastaus #449 : 18.01.2021, 16:38:47 »
Kiitoksia Skeptikko, samasta uutisesta meinasin viestin väsätä mutta teit sen jo ja paremmin kuin itse olisin jaksanut.

Tagit: älykkyys