2009-08-06 YLE: Useat maahanmuuttajanuoret putoavat koulutusputkesta varhain

[Spinnu]

Opetushallituksen mukaan maahanmuuttajanuorista jopa joka neljäs jää peruskoulusta päästyään ilman aloituspaikkaa ammatillisessa koulutuksessa tai lukiossa. Syyn tähän arvellaan löytyvän kielitaidon puutteista.

Suomi toisena kielenä -opettajien yhdistyksen puheenjohtaja Katriina Rapatin mukaan esimerkiksi aineenopettajien, olipa aine sitten matematiikka tai historia, tulisi nähdä oma roolinsa myös kielenopettajana ja kielellisen aineen opettajana. Näin kielenoppimista voitaisiin tukea paremmin. Peruskoulun maahanmuuttajille suunnatut suomi toisena kielenä -tunnit eivät Katriina Rapatin mukaan yksistään takaa opinnoissa pärjäämistä.

Maahanmuuttajapojat aloittavat peruskoulun jälkeiset opinnot jonkin verran tyttöjä useammin. Opetushallituksessa on huomattu, että maahanmuuttajatytöt eivät välttämättä hae opiskelupaikkaa toista kertaa, mikäli ensimmäisellä hakukerralla ei tärppää.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin mukaan ongelmana on myös se, että kaikissa kulttuureissa ei välttämättä kannusteta opiskeluun samalla tavalla kuin Suomessa.

YLE Uutiset

Eli jostain kumman syystä tytöt jäävät koulutuksesta pois? Onneksi nyt jo todetaan että kaikissa kulttuureissa ei välttämättä kannusteta opiskeluun kuin meillä. Tämä on juuri sitä monien kaipaamaa ihanaa, väistämätöntä ja luonnollista monikulttuurisuutta.

Edit: Typo

[Alkuasukas]

Opetushallituksen mukaan maahanmuuttajanuorista jopa joka neljäs jää peruskoulusta päästyään ilman aloituspaikkaa ammatillisessa koulutuksessa tai lukiossa. Syyn tähän arvellaan löytyvän kielitaidon puutteista.

Jaa pääseekö nykyään peruskoulusta läpi osaamatta suomea?

edit: boldaukset

[requiem]

Suomi toisena kielenä -opettajien yhdistyksen puheenjohtaja Katriina Rapatin mukaan esimerkiksi aineenopettajien, olipa aine sitten matematiikka tai historia, tulisi nähdä oma roolinsa myös kielenopettajana ja kielellisen aineen opettajana.

Aineenopettaja opettaa ensisijaisesti ainetta, johon hän on kouluttautunut. Jos esim. siellä historian ja matematiikan tunneilla aletaan opettamaan kieliä, niin millä tunneilla ne historia ja matematiikka sitten opetetaan? Kysynpä vaan. Ihan kuin siinä varsinaisen aineen oppien perillemenossa ei olisi jo tarpeeksi haastetta.

[CaptainNuiva]

Eikös hyysärissä hehkutettu jokin aika sitten kuinka nämä nuoret pärjäävät koulussa kantasuomalaisia paremmin

[Roope]

Suomi toisena kielenä -opettajien yhdistyksen puheenjohtaja Katriina Rapatin mukaan esimerkiksi aineenopettajien, olipa aine sitten matematiikka tai historia, tulisi nähdä oma roolinsa myös kielenopettajana ja kielellisen aineen opettajana. Näin kielenoppimista voitaisiin tukea paremmin. Peruskoulun maahanmuuttajille suunnatut suomi toisena kielenä -tunnit eivät Katriina Rapatin mukaan yksistään takaa opinnoissa pärjäämistä.

Ratkaisu epäonnistumiseen on siis kaiken opetuksen muuttaminen sel-ko-kie-lek-si kuten alaluokilla. Rapatti ei sanallakaan viittaa siihen, miten tämä uusi "rooli kielenopettajana ja kielellisen aineen opettajana" vaikuttaa opetuksen tasoon.

OPPILAAT SELITTÄVÄT TEKSTIÄ
Alina: -- ja se ”putoaa kuin kypsä hedelmä Ranskan syliin” –

Nadja: niinku silleen et niinku mä tajusin niinku silleen et se ottaa sen niinku syliin tai jotain tolleen

Alina: No kyl mä tajusin et niinku et se hävisi siinä vaiheessa et niinku se on kaatunut

ELABOROINTI - tekijät näkyviin, asioiden väliset syyseuraussuhteet näkyviin

"Voimien tuhlaaminen sotimiseen Ruotsin kanssa ei kuitenkaan sopinut Venäjän keisarin suunnitelmiin."

"Venäjän keisari ei halunnut sotaa Ruotsin kanssa, koska sotimiseen kuluisi paljon voimia: tarvittaisiin mm. sotilaita, aseita ja ruokaa. Se kaikki maksaisi paljon. Venäjän keisari ei halunnut tuhlata omia voimiaan Napoleonin suunnitelman vuoksi."

LUKIJOIDEN KOMMENTTEJA ELABOROIDUSTA TEKSTISTÄ
• ”se oli helppo lukea ja siinä oli paljon selityksiä ja ymmärsi kaikki”
• ”sitä oli kaikein helpoin ymmärtää”
• ”se on paljon helpompi se on niinkun johtolanka niin selvästi näkyvillä et just sen takia koska se on niinku selkeästi selitetty”
• ”tää on kuule aika pitkä – kun ensin katso tälleen niin se on älytön pitkä mut tiiätkö siin on sanottu enemmän”

Miten huomioida maahanmuuttajaoppilas perusopetuksen eri oppiaineiden opetuksessa
  äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Katriina Rapatti, Myllypuron yläaste
(Maahanmuuttajien opetuksen valtakunnallinen seminaari 7.-8.5.2008)

Kohta taitaa alkaa yksityiskoulujen kulta-aika...

[Nikopol]

Opetushallituksen mukaan maahanmuuttajanuorista jopa joka neljäs jää peruskoulusta päästyään ilman aloituspaikkaa ammatillisessa koulutuksessa tai lukiossa. Syyn tähän arvellaan löytyvän kielitaidon puutteista.

Suomi toisena kielenä -opettajien yhdistyksen puheenjohtaja Katriina Rapatin mukaan esimerkiksi aineenopettajien, olipa aine sitten matematiikka tai historia, tulisi nähdä oma roolinsa myös kielenopettajana ja kielellisen aineen opettajana. Näin kielenoppimista voitaisiin tukea paremmin. Peruskoulun maahanmuuttajille suunnatut suomi toisena kielenä -tunnit eivät Katriina Rapatin mukaan yksistään takaa opinnoissa pärjäämistä.

Maahanmuuttajapojat aloittavat peruskoulun jälkeiset opinnot jonkin verran tyttöjä useammin. Opetushallituksessa on huomattu, että maahanmuuttajatytöt eivät välttämättä hae opiskelupaikkaa toista kertaa, mikäli ensimmäisellä hakukerralla ei tärppää.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin mukaan ongelmana on myös se, että kaikissa kulttuureissa ei välttämättä kannusteta opiskeluun samalla tavalla kuin Suomessa.


YLE Uutiset

Boldattu kohta: maahanmuuttajien palvelemiseksi ei riitä mikään sen vähempi kuin kokonaan erillinen, rinnakkainen koulujärjestelmä. Mistä rahat? Jos kun mamujen määrä nykyisen muotoisissa kouluissa lisääntyy, lisääntyy opettajien työmäärä eksponentiaalisesti. Opetat - tai itket ja opetat - matikat ja yhteiskuntaopit monikielisesti ja -kulttuurisesti. Tulos: opettajat kävelevät ulos. Tuollaisen menon pedagogisena tuloksena saadaan sillisalaattia josta TODELLISEN tuen tarpeessa olevat oppilaat eivät saa yhtään mitään. Mutta näyttää hyvältä paperilla: hei me monikulttuuristutaan!

Jos opettaja tuohon Rapatin visioon lähtee, hän joutuu käytännössä luomaan tyhjästä oppimateriaalit ja kasvattamaan omaa kompetenssiaan päättymättömillä jatko-opinnoilla. Mistä rahat? Mistä aika? Mistä motivaatio? Monikulttuurisista kouluista tulee pikkurapattien pelikenttiä. Mitä suomi toisena kielenä-aineen opettaja tietää tiede- ja muiden substanssiaineiden opetuksesta? He askartelevat pienryhmiensä kanssa, pienemmällä perustuntimäärällä, eli heillä on aina enemmän aikaa yhtä oppilasta kohti kuin riviopettajalla.

Periaatteessa Rapatti on ihan oikeassa: jos halutaan kielipuolioppilaat kunnialla läpi koulusta, jotain tuon kaltaista pitäisi viritellä. Kasvukeskusten pakkomonikulttuuristamisella luodaan todellinen kasvuala. Kasvava kysyntä pienille yksiköille joissa on pienet ryhmäkoot ja rajattomasti materiaali- ja henkilöstöresurssia, että maahanmuuttajat, nuo kallisarvoinen rikkaus, saadaan tekemään edes jotain tuottavaa työtä tulevaisuudessa.

Jokainen voi omalta osaltaan funtsia olisiko tuollaisille yksiköille käyttöä ihan kantislapsillakin.

Summa nuivarum: Suomen koulun kantokyky ei kestä lisääntyvää monikulttuurisuutta. Paitsi jos jostain löytyy runsaudensarvi joka syytää rajattomasti rahaa rapattien projektille.

Vaikka rahaa löytyisikin, en näe mitään syytä haaskata sitä kansainvaelluksen ruokkimiseen.

[Nikopol]

Eikös hyysärissä hehkutettu jokin aika sitten kuinka nämä nuoret pärjäävät koulussa kantasuomalaisia paremmin

http://nikopol2008.blogspot.com/2008/12/nuo-taitavat-koulumynteiset.html

This myth is definitely busted.

Yleisenä koulumenestyksen mittana voidaan käyttää kaikkien aineiden ja lukuaineiden keskiarvoja. Niissä toisen polven maahanmuuttajat menestyvät jopa kantaväestöä paremmin. Se on kuitenkin pienin maahanmuuttajaoppilaiksi luokiteltavissa oleva ryhmä (N = 351). Heikoimmat keskiarvot ovat muualta kuin EU-maista muuttaneillaoppilailla.Se on puolestaan tämän aineiston suurinryhmä (N = 3 618).

Sen parhaiten pärjäävän mutta kooltaan pienimmän ryhmän nostaminen otsikkomateriaaliksi -huonoiten pärjäävän ja suurimman osan sijasta - kertoo että hinku löytää jotain positiivista on kova. Vähät siitä että koko uutisoinnin arvo on tällä valintaperusteella kyseenalainen.

[Sarppi]

Suomi toisena kielenä -opettajien yhdistyksen puheenjohtaja Katriina Rapatin mukaan esimerkiksi aineenopettajien, olipa aine sitten matematiikka tai historia, tulisi nähdä oma roolinsa myös kielenopettajana ja kielellisen aineen opettajana. Näin kielenoppimista voitaisiin tukea paremmin. Peruskoulun maahanmuuttajille suunnatut suomi toisena kielenä -tunnit eivät Katriina Rapatin mukaan yksistään takaa opinnoissa pärjäämistä.

Ratkaisu epäonnistumiseen on siis kaiken opetuksen muuttaminen sel-ko-kie-lek-si kuten alaluokilla. Rapatti ei sanallakaan viittaa siihen, miten tämä uusi "rooli kielenopettajana ja kielellisen aineen opettajana" vaikuttaa opetuksen tasoon.

Meitä kurssitettiin tästä suomi2-näkökulmasta jossain vaiheessa opettajaopintoja. Siellä ehdotettiin tunnin rakenteen suunnittelua etukäteen ja käymistä läpi tunnin alussa, siis esim. "Tänään kertaamme ensin läksykappaleen, sitten opiskelemme karhun talvehtimista ja käsittelemme pieneläinten talviunta tunnin lopussa. Jos jää aikaa, niin teemme tehtävän talvisesta metsästä." Kaavion tunnin rakenteesta (tärkeimmät otsikot) voisi kirjoittaa taulun laitaan.

Vähän kuin pitäisi esitelmää jenkkihenkisesti: kerrot ensin, mitä on tulossa, ja sitten esittelet tarkemmin, syvennät ja esität todisteita. Tämän mallin puolesta on hehkutettu yleensäkin (ei vain kasvatustieteessä) esitelmiä ja esseitä koskien - kuulijoiden on helpompi seurata näin päin. Suomessa ja Saksassa (yleisestikin Euroopassa?) yleisempi tapa kirjoittaa esseensä on aloittaa todistusaineistosta ja tehdä viimeiseksi johtopäätökset ja big picture.

Toinen ehdotus siellä s2-tunneilla oli, että oppilaita pitäisi koulun alussa opastaa lukemaan oman aineen tekstejä tai läksyjä ylipäänsä. Tehokasta lukemista ei oikein opeteta missään. Siis tyyliin, että silmäile ensin teksti läpi, hahmota mistä on kyse, lue sitten vasta tarkasti, selvitä vaikeat sanat, katso vielä tekstin lopusta tärkeimmät kohdat kertauslootasta.

Kyllä minusta nämä ohjeet hyödyttäisivät kantaväestönkin yläasteikäisiä.

(Olihan siellä sitten paljon outoakin tavaraa, kuten että kokeissa voisi olla tehtäviä, joihin voisi vastata vain piirtämällä, ettei jäisi kielen ymmärtämisestä kiinni. Nojoo. Kyllä niitä sellaisista aiheista tehdäänkin, mihin piirtäminen sopii. Vrt. piirrä putoavan pallon vapaakappalekuvio, piirrä ihmisen ruoansulatusjärjestelmä, mitä näitä nyt on. Tehtävänanto kuitenkin pitäis ymmärtää )

[matkamasentaja]

Opetushallituksen mukaan maahanmuuttajanuorista jopa joka neljäs jää peruskoulusta päästyään ilman aloituspaikkaa ammatillisessa koulutuksessa tai lukiossa. Syyn tähän arvellaan löytyvän kielitaidon puutteista.

Jaa pääseekö nykyään peruskoulusta läpi osaamatta suomea?

edit: boldaukset

Eiköhän, kun ikää karttuu se 16 - 17v, niin heitetään viimeistään pihalle ja päästötodistus, jolla ei tee mitään, nakataan perään.

[Nikopol]

http://nikopol2008.blogspot.com/2009/02/kotoutuminen-maahanmuutto-ja-koulun.html

Täällä on samasta asiasta lisää juttua kommenttina Suomen Kuvalehden artikkeliin. Rapatti seikkailee sielläkin.

Leena Sharman artikkelista:

Ilman kielitaitoa ei yksikään maahanmuuttaja pötki pitkälle.
Opetushallituksen verkkosivuilla todetaan: ”Perusopetuksessa maahanmuuttajaoppilaat opiskelevat suomea ’suomi toisena kielenä’ -oppimäärän mukaan, joka eroaa tavoitteiltaan suomea äidinkielenään opiskelevien oppilaiden opetuksesta. Suomen kielen opetus ei rajoitu vain oppiaineen opiskeluun, vaan koko koulussa annettava opetus tukee sitä.”


Äidinkielen opettajat Katriina Rapatti ja Anni Sissonen vetävät suomi toisena kielenä-ryhmiä (S2). Heidän mielestään on kyseenalaista, kuinka paljon ”koko koulussa annettava opetus” oikeasti tukee S2-oppilaiden kehitystä. ”Reaaliaineet ja oppikirjojen tekstit ovat liian vaikeita valmistavasta luokasta tulevalle oppilaalle. Hän saattaa ymmärtää vain 20 prosenttia opetuksesta. Koevastauksista selviää, ettei oppilas ole ymmärtänyt kysymyksiä”, Rapatti pohtii.
”Muiden aineiden ja S2-opetuksen välillä pitäisi olla enemmän vuorovaikutusta”,
sanoo Sissonen.

Tässä Rapatti et al ovat vetäneet mutkan suoraksi: Opetushallitus toteaa että kaikki opetus tukee kielen oppimista - S2-opettajat tulkitsevat tämän velvoitteeksi. Eli kaikki aineet ja oppitunnit pitää valjastaa sen maahanmuuttajaelementin kielikoulutukseen. Helsingissähän on todettu että mamujen laittaminen omiin luokkiin on rasismia (tähän tarvitsisin viitteen, kyse oli koulusta Itä-Helsingissä joka yritti rajoittaa mamuongelmat laittamalla kaikki munat samaan koriin). Näinpä heidät sijoitetaan muiden joukkoon, jotka saavat sitten osansa jo osaamansa kielen lisäopetuksesta. Joka on, kuten todettua, pois itse aineen opetuksesta.

Onhan se vaikea ymmärtää koekysymyksiä kun TULEE ERI MAASTA! Saatana että ottaa taas päähän.

[Roope]

Kyllä minusta nämä ohjeet hyödyttäisivät kantaväestönkin yläasteikäisiä.

Olen samaa mieltä, eiväthän monet kantaväestöstäkään hallitse kieltä kunnolla. Samoin monet vanhemmat ihmiset tykkäävät nimenomaan selkokielisistä uutisista.

Opetuksen kehittäminen kaikille ja opetuksen kehittäminen puolikielisille tai lähes kielitaidottomille eivät kuitenkaan lopulta voi olla sama asia. Yksi koulun tehtävistä on juuri abstraktin kielen ymmärtämisen kehittäminen ja se on ristiriidassa nyt tarjottavan yliyksinkertaistamisen kanssa. Joko karsitaan opetuksen tavoitteista tai sitten vaaditaan opettajia boostaamaan opetusta (taas) 20-30 prosenttia. Muuten ei onnistu.

Eikä siinäkään mitään jos opetustavoitteista ja abstraktiotasosta päätetään karsia maahanmuuttajien vuoksi. Kunhan se sanotaan suoraan, eikä kätketä win-win-höpinään, koska joku tästä ratkaisusta kärsii.

edit:

Helsingissähän on todettu että mamujen laittaminen omiin luokkiin on rasismia (tähän tarvitsisin viitteen, kyse oli koulusta Itä-Helsingissä joka yritti rajoittaa mamuongelmat laittamalla kaikki munat samaan koriin).

Tähänkö viittasit:

Syrjintälautakunta antoi vuonna 2006 ensimmäisen etnistä syrjintää koulutuksen piirissä
koskeneen kieltopäätöksen. Syrjintälautakunta päätyi pitämään syrjivänä menettelyä, jos-
sa erään helsinkiläisen peruskoulun alimmilla luokilla kaikki maahanmuuttajalapset oli si-
joitettu samalle luokalle, kun taas rinnakkaisluokalle oli laitettu ainoastaan syntyperäisiä
suomalaisia lapsia. Syrjintälautakunnan päätöksen (273/66/2004) perustelujen mukaan
oppilaiden sijoittelua suomi toisena kielenä -opetusryhmiin ei voi tehdä luokka-asteen
mukaan, vaan sen pitää tapahtua testatun taitotason mukaan.
Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi kesäkuussa 2007 kaupungin syrjintälautakunnan pää-
töksestä tekemän valituksen ja totesi, että syrjintälautakunnalla on ollut perusteet kieltää
muodostamasta alkuopetuksen vuosiluokkia maahanmuuttajaoppilaan kielen perusteella.
Hallinto-oikeuden mukaan asiassa ei ollut kysymys pelkästään oppilaiden jaosta kielen-
opetusryhmiin vaan ensimmäisten luokkien alkuopetusryhmien muodostamisesta.
Päätöksen mukaan opetusjärjestelyä puoltavat perustelut eivät oikeuttaneet koulun
menettelyä.

Ihmisoikeusliitto: Syrjintä Suomessa 2008

http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/sltk/home.nsf/pages/3129222FDEDB7FADC225751A003243C1/$file/SLTK-tapausseloste%2031.1.%202006.doc

[Nikopol]

Hehe, Roope delivers! Just toi.

Kuka tietää miten opetus kannattaa järjestää? Ne jotka opettavat. Saavatko he järjestää opetuksen parhaaksi katsomallaan tavalla annettujen resurssien puitteissa? Eivät, koska Suurpää.

Nyt pukkaa bloggausta. Loma onkin jo melkein ohi.

[sydäri]

Miksi suomi toisena kielenä? Eikö suomi ole se tärkeämpi kieli jos kun ihminen Suomeen jää.
Minkä ikäiset lapset laitetaan s2-opetukseen?

Leena Sharman artikkelista:

”Reaaliaineet ja oppikirjojen tekstit ovat liian vaikeita valmistavasta luokasta tulevalle oppilaalle. Hän saattaa ymmärtää vain 20 prosenttia opetuksesta. Koevastauksista selviää, ettei oppilas ole ymmärtänyt kysymyksiä”, Rapatti pohtii.

Onhan se vaikea ymmärtää koekysymyksiä kun TULEE ERI MAASTA! Saatana että ottaa taas päähän.

Tulee mieleen, että miten nämä kaivatut maahanmuuttaja poliitikot selviävät työstään? Palkataanko heille tulkki, joka kääntää vaikeimmat sanat "selkokielisiksi"?

[Sarppi]

Suomi toisena kielenä viittaa siihen, että suomi on toinen kieli, jonka kyseinen henkilö opettelee.

S2-opetukseen tulevat kaikki peruskoulua ja lukiota käyvät maahanmuuttajat, ellei heidän suomen kielen taitoaan todeta äidinkielen veroiseksi. Aiheesta lisää OPH:n sivuilla.

Roope: joissain harvoissa tapauksissa opetuksen kehittäminen maahanmuuttajalle ystävällisemmäksi saattaa oikeasti olla avuksi kaikille. Esimerkiksi tunnin rakenteen selkeyttäminen, kertominen etukäteen ja siihen viittaaminen pitkin tuntia helpottaa myös vilkkaampia lapsia keskittymään aiheisiin.

Ainakin oma näkemykseni on, että kieli pidetään samantasoisena kuin ennenkin. Siihen apua saa sit S2-tunneilla ja tukiopetuksessa.

[Sigridur]

Mikseivät nuoret opiskele kotona suomea? Jokainen maahanmuuttaja pitää opiskella kieltä itsenäisesti ja omatoimisesti vapaa-aikana. Ei ole matematiikan opettajan tehtävää opetella suomea, vaan opilaan tehtävä on opiskella suomea itse vaikka kotona, hankkia kirjat, harjoitella puhumista.
Itse opiskelin suomea ennen kun tulin Suomeen. Kun tulee maahaan, se vaatii omatoimisuutta, eikä voi odottaa, että ainaa vaan saa erityiskohtelua.
Maassa maan tavalla.

[ibn ghul]

Boldattu kohta: maahanmuuttajien palvelemiseksi ei riitä mikään sen vähempi kuin kokonaan erillinen, rinnakkainen koulujärjestelmä. Mistä rahat? Jos kun mamujen määrä nykyisen muotoisissa kouluissa lisääntyy, lisääntyy opettajien työmäärä eksponentiaalisesti. Opetat - tai itket ja opetat - matikat ja yhteiskuntaopit monikielisesti ja -kulttuurisesti. Tulos: opettajat kävelevät ulos. Tuollaisen menon pedagogisena tuloksena saadaan sillisalaattia josta TODELLISEN tuen tarpeessa olevat oppilaat eivät saa yhtään mitään. Mutta näyttää hyvältä paperilla: hei me monikulttuuristutaan!

Tosi on, paitsi että tuollaista koulujärjestelmää ei todellakaan perustettaisi vaikka olisi rahaakin, eihän Suomessa saa erotella oppilaita lahjakkaisiin ja vähemmän lahjakkaisiin, koska se olisi syrjintää.

Siellä sitten istutaan koulukiusaajien hakattavana ja meeediassa kovaan ääneen ihmetellään mistä ne aikuisiällä syrjäytyvät ja ennätysluvuilla itsarin tekevät henkilöt tulevat...

[Roope]

Ainakin oma näkemykseni on, että kieli pidetään samantasoisena kuin ennenkin. Siihen apua saa sit S2-tunneilla ja tukiopetuksessa.

Entä kuinka paljon käsityksesi mukaan aineopettajan työmäärä silloin lisääntyisi tunneilla ja niihin valmistautumisessa? Tiedät minua paremmin kuinka mahdottoman monta erilaista näkökulmaa opettajan oletetaan ottavan huomioon opetuksessa. Rapatti tuntuu haluavan alistaa kaiken opetuksen kieli/maahanmuuttaja-näkökulmalle.

[Sarppi]

Entä kuinka paljon käsityksesi mukaan aineopettajan työmäärä silloin lisääntyisi tunneilla ja niihin valmistautumisessa? Tiedät minua paremmin kuinka mahdottoman monta erilaista näkökulmaa opettajan oletetaan ottavan huomioon opetuksessa. Rapatti tuntuu haluavan alistaa kaiken opetuksen kieli/maahanmuuttaja-näkökulmalle.

Joo, onhan niitä näkökulmia Olen aloittelija, ehkä Nikopol osaisi vastata tähän paremmin?

Jos tunnin ylipäänsä suunnittelee etukäteen, työmäärä ennen tuntia ei lisäänny. Tunnin alussa kuluu ylimääräistä aikaa siihen, että selitetään, mitä aiotaan tehdä. Toisaalta se ehkäisee vähän häsläystä ja rauhattomuutta tunnilla, joten sillä toisaalta voittaa vähän aikaa lopputunnin mittaan... vaikea sanoa.

Itse ainakin tykkään pitää tunnit niin, että annetaan tunnin alussa osviittaa siitä, mitä tullaan tekemään ja mitkä ovat tärkeimmät asiat. Vähemmän sähläystä. Jos tulee hyviä kysymyksiä tai ehdotuksia oppilailta, niin sitten voi improta. Harjoittelukoulullani oli tosin vain yksi kielitaidoton oppilas, joten kokemus ei ole järin laaja.

Näkyvää eriyttämistä tunneilla vastustan. Parempi olisi, että kaikki ainakin näyttävät tekevän suunnilleen samaa asiaa eivätkä saa muista epäreiluja erivapauksia. Kieltä voi pyrkiä itse käyttämään mahdollisimman selkeästi ja täsmällisesti, niin pitäisi tehdä muutenkin. Jos pitää opetella, että sulaminen ja liukeneminen on eri asioita, niin ei voi hyväksyä vastaukseksi että sokeri sulaa veteen. Tai että johdossa menee sähköä vrt. sähkövirtaa. Näitä kyllä sotkevat kantasuomalaisetkin iloisesti. Yläkoulun reaaliaineet ovat kielenopettelua kaikille jossain määrin, siksi osa maahanmuuttajien takia esitetyistä muutoksista toimii kaikille (ja varmaankin oivaltavat opettajat ovat huomanneet ne apukeinot jo ajat sitten).

[nabla]

Jossakin uutisessa oli että peruskoulussa ehdotetaan ryhmä/tiimityöskentelyn lisäämistä. Jopa kokeet voisi tehdä ryhmätyönä!!!
Tähän yhdistettynä vielä halosen kannattama taide/kulttuuriaineiden lisääminen, tietenkin tiedeaineiden kustannuksella.

Suunta on siis sama kuin usassa, ryhmässä matikkaa lego-palikoilla...

Kantaväestö on tyhmennettävä samalle tasolle kuin mamu/neekeri/arabit.

[Sarppi]

Jossakin uutisessa oli että peruskoulussa ehdotetaan ryhmä/tiimityöskentelyn lisäämistä. Jopa kokeet voisi tehdä ryhmätyönä!!!

Tämmösiä vastaavia ehdotellaan aina silloin tällöin, kun tulee puhe integraatiosta ja yhteistoiminnallisesta oppimisesta. Mulle tuli heti mieleen kokeista ryhmätyönä jotkut sadistisimmasta päästä olevat yhteistoiminnallisen oppimisen muodot. Esimerkiksi systeemi, missä oppilaat opiskelevat muutaman hengen ryhmissä asian X, ja sitten kokeesta koko porukka saa sen arvosanan, minkä huonoin ryhmän jäsen. Tarkoitus olisi kannustaa muita auttamaan sitä mahdollisesti heikompaa oppilasta ja pitämään huolta kavereitten oppimisesta. (Miedompiakin muotoja on)

Yhteistoiminnallisuus lähti muuten liikkeelle rotuerottelun jälkeisestä Amerikasta, jossa piti kehitellä tapoja, joilla ennakkoluuloisesti toisiinsa suhtautuneet lapset saataisiin työskentelemään yhdessä. Näissä korostetaan paljon ryhmän keskinäisriippuvuutta, vähän kuten tuossa koe-esimerkissä. Tai esimerkiksi opiskeltavasta materiaalista kukaan lapsista ei saa koko nivaskaa, vaan he opettavat toinen toistaan. Tällaisia yksittäisiä tunteja varmaan moni meistäkin on peruskoulussa kohdannut.

Tämä suuntaus itse asiassa toimi positiivisen vuorovaikutuksen edistämisessä paremmin kuin opettajien työpajat tai monietnisten tekstien lukeminen, joilla "ei ollut vaikutusta kummankaan rodun asenteisiin" (School Practices That Improve Race Relations, Slavin 1979)

[Nikopol]

Kuuluu tähän aiheeseen, tosin numerotiedot ovat niin hätkähdyttäviä että oma otsakekin olisi kai paikallaan.

Lukaisin Opettajan ja bloggasin.

Opettaja-lehti:

Maahanmuuttajataustaiset nuoret jatkavat toisen asteen koulutuksessa suomalaisia huomattavasti harvemmin.

– Alle puolet toisen polven maahanmuuttajista saa suoritettua lukion tai ammattikoulun loppuun, Mia Halonen kertoo.

Mitä etäämmällä henkilön juuret ovat Euroopasta, sitä vaikeampi hänen on löytää paikkaansa suomalaisessa yhteiskunnassa.

– Maahanmuuttajat ja heidän lapsensa muodostavat kuitenkin niin merkittävän osan Suomen väestöstä, että heidän oikeutensa on taattava jo ihmisoikeuksien perustella, Johanna Lasonen korostaa.

Loput jutusta on niin paksua voimaa erilaisuudesta-tason tuubaa että säälin lukijoita. Kovahermoiset menköön itse katsomaan. Warning - Graphic Multiculturalism Content!

[Embo]

– Maahanmuuttajat ja heidän lapsensa muodostavat kuitenkin niin merkittävän osan Suomen väestöstä, että heidän oikeutensa on taattava jo ihmisoikeuksien perustella, Johanna Lasonen korostaa.

Se minua kovin ihmetyttää, ettei näillä ongelmilla ole koskaan mitään ohjausvaikutusta maahanmuuttopolitiikkaan. Aina vain hoidetaan ongelmia, ei niiden syitä. Jos eurooppalaisista etäiset maahanmuuttajat syrjäytyvät koulutuksesta muita pahemmin, eikö heitä kannattaisi ottaa maahan melko lailla vähemmän kuin nyt?

Vaan kun ei niin ei.

[Nikopol]

Lisäsin jutun loppuun linkin Opetushallituksen sivuille, joilta löytyy taas kerran harhaanjohtavaa, hämmentävää ja epäselvää "faktaa".

Kun kantaväestöstä jätti hakematta toisen asteen koulutukseen, jäi sen ulkopuolelle tai keskeytti sen varhaisessa vaiheessa 5,5 prosenttia opiskelijoista, vastaava osuus EU-maiden ulkopuolelta tulleilla ensimmäisen polven muuttajilla oli 15,4 prosenttia.

Mä en tajuu. Lisäksi todetaan että

Suomessa on kaikkiaan noin 25 000 kouluikäistä maahanmuuttajataustaista lasta ja nuorta. Suurin osa heistä asuu Etelä-Suomen kaupunkimaisissa kunnissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla. Ennusteiden mukaan vuonna 2025 joka viidennen pääkaupunkiseudun koululaisen arvioidaan olevan maahanmuuttajataustainen.

Mitä vittua näillä käsitteillä oikein leikitään? Annetaan prosenttiluku joka koskee EU:n ulkopuolisia ("varsinaisia") ja joka ei täsmää minkään muualla annetun luvun kanssa. Sitten hokkuspokkus puhutaan -taustaisista.

Ainoa mikä on selvää on se että jos olet varsinainen mamu tai -taustainen, olet ja pysyt erityiskategoriana riippumatta siitä mikä tarinasi on. Muistetaanpa tätä sitten kun mamu varsinaiskiintiöt tulevat. Ne eivät koskekaan vain kielipuolia vastatulleita huippuosaajia, vaan myös sitä naapurin ahmedia joka on elänyt ikänsä Suomessa, ja joka virallisen tarinan mukaan on yhtä suomalainen kuin sinäkin.

[nabla]

nikopol:

Mitä vittua näillä käsitteillä oikein leikitään? Annetaan prosenttiluku joka koskee EU:n ulkopuolisia ("varsinaisia") ja joka ei täsmää minkään muualla annetun luvun kanssa. Sitten hokkuspokkus puhutaan -taustaisista.

Oletko yrittänyt saada selvitystä OPH:sta?
Pitäisi kokeilla.

[Nikopol]

OPH:n sivulla on suora linkki raporttiin johon juttu perustuu. En ole vielä lukenut.

[Huscarl]

– Maahanmuuttajat ja heidän lapsensa muodostavat kuitenkin niin merkittävän osan Suomen väestöstä, että heidän oikeutensa on taattava jo ihmisoikeuksien perustella, Johanna Lasonen korostaa.

Oikeuksia, oikeuksia, oikeuksia pitäisi vaan jaella suurella suvaitsevaisella puurokauhalla. Mitä helvetin oikeuksia mamuilta muka evätään? Etuoikeuksia? Sen sijaan ikinä ei voi vaatia toiseusmaskotilta mitään vastineeksi, kyl valde hoitaa kaiken.

Kollektiivinen sentteri artikkelin kukkisämmille yhdessä ja erikseen.

[gloaming]

Se minua kovin ihmetyttää, ettei näillä ongelmilla ole koskaan mitään ohjausvaikutusta maahanmuuttopolitiikkaan. Aina vain hoidetaan ongelmia, ei niiden syitä.

Ongelmia ei pelkästään hoideta (tai yritetä hoitaa), vaan niitä pyritään haalimaan ehdoin tahdoin lisää. Jos maailmalla on jokin läpipaska etninen ryhmä, aina ilmaantuu joku pölvästi, joka yrittää haalia sen tänne hoidettavaksi. Ja kuinka ollakaan, samalla nähdään tarpeelliseksi myös "hoitaa" valtaväestöä, koska heidän "asenteissaan on ongelmia".

Kyse on puhdasverisestä idiotismista.

[nabla]

OPH:n sivulla on suora linkki raporttiin johon juttu perustuu. En ole vielä lukenut.

Linkki ei auennut. Saitko sen auki?

[Sami Aario]

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin mukaan ongelmana on myös se, että kaikissa kulttuureissa ei välttämättä kannusteta opiskeluun samalla tavalla kuin Suomessa.

Mutta eihän noin saa sanoa, tuohan on kulttuurirasismia. Vähän hei etnosensitiivisyyttä kehiin!

[Nikopol]

OPH:n sivulla on suora linkki raporttiin johon juttu perustuu. En ole vielä lukenut.

Linkki ei auennut. Saitko sen auki?

Ajattelin säästää tuonnemmaksi, katson kun olen kotikoneella.