Vihdoin sain käsiini tämän laatujournalistiikan ja poliittisen korrektiuden rakkauslapsen. Tässä arviointi tuotoksesta.
Pakko myöntää, että taitto ja värimaailma oli erittäin miellyttävä; moni vihreä toimittaja on suorittanut värityskirjan loistavin arvosanoin. Tietenkin psykedeelinen hippivärimaailma olisi voinut olla vielä parempi. Arvosanaksi annan 9,99.
Sisällöltään aneljä oli sitä mitä oli luvattu. Siinä ei ollut yhtään uutista tai ajankohtaisiin tapahtumiin liittyvää kirjoitusta. Kolumneja ja niksinurkkia oli sitäkin enemmän. Vihreään tyyliin kolumnit olivat itkuista valitusta siitä, miten väärää mieltä olevilla vieläkin on sananvapauden rippeitä tässä työväenparatiisissa. Ne ovat kevyttä luettavaa, koska lukemalla yhden on käytännössä lukenut kaikki -- ja minä olen lukenut omani jo vuosia sitten --. Suurimman osan jutuista jätin lukematta. Arvosanaksi kolumneista annan 6.
Vihreiden niksipirkat ovat sitävastoin ainaisia suosikkejani. Niissä Vihreä paljastaa karvansa. Ne ovat ohjeita, miten puolueuskollisen alamaisen tulee toimia puolueen edun ajamiseksi. Ohjeet on kirjoitettu hyvin selkeiksi, jotta vähäjärkisinkin ymmärtää. Minäkin ymmärrän ne -- ja tykkään --. Tästä tulee täysi 10. Lopuksi tärkein niksiosuus lyhennettynä:
Näin väittelet rasistin kanssa
Maahanmuuttokriittinen serkku möykkää Facebookissa ja uutiskommenteissa levitetään valheita islamisaatiosta. Vihreä Lanka neuvoo, miten nettirasistien kanssa kannattaa väitellä
1. Väännä vaikka väsyttää
2. Älä trollaa
3. Toista, toista, toista
4. Argumentoi tunteella
5. Yritä ymmärtää
6. Hyväksy tosiasiat
7. Vakuuta yleisö
8. Älä siedä mitä vain
9. Levitä hyvää
Tarkemmat ohjeet saat lehdestä, jonka löydät hyvin varustetuista lehtipisteistä eli kirjastoista. Kannattaa käydä lukemassa. Ne ovat viisaita sanoja. Heidän ohjeensa on minun ohjeeni, ja minä niitä noudatan. Lue Lankaa; älä mene lankaan. Vihreä Lanka jatkaa parhaana puoluelehtenä vaikka ilmestyy nyt harvoin ja on vähemmän ajankohtainen.