2016-02-11 HS: Perheenyhdistäminen vaatii vastedes vakaita tuloja (yhdistetty)

[Roope]

Amnestyn kevätkampanja Suomen liberaalin perheenyhdistämispolitiikan lisäliberalisoimiseksi.

Amnestyn kysely: Lähes kaksi kolmasosaa eduskuntavaaliehdokkaista haluaa helpottaa perheenyhdistämistä

Amnesty Internationalin tilaama kyselytutkimus osoittaa, että melkein kaksi kolmasosaa tämän kevään eduskuntavaaliehdokkaista haluaa helpottaa perheenyhdistämistä tulevalla hallituskaudella. Helpotuksia ollaan valmiita tekemään sekä lain että käytäntöjen ja eritoten lapsia koskevan toimeentuloedellytyksen kohdalla.

Amnestyn tilaamassa ja Aula Researchin toteuttamassa kyselytutkimuksessa kartoitettiin eduskuntavaaliehdokkaiden asenteita kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämistä kohtaan. Tulokset osoittavat selvästi, että suurin osa ehdokkaista haluaa ottaa perheenyhdistämiseen kohdistuneet kiristykset uudelleen tarkasteluun, helpottaa perheenyhdistämistä ja turvata ihmisten oikeuden perhe-elämään.

Eduskuntavaaliehdokkaiden ollessa näin yksimielisiä perheenyhdistämisen helpottamisesta Amnestyn Suomen osasto vetoaa puoluejohtajiin, että helpotukset toteutuisivat tulevan hallituskauden aikana.

Suomessa pakolaisten ja toissijaista suojelua saaneiden perheenyhdistämistä on viime vuosina hankaloitettu merkittävästi, ja suurelle osalle se on käytännössä mahdotonta. Kiristyksiä on tehty sekä lainsäädäntöön että käytäntöihin. Tällä hetkellä Suomen maahanmuuttopolitiikka ei edistä perheenyhdistämisen toteutumista ja rikkoo tältä osin räikeästi esimerkiksi lapsen etua.

Kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaan perhe-elämää on kunnioitettava ja perheyhteyttä suojeltava. Oikeus perhe-elämään koskee myös kansainvälistä suojelua saaneita, jotka ovat yleensä olosuhteiden pakosta joutuneet eroon perheestään. Perheenyhdistämisen vaikeuttaminen tekee Suomeen tulleiden kotoutumisen hankalammaksi ja tekee heidän arjestaan henkisesti ja käytännön tasolla haastavan. Perheenjäsenistä eroon joutuminen lisää entisestään inhimillistä kärsimystä.

Keskusta ja Kokoomus vaikeuttivat hallituskaudella perheenyhdistämistä – nyt yli puolet ehdokkaista helpottamisen kannalla

Kyselyyn vastanneista eduskuntavaaliehdokkaista miltei kaksi kolmasosaa, eli 64%, helpottaisi perheenyhdistämistä lain ja käytäntöjen tasolla tulevalla hallituskaudella.

Kymmenestä kyselyyn osallistuneesta puolueesta kahdeksassa eduskuntavaaliehdokkaat asettuivat kannattamaan perheenyhdistämisen helpottamista. Näissä puolueissa vähintään yli puolet vastanneista ilmoitti kannattavansa helpotuksia. Kuluneen hallituskauden aikana perheenyhdistämisen kiristyksiä ajaneet Keskusta ja Kokoomus kannattivat nyt helpotuksia 57% ja 54% enemmistöllä.

Perheenyhdistämisen helpottamista kannatettiin ympäri maata. Voimakkainta kannatus oli Uudellamaalla, Helsingissä ja Keski-Suomessa.

Korkeinta kannatus oli Vihreiden, Vasemmistoliiton ja RKP:n riveissä: heistä perheenyhdistämistä halusi helpottaa 97% (Vihr.), 94% (Vas.) ja 90% (RKP). Tällä hetkellä gallupien kärjessä olevan SDP:n ehdokkaista helpotuksia kannatti 83%. Kristillisdemokraateista puolestaan 69% prosenttia oli helpotusten kannalla.

Kahden puolueen osalta kannatusprosentti jäi pienemmäksi: Perussuomalaisista vain 4% kannatti helpotuksia, mutta Sinisen tulevaisuuden kohdalla 40% näytti vihreää valoa.

Kyselyssä tarkasteltiin asenteita myös vaalipiirien tasolla. Perheenyhdistämisen helpottamista kannatettiin eniten Uudellamaalla (79%), Helsingissä (73%) ja Keski-Suomessa (73%). Ainoastaan Lapin vaalipiirissä helpotuksia kannatti vain hieman alle puolet, 45%, vastaajista.

Perheenyhdistämisen helpottaminen on esillä useiden puolueiden vaaliohjelmissa. SDP, Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP mainitsevat sen yhdeksi tavoitteekseen tulevalle hallituskaudelle. Kristillisdemokraatit puolestaan toteavat vaaliohjelmassaan, että Suomen on perheenyhdistämisessä noudatettava kansainvälisiä sopimuksia. Perheenyhdistämisen helpottaminen on mukana myös Feministisen puolueen ja Suomen kommunistisen puolueen vaaliohjelmissa.

Yli kaksi kolmasosaa poistaisi lapsia koskevan toimeentuloedellytyksen

Tällä hetkellä yksin Suomeen tulleita lapsia koskevat samanlaiset toimeentulovaatimukset kuin muitakin perheenkokoajia. Saadakseen perheensä Suomeen, tulee perhettään kokoavalla olla turvattu toimeentulo. Suomessa olevan perheenkokoajan nettotulojen pitää olla 2 600 € kuukaudessa, jotta hän voi tuoda esimerkiksi puolisonsa ja kaksi lastaan Suomeen.

Toimeentulovaatimus on kohtuuton ja sen myötä suurella osalla perhettään kokoavista ei ole tosiasiallista mahdollisuutta saada esimerkiksi nelihenkistä perhettään yhdistetyksi. Moni suomalainen tienaa tätä vähemmän.

Asettaessaan tällaisen toimeentuloedellytyksen lapsillekin Suomi toimii lapsen edun vastaisesti. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan kaikessa viranomaistoiminnassa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

Hieman yli kaksi kolmasosaa, eli 67%, vastanneista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että toimeentuloedellytys pitäisi poistaa kokonaan lapsen kohdalta

Erityisen voimakasta kannatusta toimeentuloedellytyksestä lasten osalta luopuminen sai kolmesta puolueesta. RKP:n ehdokkaista 100%, Vihreiden ehdokkaista 97% ja Vasemmistoliiton ehdokkaista 91% kannatti luopumista.

Muiden puolueiden kohdalla toimeentuloedellytyksestä luopumista lasten kohdalla kannatettiin seuraavin prosentein: SDP 88%, KD 70%, Keskusta 63% ja Kokoomus 57%. Sinisistä luopumista kannatti 40% vastaajista. Perussuomalaisista 8% kannatti lapsiin kohdistuvan toimeentuloedellytyksen poistamista.

Kysymys tulorajojen laskemisesta jakoi mielipiteitä – yli puolet kuitenkin kannattaa

Myös tulorajojen yleistä laskemista kannatti selkeästi yli puolet ehdokkaista, vaikka ehdokkaat suhtautuivatkin positiivisemmin toimeentuloedellytyksen kokonaan poistamiseen lasten kohdalla.  Perheenyhdistämisen tulorajoja olisi valmis laskemaan 57% vastanneista eduskuntavaaliehdokkaista.

Tässäkin kysymyksessä suurin kannatus tulorajojen helpotuksille löytyi Vihreiden, Vasemmistoliiton, SDP:n ja RKP:n riveistä. Vihreistä laskua kannatti 94% vastaajista, Vasemmistoliiton ehdokkaista 87% ja RKP:n sekä SDP:n ehdokkaista 70%.

Muissa puolueissa kannatusprosentit tulorajojen laskemiselle jakautuivat seuraavasti: KD 61%, Keskusta 42%, Kokoomus 39%, Siniset 27% ja Perussuomalaiset 21%.

Erityisesti nuoret ehdokkaat, 18-35-vuotiaat, kannattivat muutosta, heistä tulorajoja laskisi 65%. Vanhemmat, yli 65-vuotiaat, ehdokkaat suhtautuivat tulorajojen laskemiseen negatiivisimmin, mutta heistäkin laskemista kannatti 43%.

Perheenyhdistämiseen viime vuosina kohdistetut kiristykset tekevät kotoutumisesta hankalampaa. Perheenyhdistämistä helpottamalla Suomi voi tehdä kansainvälistä suojelua saaneiden arjesta inhimillisempää ja vähentää perheestä erossa vietetyn ajan aiheuttamaa ahdistusta ja masennusta.

Perhettään kokoava henkilö on saanut Suomeen oleskeluluvan. Hän on saattanut olla vainon tai muiden ihmisoikeusloukkausten kohteena tai tulla niin vaarallisista oloista, ettei niihin voi palata. Hänen perheensä elää useimmiten samoissa oloissa ja myös he saattavat tarvita suojelua. Perheenyhdistäminen tarjoaa lähtömaassa eläville turvallisen reitin vakaisiin oloihin.

Aula Researchin tutkimukseen osallistui yhteensä 415 eduskuntavaaliehdokasta. Puolueista kyselyssä oli mukana Keskusta, Kokoomus, Vasemmistoliitto, SDP, Perussuomalaiset, Vihreät, Kristillisdemokraatit, Sininen tulevaisuus ja RKP. Kyselytutkimuksen otos kerättiin 11.1.-27.1.2019 sähköpostitse ja puhelimitse.

Amnesty kampanjoi kevään aikana perheenyhdistämisen helpottamisen puolesta.

Amnesty 21.3.2019

Kannattaa huomata, että tulokset edustavat vain niitä 415 eduskuntavaaliehdokasta, jotka vastasivat kyselyyn. Amnesty ei kerro edes vastaajien puoluejakaumaa. Myöskään itse kysymyksiä ja niihin mahdollisesti liitettyjä johdattelevia johdantoja (vrt. ulkoministeriön vuosittainen kehitysapukysely) ei kerrota.

Suomessa olevan perheenkokoajan nettotulojen pitää olla 2 600 € kuukaudessa, jotta hän voi tuoda esimerkiksi puolisonsa ja kaksi lastaan Suomeen.

Toimeentulovaatimus on kohtuuton ja sen myötä suurella osalla perhettään kokoavista ei ole tosiasiallista mahdollisuutta saada esimerkiksi nelihenkistä perhettään yhdistetyksi. Moni suomalainen tienaa tätä vähemmän.

"Toimeentulovaatimus" viittaa kykyyn hankkia perheen toimeentulo omalla työllä. Silti tulorajat ovat jääneet vuosien varrella muun muassa alle Helsingin kaupungin köyhyysrajan. Kun erinäisia sosiaalietuuksia (lapsilisät, asumistuki jne.) vielä lasketaan mukaan tuloiksi ja tulorajoista voidaan senkin jälkeen tapauskohtaisesti joustaa, on selvää, että tällaiset perheet eivät tulisi toimeen omillaan. Tulorajoja pitäisi päinvastoin nostaa nykyisestä.

Suomalaisten tienaamiset eivät kuulu tähän muuten kuin että sosiaaliturvan kautta subventoidut maahanmuuttajaperheet nostavat painetta suomalaisten veronkorotuksiin ja valtion lisävelkaantumiseen.

Näillä säännöksillä ja käytänteillä Suomi ei edistä perheenyhdistämisen toteutumista ja rikkoo räikeästi esimerkiksi lapsen etua. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan kaikessa viranomaistoiminnassa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu ja perheen jälleenyhdistämistä koskevat hakemukset on käsiteltävä myönteisesti, humaanisti ja kiireellisesti. Lasta ei saa erottaa vanhemmistaan.

EU-oikeudessa ja EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä perheenyhdistäminen on pääsääntö. EU:n jäsenvaltiot eivät saa käyttää harkintavaltaansa EU-oikeuden tavoitteiden, eli perheenyhdistämisen edistämisen, vastaisesti. Perheenyhdistämisen vaikeuttaminen hankaloittaa myös kotoutumista, jonka edistämisestä Suomi puhuu.

Hauska katsella kiemurtelua, kun Amnestyn propagandavastaava voi vain vihjailla, mutta ei pysty suoraan väittämään, että Suomi rikkoisi kansainvälisiä sopimuksia, koska se ei sitä tee. Jo EU-direktiivin perusteella Suomen perheenyhdistämissääntöjä voisi kiristää edelleen reippaasti, eikä tuomioistuimilla olisi siihen mitään sanomista.

[akez]

Amnestyn kysely: Lähes kaksi kolmasosaa eduskuntavaaliehdokkaista haluaa helpottaa perheenyhdistämistä

...

Näillä säännöksillä ja käytänteillä Suomi ei edistä perheenyhdistämisen toteutumista ja rikkoo räikeästi esimerkiksi lapsen etua.

Jaa, kukas se mahtaa olla räikeästi rikkomassa sitä lasten etua ja tämän maan kansalaisten ihmisoikeuksia? Aina valmiina jopa häikäilemättömään joukkotuhontaan? Miten kävi Oulussa? Ja tätä lisää? Perehtykäähän uudelleen niihin KAIKKIIN kv. sopimuksiin. Yksisilmäinen ei saa olla.

Suomessa nuo perheenyhdistämiskuviot ovat tällä hetkellä maailman löysimpiä, ja sen kyllä huomaa, vaikka satusedät ja -tädit yrittävät väittää aivan muuta.

Jos Amnesty ei huijaa (kuten tavallista) ja tosiaan 2/3-osaa eduskuntavaaliehdokkaista luulee maailman löysintä tiukimmaksi ja haluaa edelleen löysentää sitä, niin silloin on aika selvää, että heidän on syytä hakeutua aivan muihin hommiin, kuin ajamaan tämän maan ja sen kansalaisten asioita ja etuja. Jo tuo riittää näytöksi epäpätevyydestä. Amnesty julkaiskoon listan täysimääräisesti ennen vaaleja, jotta äänestäjät osaavat varoa.

[Roope2]

Jos joku ei voi tai halua asua jossain, niin hän pyrkii muualle. Jos jonkun juuri maahanmuuttaneen mielestä asuinpaikan systeemit eivät kaikilta osin ole ihanteellisia, niin muutosyritysten sijaan voi myös vaihtoehtona jatkaa asuinpaikkaan, missä matchäisi paremmin.

[simppali]

Laitan hesarin uusimman lämpimän itkun tähän ketjuun, jos tarvitsee niin modet käyttävät harkintaa ja siirtävät.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006046114.html

"HERATI on yhteydessä moniin yksintulleisiin. Myös heihin, jotka ovat täysi-ikäistymisen jälkeen saaneet kielteisen päätöksen ja joutuneet palaamaan Afganistaniin.

”Kahdelle heistä on tapahtunut niin, että kuukausi sen jälkeen kun he olivat tulleet Kabuliin viholliset löysivät heidät, ja toinen heistä joutui moneksi päiväksi sairaalaan ja melkein kuoli.”

Nuorten kimppuun hyökättiin ja heidät pahoinpideltiin. Sairaalaan joutunut lähetti Mosille kuvia vammoistaan, mutta tämä ei uskalla julkaista niitä sosiaalisessa mediassa siinä pelossa, että ne johdattaisivat hyökkääjät uudestaan kohteensa jäljille."


Eipä tietenkään uskalla....

[Roope]

Oikeustieteilijöiden mukaan kokonaiskuva toistuvasti kiristyneen ulkomaalaislainsäädännön vaikutuksista on pimennossa.

Helsingin Sanomat: Professori: Suomen turvapaikkapolitiikassa ei enää kiristämisvaraa 22.5.2019

Missä ihmeen pimennossa? Miten niin ei ole kiristämisvaraa?

SUOMESSA toimitaan perus- ja ihmisoikeuksien riskirajoilla ainakin pakolaisten perheenyhdistämisasioissa, arvioi ihmisoikeusinstituutin johtaja Elina Pirjatanniemi Åbo Akademista.

Käytännössä kyse on tulorajoista, jotka on asetettu perheenyhdistämisten ehdoiksi.

”Suomessa mennään hyvin riskirajoilla. Se riippuu esimerkiksi siitä, miten tulorajoja käytännössä tulkitaan. Ne on laitettu koskemaan esimerkiksi lapsia”, Pirjatanniemi sanoo.

Perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta liian kireät perheenyhdistämiskäytännöt voivat rikkoa lapsen oikeuksia sekä oikeutta perheeseen.

Ei ole mitään näyttöä tai edes vakuuttavia perusteluja, että juuri Suomen perheenyhdistämiskäytännöt tai vaikka sen tulorajat olisivat kansainvälisten sopimusten vastaisia. Jos Pirjatanniemen mielestä ovat, niin siitä vaan valitusta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Muuten kyseessä on vain Pirjatanniemen henkilökohtainen toive ja mielipide, eikä sillä ole hänen olemattomia perusteluitaan kummempaa arvoa.

Suomen tulorajathan ovat päinvastoin huono vitsi, kun ohjeelliset ja tarvittaessa reilustikin alaspäin joustavat tulorajat alittavat köyhyysrajan ja kun toimeentulon turvaaviksi tuloiksi lasketaan myös tietyt sosiaaliturvaetuudet.

ISONA ongelmana tämän hetken turvapaikkapolitiikassa oikeustieteilijät pitävät sitä, että useiden kiristysten vaikutuksesta puuttuu kokonaiskuva.

”On lyhennetty valitusaikoja, kiristetty perheenyhdistämistä ja tehty oikeusapuun muutoksia. Ne saattavat vaikuttaa yksittäisinä muutoksina pieniltä, mutta kokonaisuus on se, mistä on suuri huoli”, Pirjatanniemi sanoo.

Myös valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta arvioi, että kiristysten vaikutus yhdessä voi olla enemmän kuin osiensa summa.

Tätä vihjailua jostain ihmeellisestä kokonaisvaikutuksesta on jankattu jo monta vuotta, mutta valittajat eivät osaa tai halua perustella, mitä kauhistuttavaa se voisi olla. Ainoa mieleen tuleva mitattava kokonaisvaikutus on myönteisten päätösten osuus. Se taas on Suomessa tietyillä kansalaisuuksilla jopa moninkertainen verrattuna esimerkiksi Tanskaan ja Ruotsiin.

Maahanmuuttoviraston virheiden osuus on varsin pieni, ja toisaalta päätöksistä valittaminen on Suomessa aivan erityisen helppoa.

TURVAPAIKKOJA koskevassa päätöksenteossa on ollut Ojasen käsityksen mukaan kangerteluja aivan keskeisissä asioissa, jotka takaavat prosessien laillisuuden.

”Esimerkiksi turvapaikkapuhutteluissa ja tulkkauksissa on käsitykseni mukaan mättänyt. Kuitenkin koko meidän systeemimme lähtee siitä, että ensivaiheen päätöksenteossa viranomaisessa eli Maahanmuuttovirastossa asiat selvitetään jo mahdollisimman hyvin.”

"Käsitykseni mukaan mättänyt"? Palataan asiaan, kun Ojanen tai joku muu valittaja iskee faktaa tiskiin, millaista turvapaikkapuhuttelun ja tulkkauksen laatu on Suomessa suhteessa muihin EU-maihin.

Maahanmuuttoviraston oman tilastoinnin mukaan vuonna 2016 laintulkinta- ja menettelyvirheet olivat syynä 3,8 prosentissa hallinto-oikeuden virastolle palauttamista päätöksistä.

Vuonna 2017 luku oli 4,1 prosenttia ja viime vuonna 4,85 prosenttia. Tämän vuoden puolella laintulkinta- ja menettelyvirheet ovat olleet syynä alle kahdessa prosentissa palautetuista päätöksistä.

Toisin sanoen laintulkinta- ja menettelyvirheiden osuus on ollut ministeriön asettaman viiden prosentin laaturajan ala-puolella myös viime vuosina ja osuus on laskusuunnassa. Kaikkien turvapaikkahakemusten määrään suhteutettuna virheiden osuus on vielä paljon pienempi.

PROFESSORIT Ojanen ja Pirjatanniemi uskovat, että lainsäätäjän olisi syytä selvittää kokonaisvaikutukset ulkomaalaislainsäädännön kiristyksistä.

Mitkä kokonaisvaikutukset ja miksi?

OJANEN on sitä mieltä, että oikeusvaltion tilaan ja erityisesti tuomioistuinten resursseihin sekä oikeusturvan parantamiseen keskittyviä linjauksia ei ole näkynyt parin viimeisen hallituksen ohjelmissa.

Vyö on vedetty kireälle samaan aikaan kun oikeuden pitäisi yhä paremmin ottaa huomioon kansainvälisten sopimusten velvoitteet.

Suomen käytäntöjä muiden samojen kansainvälisten sopimusten velvoitteiden alaisten EU-maiden paljon tiukempiin käytäntöihin vertaamalla selviää, että vyö ei ole kireällä, tuskin edes vyölenkeissä.

Turvapaikkapolitiikassa on hänen mukaansa pyritty viime vuosina määrätietoisesti siihen, että ainoastaan vähimmäisvelvoitteet täyttyisivät.

”Rima vähintään tutisee koko ajan. Ainakaan tästä tiukempaan suuntaan ei voida mennä. Jos Suomi todella haluaisi jotain vielä tiukempaa, sen pitäisi toimia niin, että turvapaikkalainsäädäntöä koskevia direktiivejä ja kansainvälisiä velvoitteita aletaan muuttaa. Tätä ei voi kuitenkaan suositella.”

Ojanen valehtelee, ja hänet jutussaan asiantuntija-auktoriteetiksi nostanut Hesarin toimittaja Mikko Gustafsson julkaisee Ojasen valehtelun ilman mitään kyseenalaistamista.

Suomessa ei olla lähelläkään muiden EU-maiden käytäntöjen, EU-direktiivien ja EIT:n tuomioiden määrittämiä vähimmäisvelvoitteita. Havainnollisia esimerkkejä siitä ovat EU:n perheenyhdistämisdirektiivi, jonka sallimista monista kiristyksistä Suomessa on käytössä vain toimeentuloedellytys, sekin löysänä versiona, sekä useimpien EU-maiden - jopa Ruotsin - Suomea selvästi pienemmät turvapaikkahakemusten hyväksymisprosentit.

[Supernuiva]

^Mielipidevaikuttamista. Väestön enemmistö luottaa vielä valtamedian objektiivisuuteen, eikä tuon kirjoituksen tarkoituksena ole mikään muu kuin pyrkimys vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin.

[Outo olio]

Oikeustieteilijöiden mukaan kokonaiskuva toistuvasti kiristyneen ulkomaalaislainsäädännön vaikutuksista on pimennossa.

Nythän puhutaan samasta oikeustieteestä joka ei ainakaan pahasti ole valittanut siitä miten Suomessa voi saada seksuaali- ja väkivaltarikoksista älyvapaan lieviä tuomioita, näin esimerkin mainitakseni. Eli oikeastaan noiden mielipiteen voi jättää omaan arvoonsa. Oikeustiede näköjään kuuluu samaan kategoriaan kuin naistutkimus, eli lauma hulluja on päässyt auktoriteettiasemaan ja kukaan ei kyseenalaista tätä.

[Roope]

Lännen Media: Perheenyhdistämiset kääntyneet laskuun tulorajojen vuoksi – kielteisten päätösten määrässä nousua

Kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämiset ovat kääntyneet Suomessa laskuun korkeiden tulorajojen vuoksi, kirjoittaa Lännen Media.

Lehden mukaan vuonna 2018 Maahanmuuttovirasto (Migri) hylkäsi kansainvälistä suojelua saaneiden perheenjäsenten oleskelulupahakemuksista kaikkiaan 30 prosenttia, kun edellisvuonna hakemuksista hylättiin 23 prosenttia ja 2016 yhteensä 19,5 prosenttia.

Maahanmuuttovirastosta arvioidaan lehdelle, että valtaosassa lisääntyneistä kielteisistä päätöksistä on taustalla se, että toimeentuloa koskevat edellytykset eivät täyty. Vuonna 2016 voimaan tulleen lakimuutoksen mukaan kansainvälistä suojelua saaneiden perheenjäseniltä edellytetään turvattua toimeentuloa.

Jos perheessä on esimerkiksi kaksi aikuista ja kaksi alaikäistä lasta, toimeentuloon vaaditaan 2  600 euroa kuussa. Tietyt etuudet kuten lapsilisät voidaan lukea toimeentuloon mukaan.

– Kielteisten päätösten määrässä on hienoista nousua, mutta dramaattisesti ne eivät ole lisääntyneet, kommentoi perhesideprosessien tulosaluejohtaja Kaj Swanljung Migristä lehdelle.

MTV 23.5.2019

Omituinen ja virheellinen johtopäätös. Perheenyhdistämishakemusten määrähän väheni muutenkin viime vuonna edelliseen vuoteen verrattuna. Kielteisten päätösten osuus oli lakimuutosta edeltävinä vuosina nykyistä suurempi.

Sen sijaan on erikoista, että satoja perheenyhdistämishakemuksia jätetään siitä huolimatta, että on etukäteen tiedossa, että tulorajat eivät täyty. Ilmeisesti hakijat olettavat, että ohjeellisiksi mainostetuista rajoista joustetaan alaspäin, kuten Maahanmuuttovirasto on ilmoittanut tekevänsä.