Kirjoittaja Aihe: 2016-02-19 IL: Toimeentulotuki ei ole sidottu oleskeluoikeuteen  (Luettu 88419 kertaa)

Kemolitor

  • Global Moderator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 5 185
  • Liked: 3923
  • Understanding is a three-edged sword.
Vaihteeksi järjen Hallinto-oikeudesta, tosin tiukan äänestyksen jälkeen:

Lainaus
Helsingin HAO 8.8.2018 18/0446/5

Asiassa oli kysymys kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen hakijan oikeudesta perustoimeentulotukeen.

Hallinto-oikeus oli 26.10.2016 hylännyt X:n turvapaikkaa koskeneen valituksen. X:lle oli 8.12.2016 ilmoitettu, että hänen vastaanottopalvelunsa päättyvät 7.1.2017. Kansaneläkelaitos oli 12.1.2017 hylännyt X:n hakemuksen toimeentulotuen myöntämisestä ajalle 1.1.–28.2.2017, koska X:n oleskelu Suomessa oli katsottu tilapäiseksi. Kansaneläkelaitoksen Oikaisuvaatimuskeskus oli 3.4.2017 hylännyt X:n oikaisuvaatimuksen. Korkein hallinto-oikeus ei ollut päätöksellään 3.2.2017 myöntänyt valituslupaa turvapaikkaa koskeneessa asiassa.

Hallinto-oikeus hylkäsi X:n valituksen. Päätöksensä perusteluissa hallinto-oikeus totesi, että asiassa oli kysymys kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen hakijan oikeudesta perustoimeentulotukeen kahden kuukauden ajalta. Toimeentulotukilakiin ei sisälly nimenomaisia säännöksiä toimeentulotukijärjestelmän soveltamisesta maassa väliaikaisesti tai ulkomaalaislainsäädännön kannalta laittomasti oleskeleviin ulkomaalaisiin. Myös tilapäisesti Suomessa oleskelevalla hakijalla on toimeentulotuen viimesijaisuus ja perustuslain 19 §:n huomioon ottaen oikeus toimeentulotukeen kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi, jos tämä on sen tarpeessa, eikä voi turvata toimeentuloaan sanotussa tilanteessa muulla tavoin.

Toimeentulotukilain soveltamisen kannalta ulkomaalaisen oleskelun luonteella ja sillä, missä tilanteessa toimeentulotukea on haettu, on kuitenkin merkitystä arvioitaessa sitä, onko hakijalla oikeus viimesijaisena etuutena maksettavaan toimeentulotukeen. Esimerkiksi korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisusta KHO 2015:173 ilmenee, että lähtökohtana ei kaikissa tilanteissa ole se, että toimeentulotukea tulisi aina myöntää ulkomaalaiselle samoin edellytyksin ja samassa laajuudessa kuin muutoin vastaavassa tilanteessa olevalle Suomen kansalaiselle.

Täytäntöönpanokelpoisen käännyttämispäätöksen saaneen toimeentulotuen hakijan oleskelu Suomessa on katsottava tilapäiseksi. Myös tilapäisesti Suomessa oleskelevalla henkilöllä voi sinänsä olla tietyin edellytyksin oikeus toimeentulotukeen. Tällaisessa tilanteessa henkilön edellytykset saada toimeentuloa ja itsenäistä selviytymistä edistävää toimeentulotukea ei kuitenkaan ole samanlainen kuin taloudellisesti vastaavassa tilanteessa olevalla vakituisesti Suomessa oleskelevalla henkilöllä. Asiassa saatu selvitys huomioon ottaen perustoimeentuloa koskevaa hakemusta 29.12.2016 tehtäessä ei ollut ollut kysymys toimeentulotukilain 14 a §:n 1 momentissa ja 14 §:n 3 momentissa tarkoitetusta sellaisesta kiireellisestä ja välttämättömästä toimeentulotuesta, että Kansaneläkelaitoksen olisi tullut myöntää kiireellinen, vain muutaman päivän käsittävä toimeentulotuki X:lle esimerkiksi hätämajoitukseen, ruokaan tai mahdollisesti välttämättömiin lääkkeisiin.

Asian arvioinnissa voitiin ottaa huomioon myös se, että X:llä oli ollut oikeus vastaanottopalveluihin ja välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon hakemuksessa tarkoitettuna aikana ilmoittautumalla vapaaehtoisen paluun järjestelmään. Toimeentulotuki ei siten ollut ollut toimeentulotukilain 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu viimesijainen etuus. Näin ollen hallinto-oikeus katsoi, että Kansaneläkelaitos oli näissä olosuhteissa, hakemuksen sisältö ja tarkoitus huomioon ottaen, voinut hylätä hakemuksen, joka on koskenut toimeentulotuen hakemusta tulevalle kahdelle kuukaudelle.

Äänestys 7-5 ja esittelijän eriävä mielipide.

Vähemmistö ja asian esittelijä katsoivat, että niin kauan kuin kansainvälistä suojelua hakeneen henkilön turvapaikka-asiaa ei ole lainvoimaisesti ratkaistu, hakijan oleskeluun Suomessa on edelleen olemassa laillinen peruste, eikä hänen voida edellyttää hakeutuvan vapaaehtoisen paluun järjestelmään turvatakseen toimeentulonsa. Siltä osin kuin asiassa oli ollut kysymys toimeentulotuen myöntämisestä ajalle, jolloin X:n turvapaikka-asiaa ei vielä ollut lainvoimaisesti ratkaistu, Kansaneläkelaitos ei siten ollut voinut hylätä X:n hakemusta yksinomaan hänen Suomessa oleskelunsa tilapäisyyden perusteella arvioimatta hakijan tarvetta toimeentulotukeen hänen kokonaistilanteensa huomioon ottaen.

Helsingin HAO 8.8.2018 18/0446/5


Tabula Rasa

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 22 741
  • Liked: 13324
  • Kuka jos en minä
Mutta suomalaisen työttömän vimesijaista etuutta voi toki leikata käytännössä ensin 4,65% ja sen jälkeen 20% ja sen jälkeen 40% kunhan sopiva tekosyy kaivetaan esiin. Ihmisoikeudet eivät selvästikään kuulu suomalaisille työttömille, vanhuksille tai muille vähäosaisille.

Saako yrittäjä tai hänen perheenjäsenensä edes tuota 40 prosenttia, jos kriisi iskee?

Yrittäjä onkin sosiaalituen paarialuokkaa. Niin kauan kuin sinut voidaan jollain tapaa kytkeä yrittäjäksi, et saa mitään. Eli sinulla on esimerkiksi hankalasti realisoitavaa omaisuutta yrityksen nimellä, ennen kuin olet myynyt sen mihin hyvänsä alihintaan ei ole senttiinkään oikeutta. Ja tuskin on ainoa asia. Byrokratiavittuilu on suomalaisen virastonilkistön erikoistaito jota on hiottu vuosikymmeniä huippuunsa. Mikä hyvänsä paperilla oleva on kiistatonta kun se todistaa sinut yrittäjäksi, riippumatta siitä voitko itse vaikuttaa kyseiseen lappuun vai pitääkö odotella x-kuukautta toisen virastonilkistön päätöksiä.
Hedelmistään puu tunnetaan.

Käytätkö youtubea? Voit auttaa kansallismielisiä kaatamaan mobiilistriimauseston alle 1000 tilaajan kanavilta, tilaamalla nämä kanavat: https://striimiinfo.blogspot.com/2019/04/tarvii-tuhat-tilaajaa.html

Tabula Rasa

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 22 741
  • Liked: 13324
  • Kuka jos en minä

Tiedän tapauksia missä Helsingissä jotkut lukiolaiset joutuvat keskeyttämään lukion koska perheellä ei ole rahaa ostaa koulun edellyttämiä perinteisiä tai sähköisiä kirjoja eikä läppäriä. Kaupungin toimeentulotuki epää lukiokulut ja perustelee sitä sillä ettei kyse ole toiminnasta missä tuettaisiin omaehtoista selviytymistä.

Samaan aikaan kuitenkin Helsingissä puolikankealla peniksellä varustetut taistelukuntoiset irakilaissotilaat saavat toimeentulotukea. Minusta tässä on epäkohta.

Lukion kirjat, koemaksut, yms pakolliset maksavat noin 2000e siltä 2-3 vuodelta mitä opinnot kestävät. Kuopiossa maksimi mitä toimeentulotuesta lukukaudessa maksetaan opintotarvikkeita on 250e eli 125e syksyllä ja keväällä. Tämä pitää myös hakea etukäteen maksusitoumuksena, koska jo maksettua kirjaa ei korvata. Tuo sama täysin mielivaltainen raja on myös korkeakoulupintotarvikkeissa jotka on vielä kovempia hinnaltaan. Joku yksittäinen kirja voi maksaa jo enemmän kuin 125e. Ja tuossakin naamarajainen harkinnanvara. Ilmeisesti kantiksen pyrkimys opinnoilla oikeisiin palkkatöihin ei ole omaehtoisen selviytymisen tukemista, mutta irakin laittomasti maassa olevan huumediilerin ihmisoikeuksiin kuuluu sossurahat nelinkertaisine harkinnanvaraisineen.
Hedelmistään puu tunnetaan.

Käytätkö youtubea? Voit auttaa kansallismielisiä kaatamaan mobiilistriimauseston alle 1000 tilaajan kanavilta, tilaamalla nämä kanavat: https://striimiinfo.blogspot.com/2019/04/tarvii-tuhat-tilaajaa.html

Uuno Nuivanen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 21 025
  • Liked: 32627
  • Kammottava roiskaisija
Jotain järkeä sentään.

Lainaus
Hallinto-oikeus päätti: Laittomasti maassa oleskelevalle ei tarvinnut maksaa toimeentulotukea

 Helsingin hallinto-oikeus linjasi viime elokuussa antamassaan päätöksessä, ettei Kelan tarvinnut antaa perustoimeentulotukea Suomessa laittomasti oleskelleelle ulkomaalaiselle.
Tuen hakija oli jäänyt vaille turvapaikkaa Suomesta, ja hän oli saanut ilmoituksen, jonka mukaan vastaanottokeskuksen palvelut lakkaavat häneltä tammikuussa 2017.

Kela hylkäsi tammikuussa 2017 ulkomaalaisen hakemuksen perustoimeentulotuen myöntämiseksi tammikuuksi ja helmikuuksi 2017, koska hakijan oleskelu Suomessa katsottiin tilapäiseksi.

Korkein hallinto-oikeus ei helmikuun alussa 2017 myöntänyt valituslupaa turvapaikka-asiassa, jolloin tuli lainvoimaisesti ratkaistua, ettei hakijalla ole laillista perustetta maassa oleskeluun Suomessa.

Kela hylkäsi maaliskuussa toimeentulotuen epäämistä koskevan hakijan oikaisuvaatimuksen, minkä jälkeen hakija vaati valituksessaan hallinto-oikeudelle Kelan päätöksen kumoamista ja perustoimeentulotuen myöntämistä.

Valituksessa hallinto-oikeudelle kerrottiin, että valittaja aikoi kielteisestä turvapaikkapäätöksestä huolimatta jäädä Suomeen, vaikka hänellä ei ollut tulonlähteitä.

– Hän ei näin ollen kykene pitämään huolta itsestään ja elatuksestaan, valituksessa kerrottiin.

Valituksen mukaan perustoimeentulotuen jättäminen myöntämättä oleskelun tilapäisyyden perusteella sallii suomalaisten ja ulkomaalaisten eriarvoisen kohtelun

Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi valituksen ja katsoi, että valittajan oleskelu on katsottava tilapäiseksi. Hallinto-oikeuden mukaan tilapäisesti Suomessa oleskelevalla voi olla tietyin oletuksin oikeus toimeentulotukeen.

– Tällaisessa tilanteessa henkilön edellytykset saada toimeentuloa ja itsenäistä selviytymistä edistävää toimeentulotukea ei kuitenkaan ole samanlainen kuin taloudellisesti vastaavassa tilanteessa olevalla vakituisesti Suomessa oleskelevalla henkilöllä, kerrottiin päätöksessä.

Hallinto-oikeuden mukaan Kela on voinut hylätä kahta kuukautta koskevan hakemuksen, jossa ei ole ollut kyse kiireellisestä vain muutaman päivän toimeentulotuesta esimerkiksi hätämajoitukseen, ruokaan tai välttämättömiin lääkkeisiin.

Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen mukaan ulkomaalainen poistui Suomesta vapaaehtoisen paluun kautta heinäkuussa 2017.

Helsingin Sanomat kertoi Turun hallinto-oikeuden puolestaan linjanneen päätöksessään lokakuussa 2017, että Kela oli toiminut perustuslain ja toimeentulolain vastaisesti evätessään paperittomalta toimeentulotuen sillä perusteella, että tämä oleskelee Suomessa tilapäisesti.

Kelan etuuspäällikkö Marja-Leena Valkonen kertoi IS:lle, että Kela antaa jatkossakin tietyissä tapauksissa toimeentulotukea maassa laittomasti oleskeleville, jos hakija ei ole sitä saanut kunnasta tai voinut muilla tavoin saada. Tukea annetaan lyhytaikaisesti maksusitoumuksilla ruokaan ja tarpeellisiin reseptilääkkeisiin.

– Laittomasti maassa olevien osalta myös kunta voi myöntää kiireellisessä tapauksessa välttämättömänä huolenpitona ruokaa tai lääkkeitä taikka hätämajoitusta, Valkonen kertoi.

Valkosen mukaan ei ole saatavissa tietoja, paljonko Kela on maksanut toimeentulotukea maassa laittomasti oleville.

Jos laittomasti maassa oleskeleva henkilö tarvitsee välttämätöntä kiireellistä apua, hänet on sosiaali- ja terveysministeriön mukaan ensisijaisesti ohjattava kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle.

Kunnat ovat voineet hakea Kelasta korvausta tämän vuoden alusta lähtien kustannuksista, jotka ovat koskeneet maassa laittomasti oleskelevien kiireellisiä sosiaalipalveluita eli ruokaa, tilapäistä asumista ja lääkkeitä.

Rahaa paperittomien kiireellisiin sosiaalipalveluihin on varattu tämän vuoden budjettiin 5,4 miljoonaa euroa.

– Koska kyseessä on uusi kustannuslaji, on tässä vaiheessa liian aikaista mennä arvioimaan määrärahojen riittävyyttä, sanoo Kelan etuuspäällikkö Marja-Leena Valkonen sanoi.

Kunnilla ja kuntayhtymillä on 12 kuukautta aikaa hakea korvauksia siitä, kun kustannukset ovat syntyneet. Kela on velvollinen käsittelemään hakemuksen 12 kuukauden kuluessa sen saapumisesta.

– Kela ei pysty arvioimaan tulevaisuudessa tulevien hakemusten määrää tai niissä haettavien kustannusten suuruutta. Äkilliset, suuret hakemusmäärät saattavat vaikuttaa huomattavasti korvausten kokonaissummaan. ...

Kai läpsy voi sentään hakea rahaa useamman kunnan sossusta? Rasismiahan se muuten.  ???

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005858671.html

Tabula Rasa

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 22 741
  • Liked: 13324
  • Kuka jos en minä
Eiköhän korkeampi aste oikeustaloista kerkeä tuomita tuon rassissmin.
Hedelmistään puu tunnetaan.

Käytätkö youtubea? Voit auttaa kansallismielisiä kaatamaan mobiilistriimauseston alle 1000 tilaajan kanavilta, tilaamalla nämä kanavat: https://striimiinfo.blogspot.com/2019/04/tarvii-tuhat-tilaajaa.html

Mok

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 551
  • Liked: 398
Eiköhän korkeampi aste oikeustaloista kerkeä tuomita tuon rassissmin.

Minäkin luotan Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen.  Sieltä löytyy ystävä, joka korjaa syrjivän päätöksen.

ÄmTeeAa

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 598
  • Liked: 2204
Kas kas, se on alkanut paine kasvaa kaikesta päätellen.

Ihmettelinkin, kun eilen autoa ajellessa kuulin uutisista, että oli päätetty, ettei toimeentulotukea sidota oleskeluoikeuteen. Että jotain positiivista pitkästä aikaa maanantain ilmastohölmöilyn jälkeen. Tuntui oudolta katsoa YLE:n uutisia ja ajankohtaisohjelmia sivusilmällä sukulaisten luona, kun on jo niin propagandan kyllästämää tavaraa, ettei mitään järkeä. En siis ole katsonut tai lukenut kotimaisten "tieto"toimistojen uutisia moneen vuoteen.

Jotenkin tässä tulee sellainen ajatus mieleen, että oikeus olisi saattanut kuulla muita reittejä pitkin, että pakoloisten pidempiaikainen makuuttaminen maassa ei välttämättä ole se maailman paras idea. Tämän puolesta puhuisi julkisuudessa esillä olleet poliisien lausunnot, Migrin työntekijöiden turvallisuus sekä mahdollisesti käräjäoikeuksien päätökset ja niihin liittyvät tilastot. Mikähän lienee tilanne Kokoomuksen sisällä, vähän on sellainen epäilys, että kyllä sitä sielläkin laskutaitoista porukkaa löytyy, ja pakoloisten loikoilun maksajahan tunnetaan.

Kyllä, pilvipeite taitaa todellakin rakoilla. Eikä hetkeäkään liian aikaisin. Lisää löylyä!

Kemolitor

  • Global Moderator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 5 185
  • Liked: 3923
  • Understanding is a three-edged sword.
Eiköhän korkeampi aste oikeustaloista kerkeä tuomita tuon rassissmin.

Minäkin luotan Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen.  Sieltä löytyy ystävä, joka korjaa syrjivän päätöksen.

Toisin kävi, tosin eri tapaus, mutta samanlainen asia:
Lainaus
KHO:2019:62

Asiassa oli kysymys siitä, oliko A:lla, joka oli hakenut Suomessa kansainvälistä suojelua, ollut oikeus perustoimeentulotuen saamiseen ajalle 1.1.–28.2.2017.

Irakin kansalainen A oli hakenut Suomesta kansainvälistä suojelua. Maahanmuuttovirasto oli 12.2.2016 hylännyt hakemuksen ja päättänyt käännyttää A:n kotimaahansa. Hänelle määrättiin 30 päivän aika vapaaehtoiselle maasta poistumiselle. Hallinto-oikeus oli 25.10.2016 hylännyt A:n valituksen, minkä jälkeen maasta poistamispäätös on ollut täytäntöönpanokelpoinen. Korkein hallinto-oikeus ei 3.2.2017 antamallaan päätöksellä myöntänyt A:lle valituslupaa.

Saatuaan ilmoituksen vastaanottopalvelujen lakkaamisesta A oli hakenut Kansaneläkelaitokselta perustoimeentulotukea. Kansaneläkelaitos hylkäsi 12.1.2017 hakemuksen, ja sen oikaisuvaatimuskeskus hylkäsi oikaisuvaatimuksen 3.4.2017.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että edellä kuvatuissa olosuhteissa A:n kohdalla on tullut soveltaa vastaanottolakia, jonka mukaan on määräytynyt myös hänen oikeutensa vastaanottopalveluiden saamiseen. A:n kohdalla ei siten sovellettu toimeentulotukilain säännöksiä perustoimeentulotuesta. Tätä ei ollut pidettävä yhdenvertaisuuslaissa kiellettynä syrjintänä, kun otettiin huomioon vastaanottolain esitöistä ilmenevät lain tavoitteet. Vastaanottolain 14 a §:n mukaan A:lla oli ollut oikeus saada vastaanottopalveluja hakemalla vapaaehtoista paluuta sen jälkeen, kun poliisi oli ilmoittanut, ettei käännytys ollut täytäntöönpantavissa viranomaistoimin. Hänen vastaanottopalvelujensa lakkauttaminen on perustunut hänen omaan ratkaisuunsa olla hakematta vapaaehtoista paluuta.

Vastaanottopalvelujen lakkauttamisen jälkeen A:lla on ollut mahdollisuus hakea ehkäisevää toimeentulotukea oleskelukuntansa sosiaaliviranomaisilta, mikä on turvannut hänen oikeutensa välttämättömään toimeentuloon. Tähän nähden ei ole pidettävä kohtuuttomana, että A:lla ei vastaanottopalvelujen lakkauttamisen jälkeen ole ollut oikeutta perustoimeentulotuen saamiseen. Perustoimeentulotuen epääminen ei loukannut näissä oloissa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklaa.

Kansaneläkelaitos oli voinut hylätä valittajan perustoimeentulotukea koskevan hakemuksen. Asiassa ei ollut ratkaistavana A:n oikeus saada toimeentulotukilaissa tarkoitettua ehkäisevää toimeentulotukea tai sosiaalihuoltolain 12 §:ssä tarkoitettuja välttämätöntä huolenpitoa ja toimeentuloa turvaavia sosiaalipalveluita.

Äänestys 4–1.
-----
Koko päätös:
KHO:2019:62

Tagit: