Kirjoittaja Aihe: Öljykriisi, talousrommaus ja energia-asiat (yhdistetty)  (Luettu 229216 kertaa)

Punaniska

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 721
  • Liked: 6357
  • patataantumuksellinen arkkikonservatiivi pimeästä
Vs: Öljykriisi, talousrommaus ja energia-asiat (yhdistetty)
« Vastaus #570 : 23.11.2018, 01:25:50 »
Alkaa maistua liikaa duunilta, mutta luonnonkiertokattila on ihan vaan yksi höyrykattilan tyyppi, en tajua, mitä tarkoitat normikattilalla. Syvepumpun paine pitää olla suurempi, kuin lieriössä/kattilassa, kerta virtaus perustuu paine-eroon, eikös?

Voi hyvä tavaton, kundi sä olet ihan oikea turvallisuusriski. Minne se höyry menee putkistosta ennen tulistimia? Lieriöön!!!! Sä et ymmärrä kattiloista oikeasti tuon taivaallista.
Well the sun don't shine where it used to
And the angels are hidin' their heads
People don't listen to their hearts anymore
Seems the good men all are dead
There ain't no right, wrong, no in between
That ain't the constitution that they wrote for me

Lasse

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 919
  • Liked: 5817
  • Tempus edax rerum
Vs: Öljykriisi, talousrommaus ja energia-asiat (yhdistetty)
« Vastaus #571 : 25.11.2018, 18:04:16 »
Alkaa maistua liikaa duunilta, mutta luonnonkiertokattila on ihan vaan yksi höyrykattilan tyyppi, en tajua, mitä tarkoitat normikattilalla. Syvepumpun paine pitää olla suurempi, kuin lieriössä/kattilassa, kerta virtaus perustuu paine-eroon, eikös?

Voi hyvä tavaton, kundi sä olet ihan oikea turvallisuusriski. Minne se höyry menee putkistosta ennen tulistimia? Lieriöön!!!! Sä et ymmärrä kattiloista oikeasti tuon taivaallista.

Lainaus
A man has got to know his limitations.
--Harry Callahan

Aloitetaan yksinkertaisesta, siirtyen monimutkaisempaan vesi-höyrykiertoon.
(Apuna mm. Editan julkaisema Höyrykattilatekniikka.)

Osa 1. Normi Perunakattila (ilman kantta)

Toimintakuvaus: Kattilaan sijoitetaan pestyjä perunoita, ja kattila täytetään vesipintaan +20 mm perunoiden ylätasosta. Kattilaa kuumennetaan ulkopuolelta pohjapinnasta, teholla, jolla vesi kiehuu sopivasti, mutta ei liikaa.
Veden haihduttua pintaan +10 mm, lisätään syöttövettä, kunnes kattilan vesikorkeus saavuttaa pinnan +20 mm.

Kattila NPK1 (tilavuus 3 litraa) lieden normitehoasetus keittotoiminnassa: 2-3
Kattila NPK2 (tilavuus 5 litraa) lieden normitehoasetus keittotoiminnassa: 3-4

Prosessin alussa voidaan käyttää suurempaa tehoa, tämä nopeuttaa ruuan valmistumista.
Syöttövesi voidaan esilämmittää vedenkeittimessä, mutta normaalisti tämä ei ole tarpeellista.

Kannattaa huomioida, että normiasetusta suurempi lieden keittoteho ei vaikuta lopputulokseen, sillä keittovesi säilyy sata-asteisena. Vain vettä karkaa enemmän höyrynä tuvan ilmatilaan. Tämä vaatii syöttöveden lisäystä taajemmin.

Tässä keississä syöttövesipumppuna toimii Kyökki-Emman kauha, joka annostelee Laiska-Lassen (raakavesi)kaivosta hakemaa vettä, joka on sijoitettu tuvan 30 litran LDPE -muovista valmistettuun syöttövesisaaviin.

Osassa 1b perehdytään kattilan pinnansäätöön ja suojauksiin.
Osassa 2 tilanne mutkistuu, kun tutustumme Mummon Mökin Normi Paine Kattilaan, kun halutaan lisää tehoa ja nopeutta prosessiin.
Osassa 3 otetaan perunankeittohöyryn lämpöenergia talteen ja lämmitetään sillä Mummolle kylpyvettä.
Osassa 4 säästetään Kaivo Vettä kierrättämällä kylpyveden lämmityksessä lauhtunut kattilahöyrystä tiivistynyt vesi takaisin kattilaan.
Osassa 5 käytetään kylpyveden lämmityksestä mahdollisesti yli jäänyt höyry syöttöveden esilämmitykseen.
Osassa 6 löytyy vintiltä Vaarin aktio-turbiini. Kylläinen käyttäjä tulistaa höyryn.
Osassa 7 pohditaan filosofisia. Puhalletaanko höyry turbiiniin vai imetäänkö se läpi? Priimaisinko vai en?

Stay tuned!
« Viimeksi muokattu: 26.11.2018, 19:18:06 kirjoittanut Lasse »

Lasse

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 919
  • Liked: 5817
  • Tempus edax rerum
Vs: Öljykriisi, talousrommaus ja energia-asiat (yhdistetty)
« Vastaus #572 : 26.11.2018, 00:28:03 »
Sarjassamme Kattilan Sielunelämä tutummaksi:

Osa 1b - Normi Kattilan pinnansäätö ja suojaukset

Tarkastellaan Kiinteän polttoaineen Eko Bio Perunankeitto -järjestelmää, eli puuliettä ja valurauta kattila kombinaattia, tilanne muuten, kuten kohdassa 1.

Keitto-operaatio alkaa normaalisti, mutta puu lieden ollessa kyseessä täytyy sytyttää tulet. Mikko Kipinä tarkistaa, onko savutie auki, avaten lieden savupellin. Alkupanoksen lataus, Mikko raapii stidejä. Sytytys normaalisti päältä. (Ne pienhiukkaset...)

Jotta Kyökki-Emman ei tarvitse seistä koko ajan NPK:n edessä, tarkailee kattilan pintaa Posetiivarilta karannut opetettu apina Jimi PintaVahti.

Kun NPK:n pinta saavuttaa alapinnan (+10 mm perunoista), kiljaisee Jimi "Krii!", jotta Emma tajuaa nousta lisäämään vettä.

Jos vettä menee vahingossa liikaa, kuuluu "Kraa!", toivottavasti estäen ylitäytön ja mahdollisen syöttöveden valumisen Mummon lautalattialle.

Siinä ikävässä tilanteessa, että "Krii!" ei ole herättänyt Kyökki-Emmaa ja vesi Kattilassa vähenee entisestään, havahtui Jimi Pintavahdin KuivaKeitto -vaisto, ja apinan raivolla alkaa hirviä meteli "Krää! Krää! Krää!".

Kuivakeittosuoja on lauennut, Tulet Pois Liedestä! Mikko Kipinä sylkee tulipesään SammutusVettä valkean sammuttavalla voimalla.

Tulipesän putsauksen, tuvan tuuletuksen ja NPK:n normipintaantäytön jälkeen voidaan aloittaa prosessi uudelleen alusta.

Nikolas Ojala

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 062
  • Liked: 6119
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
    • Kirjoitelmia
Vs: Öljykriisi, talousrommaus ja energia-asiat (yhdistetty)
« Vastaus #573 : 24.01.2019, 15:42:36 »
Olen tässä(kin) ketjussa mainostanut ydinenergian käyttökelpoisuutta niin kotimaisten kuin maailmanlaajuistenkin energia-alan haasteiden ratkaisuissa. Tässä jutussa on tuore esimerkki alan kehityksestä. Juttu saattaa vaikuttaa varsinaiselta pikku-uutiselta, mutta se on silti merkittävä, kun muistetaan että ydinenergian tapauksessa kokonaiskustannuksista suuri osa liittyy ydinvoimaloiden rakentamiseen.

Lainaus

Euroopassa on kehitteillä uusi teräslevyihin ja paikalla valettuun betoniin perustuva Steel Concrete (SC) -rakennusjärjestelmä. Tavoitteena on puolittaa rakennusaika perinteisiin menetelmiin verrattuna ja saada myös materiaalisäästöjä.

"Rakenne muodostuu teräslevyistä ja niiden sisälle valetusta betonista", sanoo liiketoimintajohtaja Raimo Lehtinen Peikko Groupista. Peikon Liettuan tehdas on mukana hankkeessa. Noin neljän miljoonan euron Schedule-hanke on osittain EU-rahoitteinen.

"Kyseessä on tietynlainen liittorakenne, mutta sille on oma mitoitusmenetelmänsä. Se on tarkoitettu rakenteisiin, jossa betonin raudoitusmassat ovat niin suuria, että niiden kanssa tulee hankaluuksia."

Tällaisia massiivisesti raudoitettuja paikalla valettuja betonirakenteita on esimerkiksi ydinvoimaloissa. Menetelmää voidaan käyttää myös muissa raskaasti raudoitetuissa betonirakenteissa, kuten korkeiden tornitalojen jäykistävissä rakenteissa, silloissa ja suoja-aidoissa.

SC-rakennusjärjestelmässä teräslevyt muodostavat muotin, jonka sisälle betoni valetaan. Teräslevyjen väliin ei normaalitilanteessa tarvitse lisäraudoitusta, mikä myös helpottaa valamista. Teräslevyt ovat kiinni toisissaan sidetappien avulla.

"Rakenne pystytetään teräsrakenteena ja valetaan täyteen työmaalla. Valukorkeus on maksimissaan 5–6 metriä", Lehtinen kertoo.

Seuraavaksi hankkeessa kerätään käytännön kokemuksia ja kustannustietoa rakentamalla pilottikohde. Rakennusyhtiö Bouygues rakentaa pilottikohteen Ranskaan, Pariisin lähistölle.

Pilottirakennus on Ranskan energiayhtiön EDF:n ydinvoimaloiden dieselgeneraattorirakennuksen kaksoiskappale. Pilottihankkeen tuloksia verrataan perinteisillä menetelmillä rakennettuihin vastaaviin EDF:n dieselgeneraattorirakennuksiin.

"Toteutus alkaa vuonna 2021 mutta kokeita tehdään jo tänä vuonna", Lehtinen kertoo.

PeikonLiettuan tehdas valmistaa kaikki hankkeen teräsrakenteet, joita on yhteensä 360 tonnia. Peikko vastaa myös teräsosien valmistuspiirustuksista.

"Haasteita tässä on esimerkiksi valmistustekniikassa. Nämä ovat isoja elementtejä ja aikomuksemme on kokeilla useampia menetelmiä.Elementit valmistetaan vuosina 2020-2021."

Rakennettavan rakennuksen pohjan ala on 24 x 12 metriä ja sillä on korkeutta 15 metriä.

"Vertailurakennuksen seinien paksuus on 500 milliä, kun pilotissa seinien kokonaispaksuudeksi tulee 400 milliä."

Ajatuksena on, että 20 prosenttia ohuempi rakenne on kuitenkin yhtä vahva kuin vertailurakennuksessa.

"Käytämme normaalia S355-rakenneterästä. Tällä hetkellä teräksen paksuudeksi on ajateltu 8 millimetriä."

Uusi menetelmä muuttaa myös rakennuksen ulkonäön betonipintaisesta teräspintaiseksi.

"Teräspinta vaatii maalauskäsittelyn ja ylläpidon tai sitten pitää käyttää säänkestävää terästä", Lehtinen sanoo.

Materiaalisäästöjen lisäksi kustannussäästöjä tulee myös nopeammasta rakennusajasta. Nopeutta rakentamiseen tuo muun muassa se, että erillisiä muotteja ei tarvita eikä harjateräsraudoitteiden asentamiseen mene aikaa.

"Ei tällaisia hankkeita kehitetä, ellei saada kustannustehokkuutta nopeuden ja materiaalisäästöjen myötä", Lehtinen sanoo.

"Aika näyttää miten hyvin tämä soveltuu massiivisiin vaativiin betonirakenteisiin. Tällaisen uuden rakennejärjestelmän kehittäminen on useamman vuoden ja jopa vuosikymmenen juttu."


• Törmänen, Eeva: Ranskassa tehdään ydinvoimalarakennus uudella menetelmällä: 500 mm seinä muuttuu 400 mm paksuksi ja rakennusaika lyhenee – Peikko toimittaa teräkset Tekniikka & Talous, 2019-01-23.

Tälläkin menetelmällä rakennuskustannuksia saadaan todennäköisesti huomattavasti vähennettyä.
« Viimeksi muokattu: 25.01.2019, 00:23:41 kirjoittanut Nikolas Ojala »
Totuus ei ole vihapuhetta. Se on totuus.

Luettavaa:

Tabula Rasa

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 22 361
  • Liked: 12752
  • Kuka jos en minä
Vs: Öljykriisi, talousrommaus ja energia-asiat (yhdistetty)
« Vastaus #574 : 24.01.2019, 16:06:33 »
Tuo 8mm lanka seinän vahvikkeena kalskahti ikävästi korvaan. Raudoittajat ovat väittäneet mulle ettei alle 10mm rauta kestä kantavissa rakenteissa. Toinen tietysti betonin kuivumiskysymys. Sentti ja viikko niin 40cm betonin 40 viikon kuivumisaika tarkoittaa että joko talvella lämmitetty joka tuo lisäkuluja tai sitten sisään jäänyt vesi jäätyy ja halkeaa. Siksi kuulostaa vähän epäammattilaiselta.
Hedelmistään puu tunnetaan.

Nikolas Ojala

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 062
  • Liked: 6119
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
    • Kirjoitelmia
Vs: Öljykriisi, talousrommaus ja energia-asiat (yhdistetty)
« Vastaus #575 : 24.01.2019, 17:03:57 »

Tuo 8mm lanka seinän vahvikkeena kalskahti ikävästi korvaan.


Ei se ole lankaa vaan levyä. Siis 8 mm teräslevyä, josta valmistetaan rakenne, jonka sisään betonivelli lasketaan.

Löysin eräästä artikkelista periaatepiirroksen, joka selittää rakenteen idean aika hyvin.
« Viimeksi muokattu: 25.01.2019, 00:40:57 kirjoittanut Nikolas Ojala »
Totuus ei ole vihapuhetta. Se on totuus.

Luettavaa:

mannym

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 305
  • Liked: 6896
  • Quidquid latine dictum sit, altum videtur.
Vs: Öljykriisi, talousrommaus ja energia-asiat (yhdistetty)
« Vastaus #576 : 24.01.2019, 20:17:55 »
Mielenkiintoinen uutinen Peikon tulevasta tuotteesta, tarkoittaa sitä että huomenna tutustun aiheeseen tarkemmin.
“I would rather have questions that can't be answered than answers that can't be questioned.”

Once data has been adjusted, it is no longer data, it is an artifact of analysis...

“Human beings are born with different capacities. If they are free, they are not equal. And if they are equal, they are not free.”

Lasse

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 919
  • Liked: 5817
  • Tempus edax rerum
Vs: Öljykriisi, talousrommaus ja energia-asiat (yhdistetty)
« Vastaus #577 : 24.01.2019, 23:05:50 »
Laitetan Peikon terässeinien väliin täyttö vielä geopolymeeribetonilla, niin kylläp kestää:

Oulussa kehitettiin maailman lujin betoni, joka ei sisällä sementtiä – puristuslujuus huimat 107 MPa
https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/tutkimus/oulussa-kehitettiin-maailman-lujin-betoni-joka-ei-sisalla-sementtia-puristuslujuus-huimat-107-mpa-6755737
Lainaus
Oulun yliopistossa on kehitetty maailman lujin sementtiä sisältämätön ekokuivabetoni eli geopolymeeribetoni.

Kehitetyn ekobetonin puristuslujuus on ennätykselliset 107 megapascalia (MPa) 28 vuorokauden lujittumisen jälkeen, kun tavallisen korkealujuusbetonin määritellään kestävän vähintään 55 MPa.

Geopolymeeribetonissa raaka-aineena ovat masuunikuona, joka on raudan valmistuksessa syntyvä sivutuote ja kiinteä natriumsilikaatti eli niin kutsuttu vesilasi. Lisäksi mukana on kiviainesta kuten tavallisessakin betonissa.

Lasse

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 919
  • Liked: 5817
  • Tempus edax rerum
Vs: Öljykriisi, talousrommaus ja energia-asiat (yhdistetty)
« Vastaus #578 : 24.01.2019, 23:38:14 »
Uutta ydinenergia-ajattelua:

Nuclear Engine to Change Nuclear Future, Simplify Waste Issue
http://whchronicle.com/nuclear-engine-to-change-nuclear-future-simplify-waste-issue/
Lainaus
One of the frustrating and intriguing things about nuclear energy is that there is no standard design that is essential. For example, if you want to build a motorcar, you need to start with the idea that it will have four wheels; three is less effective, and two with gyroscopes is something else again.

But when it comes to nuclear reactors, there are seemingly no limits. There are literally hundreds of reactor designs and possibilities. The moderator, which acts like a shock absorber to the reaction, varies too. It is nearly always water, but it can be gas, salt or a liquid metal.

The end, though, is to use fission to produce power to turn a generator to make electricity or to propel a ship, like a submarine or aircraft carrier.

So far, so good. But the limit is that the reactor only produces heat, which then must be converted, through steam or some other medium, into shaft horsepower to make electricity or to drive the submarine.

In my many years of writing about nuclear and chronicling its ups and downs, I have always been aware of the apparent weakness here: Huge, sophisticated power plants are only giant kettles; their purpose is to boil water, albeit very effectively.

Periodically, scientists have tried to tackle this issue with thoughts on a direct conversion of heat to useful work in turning a drive shaft for whatever end use.

There have been theoretical attempts to make the leap to the direct use of nuclear heat for work without a transfer agent. The great nuclear theorist Leo Szilard, according to his biographer William Lanouette, toyed with an idea but abandoned it.

But there is a way, says Mark Adams, an MIT-educated physicist and former staff member at the Lawrence Livermore National Laboratory in California. He has designed an engine that he calls an “internal” rotary engine, rather like the kind of Wankel engine that has been around since the 1950s. Instead of pistons going up and down, the engine has a rotor that rotates around a crank shaft.

The rotary engine that Adams envisions looks diagrammatically very like a schematic of the rotatory engine that Mazda introduced to varying degrees of success in its cars in the 1970s.

It works like this: A small amount of gasified “nanofuel,” which contains nuclear material mixed with hydrogen, is ignited by a neutron source to set up a controlled fission reaction, creating heat and propelling the rotor forward and driving the crank shaft. The fuel can be derived from the transuranic parts of spent conventional nuclear fuel or can be created separately.

A company dedicated to energy innovation, Global Energy Research Associates (GERA), is working on design and raising money. The Department of Energy has held back.

Adams, 45, explains his engine this way, “Much like the way your car converts chemical energy into mechanical work, our engine converts nuclear energy directly and safely into useful mechanical work. This eliminates a lot of expensive reactor equipment and paves the way for low-cost nuclear power plants.”

He says his engine would produce 340 megawatts of electric power, if deployed in a combined-cycle configuration. The radioactive byproducts are only cesium and strontium with half-lives of about 30 years — a great improvement on the nuclear waste from conventional reactors. It would be a high-level waste burner as well as an energy source. Tests to prototype engine components are underway at the Idaho National Laboratory in Idaho Falls.

Keksijän sivustolta:

Nanofuel internal engine
http://www.gera.co/technology/papers.html
Lainaus
This paper presents an inventive nanofuel internal engine, whereby nuclear energy is released in the working fluid and directly converted into useful work, with the qualities of an economical advanced small modular gaseous pulsed thermal reactor.

Scientific feasibility is established by studying the behavior of nuclear fuels in configurations designed to support a fission chain reaction. Nanofuel is defined as nuclear fuel suitable for use in an internal engine, comprised of six essential ingredients, and can be created from clean fuel or from the transuranic elements found in light-water reactor spent nuclear fuel in a proliferation resistant manner. Three essential ingredients ensure the nanofuel is inherently stable, due to a negative temperature coefficient of reactivity. Reciprocating and Wankel (rotary) internal engine configurations, which operate in an Otto cycle, are adapted to support a fission chain reaction. Dynamic engine cores experience a decrease in criticality as the engine piston or rotor moves away from the top dead center position. In this inherent safety feature, the increase in engine core volume decreases the nanofuel density and increases the neutron leakage.

Technological feasibility is demonstrated by examining potential engineering limitations. The nanofuel internal engine can be operated in two modes: spark-ignition with an external neutron source such as a fusion neutron generator; and compression-ignition with an internal neutron source. The structural integrity can be maintained using standard internal-combustion engine design and operation practices. The fuel system can be operated in a closed thermodynamic cycle, which allows for complete fuel utilization, continuous refueling, and easy fission product extraction.

Nanofuel engine power plant configurations offer favorable economic, safety, and waste management attributes when compared to existing power generation technology. The initial (first-of-a-kind) overnight capital cost is approximately $400 per kilowatt-electric. Obvious safety features include an underground installation, autonomous operation, and an ultra-low nuclear material inventory.

Nikolas Ojala

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 062
  • Liked: 6119
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
    • Kirjoitelmia
Vs: Öljykriisi, talousrommaus ja energia-asiat (yhdistetty)
« Vastaus #579 : 28.01.2019, 23:17:49 »

Sanotaan että synteettiseksi polttoaineeksi voisi käydä myös pullotettu vety, ammoniakki tai hydratsiini, mutta nämä eivät ole käytännöllisyydessä mitattuna lähelläkään tavanomaisia hiilipohjaisia nestepolttoaineita.


Ammoniakki on tunnetusti myrkkyä mutta se on myös ilmaa kevyempää nostokaasua, joten mahdollisesti rikkoutuneesta säiliöstä vuotava ammoniakki nousee ylöspäin. Ammoniakin myrkyllisyys on ongelma lähinnä sisätiloissa.

Ammoniakki kelpaa myös moottoripolttoaineeksi.

Periaatteessa olisi mahdollista käyttää meriliikenteessä ja maantieliikenteessä polttoaineena ammoniakkia. Sen energiatiheys on lähes yhtä suuri kuin metanolilla.

• Lee, Dongeun et al: Development of new combustion strategy for internal combustion engine fueled by pure ammonia Seoul National University, Department of Mechanical Engineering, 2017-11-01.

• Brohi, Emtiaz Ali: Ammonia as fuel for internal combustion engines? Chalmers University of Technology, 2014.

• Zacharakis-Jutz, George et al: Characteristics of an SI Engine Using Direct Ammonia Injection Department of Mechanical Engineering, Iowa State University, 2013.
« Viimeksi muokattu: 22.02.2019, 00:23:21 kirjoittanut Nikolas Ojala »
Totuus ei ole vihapuhetta. Se on totuus.

Luettavaa:

Nikolas Ojala

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 062
  • Liked: 6119
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
    • Kirjoitelmia
Vs: Öljykriisi, talousrommaus ja energia-asiat (yhdistetty)
« Vastaus #580 : 11.02.2019, 19:25:14 »

Ammoniakki kelpaa myös moottoripolttoaineeksi.


Näyttää siltä, että laivateollisuus onkin päänavaaja tässä.

MAN Energy Solutions (entinen MAN Diesel & Turbo) arvioi että vuonna 2022 tulevat tuotantoon ammoniakkia polttavat kaksitahtiset laivadieselit.

Miksi MAN on tällaiseen ryhtynyt – ei varmaankaan huvin vuoksi.


Lainaus

For decades, the argument for ammonia as a fuel has been stymied by the chicken-and-egg dilemma. Without demand, there was no product; and without the product, demand was invisible. This is changing. With the International Maritime Organization’s Initial GHG Strategy calling for a 50% reduction in maritime emissions by 2050, there is tremendous demand for a viable carbon-free fuel. Soon, with a commercially available ammonia engine, that dilemma will be history.

• Brown, Trevor: MAN Energy Solutions: an ammonia engine for the maritime sector Ammonia Energy, 2019-01-24.

Erityisen mielenkiintoista tässä on se, että kun polttoaine on sekä hiiletön että hiilineutraali, sen alkuperä tuskin voi olla raakaöljyssä. Jos tämä laivateollisuuden päänavaus johtaa ammoniakin yleistymiseen liikennepolttoaineena myös muualla, se johtaa vähitellen öljyriippuvuuden vähenemiseen.

Edelleen tarvitaan primäärienergialähteitä, jotta ammoniakkia saadaan tuotettua edullisesti. Onneksi ydinvoima-ala ei ole lepäillyt toimettomana, vaan monenlaisia neljännen sukupolven reaktoreita on kehitteillä.

Myös kysyntää on. Olikin vain ajan kysymys, milloin se myönnetään.


Lainaus

Komissio arvioi marraskuussa pitkän aikavälin ilmastopolitiikkaa käsittelevässä tiedonannossaan, että vuoteen 2050 mennessä EU-alueen sähköntuotannon pitäisi jopa 2,5-kertaistua nykyisestä.

Lähes kaikki sähkö pitää pystyä tuottamaan päästöttömästi.

– Pitkällä tähtäimellä EU-maiden sähköntuotanto koostuu kahdesta osatekijästä: uusiutuvista energialähteistä ja ydinvoimasta, sanoi komission energiaosaston ylimpiin johtajiin lukeutuva Massimo Garribba Ylelle Helsingin-vierailullaan.

Garribba vastaa komissiossa ydinvoimasta, ydinturvallisuudesta sekä Iter-fuusiovoimaprojektista.

Komissio nostaa siis ydinvoiman takaisin EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan keskustelujen keskiöön.

Käänne on tapahtunut.


• Koistinen, Antti: Ydinvoima tekee paluuta EU:ssa – Komission energiajohtaja Ylelle: Ilmastopäästöjen nollaaminen vaatisi kymmeniä uusia laitoksia Yle Uutiset, 2019-02-10.

Aika harva monikansallinen organisaatio on niin kädetön tai paha, etteikö saisi joskus joitain hyviäkin päätöksiä aikaan, ja Euroopan unioni taitaa olla tässä mielessä kelvollinen esimerkki.

Seuraa huumoria:

Lainaus

Kun sähkö- ja koko energiamarkkina sopeutuu uusiutuvan tuotantoon ja muihin teknologian muutoksiin kuten sähköautoihin, yksi ydinvoiman ongelma on sen joustamattomuus sähköntuotannon vaihdellessa nopeasti säiden mukaan. Yksi ongelma on sähköverkon taajuuden ylläpito.

• Laatikainen, Tuula: "Ydinvoima ei ole uudistunut 25 vuoteen, nyt se on yksinkertaisesti liian kallista" - jotain toivoa kuitenkin kehitteillä Tekniikka & Talous, 2019-02-05.
« Viimeksi muokattu: 22.02.2019, 00:22:44 kirjoittanut Nikolas Ojala »
Totuus ei ole vihapuhetta. Se on totuus.

Luettavaa:

HDRisto

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 818
  • Liked: 1942
Vs: Öljykriisi, talousrommaus ja energia-asiat (yhdistetty)
« Vastaus #581 : 11.02.2019, 23:25:07 »
Kyllä siinä viheriällä porukalla on pohtimista kun hiilestä eroon pääseminen tuottaakin lisää ydinvoimaloita. ;D
Ammoniakki polttoaineena?. Mikäs siinä, haponkestävälle teräkselle tulee suuret markkinat.
"Pikkasen" se on myrkyllistä ja vaarallista, mutta kunhan eivät räppäkäpälät sohlaa niin ei tarvitse turvallisuusmääräyksiä enempää kiristää. Maaliikenteeseen* ammoniakkia en usko tulevan, laivat sen sijaan hyvinkin mahdollista.

*Tai onhan sitä jo sielläkin, AdBlue..

Nikolas Ojala

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 062
  • Liked: 6119
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
    • Kirjoitelmia
Vs: Öljykriisi, talousrommaus ja energia-asiat (yhdistetty)
« Vastaus #582 : 13.02.2019, 17:49:51 »
Ammoniakin tuottamiseen kuluu tietenkin energiaa ja nykyään tuotanto taitaa olla hyvinkin maakaasusta riippuvaista. Tuotannon hyötysuhteessakin on toivomisen varaa. Uusia tuotantomenetelmiä on kehitteillä.
« Viimeksi muokattu: 22.02.2019, 00:21:37 kirjoittanut Nikolas Ojala »
Totuus ei ole vihapuhetta. Se on totuus.

Luettavaa:

Nikolas Ojala

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 062
  • Liked: 6119
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
    • Kirjoitelmia
Vs: Öljykriisi, talousrommaus ja energia-asiat (yhdistetty)
« Vastaus #583 : 13.02.2019, 20:06:20 »
Mieluummin kuin ammoniakin, näkisin metanolin ja dimetyylieetterin yleistyvän perusliikennepolttoaineina (pintaliikenteessä), mutta näissä on hiili mukana. Lentoliikenne puolestaan on vielä pitkään täysin riippuvainen hiilivetypolttoaineista.

Kiinnostus erilaisiin power-to-X -teknologioihin on virinnyt ilmeisesti pääasiassa kahdesta syystä: Halusta vähentää ns. kasvihuonekaasujen –pääasiassa siis hiilidioksidin– päästöjä, ja pyrkimyksestä päästä irti riippuvuudesta vähitellen ehtyviin fossiilisiin raaka-aineisiin. Omasta näkökulmastani Suomelle jälkimmäinen on tärkeämpi, ja varsinkin länsimaille öljyriippuvuudesta irti pääseminen olisi erinomaista.

Professori Jero Aholalla on visio:

Lainaus

Liikenne kannattaa Aholan mielestä sähköistää niin pitkälle kuin mahdollista, mutta synteettisiä polttoaineita tarvitaan myös liikenteessä. Esimerkiksi pitkän matkan liikenne merillä, ilmassa ja maissa ei onnistu akkujen avulla.

”Power-to-x:ää voitaisiin soveltaa jo teollisessa mittakaavassa. Laitteiden hinta on enää kysymysmerkki. Vedyn tuotantolaitteiden ja synteesin hinnat tulevat alas, kun syntyy markkina. Markkina synnyttää liiketoiminnan”, Ahola sanoo.

Tuotannon vaatimat elektrolyysit ja synteesit tunnetaan jo hyvin. Eniten tutkimusta vielä vaatisi se, miten hiilidioksidi otetaan ilmasta ja merivedestä riittävän halvalla. Merivedessä on satakertainen määrä hiiltä ilmaan verrattuna samassa tilavuudessa.


• Laatikainen, Tuula: Loppu fossiilisten polttoaineitten kaivamiselle - Lappeenrannassa tehdään raaka-aineita ilmasta Tekniikka & Talous, 2019-02-12.

Jaan tämän Aholan vision täysin. Avainsanat ovat tässä: "niin pitkälle kuin mahdollista". Mikä kulloinkin on mahdollista ja käytännöllistä, muuttuu kaiken aikaa.

Halvan vedyn tuotanto on avain koko tuon power-to-X -teknologian menestykseen. Toinen mitä ilmiselvästi kaivataan, on halpa hiilidioksidi tai hiili, vieläpä siten, ettei kyseinen hiili olisi peräisin fossiilisista raaka-aineista.

Neljännen sukupolven korkean lämpötilan reaktorit ja kaksoisfluidireaktorit voivat kaupallistuessaan laskea synteettisen vedyn hinnan niin alas että tavoitellut synteettiset polttoaineet voivat menestyksellisesti käydä reilua hintakilpailua fossiilisten polttoaineiden kanssa. Tämä johtuu osittain siitä, että riittävän korkeassa lämpötilassa veden hajottaminen vedyksi ja hapeksi onnistuu erittäin korkealla hyötysuhteella, sekä siitä, että hyötöreaktoreissa voidaan hyödyntää rikastamatonta luonnonuraania ja toriumia.

Hiili on otettava biomassasta tai merivedestä. Jos hiilidioksidi saataisiin merivedestä riittävässä määrin jonkin muun prosessin sivutuotteena, myös sivutuotteen hinta painuisi alemmaksi, verrattuna siihen, että merivedestä erotettaisiin yksinomaan hiilidioksidia. Meriveteen liuenneet jalokaasut kannattaa ottaa talteen, ja niille on markkinat. Samoin erotusprosessista saatava vesihöyry voidaan hyödyntää tislatun veden lähteenä, ja puhdasta vettä puolestaan voidaan hyödyntää raaka-aineena vedyn tuotannossa. Jos merivedestä erotetun hiilidioksidin hinta saadaan painumaan riittävän alas, kivihiilen poltosta peräisin olevaan hiilidioksidiin ei edes tarvitse koskea. Toisaalta: Jos hiiltä edelleen poltetaan voimalaitoksissa ja siitä saatava hiilidioksidi on markkinoiden halvinta, se kannattaa hyödyntää. Markkinat toimivat niin.
« Viimeksi muokattu: 22.02.2019, 00:21:02 kirjoittanut Nikolas Ojala »
Totuus ei ole vihapuhetta. Se on totuus.

Luettavaa:

Tagit: