HOMMAN KESKUSTELU > Mylly

Öljykriisi, talousrommaus ja energia-asiat (yhdistetty)

<< < (178/184) > >>

Ajattelija2008:

--- Lainaus ---In 2022, we expect that growth in production from OPEC+, U.S. tight oil, and other non-OPEC countries will outpace slowing growth in global oil consumption and contribute to Brent prices declining from current levels to an annual average of $72/b.

--- Lainaus päättyy ---
https://www.eia.gov/outlooks/steo/report/global_oil.php
USA:n EIA ennustaa öljyn hinnan laskua nykyisestä $85 / barreli. Yleensä nämä ennusteet menevät pieleen.

Kulutuksen he ennustavat palaavan normaaliksi 2022. Toisesta kuvasta näkyy, että käyttämätöntä tuotantokapasiteettia on todella paljon. Öljyn korkea hinta johtuu jälleen kerran kartellista OPEC & Venäjä. Sähköautojen tärkein etu on se, että pääsemme eroon OPEC:in tekemästä kiristyksestä. Tosin EU:ssa Saksa on huolehtinut siitä, että rahat sähköstä virtaavat Venäjälle huippukalliin maakaasun ansiosta.

parpoltos:
Fossiilisia polttoaineita riittää nykyiselläkin kulutustasolla sadoiksi vuosiksi eteenpäin, vaikkakin jossain vaiheessa jouduttaisiin polttonesteet valmistamaan kivihiilestä. Aurinko- ja tuulienergian hinta kuitenkin jatkaa laskuaan ja on jo nyt varsin edullista. Suurin haaste on energian varastointi siten, että sitä saadaan ulos sähkön muodossa silloin kun ei tuule eikä aurinko paista tarpeeksi. Lämmitysenergian varastointiin toimivia ratkaisuja jo löytyy rivitalojen kokoluokasta ylöspäin. Helpoimmin tuo onnistuu kaukolämpöverkkojen alueilla.

Akkujen ongelmana sähkön varastoinnissa on ennen kaikkea akkuun itseensä liittyvät kustannukset: joko akku itsessään on kallis tai mikäli akku on halpa, niin sen huolto tulee kalliiksi. Tällä hetkellä pelkkä sähkön varastointi akkuun maksaa enemmän kuin mitä itse sähkö maksaa, mutta akkujen hinnat jatkavat yhä laskuaan, joten on vain ajan kysymys, kun päivällä tuotetun aurinkosähkön varastointi illan ja yön tarpeisiin on taloudellisesti kannattavaa.

Teollisuuden puolella käytetään paljon höyryä, joten tulevaisuudessa lämpöä tullaan varastoimaan edullisen sähkön aikaan suuriin hiekka- tai kalliovaraajiin (tekniikkaa kehitetään mm. Tampereella), joista lämpöä höyryn kehittämiseen saadaan pidemmänkin kalliin sähköjakson ajan. Toki monia muitakin kehityslinjoja on menossa (veden pumppaaminen patoaltaisiin, polttoaineiden valmistaminen hiilidioksidista, vety monin eri tavoin, vauhtipyörät ja magneettikentät (SMES) muutaman mainitakseni).

Sähkön ajottainen pula on kuitenkin hyvin todennäköinen ongelma lähitulevaisuudessa kun sähkön tuotantokapasiteettia supistetaan hiilidioksipäästöjen vähentämisen nimissä eikä tuulettomaan ja pimeään aikaan toimivaa tuotantokapasiteettia rakennetta riittävästi tilalle. Käytännössä fossiilisten polttolaitosten sulkemissuunnitelmien toteuttamisista tullaan lipsumaan sähköntuotanto- ja jakelujärjestelmän (=talouden) romahduksen estämiseksi kunnes tarvittavat kehitystoimet ja investoinnit on saatu tehtyä.

Roope:

--- Lainaus käyttäjältä: Golimar - 03.11.2021, 22:11:36 ---
--- Lainaus käyttäjältä: Ilta-Sanomat ---Ranska, Suomi ja muut EU:n ydinvoimamaat vaativat ydinvoiman luokittelemista vihreäksi, sillä ydinsähköä syntyy ilman vähäisiäkään tuotannon aikaisia hiilidioksidipäästöjä.

Saksa ja muut maakaasumaat vaativat yhtä vihreää leimaa maakaasulle, sillä sen polttamisesta syntyy selvästi vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin hiilen tai öljyn polttamisesta.
--- Lainaus päättyy ---

--- Lainaus päättyy ---

Euroopan vihreiden argumentti ydinvoiman vihreän EU-luokittelun vastustamiseksi on ollut, että ydinvoima ei päästöttömyydestään huolimatta ole uusiutuvaa energiaa. Entäs maakaasu, jota Saksan ydinvoimavihamieliset vihreät haluavat lisää?

Hämeenlinnan Oraakkeli:
Kiina ilmeisesti rakennellut ensimmäisen torium kiertoon perustuvan voimalansa.

artti:
Pahoittelen suurta tekstiseinää

Yksittäiset poliitikot sabotoivat energiantuotantoa motiiveilla, jotka on tutkittava, siksi järjestöjen olisi harkittava pitäisikö järjestöjen haastaa oikeuteen yksittäiset poliitikot, jotka käyttivät suurinta valtaa energiantuotannon edellytysten heikentämisessä

Suomessa Keskustapuolue yritti sabotoida Suomen sähköntuotantoa jarruttamalla Olkiluoto 3 fissioreaktorin rakentamisen käynnistämistä. Keskustapuolue pyrki edistämään maakaasun- ja sähkön tuontia Venäjältä. Lisäksi Suomen politiikka yritti ajaa armeijaa alas ja lisäksi Suomen politiikka yritti harjoittaa villiä väestönvaihtopolitiikkaa

Ruotsin Keskustapuolue sabotoi Ruotsin sähköntuotantoa pyrkimällä ajamaan fissioreaktorit alas. Lisäksi Ruotsin politiikka ajoi armeijan alas ja lisäksi Ruotsi harjoitti villiä väestönvaihtopolitiikkaa

Saksassa vihervasemmisto ja kristillisdemokraatit sabotoivat Saksan sähköntuotantoa sulkemalla fissioreaktorit, joka oli ilmiselvää pyrkimystä tuhota Saksan teollisuuden sähkövarmuus. Lisäksi Saksan politiikka ajoi armeijan alas ja lisäksi Saksan politiikka harjoittaa villiä väestönvaihtopolitiikkaa

Kysymys on, että milloin heitämme sabotöörit vankilaan

Saksassa vihervasemmiston yksittäiset poliitikot sabotoivat Saksan sähköntuotantoa sulkemalla fissioreaktorit tiettävästi 2022, joka on saanut Saksan teollisuuden tuohduksiin, ja arvatenkin myös muutkin saksalaiset, kun fissioreaktoreiden sulkemisen seuraukset alkavat konkretisoitua hintatasossa ja sähkökatkoina. Saksan politiikka yrittääkin epätoivoisesti ostaa sähköä naapurivaltioilta välttääkseen sähköpulaa aiheuttavan energiapolitiikkansa poliittiset seuraukset. Uskon, että pidemmällä aikajänteellä Saksan vihervasemmiston kannatus romahtaa. Saksan vihervasemmisto vastustaa fissioreaktoreita ja tukee fossiilisia polttoaineita. Saksa tuottaa sähköä Saksassa luohitulla ruskohiilellä ja lisäksi Saksa tuo Venäjältä maakaasua. Puheiden tasolla Saksan vihervasemmisto toki torjuu hiilidioksidipäästöjä vaikka käytännössä Saksan vihervasemmisto on tehnyt kaikkensa räjäyttääkseen Saksan hiilidioksidipäästöt huippuunsa

Ruotsin valtavirtapolitiikka ja Suomen valtavirtapolitiikka ja Saksan valtavirtapolitiikka edistää kansallismielisten maahanmuuttokriittisten puolueiden nousua näissä kolmessa valtiossa, jonka kerron siksi, että tietty politiikka edistää tietenkin vastavoimien nousua

World Nuclear Associationin sivun saa suomeksi ---> avaamalla sivu Google Chrome selaimessa ---> klikkaa ruutua hiiren kakkosella ---> valitse käännä kielelle suomi

World Nuclear Associationin tehtävänä on edistää ydinenergian laajempaa ymmärrystä keskeisten kansainvälisten vaikuttajien keskuudessa tuottamalla arvovaltaista tietoa, kehittämällä yhteisiä alan kantoja ja osallistumalla energiakeskusteluun

https://www.world-nuclear.org/information-library/country-profiles.aspx


--- Lainaus ---Suomessa on neljä ydinreaktoria, jotka tuottavat noin 30 % sähköstä.
Viides reaktori on rakenteilla ja toinen on suunniteltu nostamaan ydinvoimaosuuden noin 60 prosenttiin ja korvaamaan hiilen.
Radioaktiivisen jätteen loppusijoitusjärjestelyt ovat pitkällä.

Suurin osa fossiilisista polttoaineista tuodaan maahan. Hiiltä tuodaan Venäjältä ja Puolasta; kaikki kulutettu kaasu tulee Venäjältä. Kaiken kaikkiaan maa tuo lähes puolet kuluttamastaan ​​energiasta, josta suurin osa tulee Venäjältä.

TVO:n marraskuussa 2000 tekemän hakemuksen jälkeen eduskunta hyväksyi toukokuussa 2002 äänin 107-92 viidennen ydinvoimalaitoksen rakentamisen, joka on käytössä noin 2009. Äänestystä pidettiin erittäin tärkeänä, koska se oli ensimmäinen tällainen päätös rakentaa uusi ydinvoimayksikkö Länsi-Eurooppaan yli vuosikymmenen ajaksi. Vastaava ehdotus hylättiin vuonna 1993, mutta poliittinen ilmapiiri kaikkialla Euroopassa oli sittemmin muuttunut paljon suotuisammaksi ydinenergialle.TVO:n uuden reaktorin hakemus perustui ensisijaisesti taloudellisiin kriteereihin (alhaisin kWh-kustannus, alhaisin herkkyys polttoaineen hinnankorotuksille) mutta huomioi huomattavat energiavarmuuden ja päästöjen säästöedut.

Hallituksen tuki ehdotukselle perustui pääosin ilmastopolitiikkaan, kun taas sen vastustajat kannattivat maakaasun käytön massiivista lisäämistä (Venäjältä) sähköntuotannossa.

Olkiluoto 4TVO:n vuoden 2008 periaatepäätöshakemus 1000-1800 MWe PWR- tai BWR-yksikön rakentamisesta Olkiluoto 4:ksi hyväksyttiin toukokuussa 2010. TVO harkitsi toisen EPR:n (noin 1650 MWe) rakentamista, mutta harkitsi myös Toshiban versiota. ABWR (noin 1650 MWe), GE Hitachin ESBWR (noin 1650 MWe), Mitsubishin EU-APWR (noin 1650 MWe) ja hieman pienempi korealainen APR-1400 (noin 1450 MWe) – kaikki näistä nettotehoista 3 . Maaliskuussa 2012 TVO pyysi virallisesti tarjouksia ja sai viisi tammikuussa 2013.TVO odotti alun perin yksikön olevan käytössä noin vuonna 2020, mutta vuonna 2014 se haki hallituksen hyväksynnän jatkamista viidellä vuodella Olkiluoto 3:n viivästymisen vuoksi. Sen jälkeen sen olisi jätettävä rakentamislupahakemus vuoden 2020 puoliväliin mennessä. . Pidennystä ei kuitenkaan myönnetty, ja yhtiöllä oli kesäkuuhun 2015 asti aikaa hakea rakentamislupaa tekniikasta päätettyään ja suunnittelusuunnitelmien laatimisen jälkeen. TVO päätti olla jatkamatta, koska "Olkiluoto 3 -laitosyksikön käynnistyksen viivästyminen … [estää] rakentamislupahakemuksen kannalta tarpeellisten merkittävien Olkiluoto 4:ään liittyvien päätösten tekemisen nykyisen päätöksen voimassaoloaikana. -periaate." "Olkiluoto 4 on meille tärkeä ja siksi olemme valmiita hakemaan uutta periaatepäätöstä."

Hallituksen hyväksynnät

Eduskunta hyväksyi kahden päivän kiihkeän keskustelun jälkeen heinäkuussa 2010 TVO Olkiluoto 4 -reaktorin rakentamisen äänin 120 puolesta ja Fennovoiman yhden reaktorin rakentamisen äänin 121-71.

https://www.world-nuclear.org/information-library/country-profiles/countries-a-f/finland.aspx

--- Lainaus päättyy ---


--- Lainaus ---Ruotsin ydinvoimareaktorit tuottavat noin 40 prosenttia sen sähköstä.
Vuonna 1980 hallitus päätti luopua ydinvoimasta. Kesäkuussa 2010 parlamentti äänesti tämän politiikan kumoamisen puolesta.
Vuonna 2015 tehtiin päätökset sulkea neljä vanhempaa reaktoria vuoteen 2020 mennessä, jolloin nettoteho on 2,7 GWe.

Ensimmäinen huomioitava seikka on, että vuoden 1980 kansanäänestyksessä ei esitetty mitään vaihtoehtoa Ruotsin ydinvoimaohjelman jatkamiselle, vain erilaisia ​​tapoja sen sulkemiseksi.

Hallitus asetti vuonna 1994 pääosin taustapoliitikoista koostuvan energiatoimikunnan, joka raportoi vuoden 1995 lopussa, että ydinvoiman täydellinen luopuminen vuoteen 2010 mennessä olisi taloudellisesti ja ympäristön kannalta mahdotonta. Se kuitenkin sanoi, että yksi yksikkö saatetaan sulkea vuoteen 1998 mennessä.

1970-luvulla Ruotsin keskustapuolue aloitti ydinvoiman vastaisen keskustelun, joka huipentui vuoden 1980 kansanäänestykseen, jossa pohdittiin kolme vaihtoehtoa ydinenergian asteittaiseksi lopettamiseksi. Siitä lähtien Keskusta on linjannut kolmen sosialistisen puolueen ydinvoima-asioissa, mutta kolme ei-sosialistista puoluetta muissa asioissa. Sitten vuoden 2005 alussa ja nousevien sähkönhintojen taustalla Keskustan johto osoitti tämän aikaisemman ydinvoiman vastaisen kannan oleellisen käänteen sanoen, että ilmastonmuutos on asetettava ydinvoiman käytöstä poistamisen edelle. Puolue luopui sosialististen puolueiden linjauksesta energiapolitiikassa ja liittyi täysin kolmeen ydinvoimaa kannattavaan puolueeseen, jotta ydinvoima voisi edelleen toimittaa suurimman osan maan sähköstä.

https://www.world-nuclear.org/information-library/country-profiles/countries-o-s/sweden.aspx

--- Lainaus päättyy ---


--- Lainaus ---Saksa sai maaliskuuhun 2011 asti neljänneksen sähköstään ydinvoimalla 17 reaktorin avulla. Luku on nyt noin 10 % kuudesta reaktorista, kun taas 35-40 % sähköstä tulee hiilellä, suurin osa ruskohiilestä.
Vuoden 1998 liittovaltiovaalien jälkeen muodostetun koalitiohallituksen politiikkaan kuului ydinenergian asteittainen luopuminen. Uuden hallituksen vuonna 2009 myötä asteittainen lopettaminen peruttiin, mutta otettiin sitten uudelleen käyttöön vuonna 2011, jolloin kahdeksan reaktoria suljettiin välittömästi.
Saksan yleinen mielipide vastustaa edelleen laajalti ydinvoimaa, eikä uusien ydinvoimaloiden rakentamista tueta käytännössä lainkaan.
Saksan sähkön tukkuhinnat ovat Euroopan alhaisimmat ja vähittäismyyntihinnat korkeimmat energiapolitiikasta johtuen. Verot ja lisämaksut muodostavat yli puolet kotimaan sähkön hinnasta.

Vienti suuntautui pääasiassa Itävaltaan, Alankomaihin, Puolaan ja Tšekkiin, nettotuonti Ranskasta. Saksa on yksi suurimmista kaasun, hiilen ja öljyn tuojista maailmanlaajuisesti, ja sillä on vain vähän kotimaisia ​​luonnonvaroja ruskohiilen ja uusiutuvien energialähteiden lisäksi (katso myöhempi osa). Hiilen valtaosa tekee maasta Euroopan suurimman hiilidioksidipäästöjä.

Kun Saksan suhtautuminen ydinenergiaan muuttui kaksijakoiseksi, otettiin käyttöön politiikkaa uusiutuvien energialähteiden, erityisesti aurinko- ja tuulivoiman, edistämiseksi, vaikka Saksa ei olekaan maantieteellisesti hyvässä asemassa kumpaankaan verrattuna.

Toukokuussa 2011 Reaktor-Sicherheitskommission (RSK, Reactor Safety Commission) raportoi, että kaikki saksalaiset reaktorit olivat periaatteessa terveitä ja turvallisia. Se oli tarkastanut kaikki 17 reaktoria ja arvioinut niiden kestävyyttä laitoksia vaikuttavien luonnonilmiöiden, asemien sähkökatkojen ja jäähdytysjärjestelmän vikojen, varo- ja hätätoimenpiteiden sekä laitokseen vaikuttavien ihmisen aiheuttamien tapahtumien, kuten lento-onnettomuuksien, suhteen.Tästä turvallisuustakuusta huolimatta hallitus päätti kuitenkin 30. toukokuuta 2011 ydinvoiman vastaisten liittovaltioiden lisääntyneen painostuksen jälkeen elvyttää edellisen hallituksen asteittaisen käytöstäpoistosuunnitelman ja sulkea kaikki reaktorit vuoteen 2022 mennessä, mutta polttoaineveroa lakkauttamatta. uusi polttoaineveron kompromissi. Bundestag hyväksyi toimenpiteet äänin 513-79 kesäkuun lopussa, ja Bundesratin äänestys 8. heinäkuuta vahvisti tämän. Molemmat parlamenttihuoneet hyväksyivät uusien hiili- ja kaasuvoimaloiden rakentamisen, vaikka väittivät säilyttävänsä hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteensa sekä laajentavansa tuulivoimaa. Tämä ydinvoiman korvaaminen fossiilisten polttoaineiden lisäkapasiteetilla ja voimakkaasti tuetun uusiutuvan energian valtavan laajentaminen tunnetaan nimellä Energiewende . Tämä on kuvattu yksityiskohtaisesti kohdassa akumppanin tietosivu.

Tämän seurauksena kahdeksan vanhinta reaktoria suljettiin ja loput yhdeksän (silloin toiminnassa olevaa) sulkeutuvat vuoden 2022 loppuun mennessä. Ranskan, Puolan ja Venäjän (Kaliningrad) odotetaan lisäävän sähkön vientiä Saksaan, pääasiassa ydinvoimaloista, ja Venäjälle. alkoi viedä huomattavasti enemmän kaasua.

Saksan päätös sulkea ydinvoimaloita keinot, back-up sen massiivisia investointeja ajoittaista uudessa uusiutuvia energianlähteitä täytyy olla hiilestä ja kaasu, joka arvioidaan syntyvän ylimääräisen 300 miljoonaa tonnia CO 2 vuoteen 2020. Nämä päästöt lähes kumoavat 335 Mt:n säästö koko Euroopan unionissa, joka oli tarkoitus saada aikaan Euroopan komission vuoden 2011 energiatehokkuusdirektiivillä. Mutta Energiewende lukitsee Saksan pitkällä aikavälillä riippuvaiseksi ruskohiilestä ja mustasta hiilestä lähetettävän kapasiteetin osalta, mikä on vastoin tätä politiikkaa ja sen edeltäjiä ohjaavan yleisen mielipiteen pääasiallista näkökohtaa.

Finadvicen raportissa heinäkuussa 2014 sanottiin, että saksalaiselta Energiewendeltä saadut opetukset sisälsivät:
Päättäjät aliarvioivat uusiutuvien tukien kustannukset ja niiden aiheuttaman paineen kansantalouksille.
Vähittäishinnat monille sähkön kuluttajille nousivat merkittävästi, yli kaksinkertaistuivat vuodesta 2000 vuoteen 2013.
Uusiutuvan energian nopea kasvu alensi tukkuhintoja Saksassa, millä oli kielteisiä vaikutuksia markkinoihin ja yrityksiin.
Tukkuhinnoittelumalli muuttui uusiutuvan energian suuren levinneisyyden seurauksena, nyt reagoiden säähän.
Fossiilisten ja ydinvoimaloiden toimintajärjestelmiin kohdistuu rasituksia, koska ne toimivat nyt vähemmän vakaissa olosuhteissa.
Uusiutuvan kapasiteetin laajamittainen käyttöönotto ei merkitse merkittävää lämpökapasiteetin siirtymistä.
Tarvitaan mittavia investointeja verkkoon.
Ylianteliat ja kestämättömät tukiohjelmat johtivat uusiutuvan energian tukijärjestelmien lukuisiin uudelleensuunnitteluun, mikä lisäsi sääntelyn epävarmuutta ja taloudellisia riskejä kaikille uusiutuvan energian alan sidosryhmille.

Alhainen EU: n päästökauppajärjestelmän hiilidioksidin hinta, kivihiili on kannattavampaa kuin kaasua, ja on olemassa kannustin käyttää ruskohiilen huolimatta suuremmat CO 2 -päästöjä.

Kesäkuussa 2020 maa avasi 1100 MW:n hiilivoimalaitoksen, DatteIn 4:n. Se oli kesäkuussa 2020 yksi 84:stä sähköä tuottavasta hiilivoimalaitoksesta Saksassa. Saksassa louhittiin 178 miljoonaa tonnia ruskohiiltä vuonna 2014, joten maan kokonaissiirto yhdessä vuodessa oli 14 kertaa Suezin kanavan rakentamiseen verrattava maansiirto.

https://www.world-nuclear.org/information-library/country-profiles/countries-g-n/germany.aspx

--- Lainaus päättyy ---

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu

Siirry pois tekstitilasta