Maailman energiajärjestö IEA esittää eurooppalaisille ukrainalaisten auttamisen nimissä huonelämpötilojen laskemista. Työpaikkojen lämpötiloja voitaisiin rajoittaa erillisillä määräyksillä.
Esittää samalla eurooppalaisten iloksi ja maksettavaksi myös uusia veroja ja investointeja, toki EU:n ilmastopoliittiset tavoitteet priorisoiden.
Näitähän riittää:
Sodan takia jokaisen kannattaa vähentää energian kulutusta, arvioivat Sitra ja energiajärjestö – tutkijan mukaan käsillä on kauan odotettu käänne
Venäjän hyökkäyssodan seurauksena edessä voi olla mittava energiakriisi. Kansainvälinen energiajärjestö IEA suosittelee vähentämään öljyn kulutusta kymmenellä eri keinolla. Myös Sitra kehottaa suomalaisia säästämään energiaa.
Yle 22.3.2022
Etätöitä, nopeusrajoitusten laskemista ja autottomia sunnuntaita kaupungeissa.
Tällaisia asioita kansainvälinen energiajärjestö IEA suosittelee rikkaiden maiden päättäjille ja tavallisille ihmisille. IEA:n mukaan edessä on todennäköisesti maailmanlaajuinen energiakriisi, joka on seurausta Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.
IEA ei ole ainoa taho, joka suosittelee ihmisiä vähentämään energian kulutustaan sotatilanteen takia.
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra julkaisi tänään tiiviin selvityksen, jossa arvioidaan aiempien energiakriisien oppeja. Yksi näistä on energian säästäminen ja panostaminen energiatehokkuuteen.
Sitran mukaan vapaaehtoisuuteen perustuvia säästötoimia kannattaa edistää jo nyt, jotta vakavan energiakriisin seurauksilta voidaan välttyä.
– Vapaaehtoisia toimia kannattaisi tehdä jo ihan rahan säästämiseksi sekä ilmaston näkökulmasta, Sitran ilmasto-asiantuntija Tuuli Hietaniemi sanoo.
Suomalaisten vapaaehtoisilla säästötoimilla ei ole käytännössä mitään merkitystä ilmaston näkökulmasta eikä kyllä mahdollisen energiakriisinkään.
Sitran Hietaniemi ehdottaa, että energian säästämisestä valmisteltaisiin pahan päivän varalle kansalaiskampanja. Aiemmissa kriiseissä ihmisiä on kannustettu esimerkiksi laskemaan asuntojensa sisälämpötilaa ja välttämään ylimääräistä autoilua.
Suomalaiset ovat ennenkin säästäneet energiaa kriisin keskellä.
Joulukuussa 1973 julkaistiin laaja energiansäästöohjelman kansainvälisen öljykriisin takia. Autoille ja moottoripyörille asetettiin nopeusrajoitukseksi 80 kilometriä tunnissa, mainosvalot sammutettiin yöksi ja esimerkiksi moottoriteiden valaistus kiellettiin, Sitran selvityksessä kerrotaan.
Sitran selvityksessä ei kerrota, kuinka paljon vuoden 1973 kansalaiskampanja vaikutti kotitalouksien vapaaehtoiseen energiansäästöön. Luultavasti kampanjan merkitys oli lähinnä symbolinen ja vaikutus syyllistävä. Silloinen säästöohjelma ei muutenkaan saavuttanut tavoitettaan eli 10 prosentin energiansäästöä. Venäjän energian osuus Suomen kokonaiskulutuksesta on nyt noin neljäsosa, eikä sitä aiota korvata turpeella kuten vuonna 1973.
Hietaniemen mukaan onnistuneita esimerkkejä säästöohjelmista löytyy lähempääkin. Vuonna 2011 luonnonkatastrofi sulki Fukushiman ydinvoimalan ja lopulta muutkin Japanin ydinvoimalat. Tämän jälkeen energiaa paljon kuluttaville kaupallisille toimijoille määritettiin käyttökattoja ja kansalaisille suunnattiin säästökampanja.
– On esitetty arvio, että jopa puolet ydinsähköstä, mikä vuosien 2010 ja 2015 välillä menetettiin, pystyttiin korvaamaan energiaa säästämällä ja energiatehokkuuden avulla. Osa näistä toimenpiteistä vakiintui myös osaksi normaalia elämää. Japanin sähkönkulutus on edelleenkin matalammalla tasolla kuin ennen vuotta 2011, Hietaniemi sanoo.
Tätä tarinaa tullaan varmaan kuulemaan vielä toistekin.
Ensinnäkään japanilaisten kotitalouksien sähkönkulutus
ei laskenut siitäkään huolimatta, että ydinvoimaloiden alasajo nosti sähkön hintaa parillakymmenellä prosentilla.
Japanissa tilanne oli vakava, sillä siellä oli paikallisia sähkökatkoja, joiden pelättiin leviävän koko maahan. Energiaa säästyi muun muassa siksi, että led-valot yleistyivät juuri tuohon aikaan. Kotitalouksien vapaaehtoisia toimia merkittävämpiä olivatkin kaupallisille toimijoille asetetut
tiukat rajoitukset kuten sähkönkulutuksen 15-30 prosentin säästöpakko ja toimistojen viilentämisen 26-28 asteen alaraja. Tärkeämpää kuin kokonaiskulutuksen vähentäminen oli arki-iltapäivien kulutushuippujen madaltaminen, mikä johti muun muassa viikonlopputöiden lisääntymiseen.
Tarinan opetus on kuitenkin siinä, että tilanne oli ihan itse omalla tyhmyydellä aiheutettu, kun lähes kaikki Japanin ydinvoimalat ajettiin yhtäaikaisesti alas paniikissa ilman järjen häivää.
Ihmiskunnan suhdetta öljyyn ja muihin fossiilisiin polttoaineisiin tutkinut filosofi, dosentti Tere Vadén pitää keskustelua energian kulutuksen vähentämisestä tervetulleena.
Vadén työskentelee tutkijana Bios-tutkimusyksikössä.
– On erikoista, että ilmastonmuutos ei ole saanut aikaan näin merkittäviä ulostuloja energian säästämisestä, vaikka se olisi vähintään yhtä hyvä syy energian kulutuksen vähentämiseen kuin tämä kriisi.
Ilmastonmuutos on vielä huonompi syy paniikinomaiseen kulutuksen vähentämiseen kuin Ukrainan sota. Se taas on suurelta osin seurausta juuri Keski-Eurooppaan masinoidusta ydinvoimavastaisuudesta yhdistettynä ilmastonmuutoshysteriaan, jotka johtivat aivan liian suureen energiariippuvuuteen Venäjästä ja sen harhaiseen voimaintuntoon.
Vadén näkee, ettei energian kulutuksen laskemisesta ole haluttu puhua ilmastonmuutoksen torjunnassa. Sen sijaan on valittu positiivisempi viesti siitä, että kaiken voi korvata uusiutuvilla energiamuodoilla eikä tarvitse vähentää kulutusta, hän sanoo. Vadénista on kuitenkin aivan selvää, ettei energian käyttö voi jatkua ja kasvaa samalla tavalla kuin on tapahtunut vuosikymmeniä.
– Viimeiset 150 vuotta energian käyttö on kasvanut vuosi vuodelta ja se on opettanut ihmiset uskomaan, että tämä on se normaali.
Ei ihmisiä kiinnosta energian kulutus. Jos saman voi tehdä samaan hintaan vähemmällä energialla, niin miksikäs ei.
Sen sijaan kaiken kulutuksen vähentämiseen pakottaminen epärehellisesti ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä on jo toinen juttu. Siitä vaan yrittämään.
Nyt kun energian kulutuksen vähentämisestä aletaan puhua meneillään olevan sotatilan takia, voi ilmapiirin muutos palvella myös ilmastonmuutoksen hidastamista. Vadénin mukaan käsillä voi olla käänne ihmisten mielenmaisemassa.
– Tämä voi olla se hetki.
Vaaditaan tosiaan suunnilleen maailmansota, että päästään Elokapinan ja muiden ilmastoaktivistien vaatimiin päästövähennyksiin. Vapaaehtoisesti sellaisiin ei demokraattisessa prosessissa koskaan päästä. Kaikki maailman ihmiset kun eivät ole yhtä vietävissä ja alistuvia kuin suomalaiset.
