Öljykriisi, talousrommaus ja energia-asiat (yhdistetty)

[Miniluv]

Onko näillä ajallinen yhteys johonkin sellaiseen jota odotetaan tapahtuvaksi?

On. Ihmisten pitää pelätä, etteivät lähtisi kaduille, kun britit aloittavat sotilasseikkailun Ukrainassa.

[ikuturso]

Jos tulisi jotain yllättävää säätä tai muuta ikävänpuoleista tohinaa, pitää varautua etukäteen.

Every UK household told to store tinned food and bottled water for 'emergency'

• Battery or wind-up torch – torches are safer than candles.
  
  
• Portable power bank for charging your mobile phone.
  
  
• Battery or wind-up radio to get updates during a power cut – a car radio can be used, however in severe weather it might be safer to stay inside.
  
  
• Spare batteries for torches and radio and a backup battery for any medical equipment you rely on.
  

Lähde: https://www.manchestereveningnews.co.uk/news/cost-of-living/every-uk-household-told-store-29218320

En lainkaan moiti esitettyjä ohjeita. Mutta herää kysymys: Onko näillä ajallinen yhteys johonkin sellaiseen jota odotetaan tapahtuvaksi?

Akkuja, paristoja, varaparistoja ja powerbankkeja akkujen lataamiseen.

Missä aurinkopaneelit, aggregaatit?

Moitin ohjeita.

BTW, Kunnon setti akkutyökaluja tuovat mukanaan läjän akkuja, jotka loistavana powerbankkina.
Mulla on 18V Makita-akustoa 6x5,0Ah ja 1x2,0Ah. Löytyy Makitan lamppu ja radio ja vedenkeitin. Ja Makita akkuun USB adapteri tietotekniikkaa varten. Jos viitsisi tilata kiinankaupasta kiinanpaskaa, niin ostaisin invertterin, jolla saadaan Makitan akusta 150W (muistaakseni) 230V jännitettä. Mutta löytyy myös 2kW bensa-aggregaatti, jolla voi vaikka ladata noita Makitoja. Löytyy 1 kpl 2 akun laturi ja 2 kpl 1 akun laturia. Parissa tunnissa aggregaatilla tuo koko akkuarsenaali on tarvittaessa tyhjästäkin täynnä.

Muistaakseni ihan länsikaupoista saa Ryobin isoon (36V?) akkuun invertteriä verkkovirralle.

Ville Ranta voisi piirtää pilakuvan, jossa toinen olisi varautunut komerollisella AA-paristoja ja powerbankkeja ja yrittäisi veivata radioon sähköä samalla kuin yrittää nähdä veivattavalla lampulla. Toisella olisi pari jerrykannua ja aggregaatti.

-i-

[ikuturso]

Ja sitten varsinaiseen asiaan eli tuoreeseen juttuun:

Pelastaako vety Suomen? ”Olemme samassa tilanteessa kuin Norja löytäessään öljyä 70-luvulla”, hehkuttaa asiantuntija

Ai sättänä, en tiennytkään, että juuri Suomessa on ainutlaatuiset hyödynnettävät vetyvarannot. Missä voin rekisteröidä valtauksen?

-i-

[Golimar]

No niin, tuulivoimakoijarien lisäksi myös aurinkovoimahuijarit ovat liikkeellä. Mitähän ne IHQ aurinkovoimalat tuottavat silloin kun sähköä eniten tarvitaan?

X

Kaupalliset aurinkovoimalat tuottavat vasta prosentin murto-osan Suomessa kulutetusta sähköstä, mutta aurinkoenergian tuotanto on lisääntymässä kovaa vauhtia. Suomeen suunnitellaan kymmenittäin uusia aurinkovoimaloita.

Aurinkovoimalat kiinnostavat sekä kuntia että maanomistajia. Kunnat saavat voimaloista verotuloja ja maanomistajat maistaan perinteiseen viljelyyn verrattuna jopa moninkertaisen tuoton.

Jos kaikki tuotannossa, rakenteilla, luvituksessa ja suunnittelussa olevat aurinkovoimalat lasketaan yhteen, niiden tuotanto voisi olla jopa 16 prosenttia Suomen energiantarpeesta.

Silloin aurinkovoimalat peittäisivät Suomen maa-alasta vähintään 130 neliökilometriä eli hieman Riihimäen kaupunkia laajemman alueen.

X

Kaupunginjohtaja Larsson toteaa, että energiaverkko on peruslähde, mutta sen ympärillä pitää olla moni muukin asia kunnossa.

– Sen jälkeen kansainväliset sijoittajat saattavat olla kiinnostuneita Orimattilasta ja vastaavista paikoista.

Aurinkovoimaloissa näkymä pitää asettaa vuosien päähän, sanoo Larsson.

– Jos ja kun nämä kolme hanketta menevät maaliin ja tuotanto aikanaan alkaa, niin kyllä näillä on kaupungin talouteen tuntuva vaikutus.

https://yle.fi/a/74-20090433

[svobo]

^ No ainakin juuri nyt tuuli seisoo ja aurinkovoima tuottaa 11 kertaa enemmän sähköä kuin tuulivoima. Tuotanto-kulutus on Suomessa juuri nyt yhden gigawatin miinuksella.

[Nikolas]

Mitähän ne IHQ aurinkovoimalat tuottavat silloin kun sähköä eniten tarvitaan?

Keskitalvella ne tuottavat omistajilleen puhdasta iloa siitä tiedosta kuinka paljon sähkötehoa ne pukkaavat taas Juhannuksen aikoihin kun silloin Aurinko paistaa taas paneeleihin korkealta taivaalta. Ai ihanuutta. Tosin sähkön kysyntä ja hinta on niihin aikoihin aika matalalla, mutta ei kai se ilmastonmuutoksen vastustajan puhdasta sydäntä häiritse.

[Nikolas]

Ja sitten varsinaiseen asiaan eli tuoreeseen juttuun:

Pelastaako vety Suomen? ”Olemme samassa tilanteessa kuin Norja löytäessään öljyä 70-luvulla”, hehkuttaa asiantuntija

Ai sättänä, en tiennytkään, että juuri Suomessa on ainutlaatuiset hyödynnettävät vetyvarannot. Missä voin rekisteröidä valtauksen?

Todellakin jutun otsikko on harhaanjohtava. On aika huonoa rinnastaa mahdollinen tuleva vedyntuotanto Norjan öljyvaroihin, jotka miljoonia vuosia odottelivat onnekkaita norjalaisia öljyn etsijöitä.

Onhan Suomessa vedyn tuotannon kannalta jotain valmiiksi: On runsaasti tilaa, mihin rakentaa ydinvoimaloita. On runsaasti järviä ja muita sisävesistöjä, joista voi ottaa makeaa vettä vetyelektrolyysin tarpeisiin. Tosin Norjallakin on näitä kaikkia, mutta ei anneta sen nyt häiritä. Lisäksi, Suomella on runsaasti biomassaa, jota voi hyödyntää metanolin tuotannossa. Joo, niin taitaa olla Norjalla myös.

[Nikolas]

Lähde: https://yle.fi/a/74-20087954

Varsinkin jutun lopussa oli muutamia innostavia kohtia, kuten biopohjaisen hiilidioksidin saanti sellutehtaista, ja metanolin valmistus.

Lisää samasta aihepiiristä:

Hiilidioksiditalous on merkittävä mahdollisuus Suomen metsäsektorille ja kansantaloudelle

Lehdistötiedote 2024-06-12

Metsäteollisuuden arvonlisän nostamisesta on käyty aktiivista keskustelua vuosien ajan. Keskustelussa ei ole kuitenkaan huomioitu suurta hyödyntämätöntä raaka-ainevirtaa, bioperäistä hiilidioksidia. Luonnonvarakeskus (Luke) ja VTT arvioivat, että bioperäisen hiilidioksidin talteenotto, varastointi ja hyötykäyttö voisivat kasvattaa metsäsektorin kansantaloudelle tuottamaa arvonlisää merkittävästi.

Luke ja VTT arvioivat tuoreessa keskustelunavauksessaan ”Päästäjästä tuottajaksi – Hiilidioksiditaloudella arvonlisää Suomen metsäsektorille”, millaisia taloudellisia vaikutuksia metsäteollisuuden vuosittain tuottaman 20 miljoonan tonnin bioperäisen hiilidioksidin talteenotolla, hyötykäytöllä ja varastoinnilla voisi olla Suomelle vuoteen 2040 mennessä.

Metsäsektorin tuottama arvonlisä kansantalouteen jalostettua puukuutiometriä kohden on pienentynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä.

”Hiilidioksiditalous olisi yksi keino parantaa metsäsektorin resurssitehokkuutta ja kasvattaa sen tuottamaa arvonlisää lisäämättä hakkuumääriä”, sanoo Luken Biotalous ja ympäristö -yksikön johtaja Jani Lehto.

”Hiilidioksiditalouteen siirtyminen tarkoittaisi metsäteollisuuden tuottaman bioperäisen hiilidioksidin hyödyntämistä joko raaka-aineena jatkojalostukseen tai sen varastointia maaperään tai pysyviksi hiiltä sitoviksi tuotteiksi”, jatkaa VTT:n energia- ja vetytutkimusalueen johtaja Antti Arasto.

Neljä skenaariota kohti hiilidioksiditaloutta

Luke ja VTT tarkastelivat hiilidioksiditalouden vaikutuksia kansantalouden arvonlisään vuoteen 2040 mennessä neljässä eri skenaariossa, joissa hiilidioksidia hyödynnetään tuotteissa ja varastoidaan pysyvästi.

Bioperäisen hiilidioksidin hyötykäyttö ja jatkojalostus uusiutuvan vedyn kanssa tuotteiksi, kuten lentopolttoaineiksi, voisi skenaariotarkastelujen mukaan kasvattaa Suomen kansantalouden arvonlisää 2,6 miljardilla eurolla. Tuotannon voittomarginaalin kasvaessa arvonlisä voisi kasvaa peräti 8,6 miljardiin euroon.

Suomella on hyvät edellytykset nousta hiilidioksiditalouden suurvallaksi, koska metsäteollisuudesta olisi saatavilla paljon bioperäistä hiilidioksidia ja tulevaisuudessa Suomessa tuotettaneen myös yhä enemmän uusiutuvaa vetyä. Lisäksi EU-sääntely ohjaa vahvasti muun muassa bioperäisten ja bioperäisestä hiilidioksidista valmistettavien uusiutuvien polttoaineiden käyttöön liikenteessä ja teollisuudessa, mikä takaa tuotteiden kysynnän.

Bioperäistä hiilidioksidia varastoimalla voitaisiin skenaariotarkastelun perusteella puolestaan saada 1,5 miljardia euroa kansantalouden arvonlisää. Varastoinnista saatavan korvauksen noustessa arvonlisä voisi kasvaa jopa 3,6 miljardiin euroon.

Suomi tarvitsee kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja investointeja

Tällä hetkellä teknologiat hiilidioksidin talteenottoon, varastointiin ja jatkojalostukseen ovat vielä erittäin kalliita ja osin kehitysvaiheessa. Tulevien vuosien haasteena on saada niistä teknologisesti kypsiä ja taloudellisesti kannattavia. Kehitystyöhön tarvitaan sekä sääntelyn ohjaavaa vaikutusta että investointeja.

Lähivuosina kehittyvä EU- ja kansallinen sääntely määrittää vahvasti, kuinka kannattavaksi vaihtoehdoksi bioperäisen hiilidioksidin talteenotto, varastointi ja hyötykäyttö muodostuvat.

Luken ja VTT:n skenaariolaskelmien mukaan investointien tarve nousisi jopa 36 miljardiin euroon vuoteen 2040 mennessä.

Hiilidioksiditalous tarjoaa Luken ja VTT:n skenaariotarkastelun perusteella mahdollisuuksia kansantalouden arvonlisän kasvattamiseen, ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ja kiertotalouden edistämiseen. Näitä tavoitteita ajaa myös Petteri Orpon hallitusohjelma.

”Kysymys kuuluu, viemmekö Suomessa aktiivisesti hiilidioksiditaloutta eteenpäin vai jäämmekö passiivisesti seuraamaan sen kehittymistä. Olisi sääli, jos Suomesta kehittyisi vain vetytalouden raaka-ainelähde: tuottaisimme puhdasta sähköä, vihreää vetyä ja bioperäistä hiilidioksidia, mutta niiden jatkojalostus tuotteiksi tapahtuisi muualla”, toteaa Jani Lehto Lukesta.

”Jos onnistuisimme Suomessa kehittämään teknologioita ja palveluita globaalin murroksen tarpeeseen, niiden kansantaloudellinen arvonlisä ja globaali hiilikädenjälki olisivat todennäköisesti erittäin merkittävät”, tiivistää Antti Arasto VTT:ltä.

Lähde: https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/hiilidioksiditalous-merkittava-mahdollisuus-suomen-metsasektorille-ja

Mielenkiintoinen oivallus tämä ns. "hiilidioksiditalous". Mutta totta on että hiilidioksidi on tärkeä raaka-aine esimerkiksi metanolitaloudessa.

[Histon]

Ja sitten varsinaiseen asiaan eli tuoreeseen juttuun:

Pelastaako vety Suomen? ”Olemme samassa tilanteessa kuin Norja löytäessään öljyä 70-luvulla”, hehkuttaa asiantuntija

Ai sättänä, en tiennytkään, että juuri Suomessa on ainutlaatuiset hyödynnettävät vetyvarannot. Missä voin rekisteröidä valtauksen?

Todellakin jutun otsikko on harhaanjohtava. On aika huonoa rinnastaa mahdollinen tuleva vedyntuotanto Norjan öljyvaroihin, jotka miljoonia vuosia odottelivat onnekkaita norjalaisia öljyn etsijöitä.

Onhan Suomessa vedyn tuotannon kannalta jotain valmiiksi: On runsaasti tilaa, mihin rakentaa ydinvoimaloita. On runsaasti järviä ja muita sisävesistöjä, joista voi ottaa makeaa vettä vetyelektrolyysin tarpeisiin. Tosin Norjallakin on näitä kaikkia, mutta ei anneta sen nyt häiritä. Lisäksi, Suomella on runsaasti biomassaa, jota voi hyödyntää metanolin tuotannossa. Joo, niin taitaa olla Norjalla myös.

Toisin kuin Norjalta, voi kyllä jäädä EU Suomelta biomassat ja järvet hyödyntämättä. 10 miljoonaa hehtaaria on jäätävä pinta-ala!

https://yle.fi/a/74-20094519

EU:n ennallistamisasetuksen läpimeno on kallis, mutta luonnolle tärkeä päätös – tätä se tarkoittaa Suomelle

EU:n ennallistamisasetus tulee voimaan heinä-elokuussa. Se tuo mukanaan useita luonnon kannalta tärkeitä toimia.
[...]
Asetus koskee ihmisen toimien takia heikentyneitä direktiiviluontotyyppejä, joiden yhteenlaskettu pinta-ala Suomessa on reilut 10 miljoonaa hehtaaria. Tästä pinta-alasta 30 prosenttia pitää asetuksen mukaan ennallistaa vuoteen 2030 mennessä.
[...]

[Uuno Nuivanen]

Ennallistamisasetukseen tulisi kuulua myös väestörakenteen ennallistaminen samaan ajankohtaan.

[ikuturso]

Olin puoliunessa kuulevinani joissain uutisissa eilen, että Itävalta panee valtakunnanoikeuteen ministerin, joka äänesti ennallistamisasetuksen puolesta. Herra on syyllistynyt virka-aseman väärinkäyttöön ja saa lähteä. Samalla Itävalta aikoo vielä avata EU:ssa ko. paketin.

Veikkaanpa, että EU suurena demokratioiden keskinäisdemokratiana ei kuitenkaan asiaa enää avaa, vaan toteaa, että lahjottukin virkamies saa äänestää maansa tahtoa vastaan, jolloin päätös on pitävä. Mitäs äänestävät valtaan huijareita ja juksaajia. Stna.

-i-

[Roope]

Tankataanko autoihin kohta vedystä tehtyä bensaa? Sähköpolttoaineet halutaan huoltoasemille jo muutaman vuoden kuluttua

Vedystä valmistettujen polttoaineiden pitäisi lähivuosina muuttua todellisuudeksi huoltoasemilla, kun jakeluvelvoite laajenee.

Valmisteilla olevan lain mukaan vuonna 2028 puolitoista prosenttia kaikesta jaellusta liikennepolttoaineesta pitäisi olla vetypohjaisia, niin sanottuja sähköpolttoaineita.

Vuonna 2030 osuus nousee neljään prosenttiin. Vetypolttoaineiden velvoite tulee osaksi yleistä jakeluvelvoitetta.

[...]

Tankataanko huoltoasemilla siis neljän vuoden päästä siis vedystä valmistettua bensaa?

Vaikka velvoite kirjattaisiin pian lakiin, sen tiellä on monta muttaa.

Markkinaa ei vielä ole, sanoo St1:n vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen.

– Emme vielä tiedä, miten jakeluvelvoitetta tullaan täyttämään. Käytännön toteutukseen liittyy paljon epävarmuuksia, koska vetypolttoaineitahan ei tällä hetkellä ole ostettavissa mistään, toteaa Rankinen.

Vedystä voidaan valmistaa sekä kaasumaista että nestemäistä polttoainetta, joista jälkimmäinen voi tulla huoltoasemille esimerkiksi bensaan sekoitettuna. Hinta on kuitenkin vielä korkea.

[...]

Teollisuudelle suunnitteilla oleva sääntely kriittisen tärkeää, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Janne Peljo.

– Lainsäädännöllä luodaan kysyntää, mikä tuo toimijoille varmuutta siitä, että vetyyn kannattaa investoida.

Suomessa on vireillä yli kaksikymmentä vetytalouden hanketta. Peljon mukaan valtaosa niistä kaavailee ensi vaiheessa polttoaineen tuottamista raskaan liikenteen käyttöön.

Moni hankkeista on kuitenkin ollut vastatuulessa. Yksi syy on ollut juuri epävarmuus kysynnästä: kalliita sähköpolttoaineita ei kannata valmistaa ennen kuin tiedetään, että niille on ostajia.

Suomi on laajentamassa jakeluvelvoitetta kunnianhimoisemmin kuin taustalla oleva EU-direktiivi vaatii. Direktiivistä tuleva vetypolttoaineiden velvoitetaso on yksi prosentti vuonna 2030, mutta Suomi tähtää neljään.

Osa lakiehdotusta kommentoineista pitää tasoa liian kunnianhimoisena, mutta etenkin vetyhankkeita suunnittelevien tahojen mielestä se olisi voinut olla korkeampikin.

– Suhteessa siihen, paljonko vetyhankkeita on suunnitteilla, olisi prosentti kannustinvaikutuksen aikaansaamiseksi voinut olla korkeampikin, sanoo myös EK:n Peljo.

Yle 6.9.2024

[JoKaGO]

Suomi on laajentamassa jakeluvelvoitetta kunnianhimoisemmin kuin taustalla oleva EU-direktiivi vaatii. Direktiivistä tuleva vetypolttoaineiden velvoitetaso on yksi prosentti vuonna 2030, mutta Suomi tähtää neljään.

Jälleen kerran: Jos EU käskee jokaista kansalaistaan työntämään kolmen tuuman rautanaulan prsreikäänsä, niin Suomi käskee meitä työntämään kuusituumaisen JA ihan kantaa myöten 

[Nikolas]

Toisin kuin Norjalta, voi kyllä jäädä EU Suomelta biomassat ja järvet hyödyntämättä.

Norjalla on myös nämä rikkaudet:

• Oma lainsäädäntö
• Oma valuutta

Muistan kun Suomellakin oli.

[Nikolas]

Tähän loppuun toivoa herättävä juttu ydinvoima-alalta: Ensimmäiset kaksoisfluidireaktorit (ei-kaupallinen demo ja sen jälkeen kaupallinen reaktori tuotantoa avarten) rakennetaan Ruandaan.

Kaksoisfluidireaktorista voi lukea vaikkapa Wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaksoisfluidireaktori

Tähän jälkikäteen erityishuomio.

Ylikriittistä hiilidioksidia hyödyntävä Brayton-prosessi mahdollistaa yli 60 % termisen hyötysuhteen. Yleensä tästä ei puhuta lainkaan ydinvoimaloiden yhteydessä, mutta tämä johtuukin siitä että tavallisissa ydinvoimaloissa lämpötilat eivät nouse läheskään niin korkeiksi että Brayton-prosessista olisi erityistä hyötyä. Mutta kaksoisfluidireaktori on suunniteltu toimimaan noin +1 000 °C lämpötilassa, joka on sopiva.

Lähde: https://www.researchgate.net/figure/Comparison-of-efficiency-and-temperature-range-of-different-conversion-methods-Circles_fig2_327912074

[Roope]

Ohhoh. Ydinvoima takaisin ja vihreät vastuuseen. Taidan nähdä unta.

Palaako ydinvoima Saksaan? Vaalilupaus kristillisdemokraateilta

Saksan kristillisdemokraatit (CDU) ja baijerilainen sisarpuolue CSU aikovat palauttaa ydinvoiman Saksaan, jos puolue voittaa ensi vuoden parlamenttivaalit.

Handelsblatt-sanomalehden mukaan pääoppositiopuolueet aikovat vaalivoiton sattuessa aktivoida uudelleen käytöstä poistettuja ydinvoimaloita. Lisäksi puolueet haluaisivat rakentaa maahan uutta ydinvoimaa.

[...]

CDU ja CSU näkevät ydinvoiman paluun tuovan helpotusta etenkin maan teollisuudelle, joka on kärsinyt halvan venäläisenergian poistumisesta Ukrainan sodan alettua.

Lisäksi puolueet aikovat perustaa tutkintakomitean, joka perehtyy vihreiden talousministeri Robert Habeckin ydinvoimaan liittyneisiin päätöksiin vuonna 2022.

Puolue väittää, ettei Habeck ollut selvittänyt asianmukaisesti seurauksia, joihin ydinvoimaloiden sulkeminen johtaisi keskellä käynnissä ollutta energiakriisiä.

[...]

Saksassa on ollut ydinvoimaloita 1960-luvun loppupuoliskolta lähtien. Ydinvoima on kuitenkin ollut maassa jakava aihe, ja osa valtapuolueista on vastustanut sitä tiukasti teknologian riskeihin vedoten.

Vuonna 2011 Japanin Fukushiman ydinreaktoreiden tsunamivahinkojen jälkeen aikaisemmin ydinvoimaa kannattanut CDU:n Angela Merkel lupasi hankkiutua eroon ydinvoimasta.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja siitä seurannut energiakriisi saivat saksalaiset harkitsemaan asiaa uudelleen. Sosiaalidemokraattien, vihreiden ja liberaalipuolueen ”liikennevalohallitus” toteutti kuitenkin ydinvoiman alasajon, tosin vuotta aikaisemmin suunniteltua myöhemmin.

Yle 12.10.2024

Kyynisesti voi ajatella myös, että tällä historiallisella takinkäännöllä halutaan lakaista liian vaikuttavaksi noussut maahanmuuttokeskustelu takaisin maton alle.

[Nikolas]

Ohhoh. Ydinvoima takaisin ja vihreät vastuuseen. Taidan nähdä unta.

Minun mielestäni Energiewenden peruuttaminen on ollut alusta asti vain ajan kysymys. Sen verran älytön ohjelma on kyseessä. Kyseenalaista oli vain kuinka pitkästä ajasta on kyse. Melko pitkästä, kuten on nähty.