Yle: Analyysi: Saksan laitaoikeisto radikalisoituu ja voimaantuu – se voi heijastua eurovaalien ja talouden kautta myös Suomeen 10.8.2023
Näille Ylen AfD-jutuille on tyypillistä maalailla haluttuja mielikuvia käyttämällä mitenkään perustelematta sellaisia sanoja kuin "radikalisoitunut" ja "ääriajattelu", mutta siitä vaietaan, mitä tämä puolueen radikaali äärimmäisyys tarkoittaa ihan konkreettisesti politiikassa.
– EU:n pitää kuolla, jotta oikea Eurooppa voi elää.
Näin sanoi Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolueen voimahahmo, äärioikeistolainen Björn Höcke äskettäin televisiohaastattelussa.
Sananparsi on tuttu toisesta maailmansodasta. Yksi natsien iskulauseista oli: ”He kuolivat, jotta Saksa voi elää”. Kansallissosialistit viittasivat paatoksellaan veriseen Staliningradin taisteluun, jossa kaatui satoja tuhansia saksalaisia.
Höcken ulostulo ei ole suinkaan ensimmäinen, jonka retoriikan asiantuntijat arvioivat tulevan suoraan natseilta. Vaikka AfD (Alternative für Deutschland) irtisanoutuu virallisesti kaikista uusnatsiyhteyksistä, siteet ovat osoittautuneet läheisiksi.
Kas, Saksassakin osataan tasokkaat
pesukarhuanalyysit.
Ääriajattelu voimistuu
Vaihtoehto Saksalle on kasvanut nopeasti. Kun se vielä vuosi sitten sai tuen joka kymmenenneltä, tänään sitä äänestäisi useampi kuin joka viides saksalaisista äänioikeutetuista.
Kasvun lisäksi Vaihtoehto Saksalle on radikalisoitunut. Puolueen EU-parlamenttiryhmän edellinen johtaja erosi puolueesta kesken vaalikauden. Jörg Meuthenin mielestä AfD:ssä alkoi olla ”liikaa totalitaarisia [epädemokraattisia] voimia”.
Linkin takana ei ole tuollaista sitaattia vaan Meuthenin todetaan sanoneen, että "näen selvästi totalitaristisia
sävyjä". Jutussa ei tarkemmin selitetä, mitä nämä "totalitaristiset sävyt" ovat, mutta toimittaja Louis Westendarp liitti ne maahanmuuttoon ja islamiin. En tosin löytänyt ainuttakaan juttua Meuthenistä, jossa tämä olisi arvostellut puolueen islam- tai maahanmuuttokantoja. Sen sijaan Meuthen tuntuu pettyneen siihen, että hänen ehdotuksensa AfD:n muuttamisesta "tavalliseksi oikeistopuolueeksi" (puhdistuksien kautta?) ei saanut suurempaa vastakaikua. Sellaistakin arvellaan, että Meuthen erosi väistääkseen korruptioskandaalin.
AfD:n uudet meppiehdokkaat vetävät jyrkempää laitaoikeistolaista linjaa kuin edeltäjänsä. Tavoite on tehdä Euroopasta ”linnoitus” maahanmuuttajia vastaan, ja suojata sitä kautta saksalaista kansakuntaa.
– Vahva radikalisoituminen on voittanut puolueessa, summasi politiikan tutkija, professori Emanuel Richter kokoustapahtumia tuoreeltaan Saksan yleisradioyhtiön haastattelussa sunnuntaina.
"Jyrkempi laitaoikeistolainen linja " ja "vahva radikalisoituminen", mutta puolueen konkreettisista linjauksista ei kerrota tässäkään mitään. "Linnoitus-Eurooppa" on vasemmistolaisten pakolaisaktivistien käyttämää kieltä.
AfD:n kärkiehdokas eurovaaleissa on äärioikeistolainen, jo nyt meppinä istuva Maximilian Krah. Hän ei kaihda radikalismia ja on saanut saksalaiset lainvalvojat peräänsä useilla edesottamuksillaan.
Krah on pantu kahdesti EU-ryhmänsä toiminnasta jäähylle muutaman kuukauden jaksoiksi muun muassa julkisten varojen väärinkäytön takia. Hänen yhteyksiään Kiinaan, Qatariin ja venäläisiin oligarkkeihin tutkitaan yhä.
Kaikki tämä ei haitannut Vaihtehto Saksalle -puolueen vaikuttajia viikonlopun meppiäänestyksessä.
– Krah haluaa hallita keskustelua radikalismilla. Aiemmin AfD haki lisää ääniä korostamalla maltillisuutta. Nyt strategia on kääntynyt päinvastaiseksi, professori Richter sanoi suorassa lähetyksessä kokouspaikalta Magdeburgista.
Gallupien perusteella islaminvastainen ja ulkomaalaisvihamielinen strategia vaikuttaa myös toimivan.
Mikä tekee Krahista "äärioikeistolaisen", joka "ei kaihda radikalismia"?
Mikä tekee puolueen strategiasta "islaminvastaisen ja ulkomaalaisvihamielisen"?
Kansalaisten maltillisuus karisee, kärsimättömyys lisääntyy eikä vaikeita kokonaisuuksia yritetä ymmärtää vaan tartutaan yksinkertaisiin viesteihin. Se siivittää AfD:tä ja radikalisoitumista, tutkijat arvioivat.
Suurin yksittäinen talousongelma on Venäjän kaasu- ja öljyhanojen tyrehtyminen. Se on käynyt saksalaisille hyvin kalliiksi.
Hallitus suunnittelee uutta energialakia, jolla kotitaloudet velvoitettaisiin vaihtamaan öljy- ja kaasulämmitystä lämpöpumppuihin. Kansalaisten vastarinnan vuoksi myös hallituspuolueiden suosio on romahtanut.
Samaan aikaan kun talous on taantunut, Saksa on vastaanottanut lähes 1,1 miljoonaa Ukrainan sotaa pakenevaa pakolaista. Yksi suurimmista syistä äänestää Vaihtoehto Saksalle -puoluetta onkin juuri maahanmuutto.
[...]
Ääriajattelun kasvu Saksassa vaikuttaa Suomeen eurooppalaisen politiikan ja talouden kautta. Demaripuolueen liittokansleri Olaf Scholz joutuu keskittymään entistä enemmän laitaoikeiston ja -vasemmiston vallan patoamiseen alkavana syksynä.
Pari viikkoa sitten Yle vakuutteli, että on vain oikein eristää AfD kaikesta vallasta.
Yle: Laitaoikeisto kasvaa kohisten Saksassa, mutta hallitukseen puolue ei pääse – tutkija nimeää kaksi syytä, miksi pääsy pitäisi estää kaikkialla 28.7.2023
Miten pysäyttää laitaoikeiston kannatuksen kasvu? Tähän kysymykseen Saksan suuret puolueet etsivät vimmatusti vastausta.
Keskustaoikeistolaisen kristillisdemokraattipuolueen (CDU) uusi puheenjohtaja Friedrich Merz vakuutti löytäneensä keinot. Kun Merz valittiin puolueen johtoon vajaa kaksi vuotta sitten, hän lupasi puolittaa Vaihtoehto Saksalle (AFD) -puolueen kannatuksen.
Äänestäjiä oli määrä voittaa takaisin konservatiivisemmilla kannoilla ja tiukemmilla maahanmuuttolinjauksilla.
Toisin kävi. AFD:n kannatus on lähes kaksinkertaistunut Merzin puheenjohtajakauden aikana.
Millainen puolue AFD oikein on ja miksi se saa niin suurta kannatusta juuri nyt?
[...]
Joukko yliopistoväkeä perusti AFD:n vuonna 2013. Alkuun puolue keskittyi yhteisvaluutta euron kritisoimiseen, mutta vuoden 2015 siirtolaiskriisin aikana maahanmuuton vastustaminen nousi puolueen ykkösteemaksi.
Samalla AFD muuttui selkeästi oikeistolaisemmaksi.
Linja on samankaltainen kuin muillakin laitaoikeiston puolueilla. Maahanmuuttoa ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä vastustetaan. Konservatiiviset ja kansallismieliset arvot ovat keskeisiä.
Mitähän ne maahanmuutto- ja ilmastopolitiikkalinjaukset ovat vaikka verrattuna muihin puolueisiin? Tämäkään toimittaja ei sitä paljasta.
Kun Saksan liittotasavalta perustettiin, suuret puolueet sopivat, että ääriliikkeiden nousu liittopäiville estetään.
Sosiaalidemokraattinen puolue SPD huolehtisi vasemmasta laidasta ja kristilliset oikeasta. Pitkään se toimi, kun puolueiden kannatus liikkui 40 prosentin tuntumassa. Nyt puoluekannatus on pirstaloitunut.
Puolueet ovat silti pitäneet kiinni niin sanotusta ”demokraattisesta palomuurista”. Sen tarkoitus on sulkea ääripuolueet hallitusyhteistyön ulkopuolelle.
AFD:n vahvimmalla kannatusalueella Itä-Saksassa tilanne on kuitenkin muuttumassa vaikeaksi. Puolueen ennustetaan voittavan useita kunnallis- ja osavaltiovaaleja.
CDU:n puheenjohtaja Merz meni jo sunnuntaina sanomaan, että kuntatasolla yhteistyön välttäminen asiakysymyksissä ei ehkä olekaan mielekästä.
Merzin viesti oli herkkua AFD:lle, jonka strategia on murtaa palomuuri nimenomaan paikallistasolla, Freie Universität Berlin -yliopiston poliittisen sosiologian tutkija Julia Reuschenbach arvioi Ylelle.
Mikä AfD:ssä on niin äärimmäistä, että sen vaikutusvalta pitää estää "demokraattisella palomuurilla"? Se ei selviä.
AFD:n näkemykset saavat yhä enemmän kannatusta. Puolueuskollisten osuus Saksan väestöstä on noin 10–15 prosenttia, Elo arvioi.
– Heidän ääniensä voittaminen takaisin alkaa olla aika mahdotonta, koska heidän näkemyksensä ovat liian kaukana muista puolueista.
Mitä ne näkemykset sitten ovat?
Olisiko siis hallitusvastuun antaminen kuitenkin tehokkaampi keino viedä AFD:n äänet? Perussuomalaisiltahan kannatus puolittui, kun puolue oli hallituksessa ensimmäisen kerran vuosina 2015–2017.
Tutkijat tyrmäävät ehdotuksen.
– Tämä ajatus on kumottu useissa Euroopan maissa, kuten Ranskassa, Italiassa ja Itävallassa. Näitä puolueita ei äänestetä, jotta ne ratkoisivat ongelmia, ja siksi puolueita ei myöskään rangaista [seuraavissa vaaleissa], Reuschenbach sanoo.
Reuschenbachin mukaan laitaoikeiston hallitusvastuu on pikemminkin rokottanut keskustaoikeistolaisia puolueita. Niin on käynyt esimerkiksi Italiassa, missä keskustaoikeisto on käytännössä kadonnut poliittiselta kartalta.
Toisekseen laitaoikeiston näkemyksistä tulee salonkikelpoisia.
– Ulossulkeminen ja etäällä pitäminen valta-asemista sekä ihmisiä koskettavasta politiikasta on paras strategia laitaoikeistoa vastaan, saksalaistutkija toteaa.
Kimmo Elo palaa esimerkkiin perussuomalaisten hallitusvastuusta. Hänen mukaansa puolueen suosion kutistuminen hallitusvastuun jälkeen vuonna 2017 ei todista mitään. Kannatus palautui nopeasti ennalleen.
– Meillä ei ole yhtä ainutta esimerkkiä siitä, että oikeistopopulistien kannatus laskisi, kun heidät päästetään hallitukseen. He putoavat aina jaloilleen.
Vastalääkkeenä rehellinen politiikka
Elon mielestä huomio pitäisi kääntää rehelliseen viestintään ja suurten ongelmien, kuten ilmastonmuutoksen, ratkaisemiseen.
– Perinteiset puolueet tiedostavat, että ongelmien ratkaisu vaatii aikaa, rahaa ja uhrauksia, mutta sitä ei uskalleta sanoa ääneen, koska pelätään, että se kostautuu seuraavissa vaaleissa.
Tämä syö Elon mukaan koko politiikan uskottavuutta ja hyödyttää äärilaitoja.
Minäkin haluaisin kuulla puolueilta rehellistä viestintää ilmastonmuutoksen ratkaisemisesta. Tai siis sen myöntämisen, ettei Suomen ilmastopolitiikalla vaikuteta ilmastoon. Ei tule tapahtumaan.
