”Turkki-sopimus hyväksyttiin” – astuu voimaan jo sunnuntainaEuroopan unionin johtajat ja Turkki ovat pääseet sopimukseen, jolla pyritään saamaan hallintaan Euroopan pakolaiskriisi.
Asiasta kertoo EU-huippkokoukseen osallistuva pääministeri Juha Sipilä Twitter-viestissään.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk sai aiemmin perjantaina aikaan alustavan sovun Turkin pääministerin Ahmet Davutoğlun kanssa. Tusk suositteli sen hyväksymistä 28 jäsenmaan johtajille.
Turkin ja EU:n sovussa on neljä pääkohtaa, joista keskeisin koskee Kreikkaan saapuneiden ihmisten palauttamista Turkkiin. Järjestely astuisi sovun syntyessä voimaan jo sunnuntaina.
Toinen merkittävä kohta on Turkin jäsenyysneuvotteluiden jouduttaminen ennen kesäkuun loppua. Neuvotteluihin avataan luku, jota mikään jäsenmaa – mukaan lukien Kypros – ei ole vastustanut.
Turkki vaati alunperin viiden neuvotteluluvun avaamista. Kypros vastusti ajatusta voimakkaasti ja uhkasi kaataa koko sopimuksen.
Sopimusluonnoksessa esitetään myös vaatimus, että ihmisten palauttaminen tapahtuu kansainvälisen oikeuden mukaisesti eikä joukkopalautuksia tehdä.
Neljäntenä kohtana sovitaan siitä, miten EU:n Turkille lupaama rahallinen apu jaetaan.
Turkin itsevaltainen presidentti Recep Tayyip Erdoğan yritti luoda painetta neuvotteluihin äyskimällä EU-johtajille tv-puheessaan. Hän syytti EU:ta tekopyhyydestä ja eurooppalaismaita kurditerroristien tukemisesta.
”Samaan aikaan kun Turkki on ottanut vastaan kolme miljoonaa (Syyrian) pakolaista, he (eurooppalaiset) eivät löydä tilaa kouralliselle pakolaisia, joita pidetään keskellä Eurooppaa häpeällisissä olosuhteissa. Heidän on katsottava ensin peiliin”, Erdoğan sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.
Brysseliin myöhään torstaina saapunut Turkin pääministeri Ahmet Davutoğlu puolestaan esitti hyvän poliisin roolia. Hän sanoi olevansa toiveikas, että kokouksessa autetaan syyrialaisia ja syvennetään EU:n ja Turkin suhteita.
“Turkille tämä on humanitaarinen kysymys, ei kaupankäynnin asia. EU:lla ja Turkilla on sama tavoite, syyrialaisten auttaminen”, Davutoğlu totesi saavuttuaan kokouspaikalle perjantaina.
Turkin ja EU:n sopimuksen pääkohta on kansainvälisen oikeuden kannalta mutkikas järjestely, jossa kaikki Turkista Egeanmeren yli Kreikkaan tulevat ihmiset palautetaan Turkkiin. Jokaista Turkkiin palautettavaa syyrialaista kohti EU lupautuu ottamaan yhden syyrialaisen.
Mikäli sopimus syntyy, sen toimeenpaneminen edellyttäisi lainsäädännöllisiä muutoksia sekä Turkissa että Kreikassa. Niille tulisi kiire, sillä EU:n toiveena on, että sopimus saadaan voimaan mahdollisimman pikaisesti.
Jotta järjestely toimisi, Kreikan saarille tulleet pitäisi siirtää ensin mantereelle. Uuden palautussäännön mukaiset tulijat pitäisi voida erottaa maahan aiemmin tulleista.
Edessä on logistinen painajainen, koska Kreikalla ei ole kykyä hoitaa tuhansien ihmisten turvapaikkakäsittelyä. Tähän EU-maat lupaavat apua: Sipilän mukaan esimerkiksi Hollanti on puhunut 300 ihmisen lähettämisestä.
Myös Suomi valmistautuu lähettämään ihmisiä Kreikan avuksi, Sipilä kertoi.
Merkittävän lisäongelman Turkin ja EU:n neuvotteluihin on synnyttänyt Kyproksen tiukka asenne sopimuskohtaan, jonka mukaan EU jouduttaisi Turkin jäsenyysneuvotteluja. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk lensi aiemmin tällä viikolla Kyprokselle taivuttaakseen maan johtajia sovun kannalle.
Kyproksella on menossa vaikeat neuvottelut jaetun saaren kreikkalaisen ja turkkilaisen osan jälleenyhdistämisestä, ja sen vuoksi Turkille tehtävien myönnytysten aika on juuri nyt vaikea.
Turkki haluaisi konkreettisia lupauksia viiden neuvotteluluvun avaamisesta, mutta Kypros sanoo, ettei se käy. Kyproksen presidentti Nicos Anastasiades totesi torstaina huippukokoukseen saavuttuaan, että Turkin on avattava lentokenttänsä ja satamansa kyproslaisille lentokoneille ja aluksille, jos se mielii jouduttaa EU-neuvotteluja.
“Jokaisen jäsenehdokkaan on suoritettava velvollisuutensa ja on selvää, valitettavasti, että Turkki ei niin nyt tee”, Anastasiades totesi uutistoimisto AP:n mukaan.
Huippukokouksen päätöslauselmaluonnoksessa Kyproksen huolenaiheet yritetään hoitaa laveilla sanamuodoilla, joissa Turkille ei annettaisi liikaa myönnytyksiä. Luonnoksen mukaan EU ja Turkki “aikovat valmistautua päätökseen avata uusia neuvottelulukuja niin pian kuin mahdollista”.
On epäselvää, onko tällainen muotoilu Kyproksen tai Turkin mieleen. Pääministeri Juha Sipilän mukaan ”Kyproksen kysymys on iso tässä koko paketissa”.
Lähtökohtaisesti Kypros ei olisi halunnut edes sellaista mainintaa, että Turkki olisi mukana pohtimassa, miten jäsenyysneuvotteluja vauhditettaisiin.
Ranskan presidentti François Hollande totesi tiedotustilaisuudessaan, että “en voi taata onnellista loppua” neuvotteluille.
Kypros on EU:n jäsen, mutta Turkki on miehittänyt saarivaltion pohjoisosaa vuodesta 1974. Sen jälkeen on nähty monia tuloksettomia neuvotteluja saaren jälleenyhdistämisestä. Kypros kampittaa EU:n yhteistyötä Turkin kanssa, ja Nato-maa Turkki puolestaan estää Naton ja EU:n yhteistyötä.
Neuvottelut jälleenyhdistämisestä ovat edenneet viime kesästä lähtien turkkilaisen väestönosan presidentin Mustafa Akincin ja Kyproksen Anastasiadesin kesken. Tuloksia toivotaan ennen Kyproksen kreikankielisellä alueella 22. toukokuuta järjestettäviä parlamenttivaaleja.
Yksi este on kuitenkin Turkki, jolla on yli 35 000 sotilasta Pohjois-Kyproksessa ja jonka presidentti Erdoğan ei pidä Akincin omapäisyydestä.
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1458276113571
