Hesari toistaa, kun Soros puhuu.
George Soros: Ikuisia lainoja tarvitaan Euroopan nostamiseksi jaloilleen
...
Valtioiden itse liikkeelle laskemat perpetuaalit ovat myös demokraattisempi vaihtoehto. Nyt ikuista velkaa luo EKP – instituutio, joka ei ole suoran vastuussa minkään tietyn jäsenvaltion äänestäjille.
EKP:n suppeaksi määritelty tehtävä velvoittaa keskuspankin pitämään pitkällä aikavälillä yllä euroalueen hintavakautta. Tämän mandaatin varassa ei tulisi ohjata eurooppalaisten hallitusten toimia koronaviruksen aiheuttamassa hätätilassa. Euroopan maiden on vastattava kriisiin kaikin tarvittavin keinoin, ja perpetuaalit sopivat tähän tarkoitukseen erinomaisesti.
Kirjoittaja on Soros Fund Managementin ja Open Society Foundationin puheenjohtaja.
Helsingin Sanomat 27.1.2021
On selvää, että Euroopan talous ei heilahda "nuukan viisikon" tekemisistä miksikään, eikä pahimmin velkaantuneilla mailla ole yksinään mitään mahdollisuuksia ikuisiin lainoihin (e: järkevillä koroilla). Sorosin tähtäin on siis jossain kauempana.
Olennaista tässä onkin Sorosin markkinoima ajatus, että lainaa pitää ottaa mahdollisimman paljon niin kauan kuin sitä saa. Tällä kertaa tekosyynä pandemia, mutta vuonna 2015 se olisi voinut olla "pakolaisten asuttaminen" ja muutaman vuoden päästä taas jotain muuta.
Soros mainitsee lainojen käyttökohteena ainoastaan "pandemian vastaisen taistelun rahoittamisen", mutta mihin näitä lainoja ihan konkreettisesti käytettäisiin vaikkapa Suomessa? Omaehtoiseen rokotteiden hankkimiseen vai Afrikan auttamiseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan?
Soroksen sijoitushistoriaa tutkimalla päätyy siihen johtopäätökseen, että tyyppiä kiinnostaa kaaoksen aiheuttaminen, sillä tienaaminen ja siitä saatava valta.
Se on toissijaista, miten kaaokseen päädytään tai mihin raha käytetään.
Taustalla on se ajatus, että vakiintuneessa taloustilanteessa on vaikea löytää nopeita voittoja tuottavia kohteita, tuotot ovat vakaita -- mutta vähäisiä.
Ja erityinen pointti on se, että valtarakenteet pysyvät "suljettuina". Vakaassa taloustilanteessa on vaikea uida sisälle valtarakenteisiin sisälle vaikuttamaan, muuta kuin isolla rahalla. Kriisitilanteessa se onnistuu helpommin.
Konfliktien yhteydessä talous asemoituu uudelleen ja siinä yhteydessä voi tehdä huomattavia summia monin eri tavoin. Laitan alle muutaman mieleen tulleen:
- Pölyn hieman laskeuduttua, ostamalla rajusti halventuneita kohteita (osuuksia yhtiöistä, kiinteistöjä, mediaa, ...)
- Esimerkkinä käy finanssikriisin ja miksei koronakriisin jälkimainingeissa tehdyt investoinnit. En tiedä miten paljon Soros tällaisia on tehnyt, eikä nyt niin suuresti kiinnostakaan. Sanon vain yleisesti, että näin on.
- Myymällä erilaista tuotteita konfliktin pitkittyessä.
- Edellä mainitussa kommentissa myytävänä tuotteena on ikuiset lainat. Aiemmin konfliktina oli finanssikriisi ja tuotteen hinta oli 750MrdE. Nyt koronakriisi ja hinta taas 750MrdE
- Mikään ei tietenkään estä sitä, että sama taho on myös pöydän toisella puolella myymässä sitten niitä varsinaisia tuotteita ja juttuja, joihin suuret summat käytetään. Johonkin pöhinään, jolla vaikkapa rahoitetaan 'yleishyödyllisiä' kolmannen sektorin toimijoita, jos tiedätte mitä tarkoitan
- Shorttaamalla eli lyhyeksi myynnillä, mutta tämä toimii vain lyhyellä aikavälillä
- Tämä toimii vain, jos syystä tai toisesta haistaa/tietää romahduksen olevan lähellä ja tällä tienaa vain romahduksen aikana.
Väitän, että osin samaan ansaintalogiikkaan pohjautuu myös tiettyjen tahojen ympäristö-öyhötys eli myydään ajatusta kriisistä.
Jos kriisi oikeasti tuleekin päälle, niin alkuperäiset sijoittajat ovat hyvissä asemissa taloudellisesti. Jos ei kriisiä tulekaan, niin silti hyvät tuotot valtiollisia toimijoita johdattelemalla.
Varmuuden varalta laitetaan lapset kaduille vaatimaan muitakin sijoittamaan.
(En väitä ilmastonmuuttumisesta mitään suuntaan taikka toiseen, sanon vain että sillä tehdään myös rahaa. Tuote sattuu tällä kertaa olemaan ilmastopaniikki. )
