Suomen lama ja sen aiheuttajat 1990-luvulla vs. nykypäivä

[skrabb]

Sipilän & co:n touhuiluja seuratessa on tullut mieleeni, että samankaltaista on ollut ennenkin l. Holkerin hallituksen aikana. Lamaan mentiin vauhdilla ja kansa kärsi!
Tuolloin laman lisävauhdittajana oli neukkulan romahdus. Nyt katastrofia lisää mokuilu. Mitään ei siis ole opittu!
Hallitusta rakennemuutoksesta paasattiin ja kuinkas sitten kävikään?!

"Kairamon ja eräiden muiden teollisuusjohtajien mielestä ns. konsensuspolitiikkaa oli toteutettu liian pitkälle ja liian kauan SDP:n ehdoilla ja oli tullut aika osoittaa, että Suomea voitaisiin hallita myös ilman SDP:ta. He pitivät porvarihallitusta välttämättömänä vero- ja rakenneuudistusten käynnistämiseksi."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Holkerin_hallitus

"Hallitus sitoi markan Euroopan valuuttayksikköön ecuun korkealla kurssilla, eli noudatti vahvan markan politiikkaa. Kurssin tiedettiin heikentävän Suomen kilpailukykyä ja pahentavan työttömyyttä. Kilpailukykyä pyrittiin parantamaan tupo-sopimuksella, jolla olisi alennettu palkkoja. Devalvaatio-odotukset johtivat Suomen pankin valuuttapakoon, eli sijoittajat vaihtoivat markkoja ulkomaan valuuttaan. 14. marraskuuta 1991 Suomen Pankin valuuttavaranto oli ehtymäisillään ja se lopetti markkaa tukeneet ostot.[8] Valtiovarainministeri Iiro Viinanen vakuutteli, ettei Suomi devalvoi, mutta valuuttapaon vuoksi jouduttiin pakkodevalvaatioon marraskuussa 1991 ja markka päästettiin kellumaan valuuttavarannon jälleen ehdyttyä 8. syyskuuta 1992"

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_1990-luvun_alun_lama

Nykysuomelle ja suomalaisille on kohtalokasta, että mamuilua puolustavat oikeisto ja vasurit. Oikeisto halpatyövoiman saamiseksi ja federalismiaan (Stubb) ja vasurit ideologiansa vuoksi "kaikki kansat yhtykää". Demarit ovat olleet kaikkein pahimpia, hakien jo 1970-luvulta oppiaan Ruotsista.

Mikä porukka pitäisi tavallisen suomalaisen puolia? Ei mikään! Samaa pullamössöopportunisteja ovat kaikki ml. persut!!!

[talous ja muutos]

Historia toisti itseänsä:
Suomen hallitus sitoi markan euroon korkealla kurssilla eli noudatti vahvan markan politiikkaa.

Euroon sitomisen ajankohta:
Wikipedia/Euro
/History/Introduction
Taulukko: Preceding national currencies of the Eurozone
Fixed on: 1998-12-31

Suomen markan arvo nousi korkealle:
- Suomen talous kasvoi kohisten, kun se oli toipunut 1990 -alkupuolen suuresta lamasta.
- Internetkupla vielä nosti Suomenkin taloutta ja markan arvoa.

Tietolähde:
http://www.imf.org/external/pubs/ft/weo/2015/01/weodata/
Suomen bkt:n määrä (dollareina) ja kasvuprosentti:
1993: 17,871.011  ja  -0.802 %
1994: 20,568.268  ja  3.616 %
1995: 26,555.207  ja  3.964 %
1996: 25,954.943  ja  3.585 %
1997: 24,828.612  ja  6.204 %
1998: 26,132.138  ja  5.020 %

-----

Aluksi euro halpeni suhteessa dollariin:

http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/valuuttakurssit/Pages/tilastot_valuuttakurssit_valuuttakurssit_long_fi.aspx
1999: 1,0658
2000: 0,9236
2001: 0,8956
2002: 0,9456

Tämä tilanne oli edullinen Suomen taloudelle:

Tietolähde:
http://www.imf.org/external/pubs/ft/weo/2015/01/weodata/
Suomen bkt:n kasvuprosentti:
1999: 3.902 %
2000: 5.635 %
2001: 2.581 %
2002: 1.680 %

-----

Sitten euro kallistui:

2003: 1,1312
2004: 1,2439
2005: 1,2441
2006: 1,2556
2007: 1,3705
   
Mutta Suomen talous kukoisti:

Tietolähde:
http://www.imf.org/external/pubs/ft/weo/2015/01/weodata/
Suomen bkt:n kasvuprosentti:
2003: 1.994 %
2004: 3.926 %
2005: 2.781 %
2006: 4.055 %
2007: 5.185 %

Tälle on esitetty selityksinä:
- Nokia -klusteri kukoisti Suomessa.
- Suomi vie investointitavaroita:
--- Kiinan ja muun Aasian voimakas talouskasvu mahdollisti ja vaati paljon investointeja.

-----

Mutta sitten iski finanssikriisi:
Wikipedia/Financial crisis of 2007–08

Se laukaisi länsimaitten talouskriisin:
Wikipedia/Great Recession

Alkuperäisenä syynä oli Kiinan pitkäaikainen voimakas talouskasvu. Kun noin 1.3 miljardin asukkaan talous kasvoi nopeasti riittävän kauan, niin se aiheutti raaka-aineitten pulan. Tämä johti raaka-aineitten hintojen nousuun. Erityisesti öljyn hinta nousi. (Wikipedia/2000s energy crisis)
Pitkäaikainen voimakas talouskasvu päättyi raaka-aineitten hintojen nousuun - kuten monesti ennenkin.

Laskukausi puhkaisi asuntojen hintakuplat ja velkakuplat. Tämä johti pankkikriiseihin. - Tämä kaikki pahensi laskukautta.

Laskukauden aikana vahvat pärjäsivät ja heikot kärsivät - kuten tavallisesti.
Aasia pärjäsi, mutta Länsimailla meni huonosti.

Kasvuprosentit:
Tietolähde:
http://www.imf.org/external/pubs/ft/weo/2015/01/weodata/

                                                     2007  /2008   /2009       /2010   /2011   /2012    /2013    /2014
Maapallo:                                     5.684  /3.058  /-0.009     /5.379  /4.169  /3.404   /3.408   /3.389
Euroalue:                                     3.034  /0.479  /-4.507     /2.025  /1.616  /-0.811  /-0.455  /0.881
Emerging and developing Asia:  11.176  /7.273  /7.467      /9.556  /7.714  /6.780   /7.039   /6.799
USA:                                             1.779  /-0.292  /-2.776    /2.532  /1.602  /2.321   /2.219   /2.389
Kiina:                                          14.200   /9.635  /9.214    /10.410 /9.300   /7.763   /7.751   /7.364

[Skeptikko]

https://twitter.com/VainionpaaEero/status/1662582414865055750

Luin juuri YIT/SRV/Lehto jne osarit. Rakentaminen on kirjaimellisesti kuollut, kaikkien rakennusyhtiöiden taseet ovat täynnä myymätöntä paskaa ja asuntolainamarkkina vetää tyhjää.

Eli nyt on seuraavaksi luvassa 2-3v kestoinen lama, ihan riippumatta siitä mitä säätytalolla…

— Eero Vainionpää (@VainionpaaEero) May 27, 2023

Eero Vainionpää Twitterissä: "Luin juuri YIT/SRV/Lehto jne osarit. Rakentaminen on kirjaimellisesti kuollut, kaikkien rakennusyhtiöiden taseet ovat täynnä myymätöntä paskaa ja asuntolainamarkkina vetää tyhjää. Eli nyt on seuraavaksi luvassa 2-3v kestoinen lama, ihan riippumatta siitä mitä säätytalolla…"

Huimia romahduslukuja uusien asuntojen kaupassa ja aloituksissa - Espoossa ja Vantaalla aloitettiin kummassakin vain yksi kerrostalo puolessa vuodessa
https://www.rakennuslehti.fi/2023/05/uusien-asuntojen-kauppa-ja-aloitukset-romahtivat-espoossa-ja-vantaalla-aloitettiin-kummassakin-vain-yksi-kerrostalo-puolessa-vuodessa/

Uusien asuntojen kauppa ja omistusasuntojen aloitukset ovat romahtaneet. Markkinoiden ahdinko tiivistyy Vantaalla: syksyn jälkeen on aloitettu vain yksi kerrostalo ja valmiiden asuntojen myyntivarasto on paisunut.

Rakennuslehden markkinakatsaus kertoo, että uusien asuntojen kauppa on pudonnut romahdusmaisesti. Myös aloitusten määrä on pudonnut roimasti alle pitkän aikavälin keskiarvojen, mutta aikaisemmin käynnistettyjä työmaita on käynnissä paljon.

Hinnoissa markkinoiden alakulo ei näy, vaan asunnot ovat kallistuneet selvästi.
...
Puolen vuoden aikana tehdyt uusien asuntojen kaupat ovat pudonneet viime syksystä 31 prosenttia. Vuodessa miinusta tuli 57 prosenttia.

Kauppojen määrä on pudonnut todella pohjalle. Määrä on nyt alle puolet (–56 %) kymmenen vuoden keskimääräisestä tasosta. Kaupan huippuvaiheesta, syksystä 2019 on tullut miinusta 69 prosenttia.
...
Uusien asuntojen aloitukset ovat pudonneet puoleen (–52 %) viime vuoden vastaavasta jaksosta. Aloitukset ovat nyt noin kaksi kolmasosaa (–63 %) alle kymmenen vuoden keskimääräisen tason. Huipusta (syksy 2017) aloitukset ovat romahtaneet 77 prosenttia.

Pääkaupunkiseudulla jakson aloituksista oli 44 prosenttia ja muissa kaupungeissa 56 prosenttia.
...
Espoossa myyntivaraston pituus on huimat 35,6 kuukautta eli myytävää on nykytahdilla lähes kolmeksi vuodeksi ilman uusia asuntoaloituksia. Siellä kauppa romahti 74 prosenttia eikä tarjonta ole juuri vähentynyt.

Helsingin kysyntä-tarjontalukema on sekin korkea, 28,1 kuukautta ilman hitas-asuntoja.

Vantaan lukema on pääkaupunkiseudun kaupungeista paras: myyntivaraston pituus on 19,4 kuukautta.
...
Pääkaupunkiseudulla  uusien sauntojen hinnat nousivat kuudessa kuukaudessa 0,8 ja vuodessa 9,4 prosenttia.

Muissa kaupungeissa asunnot kallistuivat viime syksystä 1,6 ja vuodessa 10,4 prosenttia.

Pääkaupunkiseudulla uusi asunto maksaa keskimäärin 7 391 euroa neliöltä. Muissa kaupungeissa keskihinta on 5 319 euroa. Hinnan ero on 2 072 euroa neliöltä.

Helsingissä myynnissä oleva uusi kerrostaloasunto maksaaneliöltä huikeat 8 813 euroa.